aiotte seuraavaksi urakoida? Itse ajattelin pääsiäispyhinä tarttua Tuntemattomaan sotilaaseen (siis kirjaan), koska olen sen viimeksi lukenut yläasteella ja silloinkin jäi kesken. Yleissivistystä ,jos ei muuta. Kannattaako muuten, mitä olette mieltä?
Minkä kirjan
sotilasminäkin
31261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
hyvä, mutta Täällä pohjan tähden alla on parempi. Tällä hetkellä luen kirjaa nimeltä Ruhnama - pyhän kirjan varjo, joka kertoo Turkmenistanin entisen diktaattorin ja monikansallisten yhtiöiden kieroutuneesta yhteispelistä.
Seuraavaksi pitäisi lukea varmaan Waltarin Johannes Angelos.
tällä hetkellä meneillään Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin ja seuraavana on vuorossa Arundhati Royn Joutavuuksien jumala. En ole lukenut tuntematonta, joten en osaa sanoa puolesta tai vastaan.
Pojat olis tuossa vuorossa.
se Tuntematon sotilas. No yleissivistävä, liki kansalliseepos; joskus kirjat on parempia kun elokuvat.
tuo Peter Franzenin (omaelämänkerrallinen) esikoinen Tumman veden päällä, mutta on kesken pari kirjaa, joten sitten kun ne on luettu.
Tuntematon oli hieno, vaikka en sotakirjoista yleensä perusta. Mua kiehtoi aikoinaan siinä eniten ihmistyypit ja luonteet sekä murteet. Hyvää ja osuvaa dialogia ja ihmiset niin tosia ja tunnistettavia.
pitääki haalia käsiinsä...
neropatti sitä jossain vähän arvosteli, mutta sekin sit kuitenkin myönsi, että ei ole pelkästään kirjoittajan tunnettavuus ollut julkaisukynnyksen ylittäjänä. Mut senhän näkee ja kokee, kun lukee, mitenkä on.
80-90-lukua vai myöhempää?
70-luvusta, Franzenin lapsuusajasta (synt. näköjään -71), kertoo 5v. pojasta joka asuu keminmaalla.
Alkoholisti, väkivaltainen isä tyrannisoi elämää. Mutta kirja ei ole kai pelkästään synkkä.
Mirkka Lappalaisen Susimessut tai Joyce McDougallin Mielen teatterit. Sit kun kerkii ja jaksaa keskittyy.
niin aloitin juuri Sophie Kinsellan "Muistatko minut?" - Sopivan kevyttä ;)
Sarja Wallandereja menossa. Nyt menossa kirja Palomuuri.
tietysti, lukeminen kannattaa aina. Tuntematon sotilas on vanhemmalla iällä siitä ongelmallinen, että mielikuvat on ohjattu etukäteen kymmenien katsomiskertojen vuoksi. Yksi parhaista kirjojen anneistahan on se, kun saa olla mukana mielikuvituksen siivin.
Itsellä on pitkässä vieterissä ollut suunnitelma lukea uudelleen tuhannen ja yhden yön tarinat. Muutaman kerran on tullut ne luettua joskus 35 vuotta sitten. Jos nyt katsoisi, millaisia mielikuvia se nyt toisi. Toisaalta siihen voisi suhtautua jollain tavalla analyyttisemminkin.
Salman Rushdien Maa hänen jalkojensa alla.
No, katotaan nyt.
yks kerta kesken jossa kerrottiin kaikista yliluonnollisista asioista jotka ois joskus tapahtunu (ja joita koitettiin selitellä) niin vois jatkaa siitä mihin jäi kerta sai entisen jo käytyä läpi.. joka btw oli ihan paska, kertoi kirouksesta.
vaan itse paha sanoa kannattaako tuota sotilasta lukea vai ei koska ei oo kirjana lukenu mutta sittepä sen näet!
Tod.näk jonku Reijo Mäen.
Se ei oo mulle liian sofistikutoitunuttta.
sulla oli ikuisuusprojektina Ruusun nimi? Vai DaVinci koodi? Jompi kumpi? Saitko koskaan loppuun?
Itse luin Ruusun nimen taannoin ja se oli pettymys: ihan tavan dekkari erikoisemmassa ympäristössä vain.
en saanu sitä Da Vinci Koodia koskaan loppuun. Katsoin sitten vaan leffan siitä:)
Jos sitä joskus eläkkeellä sitten...
Mun pitäs lukea "Anonyymit ylensyöjät" ja sitten ainaski 5 ekaa lukua "Nimettömät alkoholistit" kirjasta. Ei nyt yleissivistyksen tai huvin takia...
Kun olen lukenut sen, tulen esittämään siitä omat tulkintani tänne palstalle. Olen kyllä lukenut sen 14 kertaa aikaisemminkin, mutta todella mukaansatempaava teos on kyseessä.
Tuossa olis muuten yks kirja Aristotelesta, minkä vois ihan tosissaan lukee. Voin tulla siitäkin pulputtamaan tänne.
omaperäisen kirjahyllyn.
Mistä tuli mieleen, et pitää hakea toinen osa Lundia hyllyä, mihin saa vinyylilevyt ja mapit.
neljää tenttikirjaa. Seuraavaan tenttiin kuuluu 1700 sivua :D
teitä on niin monta, ei jää ku rapiat sata sivua per lisko. Senhän vetäsee kevyesti tässä pyhinäkin, mämmiä sulatellessa :)
me edes osata lukea eikä kirjoittakaan :D
Etkö tiennyt?
kun te liskot olette muuten niin häkellyttävän monipuolisia. Oppia ikä kaikki :)
mutsin tentteihin aina värittämällä ja piirtämällä, vaikka eihän me tiedetä mitä kysytään kun ei tajuta kysymyksiäkään. Se on kuulema ihan normaali tilanne yliopistoissa.
Luentomuistiinpanot on helpompia, me ollaan aika hyviä niissä !1!!! Esmes II maailmansota on hyvännäköinen.
Wikipedian vois lukaista täs pääsiäisenä...
tarinoita. :)
Tuntemattoman kahdeksan kertaa. Jostain syystä se ei kulu puhki. Viimeisestä kerrasta on kyllä jo vuosia.
Joku sanoi että Täällä Pohjantahden alla olisi parempi. Sen olen lukenut kerran joskus tosi kauan sitten. Muistan, että se oli vaikuttava. Parempiko, sitä en osaa sanoa. Kaksi eri näkökulmaa, vaikka ovatkin saman asian jatkumoa. Molemmat kannattaa lukea.
Kumpi on parempi, kirja vai siitä tehty leffa? Mun mielestä kirja, aina. Mutta se johtunee siitä että olen aina lukenut kirjan ennen kuin näen leffan. Elokuvassa ei yleensä koskaan pystytä tavoittamaan sitä kirjan olennaista pohjavirettä, kun elokuvan täytyy toimia toiminnan tasolla ja kirjan ajatus on useinkin niissä tauoissa, jolloin ei tapahdu mitän - tai taukojen suhteessa toimintaan. Tuntematonkin on elokuvana pelkkää räiskintää, kun vertaa kirjaan.
Sopisi kuin naula jalkaan näin (myös) pääsiäispyhien lukemistoksi.
Kys. kirjan puuhyllystä puuttuessa täytynee (ehkä) tyytyä ladattavaan e-kirjaan jQuery In Action.
http://i33.tinypic.com/b5pav9.jpg
....harvoin.... mutta luulisin että joku entisöinti oppus olisi paikallaan. Tuolla varastossa odottaa v. 1825 venäjällä käsintehty luukkusänky restaurointia..... =)