Minun ongelmanani ei ole se ettenkö voisi olla (ja olisi) aloitteellinen miesten suhteen. Pystyn ihan hyvin menemään juttelemaan baarissa kiinnostavan oloiselle miehelle, vaihtamaan puhelinnumeroita ja muuta sellaista. Ongelmani tulevat sitten siinä vaiheessa, kun se mies soittaakin minulle jälkeenpäin.
Olen valitettavasti niitä ihmisiä, jotka kännissä ovat kiinnostavia ja puheliaita ja ainakin omasta mielestäni selvinpäin ollessani olen tylsä, tavallinen ja ikävystyttävä enkä keksi ikinä mitään kiinnostavaa sanottavaa. Ja siinä se ongelma sitten onkin. Eli mies soittaa minulle, ja minä en keksi mitään fiksua ja upeaa sanottavaa, ja kaikki menee tyyliin "jaa moi", "vai niin" "kiva kun soitit", "no voitaishan sitä joskus nähdä" ja muita tylsyyden huipennuksia jotka varmasti saavat miehen kiinnostuksen karisemaan saman tien.
Olen valitettavasti niitä ihmisiä, jotka kännissä ovat kiinnostavia ja puheliaita ja ainakin omasta mielestäni selvinpäin ollessani olen tylsä, tavallinen ja ikävystyttävä enkä keksi ikinä mitään kiinnostavaa sanottavaa. Ja siinä se ongelma sitten onkin. Eli mies soittaa minulle, ja minä en keksi mitään fiksua ja upeaa sanottavaa, ja kaikki menee tyyliin "jaa moi", "vai niin" "kiva kun soitit", "no voitaishan sitä joskus nähdä" ja muita tylsyyden huipennuksia jotka varmasti saavat miehen kiinnostuksen karisemaan saman tien.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet ehkä passiivinen ja masentunut..
Tykkään itse iloisista ihmisistä. Miehen pitää olla niin että "Oli ihan tajuttoman ikävä sua, siit on jo kaksi päivää ku nähtii", "Oot nii ylisöpö", "Mä ainakin haluun nähdä sua vielä..." jne
.. tai "En ole ihan varma olenko kiinnostunut, mutta musta me voitais vielä nähdä, mennääkö kahville huomenna tai miten sulla on aikaa?"
Ihan kuin oma kirjoitukseni; viihteellä niin puheliasta ja hauskaa seuraa, sitten selvinpäin oma aito itseni - tylsä, hiljainen (en tosin niinkään ujo), mitäänsanomaton. Siksi en usein edes vaivautunut vaihtamaan numeroita! :D Tai sitten ihan kylmänviileesti mietin etukäteen pari juttua puhelua varten jotka voin heittää hiljaisen hetken tullen ettei kaikki vastuu ole miehellä. Siis tyyliin "hei arvaa mitä mulle kävi eilen, no lähdin kauppaan ja unohdin avaimet kotiin ja kauhee selvittely sitten miten pääsen kotiin" tms. - ei ny mitään keksittyä stooria kuitenkaan, mutta joku kohtalaisen kiinnostava juttu edes kerrottavaksi...
Yksi tyyppi sitten kolahti tavanomaista enemmän, ja uudelleen tavatessa (tapaaminen sovittiin tekstaritse...) mies sanoi että "olet jotenkin hiljaisempi kuin viimeksi nähtiin", jolloin selitin että niin, semmonen mä olen... Onnekseni mies piti kuitenkin enemmän hiljaisemmasta, aidosta minusta kun on itsekin samanmoinen, joka oli mun tuuri. :)