Tiedän, että on sangen epäilyttävää mieheltä käyttää sanaa "ihana", mutta kun voi mahdoton - bussissa istui kaunis ja kiltinnäköinen nuori nainen viereeni, vaikka muualla oli tilaa. En ymmärrä. Eikö hän nähnyt, että minä istuin siinä? Tietysti hän istui oman penkkinsä ulkoreunalla, mutta siitä huolimatta hänen kehonsa joutui kosketuksiin minun kanssa. Olenhan leveä mies. Vasta jonkin matkaa matkattuaan hän ilmeisesti tajusi virheensä, ja nousi äkkiä bussista pois, ja lähti kävellen kulkemaan bussin reittiä eteenpäin.
Mutta onni ja auvo eivät loppuneet siihen. Bussissa oli myös videovuokraamon ultrasöpö tyttö. Katseemme saattoivat jopa kohdata - ainakin hän lopuksi mulkaisi vihaisesti ilmaisten näin, ettei kenellä tahansa olmilla ole oikeutta häntä katsoa. Painoin tietysti hyvätapaisuutta ja kohteliaisuutta tavoittelevana kaverina katseeni maahan, jonne se kuuluukin.
Tuollakin tytöllä on tietysti moottoriturpainen urheilusankari poikaystävänä, mutta eksyin silti jälleen kerran siihen samaan umpikujaan johtavaan ajatusketjuun: miten ihmeessä tuollaistakin voisi lähestyä edes tutustuakseen, jos ei tunne häntä muuten ulkonäöltä, eikä tiedä hänestä muuta kuin että työpaikka löytyy palvelualalta? Vastaus tietysti on, ettei mitenkään, vaan pitäisi mennä baariin ryyppäämään ja rellestämään ja toivoa, että hän sattuisi olemaan samassa baarissa. Siltikin kuvittelen, että ihmiset, ja myös miehet ja naiset keskenään, tutustuvat myös työpaikan ja juottoloiden ulkopuolisessa maailmassa jollain ilveellä. Minusta ei tietenkään viehättävä ulkonäkö oikeuta ainakaan minua tekemään tuttavuutta yhtään kenenkään kanssa, mutta olisin silti kiinnostunut tietämään, miten jotkut onnistuvat tekemään tuttavuutta ns. "kadulla", tai niissä kuuluisissa kaupan kassajonoissa ja kirjastoissa. Jos minä menisin esimerkiksi videovuokraamoon, ja kassalla sattuisi olemaan nainen, joka on olemuksellaan onnistunut aiemmin varastamaan mielenkiintoni, niin mitä hänellekin voisi sanoa ilman, että hänen ensireaktionsa olisi "painu vittuun siitä saatana"? En osaisi muuta kuin kerätä vuokralevyni, sanoa "ottaisin nää, ja sit nää karkit vielä", "maksan pankilla" ja "kiitos".
Mutta onni ja auvo eivät loppuneet siihen. Bussissa oli myös videovuokraamon ultrasöpö tyttö. Katseemme saattoivat jopa kohdata - ainakin hän lopuksi mulkaisi vihaisesti ilmaisten näin, ettei kenellä tahansa olmilla ole oikeutta häntä katsoa. Painoin tietysti hyvätapaisuutta ja kohteliaisuutta tavoittelevana kaverina katseeni maahan, jonne se kuuluukin.
Tuollakin tytöllä on tietysti moottoriturpainen urheilusankari poikaystävänä, mutta eksyin silti jälleen kerran siihen samaan umpikujaan johtavaan ajatusketjuun: miten ihmeessä tuollaistakin voisi lähestyä edes tutustuakseen, jos ei tunne häntä muuten ulkonäöltä, eikä tiedä hänestä muuta kuin että työpaikka löytyy palvelualalta? Vastaus tietysti on, ettei mitenkään, vaan pitäisi mennä baariin ryyppäämään ja rellestämään ja toivoa, että hän sattuisi olemaan samassa baarissa. Siltikin kuvittelen, että ihmiset, ja myös miehet ja naiset keskenään, tutustuvat myös työpaikan ja juottoloiden ulkopuolisessa maailmassa jollain ilveellä. Minusta ei tietenkään viehättävä ulkonäkö oikeuta ainakaan minua tekemään tuttavuutta yhtään kenenkään kanssa, mutta olisin silti kiinnostunut tietämään, miten jotkut onnistuvat tekemään tuttavuutta ns. "kadulla", tai niissä kuuluisissa kaupan kassajonoissa ja kirjastoissa. Jos minä menisin esimerkiksi videovuokraamoon, ja kassalla sattuisi olemaan nainen, joka on olemuksellaan onnistunut aiemmin varastamaan mielenkiintoni, niin mitä hänellekin voisi sanoa ilman, että hänen ensireaktionsa olisi "painu vittuun siitä saatana"? En osaisi muuta kuin kerätä vuokralevyni, sanoa "ottaisin nää, ja sit nää karkit vielä", "maksan pankilla" ja "kiitos".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos joku muuten tunnistaa itsensä tuosta vuodatuksesta, niin ei kannata pelätä. En aio lähestyä ketään, vaan lähinnä teoriassa mietin asiaa.