Voiko ihmistä

On ihmisiä jotka pyrivät jumalan asemaan.

Itse en osaa ketään sellaiseen kuvirella...

pitäs pitää jumalia? Kyllä sitten taas luottamuksen voi antaa täydellisesti ja olla täydellisesti luotettavakin. Sehän on omasta ittestä kii ja siitä onko vastapuoli sen arvoinen. Ei ole kuitenkaan automaattista, että luottamus on olemassa vakiona. Rukoilla? Haha no en ikinä. Mikä ei puhumalla selviä, se saa sitten olla.

Ei nyt ihan jumalan kaltaisena, mutta enkelin kaltaisena.. Jotkut on kuin maanpäällisiä enkeleitä

toista auktoriteettiå johon voisi uskoa.

”Vanhan testamentin Jumalaa voidaan pitää kaunokirjallisuuden epämiellyttävimpänä persoonana: hän on mustasukkainen ja ylpeä siitä, pikkumainen, epäoikeudenmukainen, anteeksiantamaton kontrollifriikki, koston- ja verenhimoinen etninen puhdistaja, sovinisti, homofobi, rasisti, lastensurmaaja, kansanmurhaaja, pojan- ja tyttärenmurhaaja, rutonlevittäjä, megalomaaninen sadomasokisti ja oikukkaan pahansuopa tyranni.”

Richard Dawkins

Toki Dawkinskaan ei ole kaikkein objektiivisin henkilö mitään sanomaan, mutta hauska silti.

ihmisen omaksi kuvakseen... Voin uskoa itseeni, toiseen ihmiseen ja jumalaan samalla tavalla. Jumaloiminen on eri asia. Pystyisin jumaloimaan, mutta se ei olisi realistisesti järkevää. En halua olla täysin sokea. Halaun mieluummin nähdä asiat niinkuin ne on, myös ihmiset.

Ihminen joka noudattaa jumalaista imperatiivia ei voi pitää Jumalana vaan Jumalan mukaan toimivana. Silti sellaisessa ihmisessä on (filosofisesti) jumaluus siinä muodossa kuin se ihmisessä voi ilmetä ja jumaluus ilmenee ihmisten toiminnassa jos ilmenee.

Jumala on aina suurempi kuin yksilö. Yksilön toimia voidaan tarkastella ja todeta niissä olevan ehkä Jumalainen kosketus mutta se ei tarkoita että siksi ihmisen toiminta olisi "kritisoimatonta" - hän voi erehtyä seuraavassa hetkessä.

Tätähän kuvaa pitkälti kristillisessä perimässä se kohta Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa jossa temppelin esirippu repeää kahtia - tämä on symbolinen ilmaisu joka osoittaa että silloisessa uskonnollisessa yhteisössä oli mätää. Jeesuksen edustama jumaluus paljasti sen että jumala ei ole siellä esiripun takana eikä sitä jumaluutta jota Jeesus edusti voinut kumota maallisella vallalla tai näennäisellä uskonnolla - vaikka äijä voitiinkin ripustaa ristille kärsimään - mutta koska niin tehtiin viattomalle osoitti se ettei silloisella uskonnolla tai maallisella vallalla ollut todellista jumalaista määrettä joka tekisi asiat paremmaksi - ainoa mitä silloinen uskonto ja maallinen hallinto teki oli väkivalta ja alistaminen jonka uhriksi joutuivat viattomat - ja Jeesushan sen paljasti. Se edusti Jumaluutta ihmisessä.

Vastaus: en saa mitään tolkkua viestistäsi ja syvälliseksi en jaksa heittäytyä. Mikäli olet sinäkin joku tekstien ja sanotun vääristelijä ( anteeksi epäluuloisuuteni, mikäli se tapauksessasi on aiheetonta, mutta tällä keskustelupalstalla nyt vain on saanut tuta sangen epämiellyttävistä ja oudoista keskustelijoista tyypillisimmin, sori...), niin erittäin nerokasta sinulta siinä tapauksessa asetella kysymyksesi tuolla tapaa, että voiko ihmistä pitää Jumalana ja pitää häntä Jumalan kaltaisena olentona, jne... Jos suorasti pelkkiä henkilökohtaisia mielipiteitä kyselevään kysymykseesi vastaisi spontaanisti esimerkiksi, että " en koskaan voisi pitää ketään ihmistä Jumalan kaltaisena", olisi vastaus - jos sen siis vituralleen joku r*nkata tahtoisi, tulkittavissa ehkä myös siten, että "ahaa siinä on jokin fanaatikko" ja jos taas kysymykseesi vastaisi siten, että " joo kyl mä fanitan tosi monia coolei jumalaisii tyyppei", olisi vastaajan vastaus helposti tulkittavissa - again, että "siinä on nyt joku fani-pelle"...

Kontekstiasi ja taustaa kysely-innokkuudellesi et hevon perseen vertaa erittele sinäkään, mikä tuntuu teillä tän keskustelupalstan keskustelijoilla olevan oikein tapanakin.

Tottakai kysymystäsi voisi _teoreettisessa mielessä_ alkaa analysoida esimerkiksi fani-kulttuurin kautta, uskontotieteiden- ja filosofian tai ihmistieteiden kautta jne. jne. yksittäisen arkikokemuksen kautta, mutta mä taidan jättää sellaiset kommentoinnit palstanne dazuille ja Kukkomiehille ja jiienee, koska olen jo aikapäiviä sitten todennut, että mikään sanottu ei tällä palstalla pysy sellaisena, kuin mitä todellisuudessa sanotaan ja että jotkut suorastaan ronkkivat & raiskaavat pohdittuja tekstejä... Sen verran voin sanoa, että mitään vatun animismia en kannata, enkä tapaa halventaa ketään ihmistä jumaloimalla - vaan minä korvaisin sanan "jumalointi" ehkä sanalla "arvostus", mitä niihin ihmisiin tulee, jotka mielestäni vaikuttavia ovat... Jumaluskoinenkaan en mielestäni erityisesti ole, vaan pidemminkin ateisteihin tai ainakin skeptikoihin kallellaan, mutta jokin rauha ja lempeä voima kristinuskossakin minusta on. Arvostan täten suuresti kirkonkin työtä kärsivien hyväksi. Vielä enemmän arvostaisin kuitenkin sitä, että opettelisitte keskustelemaan uskontojohdannaisista-kysymyksistänne korrektisti ja asianmukaisesti aiheitaan vastaavilla palstoilla, koska minä ainakaan en käy tällä Miehen Logiikka- nimisellä ihmissuhdeaiheisella keskustelupalstalla siksi, että haluaisin keskustella Jumalista tai jumaluskoon sidonnaisista aiheista.

Olisi se kuitenkin konkreettisempi, kuin palvoa jotakin tuhat vuotta vanhaa rautaoksidilla maalattua käärinliinaa, tai pussailla kiveä.

perkelettä. Ihmisestä tulee Jumala perkeleen ansiosta.

pidettiin.. ? Joo, kyl mä uskon että se on mahdollista.

onnistunut ihan helposti - eivätkä taida olla ainoita. Tosin yksijumalaisille ihminen on ehkä liian todellinen ja rajoitettu.