Ajatus erosta ahdistaa kauheasti. Hän haluaisi "olla yksin ja nähdä maailmaa, ja kuulemma rajoitan sitä jotenkin. Hänen mukaansa "rajoitan" hänen elämäänsä, vaikken ole ikinä kieltänyt viettämästä aikaa muiden kanssa tms. Mielestäni kaikissa suhteissa toinen rajoittaa toista tavalla tai toisella....eikö sitä avoliitostakin voi mennä ja nähdä maailmaa ilman että pitää erota? -Onko muita joilla on ollut ero lähellä tai erottu tällaisen takia?
Elämän rajoittaminen?
Sakari..
4850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, kysymyksessä ei nyt varmaan ole mikään fyysinen rajoittaminen tai edes henkinenkään siinä mielessä ettetkö antaisi hänelle tilaa olla ja mennä. Kysymyksessä on rajoittaminen sen suhteen, minkälaisia asioita hän voi tehdä ajattelematta niiden vaikutuksia tai seurauksia sinua kohtaan. Voiko hän tutustua vastakkaisen sukupuolen edustajiin ilman minkäänlaisia rajoituksia? Ei tietenkään voi, hän joutuu tekemään väärin sinua ja näitä toisia ihmisiä kohtaan, jos on parisuhteessa. Puhumattakaan fyysisistä rajoitteista, jotka kuitenkin ovat olemassa. Samassa asunnossa asuminen on aika iso rajoite, jos haluaa olla vapaampi. Pelkästään toisen ihmisen läsnäolo, huomioon ottaminen, hänen tarpeistaan huolehtiminen... Voiko hän vain lähteä ja mennä ilmoittamatta vaikka viikoksi johonkin, välittämättä jonkun peräänkatsomisesta? Ei voi. Hän voi saada sinulta LUVAN, mutta sepä ei ole sama asia. Syy jonka kumppanisi on antanut on se maailman vanhin, enkä oikein usko tasapainoa löytyvän tällaisessa asiassa pelkästään tilaa antamalla.
Jos suhde ja tunneside on tarpeeksi vahva, voitte mahdollisesti palata yhteen määräämättömän erossa olon jälkeen. Mitään takeita ei kuitenkaan kukaan voi antaa.
"Hänen mukaansa "rajoitan" hänen elämäänsä, vaikken ole ikinä kieltänyt viettämästä aikaa muiden kanssa tms"
Suomennos: rajoitat häntä naimasta muiden miesten kanssa.
Joo, on kokemusta vastaavasta tilanteesta. Varsinkin tuo "olla yksin ja nähdä maailmaa"- osio. Mies oli elänyt koko elämänsä neljän seinän sisällä ylitiöpäisen turvallista ja tasapaksua elämää( hieman kärjistetysti), minä matkustellut paljon, asunut ulkomailla, tehnyt vaikka mitä, elänyt railakkaan nuoruuden ja kriiseillyt teini-ikäisen identiteettikriisit teini-ikäisenä ja kokeillut jos jonkinlaista elämäntapaa.
Jossakin vaiheessa ennen kolmeakymppiä alkoi sitten tulla hepulle näitä kliseisiä moottoripyörähaaveita ym. Pisti koko elämänsä uusiksi, maailmankatsomusta myöden. Kyseenalaisti koko yhteiskunnan, otti loparit töistä ja lähti maailmalle. Nyt on ilmeisesti prätkä hankittu, ja reissuelämä meneillään. En mahtunut kuvioihin enää mukaan.
Itse yritin antaa tilaa, omaa aikaa jne,. mutta ei siitä tollasen identitteettikriisin kohdalla oikein mitään hyötyä ollut. Ei riittänyt. On järkevämpi päästää toinen vaan menemään ja jatkaa omaa elämäänsä. Kovillehan se otti. Mutta joku raja siinäkin, miten antaa itseään kohdella. Jos toinen ei ole valmis puhaltamaan yhteen hiileen, on järkevämpi erota.
On ihan normaalia että parisuhteessa elävät ihmiset matkustelevat erikseen. Oma elämä on oltava jokaisella. Kyse onkin balanssin löytämisestä. Kuinka elää samanaikaisesti omaa elämää ja ottaa huomioon myös se toinen ihminen. Ei se helppoa aina ole, mutta mahdollista.
Mutta siihen tarvitaan molemmilta panostusta. Jos toisen mielestä kumppani rajoittaa elämää ja menemisiä( vaikka niin ei todellisuudessa edes olisi) kuullostaa se vähän siltä, että motivaatio suhteessa olemiseen on vähän matala. Ruoho aidan toisella puolella tuntuu toisinaan vähän vihreämmältä( tosin kyllä sekin ennen pitkää kellastuu). Anna toisen mennä. Et voi häntä pakottaakaan olemaan kanssasi. Tai voit, mutta ennen pitkään asia kävelee kyllä sinua vastaan...Joskus on vaan niin, että ei ollakaan samassa elämäntilanteessa. Kahdesta eri ihmisestä kun on kyse, niin elämätkin on erilaiset. Eri menneisyys, eri kokemukset, ja ehkä erilaiset tulevaisuuden suunnitelmat.
Yksin on todella hankala yrittää pitää suhdetta koossa. Puhun kokemuksesta.
ihminen kenen kanssa olin, ei tiedä mitä haluaa elämältä. 2v suhde. olen ollut 7v 10v suhteis ikinä ei näin pahaa oo tehnyt, puhunut ja pussanut olen ja kainaloo antanut. no aika parantaa haavat ,toivottavasti.