Ihanuuksien ihanuus

tonou kirjoitti:

Kaikki oli aluksi ihan normaalia: mä kävelin sisään, moikkailin jokaiselle ja jokainen moikkaili mulle, sitten vähän vinoiltiin mun laiskuudesta ja siitä, että kulutan taksin takapenkkejä kuin kansallinen arvovieras. Tietenkin vain hymyilin tällaselle, sillä pöydässä istui mulle tuntematon vaalea nainen, aivan tajuttoman kaunis ja siro, iho puhtaana ja tasaisena kuin vastasyntyneellä. Mutta nuo silmät, jotka kimalsivat sinistä jäätä ja mursivat patoja ympärillään, olivat laskeutuneet maailmankaikkeuteeni kuin höyhenet aamussa lepäävälle vatsalle.

Niitä ja näitä

Mä otin sen esiin, pidin hetken kädessäni ja sivelin sen sileää ja liukasta pintaa. Sitten asetin sen pöydälle ja avasin sen näkyviin. Kuului ihastuneita huudahduksia, lähes kiljaisuja. Vieritin sen sisäisen maailman kaikkien silmien eteen ja huomasin, että hänkin katsoi minua ja minun suloisuutta, tekniikkaa, hyvin tarkasti. Asetin hänet sen sisään ja pyysin häneltä lupaa saada omansa itselleni. Hän tarjoutui ystävällisesti laittamaan hänen itsensä sormen siihen. Katselin hänen taitavia liikkeitään ja ihastunutta katsettaan, kun siniset ihanuussilmät hymyilivät minulle samalla kun hän liu’utti itsensä häntä jo kutsuvan ja odottavan IPhoneni valikkoon.

Olin tulla jo siinä


(oh-hymiö)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä