Lapseni 17v. oli ratsastusleirillä liiton vakuutuksen alaisena ja liitoon kuuluvalla ratsastustallilla. Maastoratsastuksessa törmäsi puuhun ja putosi naamalleen. Seurauksena aivotärähdys ja naama arvilla. Hampaat ja leukaluut selvisivät kuin ihmeen kaupalla.
Vuorokausi tarkkailussa ja leiri loppu. Pysyviä vammoja ei jäänyt.
Vakuutus korvasi ja talli palautti keskytyneen leirin maksuja.
MIKSI KYPÄRÄSSÄ EI LEUKASUOJAA JA VISIIRIÄ.
Junnujääkiekossa leukasuoja ja visiiri pakollinen.
Laskettelussa, pujottelussa, syöksylaskussa kaikilla leukasuoja.
Moottoripyöräilyssä ja mopoilussa leukasuoja.
Keskustelin ratsastusliiton vakuutusasiamiehen kanssa ja hän totesi että leukasuoja tai visiiri ei ole muissa maissakaan pakollinen. Onko ratsastus niin kaavoihin kangistunutta ettei järjen ääni sano että naamaa tai hampaita on suojeltava.
Kuka juniori ratsastaa enää ilman ratsastusliiviä. Selkä ei vammaudu enää niin helposti.
Joka kolmannella ratsastustunnilla putoaa joku ratsailta. Käsiä ja solisluita murtuu. Naamoja naarmuuntuu ja hampaita menee. Tärkeää on että on ratsastajan näköinen eikä käytä leukasuojaa.
On se kumma kun ratsastajien naama ei ole suojelun arvoista mutta laskettelijan tai jääkiekkoilijan on.
Onko oikea sana TURHAMAISUUS
Vuorokausi tarkkailussa ja leiri loppu. Pysyviä vammoja ei jäänyt.
Vakuutus korvasi ja talli palautti keskytyneen leirin maksuja.
MIKSI KYPÄRÄSSÄ EI LEUKASUOJAA JA VISIIRIÄ.
Junnujääkiekossa leukasuoja ja visiiri pakollinen.
Laskettelussa, pujottelussa, syöksylaskussa kaikilla leukasuoja.
Moottoripyöräilyssä ja mopoilussa leukasuoja.
Keskustelin ratsastusliiton vakuutusasiamiehen kanssa ja hän totesi että leukasuoja tai visiiri ei ole muissa maissakaan pakollinen. Onko ratsastus niin kaavoihin kangistunutta ettei järjen ääni sano että naamaa tai hampaita on suojeltava.
Kuka juniori ratsastaa enää ilman ratsastusliiviä. Selkä ei vammaudu enää niin helposti.
Joka kolmannella ratsastustunnilla putoaa joku ratsailta. Käsiä ja solisluita murtuu. Naamoja naarmuuntuu ja hampaita menee. Tärkeää on että on ratsastajan näköinen eikä käytä leukasuojaa.
On se kumma kun ratsastajien naama ei ole suojelun arvoista mutta laskettelijan tai jääkiekkoilijan on.
Onko oikea sana TURHAMAISUUS
Vastaukset 3
Vanhimmat
10 vuotta ja kaikki käyttää leukasuojaa.
Jopa miehet jääkiekossa alkaa pikkuhiljaa ajatella uraa jääkiekon jälkeen.
Miksi ihmeessä laittaa liivin selän turvaksi jos ei kasvot kiinnosta?
On ihan totta, että ratsastaessa sattuu jonkin verran enemmän tapaturmia, kuin esim. kävelyssä tai joissain muissa liikuntalajeissa. Kuitenkaan ratsastus ei ole niiden kaikkein vaarallisimpien urheilulajien joukossa. Ratsastuksen vakavista (sairaalahoitoa vaativista) tapaturmista huomattavan suuri osa sattuu muille kuin ohjatuille ratsastustunneille osallistuville tai aktiivisesti valmentautuvilla yksityisratsastajille. Eli niille jotka noudattavat nykyisiä turvallisuus suosituksia. Lisäksi suurin osa tippumisista on harmitomia jaloilleen alas tuloja, josta sitten muksahdetaan pyllylleen tai polvilleen. Vakavammiltakin näyttävistä tippumisista selvitään yleensä säikähdyksellä tai muutamalla mustelmalla.
Yleensä vakavan loukkaantumisen takaa löytyvä tarina alkaa esim. Sain ihan ilmaiseksi käydä liikuttelemassa naapurin ravuria, yksi kaveri oli saanut ponin ja menin avuksi kouluttamaan sitä tai se tutun vähän hullun maineessa oleva puokki, vaikutti ihan kivalta... Siis kyse ei ole lajin vaarallisuudesta vaan riskien maksimoinnista ja omien taitojen yliarvioinnissa.
Ehdotit, että ratsastuskypärään lisättäisiin leukasuojus ja visiiri tai muu kasvosuojus. Asiaa voisi tosiaan miettiä ja vaikka vähän testaillakin. Mutta näin lyhyen sohvapohdinnan tuloksena en ainakaan heti lämpene ajatuksellesi seuraavista syistä:
-Ratstaja putoaa todella harvoin kasvoilleen, joten kasvojen ja leuan vammoja syntyy vähän. Suurin osa kasvojen vammoista on lievää "asfaltti-ihottumaa", kun poski raapaisee kentän hiekkaa putomisen jälkeisen kuperkeikan seurauksena. Kypärän lippa suojaa kuitenkin jonkin verran ratsastajan kasvoja (kasvoille tippuessa tipa osuu ennen nenää maahan ja kuperkeikalla tultaessa tekee pienen suojan kasvojen yläosalle). Eli olisiko lisäsuojasta todellista hyötyä ja verran? Eihän kukaan nuku lattialla sen vuoksi, että sängystä putominen on terveysriski. Samalla panostuksella, joka uuteen kypärään tarvittaisiin saataisiin hevosonnettoimuuksiea vähennettyä huomattavasti enmän esim. panostamalla turvakenkien käytön lisäämiseen tai lisäämällä tietoa nykyisten kypärien oikeasta käytöstä (kypärän kiinnittäminen riittävän tiukalle, kypärän vaihto tippumisen jälkeen, kypärän säilytys ja huolto yms.)
-Ratsastuskypärissä oli vielä 10v sitten pakollisena varusteena leukasuoja (pehmeä muovikuppi). Leukakupit kuitenkin kiellettiin, kun havaittiin, että ne lisäsivät pään vammoja, koska kypärä lensi helposti ratsastajan päästä putoamisen yhteydessä, kun kuppi muljahti pois paikaltaan. Nykyisen suosituksen mukainen leuan alle riittävän kireälle tuleva, oikein säädetty leukaremmi (myös kypärän takaa tuleva hihna tiukalla) pitää kypärän varmemmin päässä. Jos leukakupit/suojat otettaisiin takaisin käyttöön, tarvittaisiin muutoksia kypärän kiinitykseen tai uusia innovaatioita kupin muotoiluun, jotta kypärät pysyisivät varmasti päässä.
-Miten visiiri ja leukasuojus kiinnitettäisiin kypärään? Vaatisiko tämä kypärän lisävahvistamista? ei olisi varmaankaan tarkoituksen mukaista, että sen harvinaisen naamalleen tippumisen yhteydessä visiiri painuisi vasten ratsastajan kasvoja ja murtaisi nenän tai yleisemmän (mutta siltikin harvinaisen) kuperkeikan jälkitilana tulleen naaman maahan raapaisun sijasta maahan osuva visiiri aiheuttaisi lisävamman esim. ratsastajan otsaan, kun koko kypäräpaketti painautuisi taaksepäin. Nykyisien kypärien lippa murtuu kun, se osuu/taittuu riittävällä voimalla, näin murtuva lippa ottaa osansa törmäysvoimasta ja kasvojen/pään yläosan sijaan.
-Kuinka paljon painoa kypärälle tulisi uudistuksien jälkeen? Moottoripyöräkypärän tyyppinen kypärä vähentäisi huomattavasti kasvojen ja pään vammoja, mutta toisaalta lisäisi voimakkaasti niskan vammoja, kun kypärän paino saisi ratsastajan niskat retkahtelemaan putoamisen yhteydessä (jo nyt lieviä/lievähköjä niskavammoja on jonkin verran sellaistenkin tippumisten yhteydessä, joissa pään vammaa ei ole, kun pää on retkahtanut johonkin suuntaan esim. pepulleen tippumisen yhteydessä). Lapsilla riski on vielä suurempi, kun pää raskas suhteessa muuhun kehoon.
jatkuu...
-Saisiko uudeta kypärästä mukavan ja liittyisikö siihen riskejä?. Esim. millainen riski/haitta olisi olisi tiiviin muovivisiirin huurtuminen (Selänne taisi valitella tätä olympialaisten aikaan ja hän sentään pitää visiriä vain max 1-2min kerrallaan, kunnes tulee taas vaihtoon jääkiekossa)? Ratsastajan kertasuoritus kuitenkin kestää aika paljon kauemmin ja visiirin putsaaminen hevosen selässä olisi riski. Tai aiheuttaisiko metallinen suojaverkko kasvojen paleltumia asettumalla lähelle poskipäitä pakkasella ratsastaessa.
Vanhan mallinen leukakuppi keräsi kesähelteillä aikamoisen hikikuorman tunnin aikana ja kesän ratsastusleireillä ainakin joka toisella oli leuassa pientä verestävää näppylää hien hautomisen seurauksena. Yleisenä huvina oli muljautella ratsastustunnin aikana kuppia pois leuan päältä, jota kutina ja hikoilu edes vähän hellittäisi (pois paikaltaan muljautettu leukakuppi ei ainakaan suojaa...) Myös enemmän ratsastavilla näki aikamoisia virityksiä, koska epämukavaa leukakuppia ei halutu käyttää kuin kilpailuissa. Moni ratsasti kypärä auki tai leikkeli "kotikypärästä" hihnat pois ja korvasi ne kuminauhalla tai käytti ennen leukakupin yleistymistä ostettuja kypäriä (kunnosta riippumatta), tosi turvallista... Nykyisistä kypäristä harva viitsii ruveta tekemään omia sovelluksia, kun pikasoljen kiinnittäminen leuan alle ei vie sen enempää aikaa, kuin kuminauhan tms. venyttäminen paikalleen. Tulisiko uudesta visiirikypärästä taas samanlainen duunauskohde, epämukavuuden takia?
Positiivinen kehitys turvaliivien mukavuudessa ja hinnassa on selvästi lisännyt niiden käytöä. Vielä 10 vuotta sitten niitä läytti vain kenttäratsastajat maasto-osuuksilla pakon vuoksi. Sen aikaiset liivit ovat todella paksuja ja kömpelöitä verrattuna nykypäivän liiveihin. 5 vuotta sitten liivin saattoi nähdä jo harjoituksissakin jonkun päällä ja ensimmäiset liivit ilmestyivät myös ratsastuskoululaisille. Nyt turvaliivi taitaa olla junioreille, jo lähes perusvaruste ja aika moni aikuisratsatajakin sitä käyttää, vaikka pakkoa ei edelleenkään ole kuin kenttäkilpailuissa. Uudesta kypärästä pitäisi siis saada niin mukava, että se otettaisiin käyttöön vapaaehtoisesti.
Kaikki uudet turvallisuusideat ovat tarpeen, joten miettikää muutkin olisko tästä ideasta kuitenkin jotain kehittämisen arvoista tai miten muuten voisimme lisätä yhteisen lajimme turvallisuutta.
ps. Olethan muistanut hankkia lapsellesi uuden kypärän heti tippumisen jälkeen. Ratsastuskypärän ideana on rikkoutua kallon sijaan, kun se osuu johonkin kovaan. Rikkoutuessan kypärä "imee" törmäysvoimaa itseensä ja päähän kohdistuva isku vaimenee. Jo yhden iskun jälkeen kypärän rakenne rikkoutuu ja kypärä ei enää suojaa tarkoitetulla tavalla, vaikka näyttäisi päälle päin ihan ehjälle.