Minä ole Se Toinen Nainen. Minä, joka en ikinä itse pettäisi.
Kautta sattumien yhteissumman ja pidemmän yhdessä vietetyn työreissun seurauksena meille syntyi suhde. Sitä ei suunniteltu, eikä sitä ennen ollut mitään siihen viittaavaa muuta kuin hyvät ja kohteliaat keskinäiset välit. Itse olin ollut kauan yksin, aivan liian kauan, mutten koskaan tietoisesti tähän tilanteeseen halunnut joutua - minua itseäni on petetty aikanaan rankalla tavalla, enkä tällaista kokemusta edes vihamiehilleni haluaisi.
Nyt meidän suhde on kestänyt vuoden. Hän on hyvä mies, huomaavainen ja hyvä rakastaja ja samalla myös ystäväni. Kemiamme ja huumorimme toimii ja niinä pieninä, viikottaisina hetkinä meillä on yhdessä hyvä olla. Rakastelustamme on kehittynyt aivan mahtava. Emme koskaan puhu tunteista tai tulevaisuudesta, mutta hän hellii minua ja kylläkin olemme puhuneet suhteen päättymisestä silloin, kun minä löydän oman kumppanin. En myöskään ole udellut, ahdistellut tai kysellyt syistä, jotka hänet on tähän ajaneet - tiedän olevani ensimmäinen syrjähyppy. Vaimonsa on viehättävä, jota mies kunnioittaa ja puhuu hänestä pelkkää hyvää. He näyttävät olevan keskenään myös ystäviä vaikkakin suhde on kestänyt toistakymmentä vuotta. Perheessä on pari pientä lasta eikä uusien tulo ole sekään poissuljettua.
Olen pohtinut, mihin itse tämän myötä joudun? Olen syvästi kiintynyt ja salaisissa unelmissani, josta en koskaan hänelle tule kertomaan, olemme oikeasti yhdessä. Mutta myös tiedän, ettei se tule toteutumaan koskaan; emme kumpikaan halua satuttaa ketään. Olen löytänyt hänestä sielunkummpanini huolimatta siitä, kuinka kliseemäiseltä se kuulostaa. Hän pelkää satuttavansa minua ja olevansa esteenä oikean ihmisen löytämiselle, muttei pysty vetäytymäänkään. Enkä pysty minäkään.
Mies, jos olet ollut tällaisessa tilanteessa, voisitko kertoa, miksi? Ymmärrän jännityksenhaun ja mahd. seksin puutteen tms. Mutta itse olen aina halunnut ajatella, että jos rakastaa kumppaniaan, ei voi pettää. Tiedän, ettei hän tule eroamaan enkä sitä vaatisi koskaan; en vaan usko, että se olisi oikea tapa aloittaa oikea suhde. Jos he ovat erotakseen, sen täytyy tapahtua muusta syystä kuin minun vuokseni...
Siis miksi?
Kautta sattumien yhteissumman ja pidemmän yhdessä vietetyn työreissun seurauksena meille syntyi suhde. Sitä ei suunniteltu, eikä sitä ennen ollut mitään siihen viittaavaa muuta kuin hyvät ja kohteliaat keskinäiset välit. Itse olin ollut kauan yksin, aivan liian kauan, mutten koskaan tietoisesti tähän tilanteeseen halunnut joutua - minua itseäni on petetty aikanaan rankalla tavalla, enkä tällaista kokemusta edes vihamiehilleni haluaisi.
Nyt meidän suhde on kestänyt vuoden. Hän on hyvä mies, huomaavainen ja hyvä rakastaja ja samalla myös ystäväni. Kemiamme ja huumorimme toimii ja niinä pieninä, viikottaisina hetkinä meillä on yhdessä hyvä olla. Rakastelustamme on kehittynyt aivan mahtava. Emme koskaan puhu tunteista tai tulevaisuudesta, mutta hän hellii minua ja kylläkin olemme puhuneet suhteen päättymisestä silloin, kun minä löydän oman kumppanin. En myöskään ole udellut, ahdistellut tai kysellyt syistä, jotka hänet on tähän ajaneet - tiedän olevani ensimmäinen syrjähyppy. Vaimonsa on viehättävä, jota mies kunnioittaa ja puhuu hänestä pelkkää hyvää. He näyttävät olevan keskenään myös ystäviä vaikkakin suhde on kestänyt toistakymmentä vuotta. Perheessä on pari pientä lasta eikä uusien tulo ole sekään poissuljettua.
Olen pohtinut, mihin itse tämän myötä joudun? Olen syvästi kiintynyt ja salaisissa unelmissani, josta en koskaan hänelle tule kertomaan, olemme oikeasti yhdessä. Mutta myös tiedän, ettei se tule toteutumaan koskaan; emme kumpikaan halua satuttaa ketään. Olen löytänyt hänestä sielunkummpanini huolimatta siitä, kuinka kliseemäiseltä se kuulostaa. Hän pelkää satuttavansa minua ja olevansa esteenä oikean ihmisen löytämiselle, muttei pysty vetäytymäänkään. Enkä pysty minäkään.
Mies, jos olet ollut tällaisessa tilanteessa, voisitko kertoa, miksi? Ymmärrän jännityksenhaun ja mahd. seksin puutteen tms. Mutta itse olen aina halunnut ajatella, että jos rakastaa kumppaniaan, ei voi pettää. Tiedän, ettei hän tule eroamaan enkä sitä vaatisi koskaan; en vaan usko, että se olisi oikea tapa aloittaa oikea suhde. Jos he ovat erotakseen, sen täytyy tapahtua muusta syystä kuin minun vuokseni...
Siis miksi?
Vastaukset 34
Vanhimmat
minulla kiinnostaa kans. Olen ollut samassa tilanteessa. Itse kyllä päätin suhteen, kun en kestänyt olla toinen nainen - halusin miehen kokonaan itselleni, ja kun en häntä saanut niin olen sitten mieluummin ilman. Vaikeaa on, mutta salarakkaaksi minusta ei ole edes sille "sielunkumppanille".
Niin en ole mies mutta toinen nainen joka on varatun miehen kanssa.. Tietenkään siihen mitä mies selittää pitää suhtautua vähän varauksellisesti, mutta tämäkin mies jonka kanssa olen muutaman kuukauden ollut niin ei ole mikään pettäjätyyppi. (joku sanoo ettet voi tietää mutta sen verran voin sanoa toista tuntevani ettei hän ole mikään naistenkaataja) Tämä on hänelle ensimmäinen kerta kun pettää.. Syyksi on sanonut ettei saa juuri sitä läheisyyttä ja seksiä kotoa tarpeksi. No itse olen sitten suostunut tähän kakkossuhteeseen. Meilläkään ei olla puhuttu mitään yhteisestä tulevaisuudesta vaikka itse olisin siihen vlamis mutta itsepähän olen lähtenyt tähän! Mies sanoo ettei voi erota koska lapset vaikuttavat eikä halua särkeä perhettä. No niin varmaan on.. Itse en kuitenkaan halua olla se joka perheen särkee vaan se päätös erosta pitää lähteä miehestä itsestä joka ei varman heti toteudu. itse olen vaan ollut tässä suhteessa koska kuitenkin saan sitä hellyyttä jota jokainen tarvitsee ja samalla tämän sielunkumppanuus toimii meilläkin. Tietenkin jotkut sanovat että väärin mutta meillä kummallakin tässä on vastuu kannettavana.. Tässä joitakin merkkejä siitä miksi varattu mies lähtee mukaan. Tai sitten kaikki vaan tapahtuu vaikka ei saisi tapahtua niin vaan tuntee toista kohtaan jotakin intohimoa josta ei sitten osaa vaan antaa periksi vaan elää niistä ihanista hetkistä' jotka saa olla toisen kanssa ja se saattaa kantaa juttua pitkällekin..En itsekään koskaan ollut ajatellut olevni kakkonen mutta eräänä iltana vaan tapasin tämän miehen ja sitten siinä oli sitä jotakin.. No nopeasti kertoi olevansa varattu, mutta...
sitten on se pettäjätyyppi? Uskotko todella, että olet ensimmäinen, jonka kanssa pettää? Eikä voi erota lasten takia? Mitenkähän monesti se on tälläkin palstalla tullut ilmi, että juuri noin ne naiselle puhuu, että saisivat seksiä.
Sielunkumppani olen itsekin yhden ukkomiehen kanssa ja seksi on loistavaa. Mutta jos hän olisi alunperin koettanut minua pehmittää tuollaisilla jutuilla kuin sinun ukkomiehesi, niin olisin sanonut että ei kiitos.
kuulostaa tuo tarinasi niin tutulta. Olen ollut vastaavassa tilanteessa.Alkuun kaikki näyttää juuri tuolta. Ja riittää se, että saa niitä hetkiä salarakkaansa kanssa.Sitten tulee aika,että rakastut ja hän tuntuu juuri siltä oikealta sinulle. Sitten haluat hänet kokonaan.Siinä vaiheessa perääntyy ja sanoo kaiken olevan kotonaan niin hyvin ja onnellista. Tunteista ei tietenkään koskaan kerro sinulle( koska niitä ei ole).
Hän haluaa vain hellät hetket kanssasi ei mitään muuta.
Huomaat sen vasta, kun on jo liian myöhäistä. Sitten tekee kipeää. Hän alkaa vältellä yhteydenottojasi siinä pelossa, että paljastuu. Saat anella hänen "rakkauttaan".
Kannattaa miettiä tarkkaan haluatko uhrata elämäsi hänen vuokseen.
Neuvoksi voin sanoa...Älä lähde siihen leikkiin....se satuttaa sinua enemmän silloin ,kun annat kaiken jatkua....
Suosittelen suhteen lopettamista hyvissä ajoin..Juuri noin sanoi minunkin salarakkaani minulle:pelkää satuttavansa minua.Voin sanoa kokemuksesta,että kun heräät unelmistasi....totuus on karua!!
Toteat vain,että ei hän oikeasti sinusta välittänytkään. Sovit vain kakkoseksi, mutta et muuksi.
Kyllä se vaan niin on,että tosipaikan tullen ei vaimoaan ja lapsiaan jätä!!!
Ja mieti mitkä seuraukset hänelle, vaimolle ja lapsilleen.
Aika paljon on pelissä!!!
Jos rakastaa vaimoaan ei tietenkään tuollaista edes tee!!! mutta käryn käytyä lupaa vaikka mitä ettei eroa tule.
Siinä vaiheessa teidän suhteella ei ole ainakaan jatkoa...ja arvaa sattuuko??? ja sitten ne lapset, miltä niistä mahtaa tuntua!! Kannattaa miettiä todella tarkkaan, että onko se sen arvoista kuitenkaan.
Voi olla,että näistä salasuhteistakin alkaa jotain uuttakin,mutta oletko miettinyt,että voisitko luottaa tuohon mieheen yhdessä ollessanne.Onhan pettänyt vaimoaan...pettäisikö sinua?? meneekö kyttäämiseksi elämä sitten??
Kokemusta on!!!
näin, jos mies on sanonut syyksi, ettei saa kotona tarpeeksi hellyyttä ja seksiä, niin eikö se kakkonen voisi sanoa miehelle, että puhu vaimosi kanssa... Eikö tässä tilanteessa mies ole rehellinen, että suoraan suomeksi sanottuna on kakkosen kanssa sen tähden kun saa seksiä ja hellyys pelaa??? Silti ei tarvitse rakastaa!! Haluatko sinä nyt antaa sitten miehelle seksin ja hellyyden, jota ei vaimoltaan saa? Ja kuten itsekin sanoit, että mies on sanonut, ettei perhettään jätä, niin eikö ole ilmiselvää, että mies on sinun kanssasi vain seksin ja hellyyden takia? Sitäkö sinä haluat? Vai haluatko, että mies on kanssasi rakkaudesta???
Jos tilanne muuttuisi, että vaimo alkaisikin antamaan seksiä, hellyyttä, niin eikö olisi aika ilmiselvää, että mies jättäisi siinä vaiheessa kakkosen!?
Sinä annat nyt miehelle sitä mitä hän janoaa vaimoltaan, miksi? Riittääkö se sinulle, että teet miehen hetken tyytyväiseksi tietäen, että ei jätä perhettään?
Minusta on turha laittaa lsaten syyksi sitä, ettei mies lähde. Ihan varmasti mies lähtee kotoaan, jos tunteet ovat kuolleet vaimoaan kohtaan! Kyllähän aikuinen ihminen voi silti olla isä, vaikka eroaakin! Ei kukaan ole pakolla vaimonsa kanssa vuodesta toimeen, jos ei tunteita ole. Ja niinhän edelliset sanoivatkin, että mies puhuu vaimostaan todella kunnioittavaan sävyyn. Vai luuleeko kakkonen, että kun vuodet vierii, niin mies voisi sittenkin lähteä vaimonsa luota? Että mies jos kumminkin rakastuu tähän kakkoseen mielettömästi.
Minä en vain usko siihen, että mies jaksaisi vuosikausia elää kaksoiselämäänsä, jos piut paut ei välittäisi vaimostaan. Jos hullun lailla rakastuu, niin kyllähän siinä menee järki ja ukko lähtee kyllä rakkaan kakkosen luo lopullisesti. Ja joskus niinhän käykin.
Mutta valtaosa taitaa olla näitä, että vaimon kanssa on menossa aika, että kaikki ei pelaa niinkuin pitäisi. Eikö kakkosen pitäisi todella ohjata mies kotiin ja sanoa, etten ole mikään sylin lämmittäjä, tilapäinen sellainen...
Olen pohtinut kaikkea tätä, mistä kerroitkin. Omalle äidilleni kävi aikananna niin, että ajautui tahtomattaan seurustelemaan varatun miehen kanssa. Suhde kesti 10v ja päättyi vasta äitini ennenaikaiseen kuolemaan; olisi jatkunut varmaankin muutoin. Tuosta miehestä tuli minulle isäpuoleni arjessa ja erittäin hyvä sellainen - edelleen olemme yhteydessä. Mutta silloin vannoin, etten itse koskaan tuohon joudu. No, never say never...
En halua hajottaa hänen perhettään, en missään nimessä. Kyllä hän jotakin minua kohtaan tuntee, alkoihan tämä suhteemme vasta usean vuoden tuntemisen jälkeen, mutta tuskin se rakkautta on. Vaistoan, että elämästään jotain puuttuu, emme ole koskaan vaan jutelleet, että mikä. Hän pitää vaimoaan hienona ihmisenä eikä salaa sitä, että arvostaa tätä suuresti. Jotenkin vaan tuntuu, että heidän liittonsa on eräänlainen projekti joko toiselle tai jopa molemmille - kaksi lasta, punainen tupa jne. Olen 110% varma, ettei mies tule omasta aloitteestaan eroamaan, joten sitä en odota vaikka salaa toivon. Olen myös pohtinut luottamusta, mutten usko hänen pettävän, jos asiat olisi kunnossa, hän ei vaan sovi siihen laatikkoon. Mistä edes tiedän, että hän minut valitsisi eronsa jälkeen? Heidän elämänsä on kuitenkin ihan hyvä, jossa tärkeimmät asiat lienee kohdallaan. Eikä hän koskaan vetäisi mattoa vaimonsa ja lastensa jalkojen alta.
Olen itse yrittänyt mennä eteenpäin ja katsoa maailmaa ja muita miehiä avoimin mielin. Helppoa se ei kuitenkaan ole, kun mielen täyttää Hän. Surua tuo se, etten koskaan voi pitää häntä hyvänä tai antaa sitä, kun mitä haluaisin antaa. En voi sanoa ääneen tunteita enkä suunnitella tulevaisuutta, kuten muut parit tekevät. Hänen läsnäollessaan kuittaan "naurulla" kaiken, mikä viittaa tunteisiin - ja samalla teen sisäistä kuolemaa. En tiennyt, että toisen kosketus ja seksi voisi oikeasti olla niin kokonaisvaltaista ja yhteensopivaa. Yritän vain nauttia niistä valtavan ihanista hellyyden hetkistä, mitä häneltä saan samalla tiedostaen, että jokainen kerta voi olla viimeinen. Miten olenkaan tähän jäänyt?
Vaan oletko ajatellut,että tullessaan julki teidän salaliittonne, juuri siten siinä saattaa käydä, että hänen perheensä hajoaa. Ja vain siksi,että saatte ne hellät hetkenne jolloin täytät hänen hellyydentarpeensa ja sinä omasi.
Se on vaan niin,että jossain vaiheessa kaikki paljastuu!!
Makaat raiteilla odottaen junan tuloa...kannattaako??
Ne ukkomiehet on hyviä puhumaan ja osaavat miellyttää ja saada naisen tuntemaan itsensä ainutlaatuiseksi ja ihanaksi. Juuri noin minäkin koin, ennenkuin huomasin kaiken olevan ihan jotain muuta kuin oli rakastuneena kuvitellut.
He osaavat koukuttaa...ja olet koukussa juuri niihin tuntemuksiin mitä kanssaan koet.
Se on kuin huumetta ja tahdot aina vaan lisää.
nimimerkillä kokenut ja nyt jo irti päässyt hänen verkoistaan ja valheistaan...Hyväksi neuvoksi annan JÄTÄ HÄNET... ansaitset parempaa...ja saatkin kun uskallat ja jaksat odottaa!!
niin kävi minullekin.....
Ehkä hulluinta tässä onkin se, etten ole juuri nyt itse valmis lopettamaan. Olen koukussa hellytteen ja hyvään seksiin, kyllä. Olin vuosia yksin, ns. odotin sitä oikeata, jota vaan ei näkynyt. Jokaiselle on jossakin joku ja niitä oikeita on useampia maailmassa, uskon sen, mutta välttämättä niitä ei vaan koskaan tapaa. Ei sillä, että se oikeuttaisi...
Tiedän, ettei hän valehtele mulle, tunnen hänet jo kauan ja muutakin kautta, joten se on poissuljettua. Hänellä ei siihen ole mitään syytä. Olemme tekemisissä myös muilta osin ja rehellisyys sekä kunnioitus keskenämme on toiminut aina. Olemme sopineet, että lopetamme yhteisestä päätöksestä sitten joskus. Hän toivoisi minun löytävän elämääni ns. "oman miehen", jotta saisin täysvaltaisen elämän itsekin. Se, mitä joku kirjoittaja sanoi, että "usko vaan olevasi ensimmäinen, kenen kanssa pettää...", niin uskon kyllä. Onhan aina joku se ensimmäinen. Olen puhunut myös siitä, miten hän miehenä parisuhdettaan voisi hoitaa, ettei sitten minun jälkeeni olisi tarvetta vieraille...
Toivon, että tuo yhteinen sävel heillekin löytyy. Toisinaanhan tällainen suhde on pelastanutkin liittoja, kenpä tietäisi sen...
että salamiehesi ei valehtele sinulle? Mikä peruste se on, että olette tunteneet kauan ja rehellisyys ja kunnioitus on toimneet aina? Tarkoitatko että samat perusteet ei ole olemassa miehen avioliitossa? Älä luota miheen, joka jo valehtelee rakastamalleen ihmiselle, vaimolle.
Teet itsestäsi pyhimystä, joka yrittää hoitaa miehen avioliittoa. Aika kornia ja ironista. Voi sitä surua ja tuskaa kun kaiki paljastuu. Vaimolle se kovin isku, mutta et siltä säästy sinäkään.
Katso peiliin ja ole realistinen.
Välillä jopa ärsyttää lukea näitä juttuja vaikka pettäminen on väärin ja mies tekee perhettään kohden todella väärin niin ja hakee seksiä ja hellyyttä ulkopuolelta niin sehän on jo tietyllä tavalla rehellisyyttä että kertoo että mitä on vailla.. no siinä varmaan jokainen kakkosnainen tietää lähteekä sitten mukaan vai ei lähde.. Jos mies pettää niin sitten tuntuu että samalla hänet leimataan samalla vaki pettäjäksi joka pyörittää monta naista kerralla. En usko kuitenkaan tälläiseeen onhan niitäkin mutta samalla voi olla vaan yksi nainen tai mies kierroksessa..
Pättäminen on väärin mutta samalla eihän pettäminen tee ihmisestä kuitenkaan aivontonta sillä tavalla ettei kakkonenkin osaisi ajatella omaa kohtaloaan ja varmaan tiedostaa että saa vaan rippeet ja samalla varmaan kokee pettymyksiä ja suruja..
Mksi ajatellaan että pettäjät valehtelevat kakkosella voihan heidän välillään vallita ihan hyvä rehellisyys?? Varmasti kakkosnainen voi vaikuttaa omalta osaltaan että kannustaa miestä panostamaan omaan liittoon mutta se päätös ja sen eteen tehtävä työn on tehtävä se pari joka on yhdessä..
Olen mielestäni hyvinkin realistinen, liiankin kanssa. Ymmärrän katkeruuden, surun ja vihankin, kun tällainen suhde päättyy, mutta kaikesta näkemästäni ja itsekin kokemastani pahasta huolimatta, uskon myös hyvyteen ja siihen, ettei tällainen kakkossuhde ole aina suunniteltua. Kaikki siihen ajautuneet eivät ole pahoja ja suunnitelmallisen paatuneita pettäjiä, jotka kärsivät narsistisesta tms. personaallisuushäiriöstä, jotka valehtelevat aina ja kaikesta. Uskon, että osa on vain polulta syystä tai toisesta eksyneitä, ehkä onnettomiakin ihmisiä inhimillisine heikkouksineen. Enkä nosta itseäni jalustalle, olen tätä nykyä itsekin syyllinen, koska annan tämän jatkua. Mutta tuo on ensimmäinen kerta kun petän ketään ja toivottavasti viimeinen. Olen ilmeisesti vain tuollainen heikko ihminen...
Kiitos hyvästä kommentistasi, olen täysin samaa mieltä.
Erikoista on muuten se, että vaikka alunperin pyysin niiden miesten kommentteja, joilla tuollainen kakkonen on, on vissiin yhtä kommenttia lukuunottamatta kaikki kommentojiat naisia, joko ykkösiä tai kakkosia.... ;))
minullakin tuon suhteeni toinen osapuoli oli jo kymmenien vuosien takainen tuttu,joten tiesi minusta jo todella paljon,mutta minäpä en tiennytkään hänestä kaikkea. osoittautui pettäjäksi ...ja moneen kertaan muidenkin kuin minun kanssani.EN OLISI HÄNESTÄ KOSKAAN USKONUT SITÄ!!.Vaikka osasi niin hiensoti minulle esittää jotain ihan muuta.Niin vaan oli ..ja sain sen kuulla sitten muualta.Se siitä luottamisesta...Ei voi toki yleistää,mutta suhtaudu pienellä varovaisuudella kuitenkin niihin tarinoihin mitä kertoo. Minäkin luotin ja uskoin.
Asiat vaan tuntuvat silloin rakastuneena siltä,että uskoo ja näkee kaiken minkä juuri itse haluaakin...Minulle tuli pettymys.Toivon siis parempaa onnea sinulle.
Mes joka pettää omaa vaimoaan pyörittää toista tai kolmatta tai neljää naista niin siinä itsensä vaan sotkee enemmän solmuun.. Yhtenä naisena en kuitenkaan saa kuin sen pienen huomion miehestä ja kuitenkaan ei eroa vaimostaan niin onko ne toiset naiset minulle kakkoselle sitten pahin uhka vaan minusta paremmin pahempi isku vaimolle.. mutta on sitä miehellekin varman tarpeeksi pyörittämistä perheessä ja yhdessä kakkosessakin etten usko että kaikilla riittää mielenkiintoa useampaan naiseen.. jokainen pelatkoon tavallaan..
minun on pakko kommentoida; en hyväksy tekoasi millään lailla, mutta olet harvinaisen älykäs ihminen, et lukeudu niihin kakkosiin millään lailla, jotka kokevat olevansa vaimoja parempia.
Minun mies kärysi pitkästä salasuhteesta. Tuo toinen nainen käräytti mieheni minulle, kun mieheni halusi lopettaa suhteen. Mieheni on alusta asti minulle vannonut ja vakuuttanut, että ei missään vaiheessa halunnut lähteä naisen matkaan, ei halunnut erota, jättää minua ja lapsia. sanoi, että on aina rakastanut minua, vaikka se rakkaus olikin jossain piilossa. Mieheni sanoi myös tuolle toiselle naiselle alusta lähtien, että tämä nainen ei myöskään eroasi hänen vuokseen. T'ässä meidän tapauksessa oli niin, että naisen avioliitto oli huonossa jamassa ja meidänkin avioliitto oli huonossa jamassa; voin sanoa, että mieheni ei kotona saanut hellyyttä ja seksiä. Minä en huomannut häntä niinkuin olisi pitänyt. Väittäisin näin, että miehelle oli todella järkytys nähdä, mitä paljastuminen minulle teki; hän ei varmastikaan uskonut, että välittäisin hänestä niin paljon. Luulen, että hänkin luuli, (niinkuin minäkin), että rakkaus häntä kohtaan oli kuollut. Oli myös muita syitä pettämiseen, miehellä oli ikäkriisi ja loppuun palaminen töissä ja lapsuuden traumat taakkoinaan. Ja kun en ollut läsnä, niin oli varmasti helppo lähteä hakemaan sitä hellyyttä, jota hän kovasti janosi omaan pahaan oloonsa. Kaksi onnetonta ihmistä kohtaa, niin tottakai ihastus on varmasti nostanut päätään.
Sinä Tita jotenkin avasit minun silmäni kun kerroit omaa tarinaasi, että todellakin on miehiä, jotka ovat sanoneet sen kakkosilleen, etteivät eroa ja puhuminen vaimosta on ollut kunnioitettavaa. Minulla on ollut koko ajan sellainen käsitys vain, että minua he ovat haukkuneet keskenään ja ovat suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta, että koska mies ottaisi eron.
Mutta ei se sitten välttämättä ollutkaan niin, sinä todistit sen itse kokeneena, että voi olla toisinkin. Ja jotenkin uskon senkin, että sinun salarakas miehesi ei ole mikään haaremimies ja uskon, ettei hän sinulle valehtele. Ja uskon, että minulla on selllainen mies myös.
Voisiko olla mahdollista, että sinun salarakas miehesi on vähän eksyksissä avioliittonsa kanssa? Ei löydä keinoja, miten ratkaista asioita vaimonsa kanssa ja näin ollen hakee ratkaisuja pahaan oloonsa? Kun sisällä myllertää ja asiat ovat huonosti, niin kyllä se toisen ihmisen läheisyys kummasti auttaa. Voiko läheisyyden ja seksin laittaa niin eri kategoriaan, että sitä voi ottaa vastaan toiseltakin ihmiseltä, vaikka häntä ei ihan täysillä rakastaisikaan? Tunteita on pelissä mukana se on selvä, ja miehenikin myönsi, että oli ihastunut tähän toiseen naiseen. Mutta onko se sitten kuitenkaan sitä palavaa, kunnioittavaa rakkautta,joka kaiken kestää ja kärsii?
Mutta kiitos kuitenkin kirjoituksestasi, hienoa on lukea myös sellaisen kakkosen kirjoituksia, jotka ovat täysin asiallisia ja realistisia. Sinusta sain sellaisen kuvan, että sinun tarkoitus ei ole hajottaa perhettä keinolla millä hyvänsä, jos mies valitsee vaimonsa loppupeleissä, en usko että lähtisit koston tielle. Minä sain kakkoset vihat niskaani ja hän teki/tekee kaikkensa, jotta avioliittomme kaatuisi. Minulla on kokemusta katkeran kakkosen tilityksestä ja se ei ollut helppoa kestää ja siltikään en kyllä näe sinun toiminnalla ainakaan tahallista satuttamista vaimoa ja lapsia kohtaan. Mutta kuten sanoin, en silti hyväksy pettämsitä millään muotoa, pitäisi pystyä olemaan siitä irti... Selvittää tunteensa ensin ja tehdä jokin muu ratkaisu. Itse petettynä voin sanoa, että pettäminen sattuu todella pahasti.
Lopulta taitaa olla niin, että avioliitto on kunnia-asia. Siitä ei luovuta, vaikka se olisi toimimaton. Vasta kun asiat umpisolmussa, voi luovuttaa. Ennen sitä me miehet usein pannaaan pää pensaaseen (parempia aikoja odotellessa) ja haetaan sitä lääkettä liiton ulkopuolelta. Se vaan on niin, että aina luokkaa kaikkia osapuolia tällöin, vaikkei haluaisi. Syyllisyys, lapset ja koko aviohistoria on kuitenkin se liima, joka pitää viimeiseen asti yhdessä. Usein käy niin, että salasuhteesta tulee elämän suola, joka tekee riippuvaiseksi jo pelkän kemian vuoksi. Miksei se sama kemia toimi kotona? Arki tappaa kaiken hehkun puolisoitten välillä. Asioitten aukipuhuminen on maailman vaikein asia, koko ajan ollaan luokkaantuneita ja haetaan syyllisiä. Molemmat ovat sitä. Se joka hakee lämpöä muualta, on kaksinkerroin syyllinen.
Mutta auttaako syyllisten haku?
Usein ihmettelen kun vaimot menettävät itsetuntonsa joutuessaan petetyksi. Mielestäni aivan turhaan. Ei pettäminen ole naisen ja vaimon huonoutta tai arvostuksen puutetta. Se on miehen korvauskäyttäytymistä ja huonoutta.Sitä sitten yritetään korvata lisäämällä kotona huomiota vaimolle.
Ulkopuolinen suhde on seuraus monesta asiasta. Syyt on kuitenkin enimmäkseen siinä, joka pettää.Salasuhde vie energiaa ja panoksia avioliitosta. Umpikujassa ei vaan löydä keinoja ratkaisuihin ja asiat jatkavat "luonnollista" kulkuaan.
En ymmärrä sitä, miksei voi tulla vastaan jos näkee puolison yrittävän. Vaimot ulosmittaavat usein hyvitystä väärin keinoin ja kotipelissä on kylmät keinot käytössä. Usen ne liittyvät aineellisiin asioihin, sen sijaan pitäisi keskittyä sielun liikkeisiin ja ihmissuhdeasioihin. Kaikenkaikkiaan huono kommunikaatiokierre jatkuu ja ylläpitää aviokriisiä edelleen.
aviomies tekstistäsi! Siitä sain pohdittavaa paljon! Avasit kyllä silmäni!
Tuollaisia kirjoituksia enemmän kiitos! Et tiedäkään, pelastit minun päiväni!
Itse olen myöskin ollut pettäjänä jo usean vuoden ajan.Tosin välivuosia mahtuu. Ja vastapuolena minulla sama mies. (aviossa hänkin)
Olin niin koukussa häneen,etten voinut katkaista välejämme, vaikka useaan otteeseen yritinkin.
Koskaan ei myöskään haukkunut puolisoaan ,kertoi vain läheisyyden puuttuvan liitostaan, kuten myös minun omastani. Sanoi olevansa kuitenkin onnellinen liitossaan.
En voinut ymmärtää sitä,että miksi siis pettää puolisoaan kanssani.( omassa liitossani ongelmia, joista kerroinkin hänelle )
Puolustamatta itseäni millään lailla olinhan osallisena tuossa kauan.
Itse kovasti rakastuneena en kuitenkaan nähnyt ihan kaikkea hänestä. Vasta myöhemmin alkoi sellaisia asioita paljastumaan,jotka pistivät minun ajattelemaan motiivejaan.
Nyt olen jättänyt hänet LOPULLISESTI!
Kukaan ei koskaan saanut tietää meistä,enkä todellakaan halua,enkä voi meistä kertoakaan kenellekään saati paljastaa hänen vaimolleen. Vaikka suutuspäissäni joskus ajattelinkin kertoa hieman totuuksia jo aiemmasta elämästään ja mitä nyt on tapahtunut..
Mitä se kannattaa!!! säälin hänen vaimoaan loppupelissä, koska ei tiedä miehestään kuinka useasti on pettäjänä ollut. ( aiemmin kadehdin vaimoaan ) luulin silloin hänen olevan unelmamiehen.
Minä olen itse ensikertalainen ja viimeiseksi myös jääkin tämä "kokeilu".Sain huomata,etten ole kelvannut hänelle aiemminkaan niin miksi sitten nytkään??!!
Hän haki minusta varmasti ystävyyttä ja sitä lämmintä syliä, niinkuin minäkin hänestä, mutta ne suuret tunteet puuttuivat hänen puoleltaan. Minulla niitä oli pidemmällekin ajateltuna jonkin aikaa, kunnes tajusin,etten voisi kuitenkaan edes luottaa häneen. Kuullessani hänen pettäneen jo useammin avioliitoissaan.Eikä hän puolisoaan olisi muutenkaan vuokseni jättänyt.
MUTTA itsepähän leikkiin lähdin aikanaan. En voi syyttää kuin itseäni,että olin niin sinisilmäinen ja todellakin kuvittelin hänen haluavan minut...
Pettäminen sattuu, tosi on. Itsekin sen kokeneena tiedän mistä puhun.
On hienoa lukea sinunkin kirjoituksesi, sain sellaisen kuvan, että olette miehesi kanssa menossa parempaan päin? Hyvä niin...
Olen joskus kuullut, että kakkossuhde saattaa korjata väljähtäneen vakisuhteen, jos suhteen kumpikin osapuoli kykenee toista syyllistämättä katsomaan peiliin ja miettimään syitä, jotka siihen johti. Koska kummassakin on vika, se on selvä. Kakkosena minussakin on vika, mutta ei heidän suhteen osalta, yhtähyvin minun tilalleni olisi voinut tulla joku toinen jos oli jo tullakseen.
Kuten asian ilmaisit, luulen itsenikin olevan tietyltä osin onneton ihminen. Vaikka perusasiat on kunnossa, on koti ja lapsi ja toimeenulo, on kuitenkin tyhjä olo. Tuo mies vietti yön luonani muutama päivä sitten ja kuinka valtavan hieno oli kokea toisen fyysinen läheisýys, kosketus vieressäni. Koen, että minulla olisi niin paljon annettavaa toiselle. Yksin vietetyt vuodet ovat kasvattaneet näkemään muiden ihmisten sisälle ja menen myös todella useasti itseeni seuraamaan sivusta omaa toimintaani asiassa kuin asiassa, siihen eivät valitettavasti kaikki kykene. Tämä suhde on opettanut myöskin - saadessani joskus sen "oman miehen", aion pitää häntä hyvänä parhaani mukaan, uskon silloin hänenkin tekevän niin, tosin martyyriksi en ihan psykopaatilla ala...
Naiset, antakaa enemmän vaatimatta takasin, te saatte sitä kyllä jos mies on täysjärkinen. Naisena tiedän, että jos palvelus perustuu vain vastapalveluksen saamiseen, ei kohta haluta edes niitä palveluksia. Yllättäkää miehenne, äläkää odottako sen roskapussin kanssa oven vieressä kun toinen tulee töistä. Yllätä hänet, myös sängyssä. Ota hänet vastaan kuin silloin joskus vastarakastuneena ja huomaat kuinka asiat muuttaa ja kaikenmaailman kakkoset saa jäädä....
minulle kakkosnainen edustaa vain helppoa panoa. Jos tulee vaatimuksia muusta, minä vetäydyn. Vaikka kunka jeesustelette rakastan vaimoani ja jos olisi pienintäkään epäiystä siitä, että käry käy, kakkonen saisi jäädä, luonnollisesti.
Kakkonen on hetken hurma minulle. Periaatteessa on sama kuka se nainen on, kunhan on helppo ja no, hieman typeräkin ja leikkii kanssani tätä samaa leikkiä.
Nyt sitten kimpassa haukkumaan minua...mutta niin kauan kun on helppoja kakkosia, on pettäviä aviomiehiäkin.
koska on olemassa helppoja kakkosia, sinä petät? Vastuu ei siis ole sinun? Mihin tarvitset näitä helppoja ja typeriä kakkosia, jos kerran rakastat vaimoasi? Asenteesi niitä kakkosia kohtaan on halventava ja loukkaava. Parempi, että käytät vaannyrkkikyllikkiä. Olen kuullut, että tuollaisia miehiä tosiaan on. Luin jostakin,että tolla asenteella kakkosen ottavat miehet jättävät toisen naisen heti,kun tämä on liian kiintynyt. Sinä olet kylmä, kova ja itsekäs mies. Tiedät sen kyllä itsekin. Jonain päivänä joku näistä 'typeristä' helpoista panoista käräyttää sinut. Sinä luulet hallitsevasi pelin, mutta peli hallitseekin sinua. Siihen asti, elä pelko persuuksissa raukka.
nämä helpot kakkoset orkut vai jäävätkö ilman ja tyydytät vain itsesi..veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
nappiin mutta melkein. TOki otan tekosistani vastuun, en kai muuta väittänytkään. Asenteeni kakkosia kohtaan on halventava ja loukkaava, totta kai. Tällaisia miehiä todellakin on ja aina on vaara, että joku typerä kakkonen käräyttää. En kuvittelekaan hallitsevani peliä, kunhan pelailen, minulle tämä on vain leikkiä, niin kuin sanoinkin. Yhä edelleen väitän, että niin kauan kun on kakkosia, tai sanotaanko, että niin kauan kun on "ilotaloja", on niiden käyttäjiäkin. Olisiko tuo vertaus helpompi ymmärtää...
Miksi sinä et sitten paneskele vain vaimoasi....onko hän pihtari ??? Minä olen kakkonen ja miesystäväni ajaa melkein kolmesataa kilsaa että saa tavata minut muutaman tunnin ajan.....ei oikein helppoa minusta. Varmaan hänellä olisi helpompi paneskella sitä avovaimoa kotona.
kantsii ajaa silloin tällöin ja ei mee kuin muutama tunti ja saa vierasta pillua, ei se sen kummosempaa ole. Ite ajoin eilen pidemmän matkan vaimon ollessa työvuorossa. Perhetilanne meillä normaali. Joskus panettaa vierasta.
Pettäjä ei oikeasti rakasta puolisoaan. Jos rakastaa ei petä. Vaikka ihastuu kuinka toiseen voi tehdä ratkaisun ettei lähde leikkimään kenenkään tunteilla. Olen itsekin ihastunut toiseen mieheen, mutta päätin tukahduttaa tunteeni ja siinä onnistuin. Oma mieheni ihastui toiseen naiseen ja se oli heti menoa koska kyseinen nainen oli kiinnostunut vain itsestään ja oli valmis hylkäämään puolisonsa ja lapsensa. Todennäköisesti ero tulossa kiitos naisen joka ei osannut pitää jalkojaan yhdessä että näin.
Mies voi ihan oikeasti rakastaa vaikka kuutta naista yhtäaikaa ja kyse on oikeasti siitä että jokainen heistä merkitsee jotakin. Turha täällä on selitellä miesten puolesta että joku olisi vain pano jos suhdetta kuitenkin ylläpidetään enemmän kuin yhden yön verran. Erilaiset naiset täydentävät toinen toisiaan. Eri naisten kanssa voi tehdä eri asioita. Niin se vain on. Miehet ottaisivat mielellään monta vaimoa jos se olisi mahdollista. Kaikki olisivat merkityksellisiä. Naiset itse vain haluaisivat olla toisiansa parempia tai se kaikista tärkein. Jos naiset sovussa hyväksyisivät toinen toisensa niin jokaiselle löytyisi paikka miehen sydämessä eikä tarvitsi tapella. Nyt mennään sitten näin että yksi on vaimo ja muut salarakkaita mutta kaikki rakkaita.
sitten naisillakin voisi olla samalla tavalla toisiaan täydentäviä miehiä?
mutta luulen että nainen ei itse kykene siihen tai halua sitä? Onhan niitä ollutkin kautta aikojen. Oma mies ja rakastaja tai rakastajat siihen päälle. En tiedä pystyykö nainen kuitenkaan löytämään jokaiselle merkityksen ja paikan sydämessään? Naiselle taitaa se turvallinen ja tuttu sama mies olla mielekkäämpi vaihtoehto kuin kuusi miestä? Nainen kaiketi nauttii seksistäkin enemmän sen läheisyyden tunteen ja ajan myötä kun ollaan yhdessä löydetty oikea sävel? Miehet kyllästyy helpommin kuin naiset yhteen kumppaniin.
Naisella voisi olla kyllä käyttöä eri ammattiryhmien miehille eri hommiin mutta sänkyyn ei taitaisi kaikki mahtua?
Enkä edes nuori enää. Minulla on kolme rakastajaa ja aviomies. Kaikille paikka sydämessä. Ja energiaa riittää moneen muuhunkin asiaan
todistella, ja kenelle. Voi huh,huh en kehtaisi olla sinä.
nähtiin: jos mies olisi tuon kolme rakastajaa ja puoliso jutun kirjoittanut, olisi hän saanut vaan sulan hattuunsa. Naista lyödään.
Minulla on myös kaksi rakastajaa. Kolmaskin menisi hyvin. Kyllä nainenkin voi rakastaa montaa miestä yhtaikaa, kaikkia eri tavalla.
naisista vaan ihan yleisellä tasolla. On asioita joilla ei ehkä kannattaisi kehuskella. Valinta on teidän, mutta mitä haette sillä että toitotatte sitä täällä. Jos jakelee tavaraansa usealle, niin en näe sen olevan sellainen asia mistä kerrotaan kaikille .
hyvä niin ja miehet voisivat jakaa sinut ihan hyvässä sovussakin jos tietäisivät toisistaan. Naisilta sitä ei voi ainakaan täällä suomessa odottaa että olisivat frendejä ja hääräisivät tietoisesti saman miehen kanssa.
Miehet kykenevät siihenkin.