opastusta tarvitaan

Avioliittoni on muuttunut vitsiksi. Nauran kädet kyynärpäitä myöden paskassa omaa tyhmyyttäni.

Olen antanut viisi vuotta sitten tapahtuneen pettämisen ja valehtelun miehelleni anteeksi ja elänyt sen jälkeen kuplassa. Se kupla vain kutistuu kasaan pikkuhiljaa. Mies väittää etten se minäkään ole täydellinen, ja oikeassa onkin, mutta rehellinen olen aina hänelle ollut.
Meillä on lapsi, oikein toivottu ja rakas. Mies juo alkoholia, nalkutukseni jälkeen tekee sitä salaa. Hoitaa lasta kännissä, eikä hänen mielestään siinä mitään väärää. Minun mielestä on.
Seksiä kerran viikossa. Pahoja asioita huudettu ilmoille, mutta kumpakaa ei halua eroa.

Tarvitsen apua. Miten poistun tästä liitosta henkisesti? Haluan pitää mielenterveyteni ja olla välittämättä kieroilusta. Olen ehdottanut avioliittoleiriä vuosia sitten, nyt en tahdo enää itsekään sellaiseen. En tahdo itse itselleni tekemää avioliittofantasiaa takaisin, vaan itsenäisen elämän avioliitossani. En haluaisi olla katkera itselleni omista valinnoista, vaan elää ne hyödyntäen. Miten poistun tästä ahdistuksesta?
8391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

>>Tarvitsen apua. Miten poistun tästä liitosta henkisesti?

Erikoinen kysymys. Et siis halua erota fyysisesti, ainoastaan henkisesti? Mitä oikein tarkoitat tällä? Nimimerkkisi vihjaa, että haluat ylläpitää kulissiavioliittoa, jotta voisit jatkaa miehen rahoilla elämistä, mutta haluat päästä eroon tunteistasi miestä kohtaan. Tästäkö on kyse?

Melko karu tavoite. No kukin tavallaan. Sinun kannattaa ainakin hankkia jotain omia harrastuksia, jotain mistä innostut. Kiinnostu muutenkin maailman asioista, mene vaikka johonkin hyväntekeväisyysjärjestöön vapaaehtoistyöhön tai mitä vain. Älä suhtaudu mieheesi ja avioliittoosi kuin maailman napaan. Anna hänen puuhata omia juttujaan, puuhaa sinä omiasi, mitä sinä siitä välität?

Vastineeksi elatuksestasi mies luultavasti haluaa ainakin seksiä, ruokaa ja kotipalveluja. Hoida hommat.

Tai ehkä voisit sittenkin miettiä, kumpi on tärkeämpää, raha vai vapaus?

Äänestä

helvetin sekaisin jos haluat uhrata oman mentaliteettisi tälläiseen suhteeseen..... tyhmä pää se ruumista rääkkiäää.... Mutta paskat susta. Kysymys kuuluu haluatko kasvattaa lapsesi tälläisessä suhteessa???? Lapsen on parempi elää onnellisesti eronneiden vanhempien kanssa kuin keskellä riitaa... usko pois. Olen nähnyt monesti miten lapselle käy kun vanhemmat yrittävät väkipakolla lapsen takia olla yhdessä, lopputulos ei hyvä.

Äänestä

... kun kumpikaan ei halua siis erota, mutta silti haluat liitosta henkisesti pois.
Kuule ystäväiseni, ei ole mahdollista se, että kukaan pystyisi elämään kehnossa avioliitossa kärsimättä siitä.

Ahdistuksesi on kärsimystä. Ainoa keino parantaa oloasi on hakea ulkopuolista apua itsellesi ja lapsellesi. Ajattele lapsesi oloa myös, hän kasvaa sinun kärsimisesi kyljessä. Lapsen takia sinun on ryhdyttävä taistelemaan.
Jos näyttää siltä, että miehesi ei lotkauta korviaan alkoholiongelmalleen, niin väliaikainen erossa oleminen voisi rauhoittaa tilannetta. Edellyttäen että saat riittävästi henkistä tukea muilta ihmisiltä.

Alkoholistien omaisille on olemassa vertaistukea. Ota selvää mitä mahdollisuuksia on sinulle tarjota paikkakunnallasi. Avioliittoneuvontaa ym... ei siinä välttämättä tarvita toista osapuolta mukaan, jos häntä ei mukaan saada.
Älä aseta itsellesi liian kovia vaatimuksia, ettet saisi ahdistua ja tuntea tunteita. Ahdistus on hälytysmerkki että jokin uhkatekijä on elämässäsi ja että sinun on tehtävä jotain sen poistamiseksi.
Hälytyssireeniä et voi sammuttaa, tai jos sammutat, niin tuo vaara pysyy silti... lapsesi vuoksi ahdistuksesi on aiheellinen.

Äänestä
  • Milloinkahan se tuokaan akka ehtii hoitaan sitä omaa liittoaan ja lapsiaan..
    Täällä viettää aikansa ja höpöttää omia totuuksiaan.
    Taitaa kohta olla oma koti tyhjänä, pölhöllä.

    Äänestä

  • Hohhoijaa! kirjoitti:

    Milloinkahan se tuokaan akka ehtii hoitaan sitä omaa liittoaan ja lapsiaan..
    Täällä viettää aikansa ja höpöttää omia totuuksiaan.
    Taitaa kohta olla oma koti tyhjänä, pölhöllä.

    Vastauksesi oli jotenkin herättävä. Hyvä kysymys. Milloin kukaan ehtii hoitaa liittoaan? Mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten hoidan liittoani ilman, että hukutan oman itseni, väistän kielteiset tunteet ja olen kuin ei mitään virheitä toisessa olisi, koska, niin vain täytyy toista kunnioittaa, hyväksyä erilaisuus ja antaa anteeksi.

    Jotkut ovat kestävämpiä, viisaampia, nokkelempia kuin minä. Vai olenko vain väsynyt nm. hohhoijaan kaltaisiin nälvijöihin?

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Vastauksesi oli jotenkin herättävä. Hyvä kysymys. Milloin kukaan ehtii hoitaa liittoaan? Mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten hoidan liittoani ilman, että hukutan oman itseni, väistän kielteiset tunteet ja olen kuin ei mitään virheitä toisessa olisi, koska, niin vain täytyy toista kunnioittaa, hyväksyä erilaisuus ja antaa anteeksi.

    Jotkut ovat kestävämpiä, viisaampia, nokkelempia kuin minä. Vai olenko vain väsynyt nm. hohhoijaan kaltaisiin nälvijöihin?

    Hei ap!

    Tuo Hohhoijaan viesti oli kai tarkoitettu minulle Liina Anniinalle. Olen täällä melkoisen haukuttu persoona joidenkin taholta, en saisi sanoa mielipidettäni.
    Myönnän että olen joskus mennytkin liiallisiin kärkevyyksiin ja olen myös osannut pyytää anteeksi. Joskus olen tullut katumapäälle kärkevän kielenkäyttöni takia ja silitellyt jälkikäteen sanomisiani.
    Joistakin periaatteista en ole tinkinyt, enkä tingi.

    Alatyylisiin haistatteluihin ja nimittelyihin en ole sortunut. Sellainen ei tulisi mieleenkään. Sitä vastoin olen saanut huorittelua ja alatyylin nimittelyjä haistatuksineen.

    Joten älä huoli ap. Tuo edellinen viesti oli tarkoitettu kohdistumaan minuun, ei sinuun.

    Äänestä

Teet itse tietysti tilanteessasi omat valintasi. Ohessa kuitenkin joitain ajatuksiani.
1) Jos miehesi on todella alkoholisoitunut, voisit ehkä ajatella omaa pientä asuntoa kakkosasunnoksi näin aluksi? Olisiko sinulla varaa pieneen vuokrayksiöön. Kahta kotia voi ihan hyvin asua. Minulla on käytännössä neljä kotia, jos jokainen käytössäni oleva kämppä lasketaan kodiksi. Saisit aikalisän eroamatta ja toisaalta oman rauhan.
2) Miehesi alkaa hieman kuullostaa alkoholistilta: hoitaa lapsia kännissä, alkanut jo alkoholistijankutuksen "mikä sinä luulet olevasi" ja sen kaikki variaatiot. AA-liike, terveyskeskus, joku muu apuun?
3) Kaikkea hyvää sinulle! Pidä huolta kunnostasi ja ilosta! Muistan sinua tänään päivähartaudessani ja toivon sinulle voimaa ja siunausta. Oikein kunnolla en osaa neuvoa.

Äänestä
  • Olen vaikeilla hetkillä turvautunu Isä meidän rukoukseen. Ja nytkin ajattelen, että Hän on ainut kaveri joka on tukena. Minulla ei ole ystäviä joille vuodattaa ajatuksia. Me olemme pari, joka käy muilla kylässä ja meillä käydään kylässä. Käymme kaupoissa, ulkoilemme, leikimme lapsemme kanssa. Emme me huuda ja tappele kuin harvoin, mutta silloin kun vihaa on ilmassa, se viha on raivoa. Kymmenen vuotta sitten opettelimme keskustelemaan haluistamme, opettelimme rakentavaa riitaa, kompromisseja ja tukemista. Se kaikki tuntuu sanahelinältä. Olen hukkuttanut itseni jonnekin tuonne kompromisseihin. Nyt taitaa olle irtautumisen hetki.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Raha sanelee faktat kirjoitti:

Avioliittoni on muuttunut vitsiksi. Nauran kädet kyynärpäitä myöden paskassa omaa tyhmyyttäni.

Olen antanut viisi vuotta sitten tapahtuneen pettämisen ja valehtelun miehelleni anteeksi ja elänyt sen jälkeen kuplassa. Se kupla vain kutistuu kasaan pikkuhiljaa. Mies väittää etten se minäkään ole täydellinen, ja oikeassa onkin, mutta rehellinen olen aina hänelle ollut.
Meillä on lapsi, oikein toivottu ja rakas. Mies juo alkoholia, nalkutukseni jälkeen tekee sitä salaa. Hoitaa lasta kännissä, eikä hänen mielestään siinä mitään väärää. Minun mielestä on.
Seksiä kerran viikossa. Pahoja asioita huudettu ilmoille, mutta kumpakaa ei halua eroa.

Tarvitsen apua. Miten poistun tästä liitosta henkisesti? Haluan pitää mielenterveyteni ja olla välittämättä kieroilusta. Olen ehdottanut avioliittoleiriä vuosia sitten, nyt en tahdo enää itsekään sellaiseen. En tahdo itse itselleni tekemää avioliittofantasiaa takaisin, vaan itsenäisen elämän avioliitossani. En haluaisi olla katkera itselleni omista valinnoista, vaan elää ne hyödyntäen. Miten poistun tästä ahdistuksesta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu