alan oleen lopen kyllästynyt aloittamaan aina uusia kaverisuhteita.
muistan yhä ylä-asteen kaverini, ja yritin pitää heihin yhteyttä, kunnes huomasin touhun olevan yksipuolista...ja aikalailla senkin huomasi, että minä en kelvannut kaveriksi..en kyllä ymmärrä miksi, mutta olen aina yrittänyt olla kiinnostunut kavereitteni asioista, ja kuunnella kun on ollut ongelmia.
mutta näköjään kelpaankin vain silloin kaveriksi kun minulta tarvitaan jotain tai tahdotaan joku baariin mukaan "tarjoamaan"..
nyt eräskin kaverini meni naimisiin, jonka kanssa joskus olin hyvinkin läheinen, ja minua ei kutsuttu häihin, ei edes halaistua sanaa vihjaistu..olen lievästi sanottuna loukkaantunut. tottakai olisin halunnut olla mukana noinkin tärkeässä asiassa.
no mutta pointti onkin se että, miksi pitää esittää kaveria, jos kerta ei voida pitää yhteyttä!helvetti ettekö ihmiset tajua että sellainen loukkaa?nytkin eräs kaverini ei pidä yhteyttä, en tiedä miksi, olen yrittänyt itse aina kysellä miten hänellä menee jne..mutta vastaus on aina sellainen "ihan ok"..eli, näköjään ei viitsitä edes keskustella.
tottakai kaverini ovat minulle tärkeitä, mutta alkaa tuntua vähän siltä että minä kelpaan vain paremman puutteessa kaveriksi, ja minä olen se jota käytetään hyväksi ja minä jään aina yksin.
olisi kivaa jos olisi oikeita kavereita, mutta näköjään ihmisten moraali on niin paljon löyhempi nykyään että muita ihmisiä kusetetaan siekailematta huonoa omaatuntoa potematta.
muistan yhä ylä-asteen kaverini, ja yritin pitää heihin yhteyttä, kunnes huomasin touhun olevan yksipuolista...ja aikalailla senkin huomasi, että minä en kelvannut kaveriksi..en kyllä ymmärrä miksi, mutta olen aina yrittänyt olla kiinnostunut kavereitteni asioista, ja kuunnella kun on ollut ongelmia.
mutta näköjään kelpaankin vain silloin kaveriksi kun minulta tarvitaan jotain tai tahdotaan joku baariin mukaan "tarjoamaan"..
nyt eräskin kaverini meni naimisiin, jonka kanssa joskus olin hyvinkin läheinen, ja minua ei kutsuttu häihin, ei edes halaistua sanaa vihjaistu..olen lievästi sanottuna loukkaantunut. tottakai olisin halunnut olla mukana noinkin tärkeässä asiassa.
no mutta pointti onkin se että, miksi pitää esittää kaveria, jos kerta ei voida pitää yhteyttä!helvetti ettekö ihmiset tajua että sellainen loukkaa?nytkin eräs kaverini ei pidä yhteyttä, en tiedä miksi, olen yrittänyt itse aina kysellä miten hänellä menee jne..mutta vastaus on aina sellainen "ihan ok"..eli, näköjään ei viitsitä edes keskustella.
tottakai kaverini ovat minulle tärkeitä, mutta alkaa tuntua vähän siltä että minä kelpaan vain paremman puutteessa kaveriksi, ja minä olen se jota käytetään hyväksi ja minä jään aina yksin.
olisi kivaa jos olisi oikeita kavereita, mutta näköjään ihmisten moraali on niin paljon löyhempi nykyään että muita ihmisiä kusetetaan siekailematta huonoa omaatuntoa potematta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo, tollanen on niin perseestä. En nyt mieleeni muista että minulle oltaisiin noinkaan "pahasti" (no onhan se aina itselleen paha mutta siis) tehty. Mutta just toi epävarmuus että onko noi tyypit kavereitani vai ei! Ehkä ei saa olla liian tungetteleva tai jotain (liekö toi edes mikään suomen kielen sana,...)
Tässä nyt tällanen turhahko vastaus, mutta jos nykyisten kavereittesi kanssa ei juttua oikein tule niin sitten vaan annat olla (en oikeesti tiedä onko se kannattavaa, vai pitäisikö sinnitellä :s) ja etsit kavereita muualta. Aivan varmasti löytyy niitäkin, jotka olisi oikeita kavereita sulle. Mut onko sulla nykyisten kavereitten kanssa paljon yhteisiä kokemuksia? Ja onko sulla oikeesti kivaa niitten kanssa? Suoraan sanottuna kuulostavat vähäsen vittumaisilta tyypeiltä itse kukin, ovatko he sen arvoisia?
:-----)