Väyrynen oikeassa

Olisiko mennyt vetelät housuihin?

Jortsukki kirjoitti:

Olisiko mennyt vetelät housuihin?

sak ja sukari suhmuri sik saks ja poks paks eli hurlum lei ja lalal toll lan tei.

RAHAA ON

Helsingistä on tulossa Suomen ahtaasti rakennettu persereikä. Kaupunki on jo täynnä kaduilla kaahailevia ja rosvoavia mamuja, paskaa ja huumeneuloja. Nyt Hesan viihtyisyys ollaan lopullisesti tuhoamassa. Vanhoja omakotialueita tuhotaan kovalla vauhdilla korruptoituniden poliitikkojen pohjattoman ahneuden saattelemana. Pihat hävitetään ja tilalle luodaan rumaa ahtautta. Talvella lumetkaan eivät niissä mahdu mihinkään ja sellaisia alueilla ihmiset alkavat nopeasti vihata toisiaan. Kaikki metsälöt ja luonto hävitetään ja tilalle tehdään pikahökkeleitä eli lipposlais-soinivaaralaisia halpaparakkeja. Sitten nämä rikollisen roskarakentamisen helmet myydään miljoonavoitoilla betonilähiöissä kasvaneille bemareilaan liikenteessä törttöileville kulttuurittomille ja tyylitajuttomille idiooteille. Elämänlaatua tuhotaan milloin minkäkin hihhuliopin varjolla. Helsingistä on tulossa ns. tehorakentamisen vuoksi täydelinen helvetti. Sen rikollinen eliitti on toteuttamassa kaikki samat virheet, jotka tekivät monista diktatuurimaiden kaupungeista helvettejä, hyvän elämönmuodon tuhoutumisen monumentteja, likaisia roskalauman slummeja. Huono ympäristö tuottaa maan täyteen sivistymätöntä roskaväkeä, pinnallisia juppeja ja hökkeleissään yhä kierompia ja törkeimpiä terroritekoja maan tuhoamiseksi suunnittelevia vihreitä. Helsinki on jo vihreiden eläintentsuojelijoinen ym. hihhuliväen kasvualusta. Sen yliopistokin jo tuottaa sitä roskaa Suomen kiusaksi. Helsinki on hävittämässä alueeltaan kaikki metsät, avaruuden, lapsilta pihat, luonnon vain muutaman grynderin antaman korruptiorahan vuoksi. Helsinki ei tee enää uusille kaduilleen busseja varten levennyksiä. Siksi bussit pysäyttävät aina koko autojonon. Se on kammotavaa fasismia ja luonnon ja ihmisyyden tuhoamista. Helsinki on jo idioottien hallussa ja koko ajan muuttumassa yhä hullummaksi, vihreämmäksi eli ihmiselle täydelliseksi helvetiksi.

Siellä asutaan "Minkkitarhoissa" Rivissä ja päällekkäin.

hesa jo hävitetty kirjoitti:

Helsingistä on tulossa Suomen ahtaasti rakennettu persereikä. Kaupunki on jo täynnä kaduilla kaahailevia ja rosvoavia mamuja, paskaa ja huumeneuloja. Nyt Hesan viihtyisyys ollaan lopullisesti tuhoamassa. Vanhoja omakotialueita tuhotaan kovalla vauhdilla korruptoituniden poliitikkojen pohjattoman ahneuden saattelemana. Pihat hävitetään ja tilalle luodaan rumaa ahtautta. Talvella lumetkaan eivät niissä mahdu mihinkään ja sellaisia alueilla ihmiset alkavat nopeasti vihata toisiaan. Kaikki metsälöt ja luonto hävitetään ja tilalle tehdään pikahökkeleitä eli lipposlais-soinivaaralaisia halpaparakkeja. Sitten nämä rikollisen roskarakentamisen helmet myydään miljoonavoitoilla betonilähiöissä kasvaneille bemareilaan liikenteessä törttöileville kulttuurittomille ja tyylitajuttomille idiooteille. Elämänlaatua tuhotaan milloin minkäkin hihhuliopin varjolla. Helsingistä on tulossa ns. tehorakentamisen vuoksi täydelinen helvetti. Sen rikollinen eliitti on toteuttamassa kaikki samat virheet, jotka tekivät monista diktatuurimaiden kaupungeista helvettejä, hyvän elämönmuodon tuhoutumisen monumentteja, likaisia roskalauman slummeja. Huono ympäristö tuottaa maan täyteen sivistymätöntä roskaväkeä, pinnallisia juppeja ja hökkeleissään yhä kierompia ja törkeimpiä terroritekoja maan tuhoamiseksi suunnittelevia vihreitä. Helsinki on jo vihreiden eläintentsuojelijoinen ym. hihhuliväen kasvualusta. Sen yliopistokin jo tuottaa sitä roskaa Suomen kiusaksi. Helsinki on hävittämässä alueeltaan kaikki metsät, avaruuden, lapsilta pihat, luonnon vain muutaman grynderin antaman korruptiorahan vuoksi. Helsinki ei tee enää uusille kaduilleen busseja varten levennyksiä. Siksi bussit pysäyttävät aina koko autojonon. Se on kammotavaa fasismia ja luonnon ja ihmisyyden tuhoamista. Helsinki on jo idioottien hallussa ja koko ajan muuttumassa yhä hullummaksi, vihreämmäksi eli ihmiselle täydelliseksi helvetiksi.

Lue lisää

En asu Helsingissä päinkään, mutta juuri noin olen asiaa tarkastellut täältä kauempaa. Erittäin hyvä kirjoitus. Juuri tämä nykyajan ahtaaksi rakentaminen saa ihmiset hulluiksi ja tyhmiksi. Nykykaavoitus on sitä tyyliä että olohuoneen ikkunasta näkyy 5 m. päässä naapurin ikkuna. Hulluksihan siinä tulee.

hesa jo hävitetty kirjoitti:

Helsingistä on tulossa Suomen ahtaasti rakennettu persereikä. Kaupunki on jo täynnä kaduilla kaahailevia ja rosvoavia mamuja, paskaa ja huumeneuloja. Nyt Hesan viihtyisyys ollaan lopullisesti tuhoamassa. Vanhoja omakotialueita tuhotaan kovalla vauhdilla korruptoituniden poliitikkojen pohjattoman ahneuden saattelemana. Pihat hävitetään ja tilalle luodaan rumaa ahtautta. Talvella lumetkaan eivät niissä mahdu mihinkään ja sellaisia alueilla ihmiset alkavat nopeasti vihata toisiaan. Kaikki metsälöt ja luonto hävitetään ja tilalle tehdään pikahökkeleitä eli lipposlais-soinivaaralaisia halpaparakkeja. Sitten nämä rikollisen roskarakentamisen helmet myydään miljoonavoitoilla betonilähiöissä kasvaneille bemareilaan liikenteessä törttöileville kulttuurittomille ja tyylitajuttomille idiooteille. Elämänlaatua tuhotaan milloin minkäkin hihhuliopin varjolla. Helsingistä on tulossa ns. tehorakentamisen vuoksi täydelinen helvetti. Sen rikollinen eliitti on toteuttamassa kaikki samat virheet, jotka tekivät monista diktatuurimaiden kaupungeista helvettejä, hyvän elämönmuodon tuhoutumisen monumentteja, likaisia roskalauman slummeja. Huono ympäristö tuottaa maan täyteen sivistymätöntä roskaväkeä, pinnallisia juppeja ja hökkeleissään yhä kierompia ja törkeimpiä terroritekoja maan tuhoamiseksi suunnittelevia vihreitä. Helsinki on jo vihreiden eläintentsuojelijoinen ym. hihhuliväen kasvualusta. Sen yliopistokin jo tuottaa sitä roskaa Suomen kiusaksi. Helsinki on hävittämässä alueeltaan kaikki metsät, avaruuden, lapsilta pihat, luonnon vain muutaman grynderin antaman korruptiorahan vuoksi. Helsinki ei tee enää uusille kaduilleen busseja varten levennyksiä. Siksi bussit pysäyttävät aina koko autojonon. Se on kammotavaa fasismia ja luonnon ja ihmisyyden tuhoamista. Helsinki on jo idioottien hallussa ja koko ajan muuttumassa yhä hullummaksi, vihreämmäksi eli ihmiselle täydelliseksi helvetiksi.

Lue lisää

Reiän kautta tuulettuu, ummehtunut ilmasto ryöpsähtelee ulos. Uutta ilmaa voi vetää sisään kun tulee tilaa. Poola Lehtomäki ryöpsyttelisi vanhoja pois. Arvaa kuka siinäkin voisi olla paikalla!

Pääkaupunkiseudulla voi asua hyvin väljästi. Helsinki on maailman mitassa kovin pieni kaupunki. Esimerkiksi Jorma Ollila on useaan otteeseen esittänyt, että pääkaupunkiseudusta pitäisi kehittää vetovoimaisempi metropoli.

Keskittämispolitiikkaa ei tarvita itsearvoisesti, pelkän keskittämisen vuoksi. Emme vaan voi sille mitään, että yrittäjät keskittävät toimintojaan sinne, missä on markkinoita, koulutettua työvoimaa, verkostoja ja toimiva logistiikka. Näitä on paljon enemmän Helsingissä kuin Taivalkoskella. Onko siis paljon järkeä pitää ihmisiä työttöminä Taivalkoskella, kun avoimia työpaikkoja olisi tarjolla siellä, missä yritykset haluvat olla.

Näin ei ole vain Suomessa vaan kaikkialla muuallakin. Meidät vaan erottaa muista se, että esim. Kanadassa ei mikään poliittinen ryhmä aja ihmisten hajasijoittamista jäätikkö- ja tundra-alueille. Siellä ymmärretään, että annataan ne alueet metsän eläimille, joille ne sopivat luontevammin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulla voi asua hyvin väljästi. Helsinki on maailman mitassa kovin pieni kaupunki. Esimerkiksi Jorma Ollila on useaan otteeseen esittänyt, että pääkaupunkiseudusta pitäisi kehittää vetovoimaisempi metropoli.

Keskittämispolitiikkaa ei tarvita itsearvoisesti, pelkän keskittämisen vuoksi. Emme vaan voi sille mitään, että yrittäjät keskittävät toimintojaan sinne, missä on markkinoita, koulutettua työvoimaa, verkostoja ja toimiva logistiikka. Näitä on paljon enemmän Helsingissä kuin Taivalkoskella. Onko siis paljon järkeä pitää ihmisiä työttöminä Taivalkoskella, kun avoimia työpaikkoja olisi tarjolla siellä, missä yritykset haluvat olla.

Näin ei ole vain Suomessa vaan kaikkialla muuallakin. Meidät vaan erottaa muista se, että esim. Kanadassa ei mikään poliittinen ryhmä aja ihmisten hajasijoittamista jäätikkö- ja tundra-alueille. Siellä ymmärretään, että annataan ne alueet metsän eläimille, joille ne sopivat luontevammin.

Lue lisää

maalla ja kaupungissa, maalla saa olla luonnon kanssa läheisessä kosketuksessa, kaupunkien kivikylä on tavalliselle tallaajalle epämiellyttävä. onhan siellä ne kapakat lähellä ja viina virtaa terasseilla, Maalla saa nauttia aivan toisenlaisesta ilmapiiristä on järvimaisemmat, on tanssilavat, on kaikenlaiset kesätapahtumat joista kaupungeissa ei näytetä välittävän. Kaupungissa on muutama kymmenen neliötä tavallisella palkkatyölätsellä varaa asua. maalla on tilaa hengittää, täällä tuntee kaikki naapurit, siellä ei seinäntakanakaan olevaa.

maakaupunki kirjoitti:

maalla ja kaupungissa, maalla saa olla luonnon kanssa läheisessä kosketuksessa, kaupunkien kivikylä on tavalliselle tallaajalle epämiellyttävä. onhan siellä ne kapakat lähellä ja viina virtaa terasseilla, Maalla saa nauttia aivan toisenlaisesta ilmapiiristä on järvimaisemmat, on tanssilavat, on kaikenlaiset kesätapahtumat joista kaupungeissa ei näytetä välittävän. Kaupungissa on muutama kymmenen neliötä tavallisella palkkatyölätsellä varaa asua. maalla on tilaa hengittää, täällä tuntee kaikki naapurit, siellä ei seinäntakanakaan olevaa.

Lue lisää

maalla ja kaupungissa vähän niin kuin samanaikaisesti. Helsingin keskusta on noin puolen tunnin ajo- tai junamatkan päässä. Tilaa on vaikka muille jakaa. Tunnen kaikki lähinaapurit ja käyn osalla heistä säännöllisesti kyläiselemässä sisällä asti. Järvimaisemaa ei ole, mutta kovin pitkä matka ei ole meren äärelle. Meillä on pääkaupunkiseudulla kesätapahtumien lisäksi myös talvitapahtumia. Teattereita, elokuvateattereita, urheilun harrastusmahdollisuuksia, tanssilavoja, erilaisia kulttuuririentoja ja muuta mukavaa on yllin kyllin. Jopa tanssilavoja, joista yksi suosituimmista ja tunnetuimmista lienee Pavin lava. Itse en harrasta tanssia, joten en tunne kylläkään tämän puolen tarjontaa kovin hyvin.

Myöskään kaupungin keskusta ei ole epämiellyttävä, kun katselee vaikka kesäisin kauppatorilla ja espalla kulkevien ihmisten määrää. Myös ulkomaalaiset näyttävät viihtyvän hyvin ja tulevat vuodesta toiseen entistä runsaslukuisimpina määrinä. Liikenneyhteydet ja myös ulkomaille ovat erinomaiset. Voin päättää tuosta vaan lähteä Tukholmaan, Tallinnaan taikka lentäen melkein mihin tahansa, niin se onnistuu helposti ja nopeasti. Kepulandiaankiin voi matkustaa junalla useina kertoina päivässä eri suuntiin. Viihdyn myös oikein hyvin Helsingin keskustassa, paitsi loska-aikana.

Varmaan kaupungeissa on omat ongelmansa. En halua sitä kiistää, etteikö maalla voisi olla mukava asustaa. Käyn itsekin maaseudulla kesäisin hyvin usein, kun noita mökkejä eri puolella Suomea, ja muutenkin pyrin tekemään sellaisen havainnoivan maaseutukierroksen ainakin kesällä. Jos ihmisille riittää tuo mainitsemasi maaseutuilmapiirin mukavuus ja muut mukavat asiat, jotka mainitset, asia on ihan ok. Monille on vaan sellainen ongelma siinä, ettei tahdo löytyä työtä millä itsensä ja perheensä elättäisi. Juuri sen vuoksi ihmisvirta on käynyt maalta kaupunkeihin, eikä toisinpäin. Tustustumalla näihin siirtolaisuutta kuvaaviin tilastoihin, pääset helposti jyvälle siitä, mistä tässä on kyse.

Mielipidepankki kirjoitti:

maalla ja kaupungissa vähän niin kuin samanaikaisesti. Helsingin keskusta on noin puolen tunnin ajo- tai junamatkan päässä. Tilaa on vaikka muille jakaa. Tunnen kaikki lähinaapurit ja käyn osalla heistä säännöllisesti kyläiselemässä sisällä asti. Järvimaisemaa ei ole, mutta kovin pitkä matka ei ole meren äärelle. Meillä on pääkaupunkiseudulla kesätapahtumien lisäksi myös talvitapahtumia. Teattereita, elokuvateattereita, urheilun harrastusmahdollisuuksia, tanssilavoja, erilaisia kulttuuririentoja ja muuta mukavaa on yllin kyllin. Jopa tanssilavoja, joista yksi suosituimmista ja tunnetuimmista lienee Pavin lava. Itse en harrasta tanssia, joten en tunne kylläkään tämän puolen tarjontaa kovin hyvin.

Myöskään kaupungin keskusta ei ole epämiellyttävä, kun katselee vaikka kesäisin kauppatorilla ja espalla kulkevien ihmisten määrää. Myös ulkomaalaiset näyttävät viihtyvän hyvin ja tulevat vuodesta toiseen entistä runsaslukuisimpina määrinä. Liikenneyhteydet ja myös ulkomaille ovat erinomaiset. Voin päättää tuosta vaan lähteä Tukholmaan, Tallinnaan taikka lentäen melkein mihin tahansa, niin se onnistuu helposti ja nopeasti. Kepulandiaankiin voi matkustaa junalla useina kertoina päivässä eri suuntiin. Viihdyn myös oikein hyvin Helsingin keskustassa, paitsi loska-aikana.

Varmaan kaupungeissa on omat ongelmansa. En halua sitä kiistää, etteikö maalla voisi olla mukava asustaa. Käyn itsekin maaseudulla kesäisin hyvin usein, kun noita mökkejä eri puolella Suomea, ja muutenkin pyrin tekemään sellaisen havainnoivan maaseutukierroksen ainakin kesällä. Jos ihmisille riittää tuo mainitsemasi maaseutuilmapiirin mukavuus ja muut mukavat asiat, jotka mainitset, asia on ihan ok. Monille on vaan sellainen ongelma siinä, ettei tahdo löytyä työtä millä itsensä ja perheensä elättäisi. Juuri sen vuoksi ihmisvirta on käynyt maalta kaupunkeihin, eikä toisinpäin. Tustustumalla näihin siirtolaisuutta kuvaaviin tilastoihin, pääset helposti jyvälle siitä, mistä tässä on kyse.

Lue lisää

ja asuu Hesaiitteja en suosittele paikkaa kenellekkään.. Suomalaiset ovat todellakin sopeutuneet huonosti kaupunkilaisuuteen. Helsinkiläiset ovat koppavia, sisäänpäinkääntyneitä, nenä pystyssä kulkevia jurottajia jotka eivät tervehdi edes naapuriaan, saati ketään muuta vastaan tulevaa. Siinä missä maaseudun ihminen pysähtyy keskustelemaan eurooppalaisittain sivistyneesti ja sosiaalisesti vastaantulijan kanssa, helsinkiläinen painaa sivulleen vilkuilematta kyynärpäät koholla toisten samanlaisten kanssa kilpaa.
Huono itsetunto korostuu isoissa kaupungeissa asuvissa suomalaisissa. Kun he eivät kykene sosiaaliseen vuorovaikutukseen, nuo tollot istuvat tietokoneensa ääreen ja alkavat suoltaa netin keskustelupalstoille vihaviestejä muuta kansaa kohtaan..

paskalle.. kirjoitti:

ja asuu Hesaiitteja en suosittele paikkaa kenellekkään.. Suomalaiset ovat todellakin sopeutuneet huonosti kaupunkilaisuuteen. Helsinkiläiset ovat koppavia, sisäänpäinkääntyneitä, nenä pystyssä kulkevia jurottajia jotka eivät tervehdi edes naapuriaan, saati ketään muuta vastaan tulevaa. Siinä missä maaseudun ihminen pysähtyy keskustelemaan eurooppalaisittain sivistyneesti ja sosiaalisesti vastaantulijan kanssa, helsinkiläinen painaa sivulleen vilkuilematta kyynärpäät koholla toisten samanlaisten kanssa kilpaa.
Huono itsetunto korostuu isoissa kaupungeissa asuvissa suomalaisissa. Kun he eivät kykene sosiaaliseen vuorovaikutukseen, nuo tollot istuvat tietokoneensa ääreen ja alkavat suoltaa netin keskustelupalstoille vihaviestejä muuta kansaa kohtaan..

Lue lisää

oikein muuta osaa sanoa kuin, että jokainen tulee uskollaan autuaaksi.

Kaikesta kertomastasi huolimatta Helsinki on paikkakunta, missä asuu enemmän suomalaisia kuin millään muulla paikkakunnalla. Asuntojen hintakehitystä seuraamalla voisi myös tulla sellaiseen johtopäätökseen, että Helsinki on erittäin haluttu paikka asua. Suuri osa maan varakkaimmasta väestä asuu Helsingissä. Mistä se sitten kertoo, sitä voit miettiä.

Minulla ei ole samanlaisia ennakkoluuloja maaseudusta kuin sinulla on Helsingistä. Itse pidän maaseutua sinällään viihtyisänä. Pulmana on vaan se, että työpaikat puuttuvat. Kyllä niitä ihmisiäkin aika harvakseltaan kylän raitilla tapaa, mikä johtuu siitä, että ihmisiä on vaan niin vähän ja harvassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

oikein muuta osaa sanoa kuin, että jokainen tulee uskollaan autuaaksi.

Kaikesta kertomastasi huolimatta Helsinki on paikkakunta, missä asuu enemmän suomalaisia kuin millään muulla paikkakunnalla. Asuntojen hintakehitystä seuraamalla voisi myös tulla sellaiseen johtopäätökseen, että Helsinki on erittäin haluttu paikka asua. Suuri osa maan varakkaimmasta väestä asuu Helsingissä. Mistä se sitten kertoo, sitä voit miettiä.

Minulla ei ole samanlaisia ennakkoluuloja maaseudusta kuin sinulla on Helsingistä. Itse pidän maaseutua sinällään viihtyisänä. Pulmana on vaan se, että työpaikat puuttuvat. Kyllä niitä ihmisiäkin aika harvakseltaan kylän raitilla tapaa, mikä johtuu siitä, että ihmisiä on vaan niin vähän ja harvassa.

Lue lisää

Vastaa jätöksiltään miljoonan sian sikalaa, meren saastumisen he kuitenkin ulkoistavat kätevästi maalaisten syyksi. Pääkaupungissa asuu yksi kymmenestä suomalaisesta, ja pääkaupunkiseudullakin vain yksi viidestä. Näillä ymmärrys riittää tajuamaan asiat vain tuon 10% n'äkökulmasta, jos edes siitä. Kepulaisuus on heille kauhistus, eivät he voi suvaita mitään omasta pienestä piiristään poikkeavaa elämänmenoa. Rasisimi ja kaikenlainen suvaitsemattomuus elää etenkin itä-helsingin lähiöissä, rasistit porskuttavat muukalaisvihallaan noilla alueilla
Syrjäytyminen on kapunkien suuri vitsaus. Vanhukset jäävät yksin, saattavat kuolla yksinään omaan asuntoonsa ja heidät löydetään vasta vuosien kuluttua. Kaupunkien ihmiset eivät huolehdi edes sen vertaa naapureistaan, että tajuaisivat naapuriasunnon mummon olevan kykenemätön hakemaan apua, antavat tämän vain kuolla..

Mielipidepankki kirjoitti:

maalla ja kaupungissa vähän niin kuin samanaikaisesti. Helsingin keskusta on noin puolen tunnin ajo- tai junamatkan päässä. Tilaa on vaikka muille jakaa. Tunnen kaikki lähinaapurit ja käyn osalla heistä säännöllisesti kyläiselemässä sisällä asti. Järvimaisemaa ei ole, mutta kovin pitkä matka ei ole meren äärelle. Meillä on pääkaupunkiseudulla kesätapahtumien lisäksi myös talvitapahtumia. Teattereita, elokuvateattereita, urheilun harrastusmahdollisuuksia, tanssilavoja, erilaisia kulttuuririentoja ja muuta mukavaa on yllin kyllin. Jopa tanssilavoja, joista yksi suosituimmista ja tunnetuimmista lienee Pavin lava. Itse en harrasta tanssia, joten en tunne kylläkään tämän puolen tarjontaa kovin hyvin.

Myöskään kaupungin keskusta ei ole epämiellyttävä, kun katselee vaikka kesäisin kauppatorilla ja espalla kulkevien ihmisten määrää. Myös ulkomaalaiset näyttävät viihtyvän hyvin ja tulevat vuodesta toiseen entistä runsaslukuisimpina määrinä. Liikenneyhteydet ja myös ulkomaille ovat erinomaiset. Voin päättää tuosta vaan lähteä Tukholmaan, Tallinnaan taikka lentäen melkein mihin tahansa, niin se onnistuu helposti ja nopeasti. Kepulandiaankiin voi matkustaa junalla useina kertoina päivässä eri suuntiin. Viihdyn myös oikein hyvin Helsingin keskustassa, paitsi loska-aikana.

Varmaan kaupungeissa on omat ongelmansa. En halua sitä kiistää, etteikö maalla voisi olla mukava asustaa. Käyn itsekin maaseudulla kesäisin hyvin usein, kun noita mökkejä eri puolella Suomea, ja muutenkin pyrin tekemään sellaisen havainnoivan maaseutukierroksen ainakin kesällä. Jos ihmisille riittää tuo mainitsemasi maaseutuilmapiirin mukavuus ja muut mukavat asiat, jotka mainitset, asia on ihan ok. Monille on vaan sellainen ongelma siinä, ettei tahdo löytyä työtä millä itsensä ja perheensä elättäisi. Juuri sen vuoksi ihmisvirta on käynyt maalta kaupunkeihin, eikä toisinpäin. Tustustumalla näihin siirtolaisuutta kuvaaviin tilastoihin, pääset helposti jyvälle siitä, mistä tässä on kyse.

Lue lisää

Vittuko se sinulle kollinnussijalle kuuluu missä ihmiset haluaa asua. Ei sinun punikin mielipiteillä ole vitunkarvan vertaa painoarvoa.

Niinpä niin kirjoitti:

Vittuko se sinulle kollinnussijalle kuuluu missä ihmiset haluaa asua. Ei sinun punikin mielipiteillä ole vitunkarvan vertaa painoarvoa.

Kun he eivät kykene sosiaaliseen vuorovaikutukseen, nuo tollot istuvat tietokoneensa ääreen ja alkavat suoltaa netin keskustelupalstoille vihaviestejä muuta kansaa kohtaan..

Mielipidepankki kirjoitti:

oikein muuta osaa sanoa kuin, että jokainen tulee uskollaan autuaaksi.

Kaikesta kertomastasi huolimatta Helsinki on paikkakunta, missä asuu enemmän suomalaisia kuin millään muulla paikkakunnalla. Asuntojen hintakehitystä seuraamalla voisi myös tulla sellaiseen johtopäätökseen, että Helsinki on erittäin haluttu paikka asua. Suuri osa maan varakkaimmasta väestä asuu Helsingissä. Mistä se sitten kertoo, sitä voit miettiä.

Minulla ei ole samanlaisia ennakkoluuloja maaseudusta kuin sinulla on Helsingistä. Itse pidän maaseutua sinällään viihtyisänä. Pulmana on vaan se, että työpaikat puuttuvat. Kyllä niitä ihmisiäkin aika harvakseltaan kylän raitilla tapaa, mikä johtuu siitä, että ihmisiä on vaan niin vähän ja harvassa.

Lue lisää

Kauniainen hesaan? En sitä tiedä, mutta tietääkseni siellä asuu varakkain väestö?

on aina ollut vähäisintä pääkaupunkiseudulla, missä avoimien työpaikkojen tarjonta on myös aina ollut runsainta. Pääkaupunkiseudulla ei olla yhden vaikeuksiin joutuvan yrittäjän varassa, vaan vaihtoehtoja löytyy aina enemmän. Muuttovirta pääkaupunkiseudulle on aina johtunut siitä, että on tultu työn perässä, ei työttömäksi. Posiolaista ei estä mikään pysymästä Posiolla, jos haluaa olla ikänsä työttömänä. Sellainen ei vaan ole suomalaisten kokonaisedun kannalta kovin hyvä asia.

Mielipidepankki kirjoitti:

on aina ollut vähäisintä pääkaupunkiseudulla, missä avoimien työpaikkojen tarjonta on myös aina ollut runsainta. Pääkaupunkiseudulla ei olla yhden vaikeuksiin joutuvan yrittäjän varassa, vaan vaihtoehtoja löytyy aina enemmän. Muuttovirta pääkaupunkiseudulle on aina johtunut siitä, että on tultu työn perässä, ei työttömäksi. Posiolaista ei estä mikään pysymästä Posiolla, jos haluaa olla ikänsä työttömänä. Sellainen ei vaan ole suomalaisten kokonaisedun kannalta kovin hyvä asia.

Lue lisää

On hyvä muistaa, että 85% posiolaista työllisestä väestöstä ovat töissä syvän lamankin aikana ja työttömän on luultavammin helpompi asua Posiolla rahattomana kuin rahattomana Helsingissä, jossa kusella käyntikin on maksullista.

arvostuskysymys kirjoitti:

On hyvä muistaa, että 85% posiolaista työllisestä väestöstä ovat töissä syvän lamankin aikana ja työttömän on luultavammin helpompi asua Posiolla rahattomana kuin rahattomana Helsingissä, jossa kusella käyntikin on maksullista.

Lue lisää

puolet on Posion kunnan virkamiehiä ja maataloustukien varassa eläviä alkutuottajia. Nämä posiot saavat lisäksi valtionapujen tasauksia vuosi toisensa perään eli saavat käytännössä etelän kaupunkien veronmaksajien rahoja itselleen. On laskettu, että ilman tällaisia siirtoja pääkaupunkiseudun veroaste olisi noin kaksi prosenttia nykyistä alhaisempi. Tämäkin on hyvä muistaa.

Kusella käyminen tosiaan maksaa pääkaupunkiseudulla. Tämä johtuu siitä, että asunnot on liitetty viemäriverkostoon ja jätevedestä peritään maksu. Sen lisäksi julkisille paikoille kuseksiminen on kielletty ja tätä kieltoa noudatetaan varsin hyvin, jos lasketaan muutamat hullut ja humalaiset pois. Posiolla voi varmaankin lirauttaa ulkohuusissa taikka naapurin emännän silmien alla eli siinä suhteessa posiolaisuus tulee kyllä halvemmaksi. Sitä en kuitenkaan osaa sanoa, mitä ihailtavaa ja tavoiteltavaa siinä on.

Mielipidepankki kirjoitti:

puolet on Posion kunnan virkamiehiä ja maataloustukien varassa eläviä alkutuottajia. Nämä posiot saavat lisäksi valtionapujen tasauksia vuosi toisensa perään eli saavat käytännössä etelän kaupunkien veronmaksajien rahoja itselleen. On laskettu, että ilman tällaisia siirtoja pääkaupunkiseudun veroaste olisi noin kaksi prosenttia nykyistä alhaisempi. Tämäkin on hyvä muistaa.

Kusella käyminen tosiaan maksaa pääkaupunkiseudulla. Tämä johtuu siitä, että asunnot on liitetty viemäriverkostoon ja jätevedestä peritään maksu. Sen lisäksi julkisille paikoille kuseksiminen on kielletty ja tätä kieltoa noudatetaan varsin hyvin, jos lasketaan muutamat hullut ja humalaiset pois. Posiolla voi varmaankin lirauttaa ulkohuusissa taikka naapurin emännän silmien alla eli siinä suhteessa posiolaisuus tulee kyllä halvemmaksi. Sitä en kuitenkaan osaa sanoa, mitä ihailtavaa ja tavoiteltavaa siinä on.

Lue lisää

muu Suomi elättää toki Helsinkiläiset Posio mukaan luettuna vai miten siellä Mannerheimin tiellä vilja kasvaa ja paljonko tukkipuihin tuli vuodessa lisäkasvua. MPP:n olisi syytä saada joku tolkku noihin juttuihinsa, noillehan nauraa naurismaan aidatkin..

Mielipidepankki kirjoitti:

puolet on Posion kunnan virkamiehiä ja maataloustukien varassa eläviä alkutuottajia. Nämä posiot saavat lisäksi valtionapujen tasauksia vuosi toisensa perään eli saavat käytännössä etelän kaupunkien veronmaksajien rahoja itselleen. On laskettu, että ilman tällaisia siirtoja pääkaupunkiseudun veroaste olisi noin kaksi prosenttia nykyistä alhaisempi. Tämäkin on hyvä muistaa.

Kusella käyminen tosiaan maksaa pääkaupunkiseudulla. Tämä johtuu siitä, että asunnot on liitetty viemäriverkostoon ja jätevedestä peritään maksu. Sen lisäksi julkisille paikoille kuseksiminen on kielletty ja tätä kieltoa noudatetaan varsin hyvin, jos lasketaan muutamat hullut ja humalaiset pois. Posiolla voi varmaankin lirauttaa ulkohuusissa taikka naapurin emännän silmien alla eli siinä suhteessa posiolaisuus tulee kyllä halvemmaksi. Sitä en kuitenkaan osaa sanoa, mitä ihailtavaa ja tavoiteltavaa siinä on.

Lue lisää

Mielestäni vähättelet Posion kunnan virkamiesten määrää, 5000-asukkaan kunnassa täytyy olla vähintäin 3000 viranhaltijaa, jolloin suhteellinen osuus esimerkiksi Helsinkiin täyttyy.
Mutta asian toinen puoli. Sinun mielestä pääkaupunkiseutu tarjoaa Kepulandialaisille työtä ja paremman toimeentulon muuttaessaan pois kotiseudultaan. Mistä polkaiset ne sadattuhannet tai jopa miljoonat uudet työpaikat siihen pääkaupunkiseudun keskiöön, joka ei tarvitse enää muuta Suomea?

Olenkohan sittenkin piirun verran viisaampi ajattelija?

Posiosta katsottuna kirjoitti:

Mielestäni vähättelet Posion kunnan virkamiesten määrää, 5000-asukkaan kunnassa täytyy olla vähintäin 3000 viranhaltijaa, jolloin suhteellinen osuus esimerkiksi Helsinkiin täyttyy.
Mutta asian toinen puoli. Sinun mielestä pääkaupunkiseutu tarjoaa Kepulandialaisille työtä ja paremman toimeentulon muuttaessaan pois kotiseudultaan. Mistä polkaiset ne sadattuhannet tai jopa miljoonat uudet työpaikat siihen pääkaupunkiseudun keskiöön, joka ei tarvitse enää muuta Suomea?

Olenkohan sittenkin piirun verran viisaampi ajattelija?

Lue lisää

Ei niitä työpaikkoja mistään noin vain polkaista. Tosiasia on kuitenkin se, että avoimia työpaikkoja tulee enemmän hakuun pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kuin periferiassa, missä työttömyys on keskimäärin selvästi korkeampaa kuin suurissa kaupungeissa. Tämä jo sinällään osoittaa sen, että periferiassa on liikaa väestöä toimeentulomahdollisuuksiin verrattuna. Liikaväestö on aina paennut pois, kun siihen on annettu tilaisuus. Meillä Kepu on keinotekoisesti yrittänyt pitää liikaväestön paikallaan.

En ole sanonut, ettei muuta Suomea tarvittaisi. Tässä kohdin olet ymmärtänyt asian totaalisesti väärin. Muuta Suomea pitää nimenomaan kehittää niin, että suositaan alueita, joilla on luontaisesti yritteliäisyyttä. Esim. matkailu ja kaivosteollisuus ovat tällaisia kasvualustoja. Sen sijaan ei pidä suosia sellaisia auringonlaskun kuntia, jossa ei ole mitään mahdollista synnyttää merkittävää yritystoimintaa. Ne joutavat saattohoitoon ja sitten metsän eläinten asuinpaikaksi. Sellaiset kunnat, jotka elävät lähinnä valtionapujen varassa, ovat niitä, joiden pelastamisyritykset ovat samaa kuin polttaisi rahat.

Et ole valitettavasti piirun verran minua viisaampi vaan monta piirua tyhmempi. Mutta jokaisella on mahdollisuus kehittyä.

Posiosta katsottuna kirjoitti:

Mielestäni vähättelet Posion kunnan virkamiesten määrää, 5000-asukkaan kunnassa täytyy olla vähintäin 3000 viranhaltijaa, jolloin suhteellinen osuus esimerkiksi Helsinkiin täyttyy.
Mutta asian toinen puoli. Sinun mielestä pääkaupunkiseutu tarjoaa Kepulandialaisille työtä ja paremman toimeentulon muuttaessaan pois kotiseudultaan. Mistä polkaiset ne sadattuhannet tai jopa miljoonat uudet työpaikat siihen pääkaupunkiseudun keskiöön, joka ei tarvitse enää muuta Suomea?

Olenkohan sittenkin piirun verran viisaampi ajattelija?

Lue lisää

"Itsepäiset ja jäykät harhaluulot ovat aina merkki vakavasta psykiatrisesta sairaudesta, jonka vuoksi henkilön kannattaa niiden ilmetessä hakeutua lääkärille. Psykoottisissa sairaustiloissa, kuten esimerkiksi skitsofreniassa, harhaluulojen taustalla saattaa olla lapsuuden tai nuoruusiän aikaiset traumaattiset kokemukset. Hoitoon hakeutumisen esteenä on kuitenkin usein henkilön oma vakuuttuneisuus kokemustensa todellisuudesta ja pelko "hulluksi" leimaamisesta. Harhaluulojen hoidossa tärkeässä asemassa on toisaalta mielisairauksissa käytetty (antipsykoottinen) lääkehoito sekä harhaluulojen taustan ja ahdistavuuden, luonteen ja kehittymisen empaattinen ymmärtäminen."

sairaus.. kirjoitti:

"Itsepäiset ja jäykät harhaluulot ovat aina merkki vakavasta psykiatrisesta sairaudesta, jonka vuoksi henkilön kannattaa niiden ilmetessä hakeutua lääkärille. Psykoottisissa sairaustiloissa, kuten esimerkiksi skitsofreniassa, harhaluulojen taustalla saattaa olla lapsuuden tai nuoruusiän aikaiset traumaattiset kokemukset. Hoitoon hakeutumisen esteenä on kuitenkin usein henkilön oma vakuuttuneisuus kokemustensa todellisuudesta ja pelko "hulluksi" leimaamisesta. Harhaluulojen hoidossa tärkeässä asemassa on toisaalta mielisairauksissa käytetty (antipsykoottinen) lääkehoito sekä harhaluulojen taustan ja ahdistavuuden, luonteen ja kehittymisen empaattinen ymmärtäminen."

Lue lisää

.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei niitä työpaikkoja mistään noin vain polkaista. Tosiasia on kuitenkin se, että avoimia työpaikkoja tulee enemmän hakuun pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kuin periferiassa, missä työttömyys on keskimäärin selvästi korkeampaa kuin suurissa kaupungeissa. Tämä jo sinällään osoittaa sen, että periferiassa on liikaa väestöä toimeentulomahdollisuuksiin verrattuna. Liikaväestö on aina paennut pois, kun siihen on annettu tilaisuus. Meillä Kepu on keinotekoisesti yrittänyt pitää liikaväestön paikallaan.

En ole sanonut, ettei muuta Suomea tarvittaisi. Tässä kohdin olet ymmärtänyt asian totaalisesti väärin. Muuta Suomea pitää nimenomaan kehittää niin, että suositaan alueita, joilla on luontaisesti yritteliäisyyttä. Esim. matkailu ja kaivosteollisuus ovat tällaisia kasvualustoja. Sen sijaan ei pidä suosia sellaisia auringonlaskun kuntia, jossa ei ole mitään mahdollista synnyttää merkittävää yritystoimintaa. Ne joutavat saattohoitoon ja sitten metsän eläinten asuinpaikaksi. Sellaiset kunnat, jotka elävät lähinnä valtionapujen varassa, ovat niitä, joiden pelastamisyritykset ovat samaa kuin polttaisi rahat.

Et ole valitettavasti piirun verran minua viisaampi vaan monta piirua tyhmempi. Mutta jokaisella on mahdollisuus kehittyä.

Lue lisää

Pääkaupunkien vetovoimaisuus tunnetaan hyvin maailmanlaajuisesti, siinä ei mitään uutta ja mullistavaa tietämystä tarvita. Kehittyneissä maissa on totuttu pitämään koko maa asuttuna ja ihmisten elinolosuhteiden tasapuolisuus turvaamaan kunkin maan poliittisten päätösten mukaan, jolloin ainakin teoriassa ihmisten on mahdollista valita asuinpaikkansa itse. Mitä ymmärrän sinun vajavaisesta älykkyydestäsi, jossa tämä vuorovaikutuksen napanuora pohjoisen alueisiin olisi mielestäsi katkaistava ja ihmisten siirryttävä laumoittain vailla työtä pääkaupunkiseudun yhteiselle Tattarinsuolle harjoittamaan itsenäistä yritystoimintaa tai siirtyä Helsingin avariin viemärikaivoihin asumaan edullisesti ilman vuokrakuluja.
Tämä nimittäin on se globaali ilmiö pääkaupunkien vetovoimaisuuden aiheuttamasta kehityksestä kun pääkaupunkiseudun ulkopuolinen osa jätetään tulemaan toimeen omillaan.

Edelleenkin niiden työttömien ruokkiminen sinne pohjoisen omistusasuntoihin on edullisempaa kuin ruokkia samanlainen työtön pääkaupunkiseudulle, jossa vastaava raha ei riitä edes ruokaan vaan päivittäinen annos on noudettava avustusjärjestöjen jakelupisteistä.
Kymmenien tuhansien ihmisten saattohoito on pääkaupunkiseudulla tosiasia, eikä edes korkeasuhdanteen aikana siihen tullut kohennusta, lama on vain pahentanut tilannetta entisestään.
Tilannetta pääkaupunkiseudulla pahentaa se, että SDP keinotekoisesti haluaa keskittää kaiken kurjuuden suppealle alueelle, jolloin on helpompi valjastaa puoluekoneisto vaalien alla propakandan levitykseen ja samalla saada näkyvyyttä paikalliselle massakurjuudelle poliittisten pontimien potkulaudaksi. Valittaen todettakoon ettei SDP ole kyennyt tähän asiaan saamaan mitään positiivisia kohennuksia oman poliittisen hegemonian aikana, pikemminkin päin vastoin, puolue elää köyhän populaation varassa.

Keskustan kannatus onkin suurinta siellä missä yritteliäisyys ja ihmisten toimeentulo on paremmalla tolalla. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän ilmenee totaalista köyhyyttä ja humanitäärisen avun tarvetta. Luonnosta vieraantunut pääkaupunkiseudun yksisilmäisyys unohtaa toisen ihmisen kyvyn hyödyntää erilaisissa elämäntilanteissa tarvitsemaansa luontoa ja sen antimia, jota itse luonto on tarjonnut miljoonia vuosia. Köyhyys ja liikakansoitus pääkaupunkiseudulla korreloi ihmisen kyvyttömyyttä itsensä hallintaan ja kyvyttömyyttä toimia omilla ehdoillaan tilanteensa parantamiseksi. Tämä taito osataan pohjolassa ilman keskitettyä ohjaustakin, mutta pääkaupunkiseudulla tilanne on toinen, suuret väestöpoliittiset ongelmat vaativat keskitetyn hoidon ja rahoituksen.

Edelleenkin pidän sinun ajatuksia yksinkertaisina ilmaisuna, joita ei tavata sivistyneissä kannanotoissa missään, ehkä Stalin oli samanlaisen mallin esittäjä mutta hänkin on jo kuollut.

. kirjoitti:

.

Näinhän neukuissa oli tapana menetellä. Poliittiset toisinajattelijat leimattiin mielisairaiksi. Kauas ei tämä oppi ole kepulaisista loitonnut. Sitä se tekee, kun niin pitkään ja pitkällä oli ruskea kielenne.

Mielipidepankki kirjoitti:

Näinhän neukuissa oli tapana menetellä. Poliittiset toisinajattelijat leimattiin mielisairaiksi. Kauas ei tämä oppi ole kepulaisista loitonnut. Sitä se tekee, kun niin pitkään ja pitkällä oli ruskea kielenne.

Lue lisää

Ehkäpä edellinen arvostelija oli täysin oikeassa sairaan mielikuvituksesi saamasta vallasta keskittää kaikki kurjuus samaan pääkaupunkilaiseen reservaattiin. Neukkumaa on edelläkävijä keskittämisen keskittämisen synkässä historiassa, niin poliittisesti kuin kasaamalla ihmiset vankileirien ja kolhoosien hellään suojeluun, sekä sen puolesta puhuminen on sinun agendalla pääsääntö, ei poikkeus. Keskusta edustaa yleis-Eurooppalaista mallia pitää koko maa asuttuna ja huolehtia ihmisten hyvinvoinnista tasapuolisesti asuinpaikkaan katsomatta. Taantumuksellinen Neukku ihannointi on saanut sairaat kasvot taholtasi, eikä ole lainkaan ihme jos rapaa lentää kasvoillesi oikeutetusti, sillä olemme vapaassa Suomessa, emme Neukkulassa.

Kaiken karvaiset Kiljusen herrasväen seikkailut Liisan ihmemaassa on sosialistien tapa keskittää julkiset varat yksityiseen lomamatkaan virkamatkaan naamioituna ja maksattaa se veronmaksajilla. Tämähän on ollut maan tapa kymmeniä vuosia mutta sosialistinen keskittämisen jäykkä liete on pystytty salaamaan tehokkaasti keskitetyllä sosialistien läänityksillä valvovien viranomaisten puolelta.

Vallan keskittäminen on sosialistien suurin unelma, siihen tarvitaan ainoastaan riittävän suuri joukko köyhiä kouluttamattomia ihmisiä, jotka ovat suurteen lupausten edessä valmiita kuuntelemaan pirun saarnaa. Vaan onko sosialisti tuonut apua toiselle sosialistille! Köyhyys ja pitenevät ruokajonot pääkaupunkiseudun reservaatissa kertoo aivan muusta, Keskustan kannatusalueilla ihmisillä on edelleen ihmisarvo ja leipää omassa kaapissa.

Posiolta pohjoiseen kirjoitti:

Ehkäpä edellinen arvostelija oli täysin oikeassa sairaan mielikuvituksesi saamasta vallasta keskittää kaikki kurjuus samaan pääkaupunkilaiseen reservaattiin. Neukkumaa on edelläkävijä keskittämisen keskittämisen synkässä historiassa, niin poliittisesti kuin kasaamalla ihmiset vankileirien ja kolhoosien hellään suojeluun, sekä sen puolesta puhuminen on sinun agendalla pääsääntö, ei poikkeus. Keskusta edustaa yleis-Eurooppalaista mallia pitää koko maa asuttuna ja huolehtia ihmisten hyvinvoinnista tasapuolisesti asuinpaikkaan katsomatta. Taantumuksellinen Neukku ihannointi on saanut sairaat kasvot taholtasi, eikä ole lainkaan ihme jos rapaa lentää kasvoillesi oikeutetusti, sillä olemme vapaassa Suomessa, emme Neukkulassa.

Kaiken karvaiset Kiljusen herrasväen seikkailut Liisan ihmemaassa on sosialistien tapa keskittää julkiset varat yksityiseen lomamatkaan virkamatkaan naamioituna ja maksattaa se veronmaksajilla. Tämähän on ollut maan tapa kymmeniä vuosia mutta sosialistinen keskittämisen jäykkä liete on pystytty salaamaan tehokkaasti keskitetyllä sosialistien läänityksillä valvovien viranomaisten puolelta.

Vallan keskittäminen on sosialistien suurin unelma, siihen tarvitaan ainoastaan riittävän suuri joukko köyhiä kouluttamattomia ihmisiä, jotka ovat suurteen lupausten edessä valmiita kuuntelemaan pirun saarnaa. Vaan onko sosialisti tuonut apua toiselle sosialistille! Köyhyys ja pitenevät ruokajonot pääkaupunkiseudun reservaatissa kertoo aivan muusta, Keskustan kannatusalueilla ihmisillä on edelleen ihmisarvo ja leipää omassa kaapissa.

Lue lisää

En minä ole suinkaan kirjoittanut minkään keskittämispolitiikan puolesta. Minulle riittää hvyin, jos ei tässä suhteessa kahlehdita markkinataloutta, vaan annetaan ihmisen valita ihan vapaasti asuinpaikkansa. Sellainen valinta ei vaan saa tapahtua muiden rahoilla, vaan omilla. Kun pääsemme pois valtionapujen tasausjärjestelmästä eli parannamme kunnallista itsehallintoa, tämä kyllä sujuu. Kuten siis huomaat, minäkin olen hajauttamisen kannalla eli kunnallisen itsehallinnon lisäämisen puolesta. Sitten ihmiset voivat ihan vapaasti asua missä ikinä haluavat.

Toinen asia on valtion budjettipolitiikka. Rahaa pitäisi ohjata eri tarkoituksiin maantieteellisesti niin, että hyödyt jakautuvat pääluvun mukaan eikä maapinta-alueen suuruuden mukaan. Tämäkin kun täyttyy, ihmiset voivat aivan vapaasti valita asuinpaikkansa. Eli en ole suinkaan keskittämissä mitään, vaan vaatimassa pelkästään oikeudenmukaisempaa rahojen jakoa. Ei siis niin kuin nyt, että pääkaupuniseudun kunnat maksavat 17-18 prosentin veroasteestaan pari prosenttia muualle.

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä ole suinkaan kirjoittanut minkään keskittämispolitiikan puolesta. Minulle riittää hvyin, jos ei tässä suhteessa kahlehdita markkinataloutta, vaan annetaan ihmisen valita ihan vapaasti asuinpaikkansa. Sellainen valinta ei vaan saa tapahtua muiden rahoilla, vaan omilla. Kun pääsemme pois valtionapujen tasausjärjestelmästä eli parannamme kunnallista itsehallintoa, tämä kyllä sujuu. Kuten siis huomaat, minäkin olen hajauttamisen kannalla eli kunnallisen itsehallinnon lisäämisen puolesta. Sitten ihmiset voivat ihan vapaasti asua missä ikinä haluavat.

Toinen asia on valtion budjettipolitiikka. Rahaa pitäisi ohjata eri tarkoituksiin maantieteellisesti niin, että hyödyt jakautuvat pääluvun mukaan eikä maapinta-alueen suuruuden mukaan. Tämäkin kun täyttyy, ihmiset voivat aivan vapaasti valita asuinpaikkansa. Eli en ole suinkaan keskittämissä mitään, vaan vaatimassa pelkästään oikeudenmukaisempaa rahojen jakoa. Ei siis niin kuin nyt, että pääkaupuniseudun kunnat maksavat 17-18 prosentin veroasteestaan pari prosenttia muualle.

Lue lisää

"epäreaalisia uskomuksia, joiden taustalla yleensä on havainnon tai kokemuksen väärä tulkinta. Harhaluulojen sisältö ja kohde voivat olla hyvin erilaisia.
Tavallisimmat harhaluulot ovat erilaisia vainoamisharhaluuloja, jolloin henkilö uskoo perusteetta jonkun ihmisen, järjestön tai muun vastaavan vainoavan häntä. Suhteuttamisharhojen ilmetessä henkilö antaa monille ympäristön tavallisille tapahtumille henkilökohtaisen merkityksensä. Hän voi esimerkiksi kokea, että televisio-ohjelmassa, laulussa tai lehdessä viitataan juuri häneen tai että kadulla kävelevän tuntemattoman henkilön eleet liittyvät tavalla tai toisella häneen. Suuruusharhaluulossa henkilö kokee olevansa perusteetta hyvin merkittävä henkilö, uskonnollisesti harhaluuloinen uskoo olevansa Jumala tai hänen lähettiläänsä, mustasukkaisharhainen on perusteetta vakuuttunut puolisonsa uskottomuudesta, eroottisessa harhaluuloisuudessa on itsepäisen vakuuttunut toisen rakastumisesta itseensä, somaattisesti harhaluuloinen kokee haisevansa pahalta, ruumiinosansa olevan rujo tai ihollaan olevan matoja tms."

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä ole suinkaan kirjoittanut minkään keskittämispolitiikan puolesta. Minulle riittää hvyin, jos ei tässä suhteessa kahlehdita markkinataloutta, vaan annetaan ihmisen valita ihan vapaasti asuinpaikkansa. Sellainen valinta ei vaan saa tapahtua muiden rahoilla, vaan omilla. Kun pääsemme pois valtionapujen tasausjärjestelmästä eli parannamme kunnallista itsehallintoa, tämä kyllä sujuu. Kuten siis huomaat, minäkin olen hajauttamisen kannalla eli kunnallisen itsehallinnon lisäämisen puolesta. Sitten ihmiset voivat ihan vapaasti asua missä ikinä haluavat.

Toinen asia on valtion budjettipolitiikka. Rahaa pitäisi ohjata eri tarkoituksiin maantieteellisesti niin, että hyödyt jakautuvat pääluvun mukaan eikä maapinta-alueen suuruuden mukaan. Tämäkin kun täyttyy, ihmiset voivat aivan vapaasti valita asuinpaikkansa. Eli en ole suinkaan keskittämissä mitään, vaan vaatimassa pelkästään oikeudenmukaisempaa rahojen jakoa. Ei siis niin kuin nyt, että pääkaupuniseudun kunnat maksavat 17-18 prosentin veroasteestaan pari prosenttia muualle.

Lue lisää

näytä punikki munas

Turhaa urputusta hesalaisilla poliitikoilla, että kaikki pitäisi kasata moiseen rähjäpesään. Miten siellä oikeat immeiset pystyisivät edes asumaan kun kaikki on rempallaan. Kaunnit torin merimaisemat on estetty näkymästä kuoprmautoilla ja muutenkin meno on häijyä.
Siirretään Suomen hallintokeskus Jyväskylään niin loppuu ahtaus.

Terveiset teille ahtaissa synkissä slummeissa asuville väljään ja avaraan asumiseen ihastuneelta.

on jo nyt hallituksessa ja omien sanojensa mukaan erittäin vaativassa ministeritehtävässä. Miksi hän ei tee jo nyt asian eteen jotain ja hoitaisi maahan työtä ja toimintaa. Mikä sen nyt estää? Vanhanenko?

mursu8 kirjoitti:

Turhaa urputusta hesalaisilla poliitikoilla, että kaikki pitäisi kasata moiseen rähjäpesään. Miten siellä oikeat immeiset pystyisivät edes asumaan kun kaikki on rempallaan. Kaunnit torin merimaisemat on estetty näkymästä kuoprmautoilla ja muutenkin meno on häijyä.
Siirretään Suomen hallintokeskus Jyväskylään niin loppuu ahtaus.

Terveiset teille ahtaissa synkissä slummeissa asuville väljään ja avaraan asumiseen ihastuneelta.

Lue lisää

nyt siellä jyväskylässäkin vain niihin kevät kylvöihin, hoidetaan pyroratia ja oikeat työt ihan jossain muualla, jookosta joo o.

Mielipidepankki kirjoitti:

on jo nyt hallituksessa ja omien sanojensa mukaan erittäin vaativassa ministeritehtävässä. Miksi hän ei tee jo nyt asian eteen jotain ja hoitaisi maahan työtä ja toimintaa. Mikä sen nyt estää? Vanhanenko?

Lue lisää

Maa on kuilun partaalla, niinpä SAK on päättänyt ottaa seuraavan päättäväisen askeleen eteenpäin. Valitettaavasti SAK ei huomaa, että maa seisoo menosuunta kohden kuilua.

Lakkoon vaan kaikki, ahtaajat, autokuskit kaikki.

PS. myyjien lakko on aiheellinen ja oikeutettu.

ei maata kuin yöllä kirjoitti:

nyt siellä jyväskylässäkin vain niihin kevät kylvöihin, hoidetaan pyroratia ja oikeat työt ihan jossain muualla, jookosta joo o.

Kyllä se on hyvä v...lla maalaisille kun meidän rahoilla istuklsit päivät kaljoilla.
Tuu pois niin saat kunnon työtä.
Annamme aluksi sontatalikon käteesi ja sitten pääset kesänmittaan mansikkamaalle.
Loppuu kaljottelu ja maksasikin paranee.
Tuu pois ja ala elää.

usko pois kirjoitti:

Maa on kuilun partaalla, niinpä SAK on päättänyt ottaa seuraavan päättäväisen askeleen eteenpäin. Valitettaavasti SAK ei huomaa, että maa seisoo menosuunta kohden kuilua.

Lakkoon vaan kaikki, ahtaajat, autokuskit kaikki.

PS. myyjien lakko on aiheellinen ja oikeutettu.

Lue lisää

niin siitä se SAK:n ukkojen rintakarvat pöyhistyy.

usko pois kirjoitti:

Maa on kuilun partaalla, niinpä SAK on päättänyt ottaa seuraavan päättäväisen askeleen eteenpäin. Valitettaavasti SAK ei huomaa, että maa seisoo menosuunta kohden kuilua.

Lakkoon vaan kaikki, ahtaajat, autokuskit kaikki.

PS. myyjien lakko on aiheellinen ja oikeutettu.

Lue lisää

Jopa kepulaiset kansanedustajat pakenevat maalta heti kun voivat ja/tai sopeuttamiseläke on klaarattu. Kiitos vaan maalaisjunteille äänistä ja makeasta elämästä !.

Ketään ei ole maaseudulta tähän päivään mennessä pakotettu pois, jos ei lasketa kunnan kepulaisten aivopesua ja painostusta maiden myyntiin heille, vaan yleensä kouluttauduttuaan ihminen näkee kokonaisuutta paremmin ja huomaa kaupungin olevan työmarkkinoita ajatellen otollisemman.

Maalla oli mukava kehittyä ja kasvaa, mutta en ole ökyisäntä tai peräkammarin poika niin vapaaehtoisesti sitä tuli lähdettyä. Enkä enää palaisi, kaikki järkeväthän sieltä on jo pois muuttaneet.

Ei sitä kepulaista jaanaamista ja hyväveli-kunnallispolitiikkaa jaksa....

Hoituri na kirjoitti:

Kyllä se on hyvä v...lla maalaisille kun meidän rahoilla istuklsit päivät kaljoilla.
Tuu pois niin saat kunnon työtä.
Annamme aluksi sontatalikon käteesi ja sitten pääset kesänmittaan mansikkamaalle.
Loppuu kaljottelu ja maksasikin paranee.
Tuu pois ja ala elää.

Lue lisää

Työtä, jolle täytyy maksaa tukea.

ihanaa täällä kirjoitti:

Jopa kepulaiset kansanedustajat pakenevat maalta heti kun voivat ja/tai sopeuttamiseläke on klaarattu. Kiitos vaan maalaisjunteille äänistä ja makeasta elämästä !.

Ketään ei ole maaseudulta tähän päivään mennessä pakotettu pois, jos ei lasketa kunnan kepulaisten aivopesua ja painostusta maiden myyntiin heille, vaan yleensä kouluttauduttuaan ihminen näkee kokonaisuutta paremmin ja huomaa kaupungin olevan työmarkkinoita ajatellen otollisemman.

Maalla oli mukava kehittyä ja kasvaa, mutta en ole ökyisäntä tai peräkammarin poika niin vapaaehtoisesti sitä tuli lähdettyä. Enkä enää palaisi, kaikki järkeväthän sieltä on jo pois muuttaneet.

Ei sitä kepulaista jaanaamista ja hyväveli-kunnallispolitiikkaa jaksa....

Lue lisää

Näin KEPU-laisena kannatan ehdottomasti ajatustasi keskittämisestä. Mielestäni markinataloutta ei ole vielä EU:n sisällä toteutettu kunnolla. Mutta älä hätäile kyllä kaikki muuttuu. Suomesta siirretään jo työpaikkoja ohi Helsingin suoraan Eurooppaan ja maalimalle. Ja kyllä HELSINGISTÄ pitää ehdottomasti tehdä kunnon CITY !! MIKSI DEMARIT JA KOOKOOMUS KOKO AJAN LANDETTAA HELSINKIÄ.
On hirveetä tuhlausta pitää monikertaista hallintoa PK-SEUDULLA. Eli koko PK sutu on yhdistettävä yhdeksi isoksi kaupungiksi HELSINGIKSI ja rakennettava kunnontornitaloja, jotta saadaan myös isot viheraluueet. IDIOOTTIKIN TAJUAA ETTÄ ON KALLISTA RAKENTAA KUNNALISTEKNIKKAA PITKIN JA POIKIN LANDEA. Ja autot on ostettava ja kalliita metroja rakennettava. JA päästöt lisääntyy ja kun autotkin on, niin on pakko rakentaa isot marketit ja lähikaupat hiipuu pois.

EIKÖ KAUPUNGIN PERIMMÄINEN IDEA OLE JUURI KESKITTÄMINEN, että kaikki palvelut olisivat kävelymatkan päässä. Ja kun kaikki on niin isoa ja suurta ja TEHOKASTA, niin MIKSI PK-SEUDULLA KAIKKI ON HELVETIN KALLISTA ? KUKA PERKELE VETÄÄ VÄLISTÄ KESKITTÄMISETÄ SAADUN HYÖDYN ???
JA MIKSI ASUMINEN ON KALLISTA, vaikka asumisen tuki valtiolta on monin kertainen maataloustukiaisiin verratuuna A-studiom mukaan ??

Mutta ilmeisesti PK- seudun SATO:t ja VVO:t ja muuut grynderit on lahjoneet PK-seudun päättäjät.
Takavuosuan Vantaalla maanomistaja sai haluamansa rakennusoikeuden, kun maksoi Vantaan kaavotuksesta vastaaville DEMARI virkamiehille ja päättäjille matkat THAIMAASEEN.

JA kyllähän Lipposen hallitus hajautti halintoa ympäri maaseutua ja just LIPPONEN Jukka Pekkarisen avulla uudisti kuntien valtionavut niin, että ainakin HELSINKI joutui maksaamaan lisää rahaa KEPULANDIAAN.

KANNATTAISI SINUNKIN EDES JOSKUS, EDES KERRAN PUHUA KIRJOITTAA TOTTA !!!

sdgasga kirjoitti:

Työtä, jolle täytyy maksaa tukea.

mietihän sitä..

Hoituri na kirjoitti:

Kyllä se on hyvä v...lla maalaisille kun meidän rahoilla istuklsit päivät kaljoilla.
Tuu pois niin saat kunnon työtä.
Annamme aluksi sontatalikon käteesi ja sitten pääset kesänmittaan mansikkamaalle.
Loppuu kaljottelu ja maksasikin paranee.
Tuu pois ja ala elää.

Lue lisää

Kyllä se on hyvä v...lla maalaisille kun meidän rahoilla istuklsit päivät kaljoilla. Teidän rahoilla ajattele mitä puhut!

ölkäl kirjoitti:

Näin KEPU-laisena kannatan ehdottomasti ajatustasi keskittämisestä. Mielestäni markinataloutta ei ole vielä EU:n sisällä toteutettu kunnolla. Mutta älä hätäile kyllä kaikki muuttuu. Suomesta siirretään jo työpaikkoja ohi Helsingin suoraan Eurooppaan ja maalimalle. Ja kyllä HELSINGISTÄ pitää ehdottomasti tehdä kunnon CITY !! MIKSI DEMARIT JA KOOKOOMUS KOKO AJAN LANDETTAA HELSINKIÄ.
On hirveetä tuhlausta pitää monikertaista hallintoa PK-SEUDULLA. Eli koko PK sutu on yhdistettävä yhdeksi isoksi kaupungiksi HELSINGIKSI ja rakennettava kunnontornitaloja, jotta saadaan myös isot viheraluueet. IDIOOTTIKIN TAJUAA ETTÄ ON KALLISTA RAKENTAA KUNNALISTEKNIKKAA PITKIN JA POIKIN LANDEA. Ja autot on ostettava ja kalliita metroja rakennettava. JA päästöt lisääntyy ja kun autotkin on, niin on pakko rakentaa isot marketit ja lähikaupat hiipuu pois.

EIKÖ KAUPUNGIN PERIMMÄINEN IDEA OLE JUURI KESKITTÄMINEN, että kaikki palvelut olisivat kävelymatkan päässä. Ja kun kaikki on niin isoa ja suurta ja TEHOKASTA, niin MIKSI PK-SEUDULLA KAIKKI ON HELVETIN KALLISTA ? KUKA PERKELE VETÄÄ VÄLISTÄ KESKITTÄMISETÄ SAADUN HYÖDYN ???
JA MIKSI ASUMINEN ON KALLISTA, vaikka asumisen tuki valtiolta on monin kertainen maataloustukiaisiin verratuuna A-studiom mukaan ??

Mutta ilmeisesti PK- seudun SATO:t ja VVO:t ja muuut grynderit on lahjoneet PK-seudun päättäjät.
Takavuosuan Vantaalla maanomistaja sai haluamansa rakennusoikeuden, kun maksoi Vantaan kaavotuksesta vastaaville DEMARI virkamiehille ja päättäjille matkat THAIMAASEEN.

JA kyllähän Lipposen hallitus hajautti halintoa ympäri maaseutua ja just LIPPONEN Jukka Pekkarisen avulla uudisti kuntien valtionavut niin, että ainakin HELSINKI joutui maksaamaan lisää rahaa KEPULANDIAAN.

KANNATTAISI SINUNKIN EDES JOSKUS, EDES KERRAN PUHUA KIRJOITTAA TOTTA !!!

Lue lisää

Jonkun täytyisi vapauttaa Hesalaiset ahtaista kerrostaloistaan luontoon. Hesassa asutaan tosiaan kuin minkkitaloissa. Päällekkäin pitkittäin. Eikun ovet ja akkunat auki ja hys,hys luontoon.

mutta oleellista on minne porukka keskimäärin muuttaa. Pääkaupunkiseudulle, vai Ouluseudulle, Tampereelle, Jyväskylään jne.

Nämä kahelit demarit yrittää saada kaikki tänne pääkaupunkiseudulle slummiutumaan.

varmaankin kirjoitti:

mutta oleellista on minne porukka keskimäärin muuttaa. Pääkaupunkiseudulle, vai Ouluseudulle, Tampereelle, Jyväskylään jne.

Nämä kahelit demarit yrittää saada kaikki tänne pääkaupunkiseudulle slummiutumaan.

Lue lisää

synkkä mitä annatte ymmärtää, matkailusesonkeina podetaan työvoima pulaa..

varmaankin kirjoitti:

mutta oleellista on minne porukka keskimäärin muuttaa. Pääkaupunkiseudulle, vai Ouluseudulle, Tampereelle, Jyväskylään jne.

Nämä kahelit demarit yrittää saada kaikki tänne pääkaupunkiseudulle slummiutumaan.

Lue lisää

sitten tulee pääkaupunkiseutu, myös keski-suomeen on muuttaneita. Rovaniemelle ei imua paljoakaan. Kuusamoon marginaalinen määrä.
Itse asun pohjois-karjalassa, hienolla maapaikalla, Joehen puolentunnin ajomatka, viihdyn erittäin hyvin.

niin. kirjoitti:

synkkä mitä annatte ymmärtää, matkailusesonkeina podetaan työvoima pulaa..

ainakaan ole pulaa. Liekö sitten halukkaitakaan.

kokoontuminen, kerääntyminen laumaksi, selviytymis mahdollisuudet ovat paremmat laumassa kuin siitä erillään. Jollain tapaa itseään ruokkiva ilmiö ja siitä ollaan valmiita maksamaan myös kovakin hinta kuten tuossa tuli jo ilmikin, tämä palsta ei riitä aiheen syvällisempään tarkasteluun siitä voisi kirjoittaa paksun kirjan..

tarkoitan.. kirjoitti:

kokoontuminen, kerääntyminen laumaksi, selviytymis mahdollisuudet ovat paremmat laumassa kuin siitä erillään. Jollain tapaa itseään ruokkiva ilmiö ja siitä ollaan valmiita maksamaan myös kovakin hinta kuten tuossa tuli jo ilmikin, tämä palsta ei riitä aiheen syvällisempään tarkasteluun siitä voisi kirjoittaa paksun kirjan..

Lue lisää

Mitähän ioa hesaaisie olisi siitä, kun kärrättäisiin kaikki Posio-Taivakoski mummot hesaan?
Löytyisikös paikkoja näie periferian vanhuksille? Nuorethan lähtevät jo muutenkin muualle töihin.

On siellä sentään töitä vielä hoitajille, lääkäreille, fysioterapeuteile ja haudankaivajille!
Eiköhän nämä pärjäie siellä periferiassa paremmin kuin hesassa ikään.

Pitäisiköhän sinut pakkomuuttaa jonnekin?

tarkoitan.. kirjoitti:

kokoontuminen, kerääntyminen laumaksi, selviytymis mahdollisuudet ovat paremmat laumassa kuin siitä erillään. Jollain tapaa itseään ruokkiva ilmiö ja siitä ollaan valmiita maksamaan myös kovakin hinta kuten tuossa tuli jo ilmikin, tämä palsta ei riitä aiheen syvällisempään tarkasteluun siitä voisi kirjoittaa paksun kirjan..

Lue lisää

Geeneissä voi tosiaan olla vaikka mitä.

Barbados kirjoitti:

Mitähän ioa hesaaisie olisi siitä, kun kärrättäisiin kaikki Posio-Taivakoski mummot hesaan?
Löytyisikös paikkoja näie periferian vanhuksille? Nuorethan lähtevät jo muutenkin muualle töihin.

On siellä sentään töitä vielä hoitajille, lääkäreille, fysioterapeuteile ja haudankaivajille!
Eiköhän nämä pärjäie siellä periferiassa paremmin kuin hesassa ikään.

Pitäisiköhän sinut pakkomuuttaa jonnekin?

Lue lisää

siellä Helsingissä on, pestään toinen toisensa paitoja__ko, tuottava työ on maaseudulla ja sen varassa Suomi elää..

työtä.. kirjoitti:

siellä Helsingissä on, pestään toinen toisensa paitoja__ko, tuottava työ on maaseudulla ja sen varassa Suomi elää..

Sitäpä sitä yritin mainita. Että vittuako niitä ihmisiä sieltä maalta keräilemään?

Sinun kannattaisi erikoistua, sehän on tämän ajan hengen mukaista olla paras osaaja alallaan. Ehdotan syventymistä vaikkapa Työmies-lehden historiaan ja sen sanomaan kansakunnan valistajana. Kolmisilmäisenä pääkaupunkiseutulaisena ymmärryksesi lähtee siitä, että politiikassa on vain yksi kristallinkirkas totuus, sinun totuus.

Kyllä ne siivut tulevat juuri maaseudulta kaupunkiin, eikä kuten väität. On merkillistä, miten ajattelutapa vääristyy, kun ihminen siirtyy keskeltä reunalle. Mutta tämä on tietysti ymmärrettävää jo spatiaalisestikin ajateltuna. Reunalta näkee vain reunalta, kun sen sijaan keskeltä asioita pystyy tarkastelemaan asian ytimestä.

"Transu-miehen pitäisi muistaa että muu Suomi elättää toki Helsinkiläiset Posio mukaan luettuna vai miten siellä Mannerheimin tiellä vilja kasvaa ja paljonko tukkipuihin tuli vuodessa lisäkasvua. Transu-miehen olisi syytä saada joku tolkku noihin juttuihinsa, noillehan nauraa naurismaan aidatkin.."

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kyllä ne siivut tulevat juuri maaseudulta kaupunkiin, eikä kuten väität. On merkillistä, miten ajattelutapa vääristyy, kun ihminen siirtyy keskeltä reunalle. Mutta tämä on tietysti ymmärrettävää jo spatiaalisestikin ajateltuna. Reunalta näkee vain reunalta, kun sen sijaan keskeltä asioita pystyy tarkastelemaan asian ytimestä.

Lue lisää

Hyvin kiteytit sanoman.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kyllä ne siivut tulevat juuri maaseudulta kaupunkiin, eikä kuten väität. On merkillistä, miten ajattelutapa vääristyy, kun ihminen siirtyy keskeltä reunalle. Mutta tämä on tietysti ymmärrettävää jo spatiaalisestikin ajateltuna. Reunalta näkee vain reunalta, kun sen sijaan keskeltä asioita pystyy tarkastelemaan asian ytimestä.

Lue lisää

nykyiset kaupungit ja yleensä Suomen varallisuus on rakennettu maaseudulta imetyillä varoilla ei näissä kannata olla turhan hienotunteinen..

mitettiä.. kirjoitti:

"Transu-miehen pitäisi muistaa että muu Suomi elättää toki Helsinkiläiset Posio mukaan luettuna vai miten siellä Mannerheimin tiellä vilja kasvaa ja paljonko tukkipuihin tuli vuodessa lisäkasvua. Transu-miehen olisi syytä saada joku tolkku noihin juttuihinsa, noillehan nauraa naurismaan aidatkin.."

Lue lisää

Olette varmaan kuulleet kunnallisveron tasauksesta, jota maksavat ne isot kaupungit, jotka saavat paljon verotuloja ja vastaanottajina ovet ne kunnat, jotka eivät saa tarpeeksi verotuloja. Lisäksi valtionveroista, joita maksavat eniten kaupunkien hyväpalkkaiset maksetaan kunnille erilaisia valtiontukia.

Kun tunnette nämä asiat, niin eikö kunnallisveron tasauksella saisi heikon talouden kunnille enemmän rahaa, jos vahvat kunnat vahvistuvat?

Miteköhän meeillä olisikaan asiat nyt, jos Nokiaa olisi ruvettu verottamaan enemmän silloin, kun se kasvoi ja tätä rahaa olisi jaettu pikkukuntien siltarumpuihin?

Meillä ei olisi Nokiaa ja olisimme nyt taloudellisesti Albanian tasolla.

Kai kepulainenkin järki sen tajuaa, että lehmä pitää ensin saada lypsämään enemmän, ennen kuin maitoa riittää useammalle juotavaksi. Sen te ainakin tajuatte, että jos kaivo kuivuu,m niin ei se täyty, vaikka sinne kantaisi naapurin kaivosta kuinka paljon vettä tahansa.

Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten lkasvu ovat niitä moottoreita, jotka vetävät muun Suomen parempaan elintasoon. Jos näitä moottoreita jarrutetaan poliittisenb populismin ja vallanhimoisen tahtopolitiikan vuoksi - niin kuin Väyrynen esittää - niin teillä siellä maalla käy paljon huonommin kuin muuten kävisi.

mitettiä.. kirjoitti:

"Transu-miehen pitäisi muistaa että muu Suomi elättää toki Helsinkiläiset Posio mukaan luettuna vai miten siellä Mannerheimin tiellä vilja kasvaa ja paljonko tukkipuihin tuli vuodessa lisäkasvua. Transu-miehen olisi syytä saada joku tolkku noihin juttuihinsa, noillehan nauraa naurismaan aidatkin.."

Lue lisää

vaan ajeloo transulla. Samalalla rahallahan olisi saanut autonkin. Jo tuollainen touhu osoittaa mihin trasumiehen höpinät kuuluvat, ne voi jättää pellonpientareelle, mutta ainoa pelko on, että kasvustoon tulee punahometta kuten aikoinaan Repo-radioista.
Ilman Keskustaa ei Helsingissä olisi rahhoo, sillä tukkipuumettien rahathan makkoovat nytkin Helsingissä pankkiholveissa ja niistä pääsöö transumieskin nauttimaan jos/kun assuu Hesassa.

KYSYMYS KUULUU:
?
mistä näitä täintappajia aina riittää?

Transit_mies kirjoitti:

Olette varmaan kuulleet kunnallisveron tasauksesta, jota maksavat ne isot kaupungit, jotka saavat paljon verotuloja ja vastaanottajina ovet ne kunnat, jotka eivät saa tarpeeksi verotuloja. Lisäksi valtionveroista, joita maksavat eniten kaupunkien hyväpalkkaiset maksetaan kunnille erilaisia valtiontukia.

Kun tunnette nämä asiat, niin eikö kunnallisveron tasauksella saisi heikon talouden kunnille enemmän rahaa, jos vahvat kunnat vahvistuvat?

Miteköhän meeillä olisikaan asiat nyt, jos Nokiaa olisi ruvettu verottamaan enemmän silloin, kun se kasvoi ja tätä rahaa olisi jaettu pikkukuntien siltarumpuihin?

Meillä ei olisi Nokiaa ja olisimme nyt taloudellisesti Albanian tasolla.

Kai kepulainenkin järki sen tajuaa, että lehmä pitää ensin saada lypsämään enemmän, ennen kuin maitoa riittää useammalle juotavaksi. Sen te ainakin tajuatte, että jos kaivo kuivuu,m niin ei se täyty, vaikka sinne kantaisi naapurin kaivosta kuinka paljon vettä tahansa.

Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten lkasvu ovat niitä moottoreita, jotka vetävät muun Suomen parempaan elintasoon. Jos näitä moottoreita jarrutetaan poliittisenb populismin ja vallanhimoisen tahtopolitiikan vuoksi - niin kuin Väyrynen esittää - niin teillä siellä maalla käy paljon huonommin kuin muuten kävisi.

Lue lisää

miten vilja kasvaa kaupungissa tai tukkipuut tai kaivokset tai vesivoima tai paperiteollisuus tai sahat tai matkailu tai atomivoima tai missä karjalaumat laiduntaa kaupungissa. Verontasausta käytetään koska hallinto ja pääkontorit ovat pääkaupungissa ja verot maakunnista maksetaan sinne, kyllä Transun tämä täytyisi tietää- Nokia puolestaan on synnytetty koko kansakunnan voimin jonka merkitystä liioitellaan, vaikka nyt Ruotsi ja Norja tulee aivan hyvin toimeen ilman Nokiaa josta muuten Suomessa on jäljellä vain rippeitä.

kysymykseen.. kirjoitti:

miten vilja kasvaa kaupungissa tai tukkipuut tai kaivokset tai vesivoima tai paperiteollisuus tai sahat tai matkailu tai atomivoima tai missä karjalaumat laiduntaa kaupungissa. Verontasausta käytetään koska hallinto ja pääkontorit ovat pääkaupungissa ja verot maakunnista maksetaan sinne, kyllä Transun tämä täytyisi tietää- Nokia puolestaan on synnytetty koko kansakunnan voimin jonka merkitystä liioitellaan, vaikka nyt Ruotsi ja Norja tulee aivan hyvin toimeen ilman Nokiaa josta muuten Suomessa on jäljellä vain rippeitä.

Lue lisää

Kysymyksesi ei ollut relevantti.

Aluepolitiikka on kuin perhepolitiikkaa. Koko perheen pitää tukea sitä, että isä tienaisi enemmän, koska sitten hänellä on enemmän annettavaa perheen muille jäsenille.

Perheiden hyvä puoli onb, että niissä ei kateus sumenna järjen käyttöä, vaan ymmärretään, miten yhteinen hyvinvointi syntyy.

Koeta kantaa vettä kaivoon, jos et usko. Ja hyväksy se tosiasia, että kaupungit eivät kuppaa maaseutua, vaan elättävät sitä ostamalla sen, mitä maaseutu tuottaa ja maksamalla tehtaiden pääkonttoreista, eli kaupungeista kaikki ne palkat, joita kunnat verottavat ja kunnallisveron tasausta tulee vielä senkin päälle.

Transit_mies kirjoitti:

Kysymyksesi ei ollut relevantti.

Aluepolitiikka on kuin perhepolitiikkaa. Koko perheen pitää tukea sitä, että isä tienaisi enemmän, koska sitten hänellä on enemmän annettavaa perheen muille jäsenille.

Perheiden hyvä puoli onb, että niissä ei kateus sumenna järjen käyttöä, vaan ymmärretään, miten yhteinen hyvinvointi syntyy.

Koeta kantaa vettä kaivoon, jos et usko. Ja hyväksy se tosiasia, että kaupungit eivät kuppaa maaseutua, vaan elättävät sitä ostamalla sen, mitä maaseutu tuottaa ja maksamalla tehtaiden pääkonttoreista, eli kaupungeista kaikki ne palkat, joita kunnat verottavat ja kunnallisveron tasausta tulee vielä senkin päälle.

Lue lisää

jos vastaisi Transun jutuilta putoaisi pohja pois, kaupungit ovat kuin syöpä imevät ympärillään olevia maakuntien voimavaroja joita kaupungeissa ei ole siellähän vain pestään vain toinen toistensa paitoja, pruttokansantuotetta se lisää mutta ei siitä mitään jaettavaa synny. Suomessa kaupunkien kasvu on vielä jotenkin hallinnassa kun maakunnissa on varallisuutta riittänyt niiden elättämiseen mutta ensimmäiset merkit meilläkin on jo näkyvissä esim. slummiutumisesta, juuri tätä kehitystä pyritään hidastamaan aluepolitiikalla mutta tämä ylittää jo Transun ymmärryskyvyn..

tietää.. kirjoitti:

jos vastaisi Transun jutuilta putoaisi pohja pois, kaupungit ovat kuin syöpä imevät ympärillään olevia maakuntien voimavaroja joita kaupungeissa ei ole siellähän vain pestään vain toinen toistensa paitoja, pruttokansantuotetta se lisää mutta ei siitä mitään jaettavaa synny. Suomessa kaupunkien kasvu on vielä jotenkin hallinnassa kun maakunnissa on varallisuutta riittänyt niiden elättämiseen mutta ensimmäiset merkit meilläkin on jo näkyvissä esim. slummiutumisesta, juuri tätä kehitystä pyritään hidastamaan aluepolitiikalla mutta tämä ylittää jo Transun ymmärryskyvyn..

Lue lisää

Mitä maaseutu tekisi tuotannollaan, jollemme me kaupunkilaiset ostaisi niitä, ja kuyka teille maksaisi tuotannostanne, jos sitä eivät tekisi tehtaittenne pääkonttorit kaupungeissa.

Siellähän istuisitte tuotekasojenne päällä ilman sentinkään palkka tai verotuloja.

Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteisen menestyksen aikaansaamisesta.

Tämän tajuamiseen alkaa joka päivä riittää yhä useamman keskustan kannattajan järki, ehkä sinunkin järkesi jonain päivänä siihenjh yltää.

Transit_mies kirjoitti:

Mitä maaseutu tekisi tuotannollaan, jollemme me kaupunkilaiset ostaisi niitä, ja kuyka teille maksaisi tuotannostanne, jos sitä eivät tekisi tehtaittenne pääkonttorit kaupungeissa.

Siellähän istuisitte tuotekasojenne päällä ilman sentinkään palkka tai verotuloja.

Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteisen menestyksen aikaansaamisesta.

Tämän tajuamiseen alkaa joka päivä riittää yhä useamman keskustan kannattajan järki, ehkä sinunkin järkesi jonain päivänä siihenjh yltää.

Lue lisää

Transun ymmärryskyky riittäisi hän käsittäisi että oleellista on se missä jaettava syntyy ei se missä se kulutetaan mutta Transu edustaa sitä ajatus suuntaa että laitetaan maalle ja metsälle paljon veroja niitä ei voi viedä ulkomaille ja meille tulee lisää jaettavaa..

Transit_mies kirjoitti:

Olette varmaan kuulleet kunnallisveron tasauksesta, jota maksavat ne isot kaupungit, jotka saavat paljon verotuloja ja vastaanottajina ovet ne kunnat, jotka eivät saa tarpeeksi verotuloja. Lisäksi valtionveroista, joita maksavat eniten kaupunkien hyväpalkkaiset maksetaan kunnille erilaisia valtiontukia.

Kun tunnette nämä asiat, niin eikö kunnallisveron tasauksella saisi heikon talouden kunnille enemmän rahaa, jos vahvat kunnat vahvistuvat?

Miteköhän meeillä olisikaan asiat nyt, jos Nokiaa olisi ruvettu verottamaan enemmän silloin, kun se kasvoi ja tätä rahaa olisi jaettu pikkukuntien siltarumpuihin?

Meillä ei olisi Nokiaa ja olisimme nyt taloudellisesti Albanian tasolla.

Kai kepulainenkin järki sen tajuaa, että lehmä pitää ensin saada lypsämään enemmän, ennen kuin maitoa riittää useammalle juotavaksi. Sen te ainakin tajuatte, että jos kaivo kuivuu,m niin ei se täyty, vaikka sinne kantaisi naapurin kaivosta kuinka paljon vettä tahansa.

Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten lkasvu ovat niitä moottoreita, jotka vetävät muun Suomen parempaan elintasoon. Jos näitä moottoreita jarrutetaan poliittisenb populismin ja vallanhimoisen tahtopolitiikan vuoksi - niin kuin Väyrynen esittää - niin teillä siellä maalla käy paljon huonommin kuin muuten kävisi.

Lue lisää

Nyt taisi unohtua kolikon kääntöpuoli eli se, että ruuhkasuomi näivettää niin sanotut kehitysalueet ryöstöviljelemällä resurssit. Se, että on todennäköistä, että työtä on enemmän tarjolla ruuhkasuomessa, ei tarkoita sitä, että alueella olisi todella parhaat kehittymismahdollisuudet. Yksinkertaisesti väen pakkautuminen yhteen läjään pitää yllä talouskasvua. Yhtäläinen kasvu saataisiin aikaan minne tahansa kunhan sinne alettaisiin roudata lisää väkeä, virastoja, nakkikioskeja ja kauppapuoteja. Ja jos mikään muu ei auta niin viinakauppa viimeistään käynnistää taloudellisen aktiviteetin. Ja mikäs Etelä-Suomessa muu kukoistaa kuin juuri viinalla läträäminen ja siihen perustuva toiminta: ravintola ja hotelli yms. matkailubisnes. Tätä kaikkea on taiottavissa mihin tahansa.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Nyt taisi unohtua kolikon kääntöpuoli eli se, että ruuhkasuomi näivettää niin sanotut kehitysalueet ryöstöviljelemällä resurssit. Se, että on todennäköistä, että työtä on enemmän tarjolla ruuhkasuomessa, ei tarkoita sitä, että alueella olisi todella parhaat kehittymismahdollisuudet. Yksinkertaisesti väen pakkautuminen yhteen läjään pitää yllä talouskasvua. Yhtäläinen kasvu saataisiin aikaan minne tahansa kunhan sinne alettaisiin roudata lisää väkeä, virastoja, nakkikioskeja ja kauppapuoteja. Ja jos mikään muu ei auta niin viinakauppa viimeistään käynnistää taloudellisen aktiviteetin. Ja mikäs Etelä-Suomessa muu kukoistaa kuin juuri viinalla läträäminen ja siihen perustuva toiminta: ravintola ja hotelli yms. matkailubisnes. Tätä kaikkea on taiottavissa mihin tahansa.

Lue lisää

Tässä maassa ei keskitetä poliittisin päätöksin mitään eikä suosita mitään aluetta toisten kustannuksella. Pöinvastoin politiikalla on koetettu luoda useita kasvukeskuksia ympäri maan, jotta näiden keskusten naapurikunnat ja muukin läiympäristö menbestyisivät.

Se, että pääkaupunkiseutu kasvaa rajusti johtuu siitä, että täällä olevat yritykset ovat kasvaneet ja tarvinneet lisää työvoimaa. Ja työvoimaa on tämän tarpeen vuoksi muuttanut pääkaupunkiseudulle todella runsaasti eikä sekään tahdo riittää, kun kasvualoilla on edelleen pula työvoimasta.

Tästä seuraa, että nämä kasvualat eivät pysty kasvamaan niin nopeasti kuin voisivat, jos saisivat työvoimaa, ja siitä seuraa valtiolle verotulojen menetys ja näiden yritysten sijaintikunnille kunnallisveron menetys ja yhteisöveron menetys.

Toisin sanoen, kun kasvulla on osittaisen työvoimapulan jarru, niin koko maa kärsii, kun valtiolta puuttuu verotuloja aluepolitiikan hoitoon ja kunnallisveron tasaukseen siksi, etteivät yritykset ole päässeet kasvamaan siellä missä ne sijaitsevat

Näitä kolikon kahta puolkta ei pidä erottaa toisistaan. maaseutu ja kaupunki eivät pelaa nollasummapeliä ja ole vastyakkain kiistelemässä "eduistaan" toinen toistensa kanssa. kasvun piotää tapautua jossain. Se on sama missä, kunhan se vain tapahtuu luontevasti ja niin, ettei kasvu aiheuta yhteiskunnalle sellaisia kustannuksia, joita yhteiskunta ei saa takaisin.

on turha puhua rakennetyöttömyydestä ja siitä, että maalla olisi työvoimaa. Jotta tuo työvoima voitaisi työllistää, olisi mm. kaiken rakennustoiminnan palattava sellaisiin työtapoihin, joita käytettiin vielä 60-luvulla, eli kaikki tehtiin paikanpäällä.

olen ollut purkamassa betonilaudoituksia, lajittelemassa lautoja ja nyppimässä niistä nauloja pois, että laudat voitaisi käyttää seuraavan kerroksen valuun. Nyt tämä työ tehdään rakennuselementtitehtaassa, ja sellaisia aputöitä, jotka 50 vuotta sitten työllistivät vähän koulutettuja miehiä, ja naisiakin satoja tuhansia, ei enää vaan ole.

Eikä tämä ole mitään hallituksen keskittämispolitiikkaa.

jos.. kirjoitti:

Transun ymmärryskyky riittäisi hän käsittäisi että oleellista on se missä jaettava syntyy ei se missä se kulutetaan mutta Transu edustaa sitä ajatus suuntaa että laitetaan maalle ja metsälle paljon veroja niitä ei voi viedä ulkomaille ja meille tulee lisää jaettavaa..

Lue lisää

Kun puhut tuotannosta ja kuluttamisesta, niin muista, että esi-isämme aloittivat vaihdannan jo silloin, kun laskeutuivat puista alas ja alkoivat kävellä kahdella jalalla.

Jos minulla oli lihaa ja sinulla nälkä, mutta sinulla ylimääräinen terävä piikivenpala keihään kärjeksi, niin me vaihdoimme: sinä sait lihaa ja minä uuden hyvän keihäänkärjen.

Kun ihmiskunta sitten lisääntyi ja luontaistalous kävi mahdottomaksi, keksittiin koneet ja sarjatuotanto, ja myöhemmät esi-isämme siirtyivät kaupunkeihin, niin tuotanto ja kulutus todeklla erkautuivat toisistaan.

Ei maaseutua mihinkään tarvitse siirtää. Riittää kun se tuottaa ja saa tuotannostaan hyvän hinnan. Mutta ilman kaupunkeja maaseutu ei elä päivääkään. Ja ainoa, mikä maaseutua voi lihottaa, on kaupunkien kasvu, koska silloin kaupunkien kasvava ostovoima kasvattaa myös maaseudun tuloja.

Näin simppelin asian ymmärtää 5-vuotias pojatyttärenikin, kun viime kesäönä otimme hänet mukaan kiertämään matkailu-transitillamme pitkin maaseutua.

Transit_mies kirjoitti:

Kun puhut tuotannosta ja kuluttamisesta, niin muista, että esi-isämme aloittivat vaihdannan jo silloin, kun laskeutuivat puista alas ja alkoivat kävellä kahdella jalalla.

Jos minulla oli lihaa ja sinulla nälkä, mutta sinulla ylimääräinen terävä piikivenpala keihään kärjeksi, niin me vaihdoimme: sinä sait lihaa ja minä uuden hyvän keihäänkärjen.

Kun ihmiskunta sitten lisääntyi ja luontaistalous kävi mahdottomaksi, keksittiin koneet ja sarjatuotanto, ja myöhemmät esi-isämme siirtyivät kaupunkeihin, niin tuotanto ja kulutus todeklla erkautuivat toisistaan.

Ei maaseutua mihinkään tarvitse siirtää. Riittää kun se tuottaa ja saa tuotannostaan hyvän hinnan. Mutta ilman kaupunkeja maaseutu ei elä päivääkään. Ja ainoa, mikä maaseutua voi lihottaa, on kaupunkien kasvu, koska silloin kaupunkien kasvava ostovoima kasvattaa myös maaseudun tuloja.

Näin simppelin asian ymmärtää 5-vuotias pojatyttärenikin, kun viime kesäönä otimme hänet mukaan kiertämään matkailu-transitillamme pitkin maaseutua.

Lue lisää

kiertele miten se kaura kasvaa Mannerheimintiellä ja paljonko energiaa Vantaanjoen vesiputouksesta saatiin niin jatkamme sitten keskustelua kenellä on jaettavaa ja kuka on riippuvainen kenestäkin--

Transit_mies kirjoitti:

Tässä maassa ei keskitetä poliittisin päätöksin mitään eikä suosita mitään aluetta toisten kustannuksella. Pöinvastoin politiikalla on koetettu luoda useita kasvukeskuksia ympäri maan, jotta näiden keskusten naapurikunnat ja muukin läiympäristö menbestyisivät.

Se, että pääkaupunkiseutu kasvaa rajusti johtuu siitä, että täällä olevat yritykset ovat kasvaneet ja tarvinneet lisää työvoimaa. Ja työvoimaa on tämän tarpeen vuoksi muuttanut pääkaupunkiseudulle todella runsaasti eikä sekään tahdo riittää, kun kasvualoilla on edelleen pula työvoimasta.

Tästä seuraa, että nämä kasvualat eivät pysty kasvamaan niin nopeasti kuin voisivat, jos saisivat työvoimaa, ja siitä seuraa valtiolle verotulojen menetys ja näiden yritysten sijaintikunnille kunnallisveron menetys ja yhteisöveron menetys.

Toisin sanoen, kun kasvulla on osittaisen työvoimapulan jarru, niin koko maa kärsii, kun valtiolta puuttuu verotuloja aluepolitiikan hoitoon ja kunnallisveron tasaukseen siksi, etteivät yritykset ole päässeet kasvamaan siellä missä ne sijaitsevat

Näitä kolikon kahta puolkta ei pidä erottaa toisistaan. maaseutu ja kaupunki eivät pelaa nollasummapeliä ja ole vastyakkain kiistelemässä "eduistaan" toinen toistensa kanssa. kasvun piotää tapautua jossain. Se on sama missä, kunhan se vain tapahtuu luontevasti ja niin, ettei kasvu aiheuta yhteiskunnalle sellaisia kustannuksia, joita yhteiskunta ei saa takaisin.

on turha puhua rakennetyöttömyydestä ja siitä, että maalla olisi työvoimaa. Jotta tuo työvoima voitaisi työllistää, olisi mm. kaiken rakennustoiminnan palattava sellaisiin työtapoihin, joita käytettiin vielä 60-luvulla, eli kaikki tehtiin paikanpäällä.

olen ollut purkamassa betonilaudoituksia, lajittelemassa lautoja ja nyppimässä niistä nauloja pois, että laudat voitaisi käyttää seuraavan kerroksen valuun. Nyt tämä työ tehdään rakennuselementtitehtaassa, ja sellaisia aputöitä, jotka 50 vuotta sitten työllistivät vähän koulutettuja miehiä, ja naisiakin satoja tuhansia, ei enää vaan ole.

Eikä tämä ole mitään hallituksen keskittämispolitiikkaa.

Lue lisää

On merkillistä, että firmat vain köllöttävät ja odottelevat työvoimaa pääkaupunkiseudulle, pahimmassa tapauksessa kitisevät poliittisia toimenpiteitä, vrt. ex Nokian johtaja vero ja konttorinsiirtopuheineen, sen sijaan, että perustaisivat toimintojaan sinne, mistä resursseja löytyy. Sitä paitsi etäisyydet eivät nykyteknologian aikakautena ole enää mikään ongelma. Vain ajatusluutumat ovat.

Kyllä tämä maaseudun mollaaminen on Etelä-Suomi -lähtöistä aluepolitiikkaa. Siis käänteistä "kepulaisuutta". Kepulaisuudella tarkoitan sitä kuuluisaa siltarumpupolitiikkaa, josta Keskustaa syytetään. Väitetäänhän, että kaikki keskustalaiset politiikkaa tehdessään vaativat vain tukiaisia kotiseudulleen. Suurimmat "siltarumpupoliitikot" tänä päivänä ovat ja asuvat vankasti ruuhkasuomessa. Kaikki veroraha pitäisi muka saada sinne, missä kuvitellaan olevan kasvun mahdollisuuksia. Siis ruuhkasuomeen. Kerrassaan unohdetaan se tosia-asia, että kasvunmahdollisuuksia voisi olla muuallakin.

Verotuloja aluepolitiikan kehittämiseen saadaan helposti kiristämällä yritysverotusta. Se voi hyvin tapahtua siten, että palkansaajan verotusta helpotetaan. Näin ostovoima kasvaa ja yritykset saavat lisää tuloja, joilla maksaa korotetut verot. Asiat ovat joskus sangen yksinkertaisia.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

On merkillistä, että firmat vain köllöttävät ja odottelevat työvoimaa pääkaupunkiseudulle, pahimmassa tapauksessa kitisevät poliittisia toimenpiteitä, vrt. ex Nokian johtaja vero ja konttorinsiirtopuheineen, sen sijaan, että perustaisivat toimintojaan sinne, mistä resursseja löytyy. Sitä paitsi etäisyydet eivät nykyteknologian aikakautena ole enää mikään ongelma. Vain ajatusluutumat ovat.

Kyllä tämä maaseudun mollaaminen on Etelä-Suomi -lähtöistä aluepolitiikkaa. Siis käänteistä "kepulaisuutta". Kepulaisuudella tarkoitan sitä kuuluisaa siltarumpupolitiikkaa, josta Keskustaa syytetään. Väitetäänhän, että kaikki keskustalaiset politiikkaa tehdessään vaativat vain tukiaisia kotiseudulleen. Suurimmat "siltarumpupoliitikot" tänä päivänä ovat ja asuvat vankasti ruuhkasuomessa. Kaikki veroraha pitäisi muka saada sinne, missä kuvitellaan olevan kasvun mahdollisuuksia. Siis ruuhkasuomeen. Kerrassaan unohdetaan se tosia-asia, että kasvunmahdollisuuksia voisi olla muuallakin.

Verotuloja aluepolitiikan kehittämiseen saadaan helposti kiristämällä yritysverotusta. Se voi hyvin tapahtua siten, että palkansaajan verotusta helpotetaan. Näin ostovoima kasvaa ja yritykset saavat lisää tuloja, joilla maksaa korotetut verot. Asiat ovat joskus sangen yksinkertaisia.

Lue lisää

Kasvuyrityksissä on kyse lisätyövoimasta. Ratkaisu ei silloin ole siirtyminen, vaan työvoiman saanti sinne, missä yritys jo toimii, missä sillä on alihankkijat ja yhteistyökumppanit, kuljetusyhteydet, asiakkaat ja nykyinen henkilökunta perheineen ja asuntoineen.

Yritysveron kiristäminen olisi pahin, mitä voitaisi tehdä, koska se saisi aikaan, ettei lisää henkilöstä uskallettaisi palkita, eli yritysten työllistämiskykyä verotettaisi pois.

Parasta olisi, jos yritysverotuksesta - liikevoiton verotuksesta - luovuttaisi kokonaan. Silloin verotettaisi vain yrityksestäö ulos maksettua voittoa, elo ostoja (alv), osinkoja (pääomatulovero) ja palkkoja (tulovero) sekä mahdollisia energia-, valmiste-, yms. erillis- ja haittaveroja, joilla halutaan säännellä yritysten toimintaa.

Jos yrityksen voitto jätettäöisi 0-verolle se antaisi enemmän mahdollisuuksia tuotekehitykseen, investointeihin, työvoiman lisäämiseen, jne. ja vähentäisi halua lypsää yrityksen voitit ulos osinkoina, koska osinkoja verotettaisi korkeammalla pääomaverokannalla.

eikä.. kirjoitti:

kiertele miten se kaura kasvaa Mannerheimintiellä ja paljonko energiaa Vantaanjoen vesiputouksesta saatiin niin jatkamme sitten keskustelua kenellä on jaettavaa ja kuka on riippuvainen kenestäkin--

Lue lisää

...ymmärsit edelliset kirjoitukseni?

Että olemme kaikki riippuvaisia toisistamme.

mitettiä.. kirjoitti:

"Transu-miehen pitäisi muistaa että muu Suomi elättää toki Helsinkiläiset Posio mukaan luettuna vai miten siellä Mannerheimin tiellä vilja kasvaa ja paljonko tukkipuihin tuli vuodessa lisäkasvua. Transu-miehen olisi syytä saada joku tolkku noihin juttuihinsa, noillehan nauraa naurismaan aidatkin.."

Lue lisää

Maita joiden tuotto koostuu pelkästää ns. alkutuotannosta ja puusta, niitä kutsutaan kehitysmaiksi. Kehittyneiden maiden tuotanto ja varallisuus lepäävät aivan muualla kun viljan ja puiden kasvamisella.

Kun keskustellaan kehittyneistä (rikkaista) maista, niille on luonteenomaista jo valtavan suuret ja osin omassa maassa jatkojalostetut luonnonvarat ja tai kriittisen infrastruktuurin olemassa olo. Suomessa näihin rakenteisiin luetaan seuraavia tekijöitä:

* Energialaitokset ja -verkot (esimerkiksi sähkön, öljyn ja kaasun tuotantolaitokset, varastointi- ja jalostuslaitokset, sekä siirto- ja jakelujärjestelmät)
* Viestintä- ja tietotekniikka (esimerkiksi televiestintä- ja yleisradiojärjestelmät, tietokoneohjelmistot ja -laitteistot, sekä viestintäverkot kuten puhelinverkko tai Internet)
* Rahoitusala (esimerkiksi pankki-, arvopaperi- ja sijoituspalvelut)
* Terveydenhuolto (esimerkiksi sairaalat, terveydenhuoltolaitokset ja veripalvelu, laboratoriot ja apteekit, etsintä- ja pelastuspalvelut, hätäpalvelut)
* Elintarvikkeet (esimerkiksi elintarviketurvallisuus, tuotantovälineet, tukkujakelu ja elintarviketeollisuus)
* Vesi (esimerkiksi padot, sekä veden varastointi, käsittely ja vesiverkostot)
* Liikenne (esimerkiksi lentokentät, satamat, rautatiet, julkisen liikenteen verkot, liikenteenvalvontajärjestelmät)
* Vaarallisten aineiden tuotanto, varastointi ja kuljetus (esimerkiksi kemialliset, biologiset ja radiologiset aineet, sekä ydinmateriaali)
* Julkinen sektori (esimerkiksi peruspalvelut, laitokset, tietoverkot, omaisuuserät, sekä kansallisesti merkittävät paikat ja muistomerkit).

Lainaus on Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Infrastruktuuri

Nyt siis pohtimaan, mikäköhän on se rakennemalli, joka nämä edellytykset mahdollistaa? Vastaus lienee aika selvä.

Transit_mies kirjoitti:

...ymmärsit edelliset kirjoitukseni?

Että olemme kaikki riippuvaisia toisistamme.

Valitettavasti on niin, että viisivuotias pojantyttäresikin ymmärtää asioista enemmän kuin nämä Helsinkivihamieliset punaniskajuntit.

Suomi ei vie sen paremmin maatalous- kuin metsä- ja metallituotteikaan raaka-aineina ulkomaille. Me emme - luoja paratkoon - ole raaka-ainetuottaja, vaan teemme jalostettuja tuotteita, joista saamme hyvän hinnan. Hyvän hinnan saaminen jalostetuista tuotteista pohjautuu hyvin koulutetun väestön osaamiseen ja teollisiin perusinvestointeihin. Nämä taas ovat sijoittuneet alueille, joista on muodostunut taajamia taikka ovat olleet ennestään sellaisia.

Suomalaisten tuotteiden arvo on pääosin jalostusarvoa, ei raaka-ainearvoa. Bruttokansantuotteemme olisi jokseenkin mitätön, jos möisimme kaikki tuotteemme jalostamattomina raaka-aineina. Tämä mielestäni kuvastaa hyvin sitä, missä kansantuotteemme lisäarvo parhaiten kasvaa. Nämä juntturat eivät ymmärrä ilmeisesti yhtään mitään koko jalostusprosessista. He kuvittelevat, että on olemassa vain jonkinlaista raaka-ainetuotantoa ja sen ohella jotain yritysten pääkonttoreita. Eivät ymmärrä sitä, että kummassakaan näissä päässä ei luoda sitä ratkaisevaa lisäarvoa tuotteille. Hyvä esimerkki on vaikkapa Koneen tekemät hissit. Kaivostoiminnasta on vielä pitkä matka huipputeknisten hissien ja liukuportaiden tekoon. Ei siinä auta pääkonttorin eikä koko herlinin suvun viisauskaan. Tarvitaan insinöörejä ja teollisuustiloja suunnittelua ja rakentamista varten. Tällaisia ei ole missään päin maailmaa jossakin maan ääressä, soiden ja korpien keskellä ja siksi ei myöskään Posiolla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valitettavasti on niin, että viisivuotias pojantyttäresikin ymmärtää asioista enemmän kuin nämä Helsinkivihamieliset punaniskajuntit.

Suomi ei vie sen paremmin maatalous- kuin metsä- ja metallituotteikaan raaka-aineina ulkomaille. Me emme - luoja paratkoon - ole raaka-ainetuottaja, vaan teemme jalostettuja tuotteita, joista saamme hyvän hinnan. Hyvän hinnan saaminen jalostetuista tuotteista pohjautuu hyvin koulutetun väestön osaamiseen ja teollisiin perusinvestointeihin. Nämä taas ovat sijoittuneet alueille, joista on muodostunut taajamia taikka ovat olleet ennestään sellaisia.

Suomalaisten tuotteiden arvo on pääosin jalostusarvoa, ei raaka-ainearvoa. Bruttokansantuotteemme olisi jokseenkin mitätön, jos möisimme kaikki tuotteemme jalostamattomina raaka-aineina. Tämä mielestäni kuvastaa hyvin sitä, missä kansantuotteemme lisäarvo parhaiten kasvaa. Nämä juntturat eivät ymmärrä ilmeisesti yhtään mitään koko jalostusprosessista. He kuvittelevat, että on olemassa vain jonkinlaista raaka-ainetuotantoa ja sen ohella jotain yritysten pääkonttoreita. Eivät ymmärrä sitä, että kummassakaan näissä päässä ei luoda sitä ratkaisevaa lisäarvoa tuotteille. Hyvä esimerkki on vaikkapa Koneen tekemät hissit. Kaivostoiminnasta on vielä pitkä matka huipputeknisten hissien ja liukuportaiden tekoon. Ei siinä auta pääkonttorin eikä koko herlinin suvun viisauskaan. Tarvitaan insinöörejä ja teollisuustiloja suunnittelua ja rakentamista varten. Tällaisia ei ole missään päin maailmaa jossakin maan ääressä, soiden ja korpien keskellä ja siksi ei myöskään Posiolla.

Lue lisää

...oletkaan, sen jälleen paljastit. Yksi esimerkki Posiolta on ANU PENTIKIN keramiikka.
Sinun laisesi poliittinen(tunnetusti) ruikkiva-mulkku ei tietenkään ymmärrä Pentikin tuotannon arvoa ja sitä, että Pentikin tuotteita myydään klobaalisesti, siis kaikissa maanosissa.

+Maalla on mukavaa kirjoitti:

...oletkaan, sen jälleen paljastit. Yksi esimerkki Posiolta on ANU PENTIKIN keramiikka.
Sinun laisesi poliittinen(tunnetusti) ruikkiva-mulkku ei tietenkään ymmärrä Pentikin tuotannon arvoa ja sitä, että Pentikin tuotteita myydään klobaalisesti, siis kaikissa maanosissa.

Lue lisää

Pentikäisen yrittäjäperhe on hyvä esimerkki onnistuneesta yritystoiminnasta. Kun sanot, että se on yksi esimerkki Posiolta, niin luulen, että se on todellakin se yksi ja ainoa. Saa tehdä aika paljon töitä, että löytää koko lapin alueelta paljon muuta.

Et taida oikein muutoinkaan käsittää sitä, mistä tässä on kyse. Haja-asutusalueet eivät houkuttele yritystoimintaan. Menestysmismahdollisuudet ovat paljon hankalammat kuin siellä, missä on enemmän ihmisiä. Tottakai on hyvä asia, jos edes joku onnistuu menestymään. Mutta jos menestymismahdollisuuden koettaisiin periferiassa yhtä hyviksi kuin muullakin, väki suorastaan virtaisi sinne, missä on näitä loputtomia mahdollisuuksia. Nyt sinunkin kannattaa miettiä, miksi se ei ole virrannut sinnepäin vaan sieltä poispäin. Kun löydät siihen hyvän ja todentuntuisen selityksen, alat pääsemään jyvälle, mistä on kyse.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pentikäisen yrittäjäperhe on hyvä esimerkki onnistuneesta yritystoiminnasta. Kun sanot, että se on yksi esimerkki Posiolta, niin luulen, että se on todellakin se yksi ja ainoa. Saa tehdä aika paljon töitä, että löytää koko lapin alueelta paljon muuta.

Et taida oikein muutoinkaan käsittää sitä, mistä tässä on kyse. Haja-asutusalueet eivät houkuttele yritystoimintaan. Menestysmismahdollisuudet ovat paljon hankalammat kuin siellä, missä on enemmän ihmisiä. Tottakai on hyvä asia, jos edes joku onnistuu menestymään. Mutta jos menestymismahdollisuuden koettaisiin periferiassa yhtä hyviksi kuin muullakin, väki suorastaan virtaisi sinne, missä on näitä loputtomia mahdollisuuksia. Nyt sinunkin kannattaa miettiä, miksi se ei ole virrannut sinnepäin vaan sieltä poispäin. Kun löydät siihen hyvän ja todentuntuisen selityksen, alat pääsemään jyvälle, mistä on kyse.

Lue lisää

..ja aina vaan löytyy, mutta, kun olet mikä olet, niin et hullu hurskaammaksi tule omine sairaine asenteinesi. Olethan jo höpöttänyt Posiosta kielteiseen sävyyn avauksesi alla kokonaisen viikon. Valehtelijana ja vääristelijänä sinut tunnetaan.
Miksi siis jatkaa luettelemista eteen päin.

Transit_mies kirjoitti:

Kasvuyrityksissä on kyse lisätyövoimasta. Ratkaisu ei silloin ole siirtyminen, vaan työvoiman saanti sinne, missä yritys jo toimii, missä sillä on alihankkijat ja yhteistyökumppanit, kuljetusyhteydet, asiakkaat ja nykyinen henkilökunta perheineen ja asuntoineen.

Yritysveron kiristäminen olisi pahin, mitä voitaisi tehdä, koska se saisi aikaan, ettei lisää henkilöstä uskallettaisi palkita, eli yritysten työllistämiskykyä verotettaisi pois.

Parasta olisi, jos yritysverotuksesta - liikevoiton verotuksesta - luovuttaisi kokonaan. Silloin verotettaisi vain yrityksestäö ulos maksettua voittoa, elo ostoja (alv), osinkoja (pääomatulovero) ja palkkoja (tulovero) sekä mahdollisia energia-, valmiste-, yms. erillis- ja haittaveroja, joilla halutaan säännellä yritysten toimintaa.

Jos yrityksen voitto jätettäöisi 0-verolle se antaisi enemmän mahdollisuuksia tuotekehitykseen, investointeihin, työvoiman lisäämiseen, jne. ja vähentäisi halua lypsää yrityksen voitit ulos osinkoina, koska osinkoja verotettaisi korkeammalla pääomaverokannalla.

Lue lisää

Jos voitto jätettäisiin verottamatta, niin sitä enemmän jäisi sijoittajille jaettavaa. Jo nyt yritysten johtamisideologia on täysin väärä. Suorastaan hulluus olisi vääristää sitä edelleen. Nythän pyrkimys on nimenomaan sijoittajan hyvinvoinnin maksimoiminen. Se taas on johtanut siihen, ettei yritys ole huolehtinut tulevaisuudestaan millään tavalla, vaan pikavoitot ja mahdollisimman suuren voiton näyttäminen on ollut pääasia. Raha heitetään suorastaan lapiolla ulos yrityksestä. Ja jotta voittoa saataisiin lisää, niin täysin terveitä yhtiöitä pilkotaan ja fuusioidaan ja lopetetaan, jotta näillä järjestelyillä saataisiin kammettua tuottoa aikaisempaa ylemmäksi. Kannattavuus ei enää yksinkertaisesti riitä. Rahassa pitää rypeä.

Se, että yritysten verotus poistettaisiin, ei lisää yritystoimintaa millään tavalla. Ratkaisevaa on kysyntä ja sen olemassaolo. Jos asiakkaalla ei ole rahaa, niin yritystoimintaa ei synny, ei vaikka yritysverotus olisi täysin poistettu. On valitettavaa, suorastaan kohtalokasta, että päättäjät ovat höynähtäneet tähän yritysjohtajien vollotukseen rankoista yritysveroista. Jos yritysvoittojen verotus poistettaisiin, se kyllä lisäisi niin sanotun kasinotalouden määrää valtakunnassa, mutta itse tuottavaa toimintaa se ei synnytä. Päinvastoin kasinotalous hävittää entisenkin tuottavan toiminnan juuri aikaisemmin kertomastani syystä eli tuottava toiminta muuttuu vain pelivälineeksi entistä suurempien pikavoittojen käärimiseksi.

Mainituista syistä kotitalouksien verotusta pitää helpottaa ja yritysverotusta kiristää tuntuvasti. Kaikkein paras vaihtoehto olisi, jos kaikki verot tulisivat yritysten maksettavaksi. Taloushan on sitä varten, että se tuottaa toimeentulon, ei ole tarpeen ulottaa kapitalistista riistoa enää koteihin. Riittää, kun se tapahtuu kertaalleen yöelämässä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valitettavasti on niin, että viisivuotias pojantyttäresikin ymmärtää asioista enemmän kuin nämä Helsinkivihamieliset punaniskajuntit.

Suomi ei vie sen paremmin maatalous- kuin metsä- ja metallituotteikaan raaka-aineina ulkomaille. Me emme - luoja paratkoon - ole raaka-ainetuottaja, vaan teemme jalostettuja tuotteita, joista saamme hyvän hinnan. Hyvän hinnan saaminen jalostetuista tuotteista pohjautuu hyvin koulutetun väestön osaamiseen ja teollisiin perusinvestointeihin. Nämä taas ovat sijoittuneet alueille, joista on muodostunut taajamia taikka ovat olleet ennestään sellaisia.

Suomalaisten tuotteiden arvo on pääosin jalostusarvoa, ei raaka-ainearvoa. Bruttokansantuotteemme olisi jokseenkin mitätön, jos möisimme kaikki tuotteemme jalostamattomina raaka-aineina. Tämä mielestäni kuvastaa hyvin sitä, missä kansantuotteemme lisäarvo parhaiten kasvaa. Nämä juntturat eivät ymmärrä ilmeisesti yhtään mitään koko jalostusprosessista. He kuvittelevat, että on olemassa vain jonkinlaista raaka-ainetuotantoa ja sen ohella jotain yritysten pääkonttoreita. Eivät ymmärrä sitä, että kummassakaan näissä päässä ei luoda sitä ratkaisevaa lisäarvoa tuotteille. Hyvä esimerkki on vaikkapa Koneen tekemät hissit. Kaivostoiminnasta on vielä pitkä matka huipputeknisten hissien ja liukuportaiden tekoon. Ei siinä auta pääkonttorin eikä koko herlinin suvun viisauskaan. Tarvitaan insinöörejä ja teollisuustiloja suunnittelua ja rakentamista varten. Tällaisia ei ole missään päin maailmaa jossakin maan ääressä, soiden ja korpien keskellä ja siksi ei myöskään Posiolla.

Lue lisää

ei tuosta nyt oikein selvinnyt kasvaako se kaura siellä kaupungissa, vaan hän tarjoaa hissiä ei sitä mielestäni voi kuitenkaan syödä ja mistä sen hissin tekeekään ellei ole malmia ja energiaa no ehkä MPP tuo niitä ulkoo sitähän ratkaisua tarjotaan joka paikkaan kun maaseudulle päin pitäisi jotain maksaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valitettavasti on niin, että viisivuotias pojantyttäresikin ymmärtää asioista enemmän kuin nämä Helsinkivihamieliset punaniskajuntit.

Suomi ei vie sen paremmin maatalous- kuin metsä- ja metallituotteikaan raaka-aineina ulkomaille. Me emme - luoja paratkoon - ole raaka-ainetuottaja, vaan teemme jalostettuja tuotteita, joista saamme hyvän hinnan. Hyvän hinnan saaminen jalostetuista tuotteista pohjautuu hyvin koulutetun väestön osaamiseen ja teollisiin perusinvestointeihin. Nämä taas ovat sijoittuneet alueille, joista on muodostunut taajamia taikka ovat olleet ennestään sellaisia.

Suomalaisten tuotteiden arvo on pääosin jalostusarvoa, ei raaka-ainearvoa. Bruttokansantuotteemme olisi jokseenkin mitätön, jos möisimme kaikki tuotteemme jalostamattomina raaka-aineina. Tämä mielestäni kuvastaa hyvin sitä, missä kansantuotteemme lisäarvo parhaiten kasvaa. Nämä juntturat eivät ymmärrä ilmeisesti yhtään mitään koko jalostusprosessista. He kuvittelevat, että on olemassa vain jonkinlaista raaka-ainetuotantoa ja sen ohella jotain yritysten pääkonttoreita. Eivät ymmärrä sitä, että kummassakaan näissä päässä ei luoda sitä ratkaisevaa lisäarvoa tuotteille. Hyvä esimerkki on vaikkapa Koneen tekemät hissit. Kaivostoiminnasta on vielä pitkä matka huipputeknisten hissien ja liukuportaiden tekoon. Ei siinä auta pääkonttorin eikä koko herlinin suvun viisauskaan. Tarvitaan insinöörejä ja teollisuustiloja suunnittelua ja rakentamista varten. Tällaisia ei ole missään päin maailmaa jossakin maan ääressä, soiden ja korpien keskellä ja siksi ei myöskään Posiolla.

Lue lisää

Tuohon voisi jatkoksi heittää Kapin entisen työpaikan, Valion.

Maidontuottajat ovat kautta sodanjälkeisen historian taistelleet osuusmeijeriensä liittämisestä Valioon, että Valio saisi hallitsevan markkina-aseman ja pääsisi kilpailusta eroon. Takana on tietenkin ideologia, että sitä suuremmat tulot tuottajille, mitä vähemmän kilpailua markkinoilla. Tämä onnistuikin vähitellen niin täydellisesti, että vain Ingman jäi itsenäiseksi toimimaan Valion ulkopuolella.

Tämä maidontuottajien toiminta Valiossa kääntyi sitten siihen, että meijereiden kokoa piti kasvattaa ja jalostusta saada kustannustehokkaammaksi, kun kartellisoitunut, aikanaan neljän suuren keskusliikkeen pt-kauppa oli kova ostaja eikä maitojalosteiden menekin kannalta voinut ainuttakaan keskusliikettä jättää Ingmanille, vaan ne piti voittaa Valiolle.

Niinpä kannattavia aluemeijereitä lopetettiin ja Valion hallinnossa istuvat, isot maidontuottaja-isännät siunasivat kaikki päätökset, jotka tällä tavalla tekivät isosta osasta maaseutua, pelkän raaka-aineentuottajan, kun isoja meijereitä rakennettiin logistiikan ehdoilla, jotta jalosteiden hinta kaupalle saataisi mahdollisimman pieneksi, mutta tulot maidontuottajille voitaisi pitää kohtuullisina.

Näin on maaseutua autioitettu. Valio rakensi pääkonttorinsakin Helsinkiin, eikä esim Jyväskylään, ja syykin on ilmeinen: kaikki Valion tärkeät kontaktit, ei vähiten kaupan keskusliikkeiden pääkonmttorit - jalosteiden ostajat - ovat pääkaupunkiseudulla.

Pitää siis olla aika juntti, jos asettaa maaseudun ja pääkaupunkiseudun vastakkain ja kaupungit vastuuseen maaseudun autioiottamisesta. Senhän ovat aikaansaaneet maataloustuottajat itse.

Viljan- ja lihantuotanto ja -jalostus ovat jo toisia tarinoita, mutta periaatteessa samanlaisia.

+Maalla on mukavaa kirjoitti:

...oletkaan, sen jälleen paljastit. Yksi esimerkki Posiolta on ANU PENTIKIN keramiikka.
Sinun laisesi poliittinen(tunnetusti) ruikkiva-mulkku ei tietenkään ymmärrä Pentikin tuotannon arvoa ja sitä, että Pentikin tuotteita myydään klobaalisesti, siis kaikissa maanosissa.

Lue lisää

Osaisitko sanoa, millaisella politiikalla saataisi vastaavia yrityksiä maaseudulle, vaikkapa 10000 lisää?

Ei se ainakaan Helsinkiläisiä enemmän verottamalla tapahdu, koska silloin helsinkiläiset ostavat halpaposliinia halpakaupoista, kun heidän ostovoimansa vähenee.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Jos voitto jätettäisiin verottamatta, niin sitä enemmän jäisi sijoittajille jaettavaa. Jo nyt yritysten johtamisideologia on täysin väärä. Suorastaan hulluus olisi vääristää sitä edelleen. Nythän pyrkimys on nimenomaan sijoittajan hyvinvoinnin maksimoiminen. Se taas on johtanut siihen, ettei yritys ole huolehtinut tulevaisuudestaan millään tavalla, vaan pikavoitot ja mahdollisimman suuren voiton näyttäminen on ollut pääasia. Raha heitetään suorastaan lapiolla ulos yrityksestä. Ja jotta voittoa saataisiin lisää, niin täysin terveitä yhtiöitä pilkotaan ja fuusioidaan ja lopetetaan, jotta näillä järjestelyillä saataisiin kammettua tuottoa aikaisempaa ylemmäksi. Kannattavuus ei enää yksinkertaisesti riitä. Rahassa pitää rypeä.

Se, että yritysten verotus poistettaisiin, ei lisää yritystoimintaa millään tavalla. Ratkaisevaa on kysyntä ja sen olemassaolo. Jos asiakkaalla ei ole rahaa, niin yritystoimintaa ei synny, ei vaikka yritysverotus olisi täysin poistettu. On valitettavaa, suorastaan kohtalokasta, että päättäjät ovat höynähtäneet tähän yritysjohtajien vollotukseen rankoista yritysveroista. Jos yritysvoittojen verotus poistettaisiin, se kyllä lisäisi niin sanotun kasinotalouden määrää valtakunnassa, mutta itse tuottavaa toimintaa se ei synnytä. Päinvastoin kasinotalous hävittää entisenkin tuottavan toiminnan juuri aikaisemmin kertomastani syystä eli tuottava toiminta muuttuu vain pelivälineeksi entistä suurempien pikavoittojen käärimiseksi.

Mainituista syistä kotitalouksien verotusta pitää helpottaa ja yritysverotusta kiristää tuntuvasti. Kaikkein paras vaihtoehto olisi, jos kaikki verot tulisivat yritysten maksettavaksi. Taloushan on sitä varten, että se tuottaa toimeentulon, ei ole tarpeen ulottaa kapitalistista riistoa enää koteihin. Riittää, kun se tapahtuu kertaalleen yöelämässä.

Lue lisää

Nykyinen yhteisövero - yhtä suuri kuin osingoista maksettava pääomavero - on juuri se tekijä, joka saa aikaan, ettei yrityksellä olke mitään syytä jättää voittovaroja yritykseen, vaan ne kannattaa jakaa mieluummin omistajille, koska monia omistajia kiinnostaa nykyisin enemmän osinko kuin yrityksen johdonmukainen, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen.

Jos sen sijaan tehdään niin - tätä Katainen muuten jo valmistelee - että voitosta maksettavaa veroa alennetaan ja osingoista maksettavaa veroa korotetaan, niin asia muuttuu osakkaiden kannalta merkittävästi. moni yhtiökokous saattaa hyvinkin päättää, ettei maksetakaan enää kaikkea voittoa osinkoina, vaan jätetään sitä enemmän yritykseen, investointeihin, laajennuksiin ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen, koska siten yritys voi tulevaisuudessa tuottaa rahallisesti suurempia voittoja ja jakaa rahallisesti suuremoia osinkoja, joista omistaja saa tulevaisuudessa enemmän euroja, vaikka vero onkin korkeampi.

Voittojen nollaverottaminen oili vain oma kärjistykseni. Siihen ei koskaan mennä, mutta työllisyyden kannalta on ehdottomasti eduksi se, ettei verottaja kaapaise voitoista liian suurta osuutta heti päältä, vaan ottaa osansa vasta sitten, jos yritys ei käytäkään voittojaan toimintansa kehittämiseen, vaan jakaa niitä ulos.

On hyvä myös muistaa, että silloin, kun yritys pystyy voittovaroillaan kehittymään ja työlklistämään enemmän, verottaja ei suinkaan menetä mitään, vaan voittaa, koska yritys palkkaa kehitystoimintaansa korkealle koulutettuja ihmisiä ja heidän palkoistaan saatava tulovero on rahassa paljon enemmän kuin voitoista päältä vietävä yhteisövero.

Niinpä niin kirjoitti:

Maita joiden tuotto koostuu pelkästää ns. alkutuotannosta ja puusta, niitä kutsutaan kehitysmaiksi. Kehittyneiden maiden tuotanto ja varallisuus lepäävät aivan muualla kun viljan ja puiden kasvamisella.

Kun keskustellaan kehittyneistä (rikkaista) maista, niille on luonteenomaista jo valtavan suuret ja osin omassa maassa jatkojalostetut luonnonvarat ja tai kriittisen infrastruktuurin olemassa olo. Suomessa näihin rakenteisiin luetaan seuraavia tekijöitä:

* Energialaitokset ja -verkot (esimerkiksi sähkön, öljyn ja kaasun tuotantolaitokset, varastointi- ja jalostuslaitokset, sekä siirto- ja jakelujärjestelmät)
* Viestintä- ja tietotekniikka (esimerkiksi televiestintä- ja yleisradiojärjestelmät, tietokoneohjelmistot ja -laitteistot, sekä viestintäverkot kuten puhelinverkko tai Internet)
* Rahoitusala (esimerkiksi pankki-, arvopaperi- ja sijoituspalvelut)
* Terveydenhuolto (esimerkiksi sairaalat, terveydenhuoltolaitokset ja veripalvelu, laboratoriot ja apteekit, etsintä- ja pelastuspalvelut, hätäpalvelut)
* Elintarvikkeet (esimerkiksi elintarviketurvallisuus, tuotantovälineet, tukkujakelu ja elintarviketeollisuus)
* Vesi (esimerkiksi padot, sekä veden varastointi, käsittely ja vesiverkostot)
* Liikenne (esimerkiksi lentokentät, satamat, rautatiet, julkisen liikenteen verkot, liikenteenvalvontajärjestelmät)
* Vaarallisten aineiden tuotanto, varastointi ja kuljetus (esimerkiksi kemialliset, biologiset ja radiologiset aineet, sekä ydinmateriaali)
* Julkinen sektori (esimerkiksi peruspalvelut, laitokset, tietoverkot, omaisuuserät, sekä kansallisesti merkittävät paikat ja muistomerkit).

Lainaus on Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Infrastruktuuri

Nyt siis pohtimaan, mikäköhän on se rakennemalli, joka nämä edellytykset mahdollistaa? Vastaus lienee aika selvä.

Lue lisää

myöntämään alkutuotannosta tulee se arvonlisä mitä muu yhteiskunta hyödyntää eli maakunnat elättävät kaupungit eikä suinkaan päinvastoin. Vertaus kehitysmaihin on hyvin ontuva, nämä "kehitysmaat" saattavat olla hyvinkin rikkaita, kultaa, timantteja, öljyä, hedelmällinen maaperä, kaivoksia, valtavat vesivoima ja muut luonnonvarat mutta he eivät pysty hyödyntämään rikkauksiaan lähinnä poliittisten olojen takia..

suostu.. kirjoitti:

myöntämään alkutuotannosta tulee se arvonlisä mitä muu yhteiskunta hyödyntää eli maakunnat elättävät kaupungit eikä suinkaan päinvastoin. Vertaus kehitysmaihin on hyvin ontuva, nämä "kehitysmaat" saattavat olla hyvinkin rikkaita, kultaa, timantteja, öljyä, hedelmällinen maaperä, kaivoksia, valtavat vesivoima ja muut luonnonvarat mutta he eivät pysty hyödyntämään rikkauksiaan lähinnä poliittisten olojen takia..

Lue lisää

Arvonlisä tulee alkutuotannon jalostuksesta. Sen kertoo jo se, mistä jalostusketjun vaiheista aletaan periä veroa arvonlisästä. Alkutuotannostajan alvia ei makseta.

Transit_mies kirjoitti:

Tuohon voisi jatkoksi heittää Kapin entisen työpaikan, Valion.

Maidontuottajat ovat kautta sodanjälkeisen historian taistelleet osuusmeijeriensä liittämisestä Valioon, että Valio saisi hallitsevan markkina-aseman ja pääsisi kilpailusta eroon. Takana on tietenkin ideologia, että sitä suuremmat tulot tuottajille, mitä vähemmän kilpailua markkinoilla. Tämä onnistuikin vähitellen niin täydellisesti, että vain Ingman jäi itsenäiseksi toimimaan Valion ulkopuolella.

Tämä maidontuottajien toiminta Valiossa kääntyi sitten siihen, että meijereiden kokoa piti kasvattaa ja jalostusta saada kustannustehokkaammaksi, kun kartellisoitunut, aikanaan neljän suuren keskusliikkeen pt-kauppa oli kova ostaja eikä maitojalosteiden menekin kannalta voinut ainuttakaan keskusliikettä jättää Ingmanille, vaan ne piti voittaa Valiolle.

Niinpä kannattavia aluemeijereitä lopetettiin ja Valion hallinnossa istuvat, isot maidontuottaja-isännät siunasivat kaikki päätökset, jotka tällä tavalla tekivät isosta osasta maaseutua, pelkän raaka-aineentuottajan, kun isoja meijereitä rakennettiin logistiikan ehdoilla, jotta jalosteiden hinta kaupalle saataisi mahdollisimman pieneksi, mutta tulot maidontuottajille voitaisi pitää kohtuullisina.

Näin on maaseutua autioitettu. Valio rakensi pääkonttorinsakin Helsinkiin, eikä esim Jyväskylään, ja syykin on ilmeinen: kaikki Valion tärkeät kontaktit, ei vähiten kaupan keskusliikkeiden pääkonmttorit - jalosteiden ostajat - ovat pääkaupunkiseudulla.

Pitää siis olla aika juntti, jos asettaa maaseudun ja pääkaupunkiseudun vastakkain ja kaupungit vastuuseen maaseudun autioiottamisesta. Senhän ovat aikaansaaneet maataloustuottajat itse.

Viljan- ja lihantuotanto ja -jalostus ovat jo toisia tarinoita, mutta periaatteessa samanlaisia.

Lue lisää

missään nähnyt että kaupunkilaisia syytetään maaseudun autioittamisesta, välillisesti toki näin tapahtuu, kaupunkilaiset imevät maaseudun voimavaroja häikäilemättömästi hyödykseen esim. tuottajille maksetaan naurettavaa palkkaa kansakunnan ruokkimisesta. Valion menestystarina ottaa Transua lujille hän palaa siihen toistuvasti hän ei voi sietää että Suomalainen maitoalan osaaminen on huippuluokkaa ja tuo maaseudulle edes hitusen siitä vauraudesta mikä muulle yhteiskunnalle on joka päiväistä..

en ole kirjoitti:

missään nähnyt että kaupunkilaisia syytetään maaseudun autioittamisesta, välillisesti toki näin tapahtuu, kaupunkilaiset imevät maaseudun voimavaroja häikäilemättömästi hyödykseen esim. tuottajille maksetaan naurettavaa palkkaa kansakunnan ruokkimisesta. Valion menestystarina ottaa Transua lujille hän palaa siihen toistuvasti hän ei voi sietää että Suomalainen maitoalan osaaminen on huippuluokkaa ja tuo maaseudulle edes hitusen siitä vauraudesta mikä muulle yhteiskunnalle on joka päiväistä..

Lue lisää

Sinusta monopoli tuo vaurautta, kun taas minä katson, että kilpailun pitäisi olla vapaata, koska ainoastaan vapaa kilpailu pakottaa yritykset pyrkimään parhaaseen mahdolliseen laatuun halvimmalla mahdollisella hinnalla.

Onneksi Valiossa on harrastettu tuotekehitystä, vaikkei siihen aikanaan kilpailu pakottanutkaan. Valion entinen mainospäällikkö, Matti Kirjavainen, kertoi minulle joskus 80-luvulla, miten hän joutui taistelemaan, että jogurtin valmistus olisi aloitettu, kun Valion hallinnossa silloin istuneet maitotilojen isännät pitivät jogurttia humpuukina ja sanoivat, että kyllä maito, piimä ja viili riittävät suomalaisille.

Nyt pitää vain ihmetellä, miksi Valion hinnat kotimaassa ovat kalliimpia kuin viennissä. Katsoit varmaan m.o.t:n "Valion liigan" viime viikolla?

Transit_mies kirjoitti:

Sinusta monopoli tuo vaurautta, kun taas minä katson, että kilpailun pitäisi olla vapaata, koska ainoastaan vapaa kilpailu pakottaa yritykset pyrkimään parhaaseen mahdolliseen laatuun halvimmalla mahdollisella hinnalla.

Onneksi Valiossa on harrastettu tuotekehitystä, vaikkei siihen aikanaan kilpailu pakottanutkaan. Valion entinen mainospäällikkö, Matti Kirjavainen, kertoi minulle joskus 80-luvulla, miten hän joutui taistelemaan, että jogurtin valmistus olisi aloitettu, kun Valion hallinnossa silloin istuneet maitotilojen isännät pitivät jogurttia humpuukina ja sanoivat, että kyllä maito, piimä ja viili riittävät suomalaisille.

Nyt pitää vain ihmetellä, miksi Valion hinnat kotimaassa ovat kalliimpia kuin viennissä. Katsoit varmaan m.o.t:n "Valion liigan" viime viikolla?

Lue lisää

Valiolla ei ole monopolia ei ole koskaan ollut ja kilpailusta olemme samaa mieltä kunhan se saataisiin koskemaan palkkapuoltakin.
Vientihintoihin ei sovi tuijottaa, jos vaihtoehtona on kaatopaikka ja toisekseen hintoja tulee katsoa pidemmältä jaksolta, vienti on ollut hyvin kannattavaa viime vuotta lukuun ottamatta mm. vientitukia ei ole maksettu vuosikausiin..

Transit_mies kirjoitti:

Arvonlisä tulee alkutuotannon jalostuksesta. Sen kertoo jo se, mistä jalostusketjun vaiheista aletaan periä veroa arvonlisästä. Alkutuotannostajan alvia ei makseta.

käy ellei alkutuotantoa ole. Kysymys on pitkälti siitä miten arvonlisä jaetaan, nythän alkutuottajia riistetään surutta ja pidetään vain loputtomana voimavarana mitä muu yhteiskunta hyödyntää kuten jo aikaisemminkin totesin..

päälle.. kirjoitti:

Valiolla ei ole monopolia ei ole koskaan ollut ja kilpailusta olemme samaa mieltä kunhan se saataisiin koskemaan palkkapuoltakin.
Vientihintoihin ei sovi tuijottaa, jos vaihtoehtona on kaatopaikka ja toisekseen hintoja tulee katsoa pidemmältä jaksolta, vienti on ollut hyvin kannattavaa viime vuotta lukuun ottamatta mm. vientitukia ei ole maksettu vuosikausiin..

Lue lisää

No, monopoli on jiuksien halkomista silloin, kun Valiolla on yli 80% hallitseva markkina-asema huolimatta Arla-Ingmanista ja keskusliikkeiden ja muiden maahantuojien tuonnista lähinnä jogurtti- ja juustopuolella.

Hintojen dumppaus viennissä on muuten kannattavasti mahdollista vain perimällä tappio takaisin kotimarkkinoiden hinnoista.

Se, että meillä on päivittäistavarakaupassa lähes 80% markkinoista ja yli 85% myymäläpinta-alasta vain kahdella toimijalla ja näistä toisella alkaa jo olla yli 40% markkinaosuus on toinen epäkohta.

Elintarvikkeiden jalostuksen ja kaupan keskittyminen harvojen isojen haltuun ei muuten ole vapaata kilpailua, se on hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttöä, josta on paljon seurauksia kuluttajille.

arvonlisän.. kirjoitti:

käy ellei alkutuotantoa ole. Kysymys on pitkälti siitä miten arvonlisä jaetaan, nythän alkutuottajia riistetään surutta ja pidetään vain loputtomana voimavarana mitä muu yhteiskunta hyödyntää kuten jo aikaisemminkin totesin..

Lue lisää

Tietenkin alkutuotannolla on arvo, mutta se alkaa lisääntyä vasta jalostettaessa. Kun tätä arvonlisää verotetaan heti alkutuotantoa seuraavasta ketjun lenkistä alkaen, ja maksettu alv on vähennettävissä myyntien alvista, niin alv siirtyy aina sen maksettavaksi, jolle jaloste lopulta päätyy, eli kuluttajalle.

Alkutuotannolla ei siis olisi mitään arvoa, ellei muu yhteiskunta hyödyntäisi sitä lisäämällä jalostamalla alkutuotannon arvoa. Lehmästä lysetyn maidon alkutuotantoarvo on siis kasvanut paljon, kun se aikanaan on juustona kuluttajan pöydässä. Arvon LISÄ syntyy siis aina jalostuksesta.

Se, että tuottajaa riistetään on jo toinen juttu ja minun mielestäni johtuu sellaisesta maatalouspolitiikasta, jossa tukiaisten avulla pyritään saamaan mahdollisimman halpaa raaka-ainetta teollisuuden jalostettavaksi ja kauppojen myytäväksi.

Kuluttajahan maksaa tukiaiset veroinaan ja tuotteen hinnassa kaikki teollisuuden ja kaupan katteet. Hiljattain oli jossain käyrät siitä, miten kaupan osuus lopputuotteen hinnasta oli roimasti noussut ja teollisuuden ja tuottajan osuus laskenut.

Transit_mies kirjoitti:

Tietenkin alkutuotannolla on arvo, mutta se alkaa lisääntyä vasta jalostettaessa. Kun tätä arvonlisää verotetaan heti alkutuotantoa seuraavasta ketjun lenkistä alkaen, ja maksettu alv on vähennettävissä myyntien alvista, niin alv siirtyy aina sen maksettavaksi, jolle jaloste lopulta päätyy, eli kuluttajalle.

Alkutuotannolla ei siis olisi mitään arvoa, ellei muu yhteiskunta hyödyntäisi sitä lisäämällä jalostamalla alkutuotannon arvoa. Lehmästä lysetyn maidon alkutuotantoarvo on siis kasvanut paljon, kun se aikanaan on juustona kuluttajan pöydässä. Arvon LISÄ syntyy siis aina jalostuksesta.

Se, että tuottajaa riistetään on jo toinen juttu ja minun mielestäni johtuu sellaisesta maatalouspolitiikasta, jossa tukiaisten avulla pyritään saamaan mahdollisimman halpaa raaka-ainetta teollisuuden jalostettavaksi ja kauppojen myytäväksi.

Kuluttajahan maksaa tukiaiset veroinaan ja tuotteen hinnassa kaikki teollisuuden ja kaupan katteet. Hiljattain oli jossain käyrät siitä, miten kaupan osuus lopputuotteen hinnasta oli roimasti noussut ja teollisuuden ja tuottajan osuus laskenut.

Lue lisää

ja monen muun mielestä alkutuotannolla ei ole mitään arvoa, sen kun ottaa ja käyttää hyväkseen, röyhkeimmät ovat vielä sitä mieltä että he jopa elättävät nämä alkutuottajat no tälle ajatustavalle on omat historialliset juurensa joka puhkesi kukkaan eräässä suuressa naapuri valtiossa jossa alkutuottajat jotka kiinni saatiin tapettiin ja kuviteltiin että jaettavaa syntyy lippua heiluttamalla.
Alkutuottajia on riistetty kautta historian jopa niin että kulttuureita on tuhoutunut riiston mennessä liian pitkälle. Riiston syvyyttä voi tarkastella yksinkertaisella laskulla, maataloustulo pyörii sitkeästi miljardin pinnassa ja tuottajia on 3,5 prosenttia väestöstä, palkkoja maksetaan 100 miljardin pintaan ja kovin pitkää matematiikkaa ei tarvitse sen päättelemiseen että tuottajien tulot täytyisi moninkertaistua että tuloissa pääsisi muun väestön tasolle..

hänen.. kirjoitti:

ja monen muun mielestä alkutuotannolla ei ole mitään arvoa, sen kun ottaa ja käyttää hyväkseen, röyhkeimmät ovat vielä sitä mieltä että he jopa elättävät nämä alkutuottajat no tälle ajatustavalle on omat historialliset juurensa joka puhkesi kukkaan eräässä suuressa naapuri valtiossa jossa alkutuottajat jotka kiinni saatiin tapettiin ja kuviteltiin että jaettavaa syntyy lippua heiluttamalla.
Alkutuottajia on riistetty kautta historian jopa niin että kulttuureita on tuhoutunut riiston mennessä liian pitkälle. Riiston syvyyttä voi tarkastella yksinkertaisella laskulla, maataloustulo pyörii sitkeästi miljardin pinnassa ja tuottajia on 3,5 prosenttia väestöstä, palkkoja maksetaan 100 miljardin pintaan ja kovin pitkää matematiikkaa ei tarvitse sen päättelemiseen että tuottajien tulot täytyisi moninkertaistua että tuloissa pääsisi muun väestön tasolle..

Lue lisää

Uskosi on tietoja vahvempaa.

Transit_mies kirjoitti:

Nykyinen yhteisövero - yhtä suuri kuin osingoista maksettava pääomavero - on juuri se tekijä, joka saa aikaan, ettei yrityksellä olke mitään syytä jättää voittovaroja yritykseen, vaan ne kannattaa jakaa mieluummin omistajille, koska monia omistajia kiinnostaa nykyisin enemmän osinko kuin yrityksen johdonmukainen, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen.

Jos sen sijaan tehdään niin - tätä Katainen muuten jo valmistelee - että voitosta maksettavaa veroa alennetaan ja osingoista maksettavaa veroa korotetaan, niin asia muuttuu osakkaiden kannalta merkittävästi. moni yhtiökokous saattaa hyvinkin päättää, ettei maksetakaan enää kaikkea voittoa osinkoina, vaan jätetään sitä enemmän yritykseen, investointeihin, laajennuksiin ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen, koska siten yritys voi tulevaisuudessa tuottaa rahallisesti suurempia voittoja ja jakaa rahallisesti suuremoia osinkoja, joista omistaja saa tulevaisuudessa enemmän euroja, vaikka vero onkin korkeampi.

Voittojen nollaverottaminen oili vain oma kärjistykseni. Siihen ei koskaan mennä, mutta työllisyyden kannalta on ehdottomasti eduksi se, ettei verottaja kaapaise voitoista liian suurta osuutta heti päältä, vaan ottaa osansa vasta sitten, jos yritys ei käytäkään voittojaan toimintansa kehittämiseen, vaan jakaa niitä ulos.

On hyvä myös muistaa, että silloin, kun yritys pystyy voittovaroillaan kehittymään ja työlklistämään enemmän, verottaja ei suinkaan menetä mitään, vaan voittaa, koska yritys palkkaa kehitystoimintaansa korkealle koulutettuja ihmisiä ja heidän palkoistaan saatava tulovero on rahassa paljon enemmän kuin voitoista päältä vietävä yhteisövero.

Lue lisää

Se on tietysti oikeansuuntainen toimenpide, että yrityksen jatkuvuuteen ja kehittämiseen kiinnitetään huomiota, mutta jos tehdään pelkästään näin, niin kysyntäpuoli unohtuu eli se, mistä rahat yritykseen tulevat.

Mielestäni kaikinpuolin järkevää olisi se, että verot ja maksut kaikkinensa tulisivat yrityksen maksettavaksi. Yrityksellä on tämän byrokratian hoitamiseen koulutettu henkilökunta ja koska yritys on muutenkin taloudessa rahantekoyksikkö, niin se voisi jo tällä perusteella hoitaa kaiken rahaan liittyvän byrokratian. Ei ole mielestäni järkevää lisätä byrokratiaa hajauttamalla verotus jokaisen kansalaisen tasolle. Veroasiat voitaisiin hoitaa keskitetysti, kuten asioita nykyään jo muutenkin yleisesti hoidetaan.

Ja kuten totesin, jos kuluttajalla ei ole rahaa, niin sitä rahaa ei ole yritykselläkään, joten kuluttajan verojen alentaminen lisää ostovoimaa. Ei kuitenkaan niin, että miljonäärien veroja alennetaan, vaan kuluttavan väestönosan.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Se on tietysti oikeansuuntainen toimenpide, että yrityksen jatkuvuuteen ja kehittämiseen kiinnitetään huomiota, mutta jos tehdään pelkästään näin, niin kysyntäpuoli unohtuu eli se, mistä rahat yritykseen tulevat.

Mielestäni kaikinpuolin järkevää olisi se, että verot ja maksut kaikkinensa tulisivat yrityksen maksettavaksi. Yrityksellä on tämän byrokratian hoitamiseen koulutettu henkilökunta ja koska yritys on muutenkin taloudessa rahantekoyksikkö, niin se voisi jo tällä perusteella hoitaa kaiken rahaan liittyvän byrokratian. Ei ole mielestäni järkevää lisätä byrokratiaa hajauttamalla verotus jokaisen kansalaisen tasolle. Veroasiat voitaisiin hoitaa keskitetysti, kuten asioita nykyään jo muutenkin yleisesti hoidetaan.

Ja kuten totesin, jos kuluttajalla ei ole rahaa, niin sitä rahaa ei ole yritykselläkään, joten kuluttajan verojen alentaminen lisää ostovoimaa. Ei kuitenkaan niin, että miljonäärien veroja alennetaan, vaan kuluttavan väestönosan.

Lue lisää

Ymmärsin ehdotuksesi niin, että siirryttäisi kokonaan kulutuksen verottamiseen, mikä merkitsisi tasaveroon siirtymistä.

Transit_mies kirjoitti:

Ymmärsin ehdotuksesi niin, että siirryttäisi kokonaan kulutuksen verottamiseen, mikä merkitsisi tasaveroon siirtymistä.

Ymmärsit väärin. Kaikki verot yrityksen maksettavaksi ja verotuksen pitää olla luonnollisesti progressiivinen.

Transit_mies kirjoitti:

Uskosi on tietoja vahvempaa.

ollut mielenkiintoista käsitellä psykologisesta näkökulmasta mikä tekee ihmisestä riistäjän ja synnyttää tarpeen purra ruokkivaa kättä no ehkä toisella kerrallaa, hyvät lomareisut vain Suomen kauniissa maisemissa ja luonnossa nyt niitä vielä on..

hänen.. kirjoitti:

ja monen muun mielestä alkutuotannolla ei ole mitään arvoa, sen kun ottaa ja käyttää hyväkseen, röyhkeimmät ovat vielä sitä mieltä että he jopa elättävät nämä alkutuottajat no tälle ajatustavalle on omat historialliset juurensa joka puhkesi kukkaan eräässä suuressa naapuri valtiossa jossa alkutuottajat jotka kiinni saatiin tapettiin ja kuviteltiin että jaettavaa syntyy lippua heiluttamalla.
Alkutuottajia on riistetty kautta historian jopa niin että kulttuureita on tuhoutunut riiston mennessä liian pitkälle. Riiston syvyyttä voi tarkastella yksinkertaisella laskulla, maataloustulo pyörii sitkeästi miljardin pinnassa ja tuottajia on 3,5 prosenttia väestöstä, palkkoja maksetaan 100 miljardin pintaan ja kovin pitkää matematiikkaa ei tarvitse sen päättelemiseen että tuottajien tulot täytyisi moninkertaistua että tuloissa pääsisi muun väestön tasolle..

Lue lisää

Kaikella tuotannolla on merkityksensä, on turha leikkiä marttyyria. Ruokaraaka-aineiden tuottaminen on luonnollisesti kaikkein tärkein tuotannon haara, sillä ilman vettä ja ruokaa emme elä.

Kysymys on vain siitä, että kun elämme tässä markkinataloudessa, sen sääntöjä pitäisi sitten noudattaa johdonmukaisesti eikä poiketa siinä omituiseen sosialismiin maataloustuotannon osalta. Vapaassa markkinataloudessa hinnanmuodostus määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohtauspisteissä. Jostain syystä tätä ei haluta noudattaa maataloudessa, mikä aikaansaa tälläkin palstalla esiintyvää erimielisyyttä. Maataloustuottajat eivät halua altistua vapaalle kilpailulle ja markkinamekanismeille vaan edellyttävät, että veronmaksajat ovat vähintään puolella osuudella mutta ilman äänivaltaa maksumiehinä. Tämä jos mikä on sitä röyhkeyttä.

Alkutuottajat eivät ole mikään riiston kohde, jos uskoo markkinatalouteen. Jos ei siihen luota, sitten pitää etsiä joku muu järjestelmä. Millaiseen järjestelmään siis haluat?

Itänaapurissa maataloutta arvostettiin vallankumouksen jälkeenkin. Ei sitä suinkaan korvattu lippujen heiluttamisella vaan päinvastoin siihen satsattiin paljon aikaisempaa enemmän. Yksityiset yrittäjät vain korvattiin valtion palkollisilla ja tilat otettiin valtion haltuun. Näinhän meilläkin pitäisi tehdä eikä maksaa vastikkeettomia tukia joka vuosi yli 2 miljardia euroa. Vaikka minä osaltani maksan näin osuuteni maataloustuottajalle, en silti voi päättää sitä, mitä tuotetaan, kuinka paljon ja missä tuotetaan, millä keinoin tuotetaan, minne markkinoidaan jne.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Ymmärsit väärin. Kaikki verot yrityksen maksettavaksi ja verotuksen pitää olla luonnollisesti progressiivinen.

Laitetaan samalla valtio yrittäjäksi, eli sosialisoidaan kaikki tuotantotoiminta, niin verot jäisivät valtion maksettaviksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kaikella tuotannolla on merkityksensä, on turha leikkiä marttyyria. Ruokaraaka-aineiden tuottaminen on luonnollisesti kaikkein tärkein tuotannon haara, sillä ilman vettä ja ruokaa emme elä.

Kysymys on vain siitä, että kun elämme tässä markkinataloudessa, sen sääntöjä pitäisi sitten noudattaa johdonmukaisesti eikä poiketa siinä omituiseen sosialismiin maataloustuotannon osalta. Vapaassa markkinataloudessa hinnanmuodostus määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohtauspisteissä. Jostain syystä tätä ei haluta noudattaa maataloudessa, mikä aikaansaa tälläkin palstalla esiintyvää erimielisyyttä. Maataloustuottajat eivät halua altistua vapaalle kilpailulle ja markkinamekanismeille vaan edellyttävät, että veronmaksajat ovat vähintään puolella osuudella mutta ilman äänivaltaa maksumiehinä. Tämä jos mikä on sitä röyhkeyttä.

Alkutuottajat eivät ole mikään riiston kohde, jos uskoo markkinatalouteen. Jos ei siihen luota, sitten pitää etsiä joku muu järjestelmä. Millaiseen järjestelmään siis haluat?

Itänaapurissa maataloutta arvostettiin vallankumouksen jälkeenkin. Ei sitä suinkaan korvattu lippujen heiluttamisella vaan päinvastoin siihen satsattiin paljon aikaisempaa enemmän. Yksityiset yrittäjät vain korvattiin valtion palkollisilla ja tilat otettiin valtion haltuun. Näinhän meilläkin pitäisi tehdä eikä maksaa vastikkeettomia tukia joka vuosi yli 2 miljardia euroa. Vaikka minä osaltani maksan näin osuuteni maataloustuottajalle, en silti voi päättää sitä, mitä tuotetaan, kuinka paljon ja missä tuotetaan, millä keinoin tuotetaan, minne markkinoidaan jne.

Lue lisää

Olen itselleni selittänyt, että maataloustuotannon tuet perustuvat ensinnäkin siihen, että tuotannontekijöistä oleellisin, eli sää, ei ole tuottajan hallinnassa, vaan sadosta voi tulla hyvä tai huyono tai totaalinen kato riippuen siitä, millaiset säät ovat.

Tuella siis ensinnäkin varmistetaan, että yrittäjät lähtevät yleensä yrittämään myös sellaisissa olosuhteissa, joka ei ole aivan riskivapaa, koska ruoan omavaraisuus oli meillä aikanaan niin kova tavoite, että se synnytti suuret vilja-, voi- ja munavuoret.

Toinen juttu maataloustuissa on Härkösen Oivan demareiden piikkiin panema idea siitä, että kun veroista - jotka ovat progressiivisia - maksetaan maataloustuottajille, niin tuotannon markkinahinta jalostajalle saadaan halvemmaksi ja ruoka kaupassa myös kuluttajalle halvemmaksi, eli näin rikkaat maksavat ruosataan enemmän kuin köyhät, koska rikkaita verotetaan isommalla prosentilla.

Tämä vaan täydennyksenä. Muuten olen kaikista tuista kanssasi aika samaa mieltä. Pahin vika on, että vain sitä tehdään, mitä tuetaan eikä aina sitäkään, mikä ikävällä tavalla näkyy ympäristötukien kohdalla. Onneksi tämän talven runsaiden lumien vesipitoisuus oli pieni ja tuuliset säät enimmäkjseen haihduttivat lumet pois pelloilta eivätkä tulvat päässeet huuhtomaan kaikkia lannoitejäämiä ja ravinteita vesistöihin.

Transit_mies kirjoitti:

Laitetaan samalla valtio yrittäjäksi, eli sosialisoidaan kaikki tuotantotoiminta, niin verot jäisivät valtion maksettaviksi.

Mistä ihmeen sosialisoimisesta siinä on kysymys, jos yritykset pannaan maksamaan verot? Päinvastoin moni asia yksinkertaistuu. Miksi kertätä veroja sieltä ja täältä, kun rahan lähde on tuotannollinen toiminta. Verotetaan se raha suoraan juuriltaan ja sillä sipuli.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Mistä ihmeen sosialisoimisesta siinä on kysymys, jos yritykset pannaan maksamaan verot? Päinvastoin moni asia yksinkertaistuu. Miksi kertätä veroja sieltä ja täältä, kun rahan lähde on tuotannollinen toiminta. Verotetaan se raha suoraan juuriltaan ja sillä sipuli.

Lue lisää

Jos ymmärtäisit verotuksesta mitään, niin tajuaisit hyvin, että yritykset eivät maksa senttiäkään veroa.

Sinä, minä ja kaikki muut kuluttajat maksamme ihan kaikki verot, myös yritysten yhteisöverot ja pääomatulojen osinkoverot, yritysten energiaverot, valmisteverot, haittaverot, ilmastoverot... ihan jokaisen veron, koska se kaikki on sisällä tuotteiden hinnoissa.

Yritykset eivät saa rahaa mistään muualta kuin meiltä kuluttajiulta, joten meiltä yritysten on kerättävä rahat jokaiseen veroon, joka yritykseltä tai sen omistajilta peritään.

Mietipä tuota, niin taloustajuntasi saattaa laajentua.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kaikella tuotannolla on merkityksensä, on turha leikkiä marttyyria. Ruokaraaka-aineiden tuottaminen on luonnollisesti kaikkein tärkein tuotannon haara, sillä ilman vettä ja ruokaa emme elä.

Kysymys on vain siitä, että kun elämme tässä markkinataloudessa, sen sääntöjä pitäisi sitten noudattaa johdonmukaisesti eikä poiketa siinä omituiseen sosialismiin maataloustuotannon osalta. Vapaassa markkinataloudessa hinnanmuodostus määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohtauspisteissä. Jostain syystä tätä ei haluta noudattaa maataloudessa, mikä aikaansaa tälläkin palstalla esiintyvää erimielisyyttä. Maataloustuottajat eivät halua altistua vapaalle kilpailulle ja markkinamekanismeille vaan edellyttävät, että veronmaksajat ovat vähintään puolella osuudella mutta ilman äänivaltaa maksumiehinä. Tämä jos mikä on sitä röyhkeyttä.

Alkutuottajat eivät ole mikään riiston kohde, jos uskoo markkinatalouteen. Jos ei siihen luota, sitten pitää etsiä joku muu järjestelmä. Millaiseen järjestelmään siis haluat?

Itänaapurissa maataloutta arvostettiin vallankumouksen jälkeenkin. Ei sitä suinkaan korvattu lippujen heiluttamisella vaan päinvastoin siihen satsattiin paljon aikaisempaa enemmän. Yksityiset yrittäjät vain korvattiin valtion palkollisilla ja tilat otettiin valtion haltuun. Näinhän meilläkin pitäisi tehdä eikä maksaa vastikkeettomia tukia joka vuosi yli 2 miljardia euroa. Vaikka minä osaltani maksan näin osuuteni maataloustuottajalle, en silti voi päättää sitä, mitä tuotetaan, kuinka paljon ja missä tuotetaan, millä keinoin tuotetaan, minne markkinoidaan jne.

Lue lisää

Koita muistaa MPP että tämä järjestelmä ei ole viljelijöiden kehittelemä!
Tutulta kuulostaa alla oleva nyky EU-järjestelmässä ja luultavasti lopputuloskin on sama!"

"Vähän lainausta Leninistä

""""Sotakommunismi - kommunistit talonpoikien vihollisina

Sotakommunismi aloitettiin 13.5.1918: elintarvikeasiain kansankomissariaatille annettiin erikoisvaltuudet elintarvikkeiden pakko-ottoihin. Lähinnä Pietarin työttömistä koottiin tuhansien miesten ”elintarvikekomennuskuntia”, jotka ottivat talonpojilta väkivalloin ”ylimääräiset” maataloustuotteet. Palkkioiksi he saivat osan takavarikoimistaan tuotteista sekä runsaasti rahaa. Näitä komennuskuntia auttamaan perustettiin 11.6.1918 annetulla asetuksella ”köyhien talonpoikien komiteoita”.
Edellisenä vuonna kommunistit eivät olleet vastustaneet talonpoikien suorittamaa maanjakoa rikkailta köyhille, mutta nyt luottamus katosi lopullisesti. Sotakommunismia vastaan puhkesi 110 kansannousua (”kulakkikapinaa”) heinä-elokuussa 1918, ja samaa jatkui vuodesta toiseen.
Takavarikointi tuhosi kannustimet ja maa näki nälkää, vaikka pahimmillaan tuotannon takavarikointi oli tasoa, joka johti talonpoikien nälkäkuolemiin. Toisinaan kymmenet tuhannet talonpojat nousivat kommunisteja vastaan hangoin ja keihäin, ja nämä niittivät heidät maahan tykein ja konekiväärein tai pommittivat kauppalat ja polttivat kylät, veivät omaiset keskitysleireille jne. """"

Transit_mies kirjoitti:

Jos ymmärtäisit verotuksesta mitään, niin tajuaisit hyvin, että yritykset eivät maksa senttiäkään veroa.

Sinä, minä ja kaikki muut kuluttajat maksamme ihan kaikki verot, myös yritysten yhteisöverot ja pääomatulojen osinkoverot, yritysten energiaverot, valmisteverot, haittaverot, ilmastoverot... ihan jokaisen veron, koska se kaikki on sisällä tuotteiden hinnoissa.

Yritykset eivät saa rahaa mistään muualta kuin meiltä kuluttajiulta, joten meiltä yritysten on kerättävä rahat jokaiseen veroon, joka yritykseltä tai sen omistajilta peritään.

Mietipä tuota, niin taloustajuntasi saattaa laajentua.

Lue lisää

En todellakaan kiellä ketään maksamasta veroja, mutta järkevintä olisi laittaa siihen tuotteen hintaan se veronkin osuus ja kerätä vero suoraan syntyjuuriltaan. Mutta ihminen on kummallinen, toiset ovat tosin kummallisempia kuin toiset, kun halajavat maksaa jopa veroja.

Transit_mies kirjoitti:

Olen itselleni selittänyt, että maataloustuotannon tuet perustuvat ensinnäkin siihen, että tuotannontekijöistä oleellisin, eli sää, ei ole tuottajan hallinnassa, vaan sadosta voi tulla hyvä tai huyono tai totaalinen kato riippuen siitä, millaiset säät ovat.

Tuella siis ensinnäkin varmistetaan, että yrittäjät lähtevät yleensä yrittämään myös sellaisissa olosuhteissa, joka ei ole aivan riskivapaa, koska ruoan omavaraisuus oli meillä aikanaan niin kova tavoite, että se synnytti suuret vilja-, voi- ja munavuoret.

Toinen juttu maataloustuissa on Härkösen Oivan demareiden piikkiin panema idea siitä, että kun veroista - jotka ovat progressiivisia - maksetaan maataloustuottajille, niin tuotannon markkinahinta jalostajalle saadaan halvemmaksi ja ruoka kaupassa myös kuluttajalle halvemmaksi, eli näin rikkaat maksavat ruosataan enemmän kuin köyhät, koska rikkaita verotetaan isommalla prosentilla.

Tämä vaan täydennyksenä. Muuten olen kaikista tuista kanssasi aika samaa mieltä. Pahin vika on, että vain sitä tehdään, mitä tuetaan eikä aina sitäkään, mikä ikävällä tavalla näkyy ympäristötukien kohdalla. Onneksi tämän talven runsaiden lumien vesipitoisuus oli pieni ja tuuliset säät enimmäkjseen haihduttivat lumet pois pelloilta eivätkä tulvat päässeet huuhtomaan kaikkia lannoitejäämiä ja ravinteita vesistöihin.

Lue lisää

Maassamme ei ole koskaan ollut ylituotantoa millä mittarilla tahansa mitattuna jos tuonti lopetetaan niin omaa tuotantoa olisi lisättävä tai olisi laihdutuskuuri edessä.
Maaseudulla ympäristön eteen on tehty paljon töitä ja osin täysin ilmaiseksi ja tulokset ovat hyviä, jopa Vantaanjoen vesi kelpasi juotavaksi Helsinkiläisille joka kertoo jo paljon, kaupungeissa on päinvastoin paljon tehtävää että paskaputki saadaan pois mereltä..

"Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuvat."

luettavaa.. kirjoitti:

Koita muistaa MPP että tämä järjestelmä ei ole viljelijöiden kehittelemä!
Tutulta kuulostaa alla oleva nyky EU-järjestelmässä ja luultavasti lopputuloskin on sama!"

"Vähän lainausta Leninistä

""""Sotakommunismi - kommunistit talonpoikien vihollisina

Sotakommunismi aloitettiin 13.5.1918: elintarvikeasiain kansankomissariaatille annettiin erikoisvaltuudet elintarvikkeiden pakko-ottoihin. Lähinnä Pietarin työttömistä koottiin tuhansien miesten ”elintarvikekomennuskuntia”, jotka ottivat talonpojilta väkivalloin ”ylimääräiset” maataloustuotteet. Palkkioiksi he saivat osan takavarikoimistaan tuotteista sekä runsaasti rahaa. Näitä komennuskuntia auttamaan perustettiin 11.6.1918 annetulla asetuksella ”köyhien talonpoikien komiteoita”.
Edellisenä vuonna kommunistit eivät olleet vastustaneet talonpoikien suorittamaa maanjakoa rikkailta köyhille, mutta nyt luottamus katosi lopullisesti. Sotakommunismia vastaan puhkesi 110 kansannousua (”kulakkikapinaa”) heinä-elokuussa 1918, ja samaa jatkui vuodesta toiseen.
Takavarikointi tuhosi kannustimet ja maa näki nälkää, vaikka pahimmillaan tuotannon takavarikointi oli tasoa, joka johti talonpoikien nälkäkuolemiin. Toisinaan kymmenet tuhannet talonpojat nousivat kommunisteja vastaan hangoin ja keihäin, ja nämä niittivät heidät maahan tykein ja konekiväärein tai pommittivat kauppalat ja polttivat kylät, veivät omaiset keskitysleireille jne. """"

Lue lisää

Kyllä tämä järjestelmä on viljelijöiden etujärjestöjen kehittämä. Maatalouden osalta Suomen EU-sopimuksen sisällön laativat ulkoministeri Heikki Haavisto ja virkamiesasiantuntijana Esa Härmälä. Molemmat tunnettuja MTK:n miehiä, puheenjohtajia. Sitä ennen Kepu ja MTK puolsivat ja kehittävät maataloustukisysteemiä kaikella ahkeruudellaan. Mitään hinkua purkaa tätä järjetöntä systeemiä ei ole ollut, ei vaikka Kepu kuuluu EUssa liberaalidemokraattiseen ryhmään, jonka tavoitteena on EU-maataloustukien lopettaminen.

Jos tässä halutaan muistella tukisysteemin alullepano, niin se tapahtui täysin erilaisissa olosuhteissa. Vallitsi elintarvikepula. Systeemi olisi voitu jättää ylimenokauden tarpeiksi, mutta Kepu ja MTK keksivät, että tässäpä on hyvä rahasampo pkyviljelijöille. Sen sijaan että systeemia olisi alettu ajaa ajas, siitä paisutettiin varsinainen tukiviidakko. Sen seurauksena syntyikin sanonta, että satoi tai paistoi, aina rahaa valui viljelijän laariin. Maatalouden huono maine suomalaisten veronmaksajien keskuudessa onkin perua noilta ajoilta eli 1960-1990 väliseltä ajalta. Veronmaksajat näkivät sen kansan kuppaamisena kun samaan aikaan pienviljelijät jätettiin oman onnensa nojaan. Juuri siinä oli yksi Kepupolitiikan mätäpaise. Eikä suinkaan ainoa.

viestiin.. kirjoitti:

Maassamme ei ole koskaan ollut ylituotantoa millä mittarilla tahansa mitattuna jos tuonti lopetetaan niin omaa tuotantoa olisi lisättävä tai olisi laihdutuskuuri edessä.
Maaseudulla ympäristön eteen on tehty paljon töitä ja osin täysin ilmaiseksi ja tulokset ovat hyviä, jopa Vantaanjoen vesi kelpasi juotavaksi Helsinkiläisille joka kertoo jo paljon, kaupungeissa on päinvastoin paljon tehtävää että paskaputki saadaan pois mereltä..

"Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuvat."

Lue lisää

Suljetun talouden aikana oli ylituotantoa kaikesta, kun omavaraisuuden merkitystä pidettiin tärkeänä, tuet olivat hyviä ja tiloja paljon, mm. voita vietiin Englantiin niin halvalla, että se aiheutti hallituskriisejä, kun kotimaan kuluttajahinta oli hyvin korkea.

Kaupunkien hulevesistä en ole eri mieltä. Ihminen on näköjään koettanut välttää kurassa kävelemistä siitä saakka kun taloja ruvettiin rakentamaan vierekkäin, ensin kyliksi ja sitten kaupungeiksi, kun kadut kivettiin ja sitten asfaltoitiin. Nykyiset vedenpuhdistamot ovat kuitenkin versin tehokkaita viemärivedet puhdistetaan eikä sadevesiäkään johdeta sadevesiviemäreistä sellaisenaan vesistöihin. vielä 40-50-luvulla Helsingin vesi haisi. Hakaniemen torin rannassa näkyi paskakikkareita ja kortonkeja, jopa kerran koiranraato, kun kujin siitä ohi kouluun. 60-70-luvuilla ei kuhaa kannattanut uistella Vanhankaupungin lahdella, mutta 80-luvulta alkaen sitä on taas saanut eikä maku ole sen pahempi kuin missään Suomenlahden merialueilla muuallakaan.

Maatalouden päästöille et kuitenkaan mitään voi. Tv:ssä on sen verran usein näytetty ilmakuvia, kuinka joet ovat tuoneet ravinteita Saaristomerelle ja sinilevä on jokakesäisenä vieraanamme. Paljon on toki tehty sen, eteen, etteivät sateet huuhtoisi lannoitteita kesällä vesistöihin, mutta kevättulvien ongelma on ratkaisematta, kun tulvavesi vie multaa, lantaa ja ravinteita merelle.

Tämä ongelma ei ole poistunut sillä, että maataloustuottajille on jaettu tukirahaa. Pitäisi selvittää, mistä se johtuu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä tämä järjestelmä on viljelijöiden etujärjestöjen kehittämä. Maatalouden osalta Suomen EU-sopimuksen sisällön laativat ulkoministeri Heikki Haavisto ja virkamiesasiantuntijana Esa Härmälä. Molemmat tunnettuja MTK:n miehiä, puheenjohtajia. Sitä ennen Kepu ja MTK puolsivat ja kehittävät maataloustukisysteemiä kaikella ahkeruudellaan. Mitään hinkua purkaa tätä järjetöntä systeemiä ei ole ollut, ei vaikka Kepu kuuluu EUssa liberaalidemokraattiseen ryhmään, jonka tavoitteena on EU-maataloustukien lopettaminen.

Jos tässä halutaan muistella tukisysteemin alullepano, niin se tapahtui täysin erilaisissa olosuhteissa. Vallitsi elintarvikepula. Systeemi olisi voitu jättää ylimenokauden tarpeiksi, mutta Kepu ja MTK keksivät, että tässäpä on hyvä rahasampo pkyviljelijöille. Sen sijaan että systeemia olisi alettu ajaa ajas, siitä paisutettiin varsinainen tukiviidakko. Sen seurauksena syntyikin sanonta, että satoi tai paistoi, aina rahaa valui viljelijän laariin. Maatalouden huono maine suomalaisten veronmaksajien keskuudessa onkin perua noilta ajoilta eli 1960-1990 väliseltä ajalta. Veronmaksajat näkivät sen kansan kuppaamisena kun samaan aikaan pienviljelijät jätettiin oman onnensa nojaan. Juuri siinä oli yksi Kepupolitiikan mätäpaise. Eikä suinkaan ainoa.

Lue lisää

...sanonnan pikkupoika-ajoiltani 50-luvulta, joka meni jotenkin niin, että maajussilla ei ole huolta, kun, jos ei tule satokorvauksia, niin tulee katokorvauksia.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

En todellakaan kiellä ketään maksamasta veroja, mutta järkevintä olisi laittaa siihen tuotteen hintaan se veronkin osuus ja kerätä vero suoraan syntyjuuriltaan. Mutta ihminen on kummallinen, toiset ovat tosin kummallisempia kuin toiset, kun halajavat maksaa jopa veroja.

Lue lisää

Kuluttaja maksaa aina kaikki verot riippumatta siitä missä ne kerätään ja kuka ne tilittää. Jotkut verot ovat suorempia niin kuin tulovero, jonka työnantaja pidättää palkasta ja tilittää valtiolle tai epäseuorempia niin kuin alv. joka riippuu siitä paljonko kuluttaja ostaa. Yritysten yhteisöverot ja osakkeenomistajien pääomaverot ovat toki riuippuvaisia siitä osasivatko yritykset toimia niin, että voittoa jäi ja jaettavaa syntyi siitä rahasta, jonka ne kuluttajilta hintoina perivät, mutta kuluttajalta saadusta rahasta sekin vero maksetaan.

Transit_mies kirjoitti:

Olen itselleni selittänyt, että maataloustuotannon tuet perustuvat ensinnäkin siihen, että tuotannontekijöistä oleellisin, eli sää, ei ole tuottajan hallinnassa, vaan sadosta voi tulla hyvä tai huyono tai totaalinen kato riippuen siitä, millaiset säät ovat.

Tuella siis ensinnäkin varmistetaan, että yrittäjät lähtevät yleensä yrittämään myös sellaisissa olosuhteissa, joka ei ole aivan riskivapaa, koska ruoan omavaraisuus oli meillä aikanaan niin kova tavoite, että se synnytti suuret vilja-, voi- ja munavuoret.

Toinen juttu maataloustuissa on Härkösen Oivan demareiden piikkiin panema idea siitä, että kun veroista - jotka ovat progressiivisia - maksetaan maataloustuottajille, niin tuotannon markkinahinta jalostajalle saadaan halvemmaksi ja ruoka kaupassa myös kuluttajalle halvemmaksi, eli näin rikkaat maksavat ruosataan enemmän kuin köyhät, koska rikkaita verotetaan isommalla prosentilla.

Tämä vaan täydennyksenä. Muuten olen kaikista tuista kanssasi aika samaa mieltä. Pahin vika on, että vain sitä tehdään, mitä tuetaan eikä aina sitäkään, mikä ikävällä tavalla näkyy ympäristötukien kohdalla. Onneksi tämän talven runsaiden lumien vesipitoisuus oli pieni ja tuuliset säät enimmäkjseen haihduttivat lumet pois pelloilta eivätkä tulvat päässeet huuhtomaan kaikkia lannoitejäämiä ja ravinteita vesistöihin.

Lue lisää

pitää sisällään erilaisia asioita. Sää voi olla oikullinen, mutta se ei ole ainoa asia. Paljon pahempi yrittäjäriski voi olla yleinen taloudellinen lama. Jos markkinataloudessa halutaan poistaa yrittäjäriski, se ei ole enää silloin markkinataloutta. Pitäisikö veronmaksajien nyt maksaa tukia esim. laman vuoksi tappiota tekevälle metalliteollisuudelle? Yrittäjäriskiä voitaisiin jakaa esim. vapaaehtoisin vakuutusjärjestelmin taikka luomalla nykyaikaisten sijoitusinstrumenttien avulla suojaa tällaiselle riskille. Näin muutkin yritykset toimivat. Ne suojautuvat esim. valuuttariskiä vastaan, mikä tietysti heikentää niiden tulosta, mutta antaa suojan konkursseja vastaan.

Köyhempi väki ei tarvitse ruuan osalta mitään erityissuojaa. Parempi suojahan saadaan sillä, että avataan kilpailua mahdollisimman paljon. Se alentaa ruuan hintaa. Tämä on parasta suojaa köyhille. Tasausjärjestelmänä progressiivinen verotus on paljon oikeudenmukaisempi tapa hankkia suojaa. Maataloustuet ovat johtaneet vain siihen, että väliportaat kahmaisevat isomman siivun välistä ja maksamme veroina myös kaiken ylituotannon.

Minusta tämä mielipiteeni kertoo jotain olennaista siitä, kumpi meistä on lähempänä sosialismia ja kumpi markkinataloutta. Taisi mennä toisinpäin kuin luulimme.

Transit_mies kirjoitti:

...sanonnan pikkupoika-ajoiltani 50-luvulta, joka meni jotenkin niin, että maajussilla ei ole huolta, kun, jos ei tule satokorvauksia, niin tulee katokorvauksia.

Tämä oli kansanrintamahallitusten suuri kirous. Kepu kykeni lypsämään SDP:n vaatimusten vastapainoksi öky-ylellisen maataloustukiviidakon. Kyllä silloin jussien kelpasi. Tämä herätti katkeruutta sekä niisä, jotka joutuivat maksajiksi että niissä, jotka pudotettiin tukien ulkopuolelle. Ensi mainitun porukan osalta löytyy selitys sille, miksi Kepu menestyy niin surkeasti suurissa kapungeissa. Jälkimmäisen osalta taas selittyy se, miksi SMP sai rökälevoiton vuosien 1970 vaalissa ja 1971 hajostusvaalissa. Kekkonen ja Kepun K-linja tekivät kaikkensa jotta SMP:n voitto saataisii keinoja kaihtamatta mitätöidyksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tämä oli kansanrintamahallitusten suuri kirous. Kepu kykeni lypsämään SDP:n vaatimusten vastapainoksi öky-ylellisen maataloustukiviidakon. Kyllä silloin jussien kelpasi. Tämä herätti katkeruutta sekä niisä, jotka joutuivat maksajiksi että niissä, jotka pudotettiin tukien ulkopuolelle. Ensi mainitun porukan osalta löytyy selitys sille, miksi Kepu menestyy niin surkeasti suurissa kapungeissa. Jälkimmäisen osalta taas selittyy se, miksi SMP sai rökälevoiton vuosien 1970 vaalissa ja 1971 hajostusvaalissa. Kekkonen ja Kepun K-linja tekivät kaikkensa jotta SMP:n voitto saataisii keinoja kaihtamatta mitätöidyksi.

Lue lisää

Inflaatio laukkasi, verotaulukkoja ei korjattu vuosikausiin, välillä vaan devalvoitiin ja punamulta harrasti sulle-mulle-jakopolitiikkaansa. kepu lypsi maataloustukia ja demarit rakensivat sosiaaliturvan byrokratiaa suojatyöpaikaksi koulutetummille duunarinlapsille Ruotsin mallia apinoiden.

Ja rahasta ei ollut pulaa, kun kaikki maksatettiin inflaatiolla ja devalvaatioilla. Sen kuplan seurauksia joudumme taas kertaalleen rankalla rakennepolitiikalla korjaamaan, kun 90-luvun alun matokuuri ei näytä riittäneen.

Mielipidepankki kirjoitti:

pitää sisällään erilaisia asioita. Sää voi olla oikullinen, mutta se ei ole ainoa asia. Paljon pahempi yrittäjäriski voi olla yleinen taloudellinen lama. Jos markkinataloudessa halutaan poistaa yrittäjäriski, se ei ole enää silloin markkinataloutta. Pitäisikö veronmaksajien nyt maksaa tukia esim. laman vuoksi tappiota tekevälle metalliteollisuudelle? Yrittäjäriskiä voitaisiin jakaa esim. vapaaehtoisin vakuutusjärjestelmin taikka luomalla nykyaikaisten sijoitusinstrumenttien avulla suojaa tällaiselle riskille. Näin muutkin yritykset toimivat. Ne suojautuvat esim. valuuttariskiä vastaan, mikä tietysti heikentää niiden tulosta, mutta antaa suojan konkursseja vastaan.

Köyhempi väki ei tarvitse ruuan osalta mitään erityissuojaa. Parempi suojahan saadaan sillä, että avataan kilpailua mahdollisimman paljon. Se alentaa ruuan hintaa. Tämä on parasta suojaa köyhille. Tasausjärjestelmänä progressiivinen verotus on paljon oikeudenmukaisempi tapa hankkia suojaa. Maataloustuet ovat johtaneet vain siihen, että väliportaat kahmaisevat isomman siivun välistä ja maksamme veroina myös kaiken ylituotannon.

Minusta tämä mielipiteeni kertoo jotain olennaista siitä, kumpi meistä on lähempänä sosialismia ja kumpi markkinataloutta. Taisi mennä toisinpäin kuin luulimme.

Lue lisää

Jos riskit tulevat markkinoilta ja kilpailuista, niin OK, ne yrittäjän pitää kestää.

Mutta jos riskit ovat sattumanvaraisia, kuten Suomen maatalouydessa säiden suhteen on, niin kai asiasta voi keskustella, jos riskien pelko johtaisi siihen, ettei halukkaita yrittäjiä ole tarpeeksi omavaraiseen elintarviketuotantoon.

Tämän kuvittelin yhdeksi tukien maksamisen moraaliseksi perusteeksi.

Transit_mies kirjoitti:

Suljetun talouden aikana oli ylituotantoa kaikesta, kun omavaraisuuden merkitystä pidettiin tärkeänä, tuet olivat hyviä ja tiloja paljon, mm. voita vietiin Englantiin niin halvalla, että se aiheutti hallituskriisejä, kun kotimaan kuluttajahinta oli hyvin korkea.

Kaupunkien hulevesistä en ole eri mieltä. Ihminen on näköjään koettanut välttää kurassa kävelemistä siitä saakka kun taloja ruvettiin rakentamaan vierekkäin, ensin kyliksi ja sitten kaupungeiksi, kun kadut kivettiin ja sitten asfaltoitiin. Nykyiset vedenpuhdistamot ovat kuitenkin versin tehokkaita viemärivedet puhdistetaan eikä sadevesiäkään johdeta sadevesiviemäreistä sellaisenaan vesistöihin. vielä 40-50-luvulla Helsingin vesi haisi. Hakaniemen torin rannassa näkyi paskakikkareita ja kortonkeja, jopa kerran koiranraato, kun kujin siitä ohi kouluun. 60-70-luvuilla ei kuhaa kannattanut uistella Vanhankaupungin lahdella, mutta 80-luvulta alkaen sitä on taas saanut eikä maku ole sen pahempi kuin missään Suomenlahden merialueilla muuallakaan.

Maatalouden päästöille et kuitenkaan mitään voi. Tv:ssä on sen verran usein näytetty ilmakuvia, kuinka joet ovat tuoneet ravinteita Saaristomerelle ja sinilevä on jokakesäisenä vieraanamme. Paljon on toki tehty sen, eteen, etteivät sateet huuhtoisi lannoitteita kesällä vesistöihin, mutta kevättulvien ongelma on ratkaisematta, kun tulvavesi vie multaa, lantaa ja ravinteita merelle.

Tämä ongelma ei ole poistunut sillä, että maataloustuottajille on jaettu tukirahaa. Pitäisi selvittää, mistä se johtuu.

Lue lisää

Tukitalouteen siirryttiin vasta EU:n myötä ja ylijäämä erät syntyi kun rajat oli avattava kauppasopimusten myötä ja maahan tulvi margariinia, aikansa median avittamana, valkotakkiset sedät todisteli maidon ja voin myrkyllisyydestä no ne vaihdettiin pääosin öljyyn ja pyssyihin, vaihdon kannattavuudesta voidaankin tietysti olla montaa mieltä.
Maatalouden päästöt ovat kaupunkilaisten päästöjä, heillehän tässä ruokaa tuotetaan ja heidän kuuluu maksaa kulut, siitä nyt sen enempää. Minäkin olen nähnyt satelliitti kuvia mm. Kalajoen suulta kirkas vesi pohja näkyy ja Helsingin edustalta, laivat kyntävät saastevelliin vanoja, mitähän tuosta sitten pitäisi päätellä, ehkä Transulla on vastaus siihenkin..

Transit_mies kirjoitti:

Kuluttaja maksaa aina kaikki verot riippumatta siitä missä ne kerätään ja kuka ne tilittää. Jotkut verot ovat suorempia niin kuin tulovero, jonka työnantaja pidättää palkasta ja tilittää valtiolle tai epäseuorempia niin kuin alv. joka riippuu siitä paljonko kuluttaja ostaa. Yritysten yhteisöverot ja osakkeenomistajien pääomaverot ovat toki riuippuvaisia siitä osasivatko yritykset toimia niin, että voittoa jäi ja jaettavaa syntyi siitä rahasta, jonka ne kuluttajilta hintoina perivät, mutta kuluttajalta saadusta rahasta sekin vero maksetaan.

Lue lisää

Kuluttajille pitää saada lisää rahaa jotta taloudella menisi paremmin. Siksi kuluttajien, kotitalouksien verotusta pitää keventää ja yritysten verotusta kiristää. Myös turha byrokratia pitää poistaa. Tulorahoitus on vain yksi osa yritysten rahoitusta. Oma ja vieras pääoma pitää myös ottaa huomioon. Rahan määrää säätelee puolestaan keskuspankki. Keskuspankin toimilla puolestaan on keskeinen vaikutus rahan arvoon.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä tämä järjestelmä on viljelijöiden etujärjestöjen kehittämä. Maatalouden osalta Suomen EU-sopimuksen sisällön laativat ulkoministeri Heikki Haavisto ja virkamiesasiantuntijana Esa Härmälä. Molemmat tunnettuja MTK:n miehiä, puheenjohtajia. Sitä ennen Kepu ja MTK puolsivat ja kehittävät maataloustukisysteemiä kaikella ahkeruudellaan. Mitään hinkua purkaa tätä järjetöntä systeemiä ei ole ollut, ei vaikka Kepu kuuluu EUssa liberaalidemokraattiseen ryhmään, jonka tavoitteena on EU-maataloustukien lopettaminen.

Jos tässä halutaan muistella tukisysteemin alullepano, niin se tapahtui täysin erilaisissa olosuhteissa. Vallitsi elintarvikepula. Systeemi olisi voitu jättää ylimenokauden tarpeiksi, mutta Kepu ja MTK keksivät, että tässäpä on hyvä rahasampo pkyviljelijöille. Sen sijaan että systeemia olisi alettu ajaa ajas, siitä paisutettiin varsinainen tukiviidakko. Sen seurauksena syntyikin sanonta, että satoi tai paistoi, aina rahaa valui viljelijän laariin. Maatalouden huono maine suomalaisten veronmaksajien keskuudessa onkin perua noilta ajoilta eli 1960-1990 väliseltä ajalta. Veronmaksajat näkivät sen kansan kuppaamisena kun samaan aikaan pienviljelijät jätettiin oman onnensa nojaan. Juuri siinä oli yksi Kepupolitiikan mätäpaise. Eikä suinkaan ainoa.

Lue lisää

tavallisesti, jotenkin tuntuu että MPP ei tajua vieläkään että olemme osa EU:ta, tukitalous tuli EU:hun liittymisen myötä ja tuottajille ei tukitaloudesta ole mitään hyötyä, sillä kuluttajat turvaavat halvan ja edullisen ruokahuollon itselleen. MTK ja tuottajat vastusti rajusti tukitalouteen siirtymistä, harvoin on maassamme poliisiautoja kaadettu ja mielenosoittajia poliisikoirilla puretettu, tällöin tuokin nähtiin, tuottajat näki jo tuolloin mihinkä tukitalous johtaa ja pahimmat uhkakuvat parhaillaan toteutumassa..

Transit_mies kirjoitti:

Inflaatio laukkasi, verotaulukkoja ei korjattu vuosikausiin, välillä vaan devalvoitiin ja punamulta harrasti sulle-mulle-jakopolitiikkaansa. kepu lypsi maataloustukia ja demarit rakensivat sosiaaliturvan byrokratiaa suojatyöpaikaksi koulutetummille duunarinlapsille Ruotsin mallia apinoiden.

Ja rahasta ei ollut pulaa, kun kaikki maksatettiin inflaatiolla ja devalvaatioilla. Sen kuplan seurauksia joudumme taas kertaalleen rankalla rakennepolitiikalla korjaamaan, kun 90-luvun alun matokuuri ei näytä riittäneen.

Lue lisää

tuli -95 EU:n liittymisen myötä..

Transit_mies kirjoitti:

Jos riskit tulevat markkinoilta ja kilpailuista, niin OK, ne yrittäjän pitää kestää.

Mutta jos riskit ovat sattumanvaraisia, kuten Suomen maatalouydessa säiden suhteen on, niin kai asiasta voi keskustella, jos riskien pelko johtaisi siihen, ettei halukkaita yrittäjiä ole tarpeeksi omavaraiseen elintarviketuotantoon.

Tämän kuvittelin yhdeksi tukien maksamisen moraaliseksi perusteeksi.

Lue lisää

tuottajat eivät koskaan tukitaloutta ole halunneet ja toivovat sen sinne missä aurinko ei paista..

viestiin.. kirjoitti:

Maassamme ei ole koskaan ollut ylituotantoa millä mittarilla tahansa mitattuna jos tuonti lopetetaan niin omaa tuotantoa olisi lisättävä tai olisi laihdutuskuuri edessä.
Maaseudulla ympäristön eteen on tehty paljon töitä ja osin täysin ilmaiseksi ja tulokset ovat hyviä, jopa Vantaanjoen vesi kelpasi juotavaksi Helsinkiläisille joka kertoo jo paljon, kaupungeissa on päinvastoin paljon tehtävää että paskaputki saadaan pois mereltä..

"Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuvat."

Lue lisää

että vesi ei valu hulevetenä pois, vaan haihtu ilmaan puhtaana koska on kulkenut kasvien läpi ja luovuttanut kivennäisaineet ravinteiksi kasveille.
Kaupungit kaunistuvat ja muuttuvat hyödyllisiksi.

Transit_mies kirjoitti:

Suljetun talouden aikana oli ylituotantoa kaikesta, kun omavaraisuuden merkitystä pidettiin tärkeänä, tuet olivat hyviä ja tiloja paljon, mm. voita vietiin Englantiin niin halvalla, että se aiheutti hallituskriisejä, kun kotimaan kuluttajahinta oli hyvin korkea.

Kaupunkien hulevesistä en ole eri mieltä. Ihminen on näköjään koettanut välttää kurassa kävelemistä siitä saakka kun taloja ruvettiin rakentamaan vierekkäin, ensin kyliksi ja sitten kaupungeiksi, kun kadut kivettiin ja sitten asfaltoitiin. Nykyiset vedenpuhdistamot ovat kuitenkin versin tehokkaita viemärivedet puhdistetaan eikä sadevesiäkään johdeta sadevesiviemäreistä sellaisenaan vesistöihin. vielä 40-50-luvulla Helsingin vesi haisi. Hakaniemen torin rannassa näkyi paskakikkareita ja kortonkeja, jopa kerran koiranraato, kun kujin siitä ohi kouluun. 60-70-luvuilla ei kuhaa kannattanut uistella Vanhankaupungin lahdella, mutta 80-luvulta alkaen sitä on taas saanut eikä maku ole sen pahempi kuin missään Suomenlahden merialueilla muuallakaan.

Maatalouden päästöille et kuitenkaan mitään voi. Tv:ssä on sen verran usein näytetty ilmakuvia, kuinka joet ovat tuoneet ravinteita Saaristomerelle ja sinilevä on jokakesäisenä vieraanamme. Paljon on toki tehty sen, eteen, etteivät sateet huuhtoisi lannoitteita kesällä vesistöihin, mutta kevättulvien ongelma on ratkaisematta, kun tulvavesi vie multaa, lantaa ja ravinteita merelle.

Tämä ongelma ei ole poistunut sillä, että maataloustuottajille on jaettu tukirahaa. Pitäisi selvittää, mistä se johtuu.

Lue lisää

sinilevää ja pihoilla silputaan ruoho maahan mätänemään. Loppu.

kuten.. kirjoitti:

tavallisesti, jotenkin tuntuu että MPP ei tajua vieläkään että olemme osa EU:ta, tukitalous tuli EU:hun liittymisen myötä ja tuottajille ei tukitaloudesta ole mitään hyötyä, sillä kuluttajat turvaavat halvan ja edullisen ruokahuollon itselleen. MTK ja tuottajat vastusti rajusti tukitalouteen siirtymistä, harvoin on maassamme poliisiautoja kaadettu ja mielenosoittajia poliisikoirilla puretettu, tällöin tuokin nähtiin, tuottajat näki jo tuolloin mihinkä tukitalous johtaa ja pahimmat uhkakuvat parhaillaan toteutumassa..

Lue lisää

Mielipidepankki ei nolaa itseään, sen tekevät tässäkin keskusteluketjussa muut.

Maataloutta voidaan tukea varsin monella tavalla. Tuhoisin tukimuoto on suljettu talous. Suljetulla taloudella tarkoitetaan sitä, ettei ulkomaalaista kilpailua sallita, tai kilpailulle luodaan osittaisia esteitä kansallisenlainsäädännön toimin. Ennen EU.n liittymistä suomessa toimittiin näin. Tuloksena oli kilpailukyvytön ja tuottamaton maatalous, joka oli kallis sekä kuluttajille ja myös koko kansantaloudelle.

Unionin vastustajat eivät halunneet avata markkinoita vapaalle kilpailulle, tukitaloutta he eivät vastustaneen, koska koko tuotannon kannattavuus oli sen varassa. Unioniin liittymisen myötä, tuotantotuet muuttuivat ja myös koko tukipolitiikka tuli läpinäkyväksi. Hankalaahan tämä kehitys on tuottajien kannalta ollut ja kun vielä takana on ollut epärealistisia odotuksia. On tehty kannattamattomia investointeja. Epärealistiset odotukset ovat perustuneet virheelliseen informointiin ja osittain tahalliseen sumutukseen. On pyritty antamaan kuva siitä, että Unioniin liittyminen ei muuttaisi maataloustuottajien tilannetta mitenkään.

Vapaan markkinatalouden kannalta on tärkeää se, että tuotantoa on siellä, missä on edullisinta tuottaa ja hinnat määräytyvät vapaasti kilpailun ehdoilla. Suomen maatalouden kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, ettei täällä maataloutta kannattaisi kovinkaan paljon harrastaa ja tuotanto olisi keskitettävä kasvukauden kannalta elovoimaisille alueille. Elintarvikehuollon osalta voisimme olla enemmän tuonnin varassa ja kun samalla huolehtisimme siitä, että kriisitilanteissa olisi valmius oman tuotannon nostamiseen, silloin myös kriisivalmius olisi huomiotu.

Missään tapauksessa ei ole markkinatalouden mukaista se, että viemme täältä verovaroin tuettuja elintarvikkeita, sotkemaan muiden maiden talouksia. Maatalouden tehostaminen. kannattavuuden parantaminen ja ylituotannon tukeminen tulisi lopettaa, vain näin saisimme elintarvikehuoltomme toimimaan markkinoiden ehdoilla. Tuonti vilja on edullisempaa lähes aina, kuin on se mitä tuotamme täällä, tämä nyt vain on näin.

Jossakin tämän kirjoitusketjun viestissä oli kysymys, miksi joku puree ruokkivaa kättä? Kysymys oli hyvä, miksi nostatetaan kaupunkilaisvihamielisyyttä ja ei arvosteta työtätekeviä veronmaksajia, koska he sen maaseutu idyllin ovat mahdollistaneen ja edelleenkin mahdollistavat? Mikäli eläisimme vapaassa markkinataloudessa tai edes luopuisimme kansallisista tukimuodoista, silloin ruoka halpenisi ja veromarkkoja säästyisi.

Koska kansantaloudenkriisi on jo nyt nähtävissä, meidän on vakavasti pohdittava sitä, mistä tarpeettomista menoeristä on luovuttava ja kuinka ihmiset voisivat itse vastata omista valinnoistaan. Tilanne on kuntapuolella se, että jatkuvasti velkaantuvia kuntia ei voida tukea yhteisistä verovaroista. Kuntaäyrit tulevat siis jatkossa nousemaan jopa merkittävästi joissakin kunnissa. Näin he joiden mielestä maaseutuasuminen on arvo sinänsä, joutuvat kuluihinsa yhä enenevissä määrin itse osallistumaan. Tilanne merkitsee maaseutumaisen asumisen kuihtumista. Valtion velan lyhentäminen vaatii vapaamatkustajien mahdollisimman suurta karsimista ja tämä on merkittävä muutos nykyiseen jakopolitiikkaan. Ihmistä on huolehdittava myös jatkossa, myös heistä jotka maaseudulle jäävät, tätä ei kuitenkaan voida tehdä koko kansantaloudenkustannuksella. On siis pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni huolehtii itsestään ja myös yhteiskunnastamme laajemminkin.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kuluttajille pitää saada lisää rahaa jotta taloudella menisi paremmin. Siksi kuluttajien, kotitalouksien verotusta pitää keventää ja yritysten verotusta kiristää. Myös turha byrokratia pitää poistaa. Tulorahoitus on vain yksi osa yritysten rahoitusta. Oma ja vieras pääoma pitää myös ottaa huomioon. Rahan määrää säätelee puolestaan keskuspankki. Keskuspankin toimilla puolestaan on keskeinen vaikutus rahan arvoon.

Lue lisää

Kuluttajille pitää saada lisää rahaa jotta taloudella menisi paremmin.
-------
Kyllä.

Siksi kuluttajien, kotitalouksien verotusta pitää keventää ja yritysten verotusta kiristää.
-------
Tuo ei auta paljoakaan, koska yritysten on perittävä maksettavikseen tulevat verot tuotteiden hinnoissa.

Myös turha byrokratia pitää poistaa.
-------
Kyllä.

Tulorahoitus on vain yksi osa yritysten rahoitusta. Oma ja vieras pääoma pitää myös ottaa huomioon.
-------
Noin on, mutta veronsa yritys kerää vain tulorahoituksellaan ja maksaa niitä omasta pääomastaan vain tappiollisina vuosina, mutta vierasta pääomaa veronmaksua varten ei kukaan yritykseen sijoita. Yritys ei ole terve eikä kannattava, jos se joutuu käyttämään omaa pääomaansa tai lainaamaan rahaa selvitäkseen veroistaan. Ne rahat on siis saatava aina tuorahoituksen kautta, eli kuluttajahinnoista.

Rahan määrää säätelee puolestaan keskuspankki. Keskuspankin toimilla puolestaan on keskeinen vaikutus rahan arvoon.
-------------
Mitä keskuspankkia tarkoitat? Suomen Pankki ei enää EU:ssa sääntele mitään eikä Euroopan keskuspankkikaan sääntele rahan määrää eikä euron ulkoista arvoa.

Transit_mies kirjoitti:

Kuluttajille pitää saada lisää rahaa jotta taloudella menisi paremmin.
-------
Kyllä.

Siksi kuluttajien, kotitalouksien verotusta pitää keventää ja yritysten verotusta kiristää.
-------
Tuo ei auta paljoakaan, koska yritysten on perittävä maksettavikseen tulevat verot tuotteiden hinnoissa.

Myös turha byrokratia pitää poistaa.
-------
Kyllä.

Tulorahoitus on vain yksi osa yritysten rahoitusta. Oma ja vieras pääoma pitää myös ottaa huomioon.
-------
Noin on, mutta veronsa yritys kerää vain tulorahoituksellaan ja maksaa niitä omasta pääomastaan vain tappiollisina vuosina, mutta vierasta pääomaa veronmaksua varten ei kukaan yritykseen sijoita. Yritys ei ole terve eikä kannattava, jos se joutuu käyttämään omaa pääomaansa tai lainaamaan rahaa selvitäkseen veroistaan. Ne rahat on siis saatava aina tuorahoituksen kautta, eli kuluttajahinnoista.

Rahan määrää säätelee puolestaan keskuspankki. Keskuspankin toimilla puolestaan on keskeinen vaikutus rahan arvoon.
-------------
Mitä keskuspankkia tarkoitat? Suomen Pankki ei enää EU:ssa sääntele mitään eikä Euroopan keskuspankkikaan sääntele rahan määrää eikä euron ulkoista arvoa.

Lue lisää

Mikä estää verotuksen painopisteen muuttamisen, verotetaan yrityksiä enemmän ja kuluttajia vähemmän. Lopputulos kai ratkaisee, mikä vaihtoehto on paras. Nyt vain yritysverotusta ollaan helpottamassa ja kuluttajille pukkaamassa veroa veron päälle. Jos kuluttajilla olisi enemmän rahaa, se merkitsisi myös enemmän tuloja yrityksille. Ja kuten sanoin turhasta byrokratiasta pitää päästä eroon.

Mikäs ihme säätelee rahan määrää ellei keskuspankki? Rahan määrästä, siis myös rahan arvosta, on päättänyt keskuspankki jo ties miten kauan. En ole havainnut, että raha olisi kadonnut taloudesta mihinkään.

Niinpä niin kirjoitti:

Mielipidepankki ei nolaa itseään, sen tekevät tässäkin keskusteluketjussa muut.

Maataloutta voidaan tukea varsin monella tavalla. Tuhoisin tukimuoto on suljettu talous. Suljetulla taloudella tarkoitetaan sitä, ettei ulkomaalaista kilpailua sallita, tai kilpailulle luodaan osittaisia esteitä kansallisenlainsäädännön toimin. Ennen EU.n liittymistä suomessa toimittiin näin. Tuloksena oli kilpailukyvytön ja tuottamaton maatalous, joka oli kallis sekä kuluttajille ja myös koko kansantaloudelle.

Unionin vastustajat eivät halunneet avata markkinoita vapaalle kilpailulle, tukitaloutta he eivät vastustaneen, koska koko tuotannon kannattavuus oli sen varassa. Unioniin liittymisen myötä, tuotantotuet muuttuivat ja myös koko tukipolitiikka tuli läpinäkyväksi. Hankalaahan tämä kehitys on tuottajien kannalta ollut ja kun vielä takana on ollut epärealistisia odotuksia. On tehty kannattamattomia investointeja. Epärealistiset odotukset ovat perustuneet virheelliseen informointiin ja osittain tahalliseen sumutukseen. On pyritty antamaan kuva siitä, että Unioniin liittyminen ei muuttaisi maataloustuottajien tilannetta mitenkään.

Vapaan markkinatalouden kannalta on tärkeää se, että tuotantoa on siellä, missä on edullisinta tuottaa ja hinnat määräytyvät vapaasti kilpailun ehdoilla. Suomen maatalouden kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, ettei täällä maataloutta kannattaisi kovinkaan paljon harrastaa ja tuotanto olisi keskitettävä kasvukauden kannalta elovoimaisille alueille. Elintarvikehuollon osalta voisimme olla enemmän tuonnin varassa ja kun samalla huolehtisimme siitä, että kriisitilanteissa olisi valmius oman tuotannon nostamiseen, silloin myös kriisivalmius olisi huomiotu.

Missään tapauksessa ei ole markkinatalouden mukaista se, että viemme täältä verovaroin tuettuja elintarvikkeita, sotkemaan muiden maiden talouksia. Maatalouden tehostaminen. kannattavuuden parantaminen ja ylituotannon tukeminen tulisi lopettaa, vain näin saisimme elintarvikehuoltomme toimimaan markkinoiden ehdoilla. Tuonti vilja on edullisempaa lähes aina, kuin on se mitä tuotamme täällä, tämä nyt vain on näin.

Jossakin tämän kirjoitusketjun viestissä oli kysymys, miksi joku puree ruokkivaa kättä? Kysymys oli hyvä, miksi nostatetaan kaupunkilaisvihamielisyyttä ja ei arvosteta työtätekeviä veronmaksajia, koska he sen maaseutu idyllin ovat mahdollistaneen ja edelleenkin mahdollistavat? Mikäli eläisimme vapaassa markkinataloudessa tai edes luopuisimme kansallisista tukimuodoista, silloin ruoka halpenisi ja veromarkkoja säästyisi.

Koska kansantaloudenkriisi on jo nyt nähtävissä, meidän on vakavasti pohdittava sitä, mistä tarpeettomista menoeristä on luovuttava ja kuinka ihmiset voisivat itse vastata omista valinnoistaan. Tilanne on kuntapuolella se, että jatkuvasti velkaantuvia kuntia ei voida tukea yhteisistä verovaroista. Kuntaäyrit tulevat siis jatkossa nousemaan jopa merkittävästi joissakin kunnissa. Näin he joiden mielestä maaseutuasuminen on arvo sinänsä, joutuvat kuluihinsa yhä enenevissä määrin itse osallistumaan. Tilanne merkitsee maaseutumaisen asumisen kuihtumista. Valtion velan lyhentäminen vaatii vapaamatkustajien mahdollisimman suurta karsimista ja tämä on merkittävä muutos nykyiseen jakopolitiikkaan. Ihmistä on huolehdittava myös jatkossa, myös heistä jotka maaseudulle jäävät, tätä ei kuitenkaan voida tehdä koko kansantaloudenkustannuksella. On siis pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni huolehtii itsestään ja myös yhteiskunnastamme laajemminkin.

Lue lisää

palstan puitteissa, tässä oikaisua pahimpiin valheellisiin väittämiin. 1 Maataloutta ei tueta. 2 Maatalous kilpailee globaalisti toisin kuin esim. työvoima. 3 Suomalainen maatalous on tehokasta ja kilpailu kykyistä ja tuottaa kansantalouteen miljardi tolkulla uutta jaettavaa. 4 Tukitaloutta vastustettiin nimenomaan sen takia että se antaa EU:lle ja sitä kautta kuluttajille liian suuren vallan ja juuri näin kävi, kuluttajat käyttävät häikäilemättömästi valtaansa tuottajiin nähden mikä korostuu vielä täällä EU:n laitamalla. 5 EU:n peruskirjassa lukee että maataloutta voitava harjoittaa kaikkialla EU:n alueella, toisaalta se pakkokin ei "parhaat" alueet pysty ruokkimaan koko EU:ta. 6 Viemme koska tänne tuodaan, ylituotantoa maassamme ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. Viljan tuottajahinta on EU:n alhaisin. 7 Ruoka halpenisi ?? kun tuet poistettaisiin, ruuan hinta nousisi tukien poiston verran ja käytännössä enemmänkin kun tukitalouden varmuus tuotannossa menettäisiin vert. tuettomat maat. 8 Kansantalouden kriisi ei johdu maataloudesta, päin vastoin maataloudesta tulee uutta pääomaa, joidenkin arvioiden mukaan 10 mijardia, kansantalouteen jaettavaksi vert. työttömyyden hoito 4 miljardia vastikkeetonta rahaa..

Mielipidepankki kirjoitti:

Pentikäisen yrittäjäperhe on hyvä esimerkki onnistuneesta yritystoiminnasta. Kun sanot, että se on yksi esimerkki Posiolta, niin luulen, että se on todellakin se yksi ja ainoa. Saa tehdä aika paljon töitä, että löytää koko lapin alueelta paljon muuta.

Et taida oikein muutoinkaan käsittää sitä, mistä tässä on kyse. Haja-asutusalueet eivät houkuttele yritystoimintaan. Menestysmismahdollisuudet ovat paljon hankalammat kuin siellä, missä on enemmän ihmisiä. Tottakai on hyvä asia, jos edes joku onnistuu menestymään. Mutta jos menestymismahdollisuuden koettaisiin periferiassa yhtä hyviksi kuin muullakin, väki suorastaan virtaisi sinne, missä on näitä loputtomia mahdollisuuksia. Nyt sinunkin kannattaa miettiä, miksi se ei ole virrannut sinnepäin vaan sieltä poispäin. Kun löydät siihen hyvän ja todentuntuisen selityksen, alat pääsemään jyvälle, mistä on kyse.

Lue lisää

Puhaltele vanha eunukki-ruuna vittuun. Eihän sinusta paskasta muuhun ole.

vastata.. kirjoitti:

palstan puitteissa, tässä oikaisua pahimpiin valheellisiin väittämiin. 1 Maataloutta ei tueta. 2 Maatalous kilpailee globaalisti toisin kuin esim. työvoima. 3 Suomalainen maatalous on tehokasta ja kilpailu kykyistä ja tuottaa kansantalouteen miljardi tolkulla uutta jaettavaa. 4 Tukitaloutta vastustettiin nimenomaan sen takia että se antaa EU:lle ja sitä kautta kuluttajille liian suuren vallan ja juuri näin kävi, kuluttajat käyttävät häikäilemättömästi valtaansa tuottajiin nähden mikä korostuu vielä täällä EU:n laitamalla. 5 EU:n peruskirjassa lukee että maataloutta voitava harjoittaa kaikkialla EU:n alueella, toisaalta se pakkokin ei "parhaat" alueet pysty ruokkimaan koko EU:ta. 6 Viemme koska tänne tuodaan, ylituotantoa maassamme ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. Viljan tuottajahinta on EU:n alhaisin. 7 Ruoka halpenisi ?? kun tuet poistettaisiin, ruuan hinta nousisi tukien poiston verran ja käytännössä enemmänkin kun tukitalouden varmuus tuotannossa menettäisiin vert. tuettomat maat. 8 Kansantalouden kriisi ei johdu maataloudesta, päin vastoin maataloudesta tulee uutta pääomaa, joidenkin arvioiden mukaan 10 mijardia, kansantalouteen jaettavaksi vert. työttömyyden hoito 4 miljardia vastikkeetonta rahaa..

Lue lisää

Macciavellin Ruhtinaassa opetettiin aikoinaan, valehtelemisen jaloa taitoa. Kirjan oleellisin neuvo oli se, että epärehelliseksi heittäytyessä, kannattaa loruihinsa lirauttaa hieman myös totuutta joukkoon, näin tarinasta tulisi uskottavampi. Ruhtinaassa ei kuitenkaan opastettu sitä, ettei keskenään ristiriitaisia väitteitä kannata laittaa samaan viestiin, tämä asia kun on itsestään selvyys -useimmalle.

Maataloutta tuettiin kansallisilla tuilla viime vuonna 572 miljoonalla eurolla. Tämä siis Unionin tukien lisäksi.

Kansallistentukien ongelmana on se, että tuet pääosin valuvat peltomaan hintaan. Tuetaan siis kapitalisoitumista eikä tuotantoa. Koska peltomaanhinnat ovat niin tukevasti valtion erityisessä suojeluksessa, tämä muodostaa esteen järkevien tilakokojen muodostumiselle.

Mikäli koko Unionin alueella ryhdyttäisiin tukemaan Puolan maataloustuotantoa ja alue saataisiin tehokkaaseen viljelykäyttöön, jo tämä toimenpide turvaisi varsin hyvin edullisen ja järkevän maataloustuotannon koko Unionin alueelle. Huomioon tulee tällöin ottaa se, että jokaisessa maassa on joka tapauksessa omaakin tuotantoa. Ihmiset eivät maaseutuelinkeinoistaan luopuisi.

Eräs oleellinen asia markkinataloudessa on se, että kuluttajilla (maksavilla asiakkailla) on luonnollisesti valta. Enää ei ole paluuta siihen Neuvostoliittolaiseen malliin, että tuottajat tuottavat mitä haluavat ja kuluttajat ostavat -mitä voivat. Tämän tyyppinen malli vaatii täysin suljettua kansantaloutta Pohjois- Korea on ainoita maita tästä, Kuuban lisäksi.

EU.n peruskirjassa todellakin todetaan, että maantaloutta on voitava harjoittaa kaikkialla Unionin alueella, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, että sitä tulisi tehdä kannattamattomasti.

Koska ilmeisesti lukemisen ymmärtäminen on aina tuottanut Sinulle vaikeuksia, en ryhdy enemmän puhumaan meidän ylituotannostamme. Ainoastaan sen, että Unionin ja myös meidän ylituotantomme on ongelmallista, koska tuotteitamme dumpataan markkinoille ja koska tuotanto on niin tukevasti tuettua, silloin kehitysmailla ei ole mahdollista näillä markkinoilla aidosti kilpailla. Tuloksena on ollut se, että alkutuotantoa ei ole saatu käyntiin ja koska tämä kilpailutekijä myös puuttuu, silloin elintarvikkeiden hinnat pysyvät korkealla. Kilpailun puute ja sen esteeksi luodut mallit nostavat aina ja poikkeuksetta hintoja. Ruuan hinta EI nousisi, mikäli tuet poistettaisiin. Maanviljely vähenisi ja tuontiviljaa tulisi maahan enemmän ja kilpailukykyiseen hintaan. Koska (tämä kertauksen vuoksi) emme siis enää elä suljetussa taloudessa.

Kansantalouden kriisi ei johdu maataloudesta, tämä oli viestissäsi toinen paikkansapitävä väite. Kuitenkin, koska tuemme tuotantoa siten, ettei sitä voida tehdä tehokkaaksi, tämä on rasite kansantaloudelle.

Niinpä niin kirjoitti:

Macciavellin Ruhtinaassa opetettiin aikoinaan, valehtelemisen jaloa taitoa. Kirjan oleellisin neuvo oli se, että epärehelliseksi heittäytyessä, kannattaa loruihinsa lirauttaa hieman myös totuutta joukkoon, näin tarinasta tulisi uskottavampi. Ruhtinaassa ei kuitenkaan opastettu sitä, ettei keskenään ristiriitaisia väitteitä kannata laittaa samaan viestiin, tämä asia kun on itsestään selvyys -useimmalle.

Maataloutta tuettiin kansallisilla tuilla viime vuonna 572 miljoonalla eurolla. Tämä siis Unionin tukien lisäksi.

Kansallistentukien ongelmana on se, että tuet pääosin valuvat peltomaan hintaan. Tuetaan siis kapitalisoitumista eikä tuotantoa. Koska peltomaanhinnat ovat niin tukevasti valtion erityisessä suojeluksessa, tämä muodostaa esteen järkevien tilakokojen muodostumiselle.

Mikäli koko Unionin alueella ryhdyttäisiin tukemaan Puolan maataloustuotantoa ja alue saataisiin tehokkaaseen viljelykäyttöön, jo tämä toimenpide turvaisi varsin hyvin edullisen ja järkevän maataloustuotannon koko Unionin alueelle. Huomioon tulee tällöin ottaa se, että jokaisessa maassa on joka tapauksessa omaakin tuotantoa. Ihmiset eivät maaseutuelinkeinoistaan luopuisi.

Eräs oleellinen asia markkinataloudessa on se, että kuluttajilla (maksavilla asiakkailla) on luonnollisesti valta. Enää ei ole paluuta siihen Neuvostoliittolaiseen malliin, että tuottajat tuottavat mitä haluavat ja kuluttajat ostavat -mitä voivat. Tämän tyyppinen malli vaatii täysin suljettua kansantaloutta Pohjois- Korea on ainoita maita tästä, Kuuban lisäksi.

EU.n peruskirjassa todellakin todetaan, että maantaloutta on voitava harjoittaa kaikkialla Unionin alueella, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, että sitä tulisi tehdä kannattamattomasti.

Koska ilmeisesti lukemisen ymmärtäminen on aina tuottanut Sinulle vaikeuksia, en ryhdy enemmän puhumaan meidän ylituotannostamme. Ainoastaan sen, että Unionin ja myös meidän ylituotantomme on ongelmallista, koska tuotteitamme dumpataan markkinoille ja koska tuotanto on niin tukevasti tuettua, silloin kehitysmailla ei ole mahdollista näillä markkinoilla aidosti kilpailla. Tuloksena on ollut se, että alkutuotantoa ei ole saatu käyntiin ja koska tämä kilpailutekijä myös puuttuu, silloin elintarvikkeiden hinnat pysyvät korkealla. Kilpailun puute ja sen esteeksi luodut mallit nostavat aina ja poikkeuksetta hintoja. Ruuan hinta EI nousisi, mikäli tuet poistettaisiin. Maanviljely vähenisi ja tuontiviljaa tulisi maahan enemmän ja kilpailukykyiseen hintaan. Koska (tämä kertauksen vuoksi) emme siis enää elä suljetussa taloudessa.

Kansantalouden kriisi ei johdu maataloudesta, tämä oli viestissäsi toinen paikkansapitävä väite. Kuitenkin, koska tuemme tuotantoa siten, ettei sitä voida tehdä tehokkaaksi, tämä on rasite kansantaloudelle.

Lue lisää

jonka aivot eivät ota enää vastaan mitään oikeaa tietoa, joten vastauksissa olen käyttänyt shokeeraavia ilmaisuja koska muu on täysin turhaa.
Ehkä yritämme vielä yksinkertaisella esimerkillä jonka alle kymmenvuotiaskin ymmärtää. Muutetaan opettajan tilinauhaa sen verran että palkka jaetaan tasan palkaksi ja tueksi, mikään ei sinänsä muutu, palkka edelleen sama ja maksaja sama.
Nyt MPP:n kaltaiset hörhöt voivatkin sitten alkaa nimitellä opettajia tukieläteiksi ja vaati ulkolaisten opettajien maahan tuomista heitähän saa vaikka Virosta neljä yhden Suomalaisen opettajan hinnalla, alkaako mennä perille ja turha inistä ettei opettajat ole yrittäjiä, ettehän te solvaajat viljelijöitä "oikeiksi" yrittäjiksi luekkaan ja opetuksenkin voi aina muuttaa suorite perusteiseksi. Odotan mielenkiinnolla kommenttia..

punikki.. kirjoitti:

jonka aivot eivät ota enää vastaan mitään oikeaa tietoa, joten vastauksissa olen käyttänyt shokeeraavia ilmaisuja koska muu on täysin turhaa.
Ehkä yritämme vielä yksinkertaisella esimerkillä jonka alle kymmenvuotiaskin ymmärtää. Muutetaan opettajan tilinauhaa sen verran että palkka jaetaan tasan palkaksi ja tueksi, mikään ei sinänsä muutu, palkka edelleen sama ja maksaja sama.
Nyt MPP:n kaltaiset hörhöt voivatkin sitten alkaa nimitellä opettajia tukieläteiksi ja vaati ulkolaisten opettajien maahan tuomista heitähän saa vaikka Virosta neljä yhden Suomalaisen opettajan hinnalla, alkaako mennä perille ja turha inistä ettei opettajat ole yrittäjiä, ettehän te solvaajat viljelijöitä "oikeiksi" yrittäjiksi luekkaan ja opetuksenkin voi aina muuttaa suorite perusteiseksi. Odotan mielenkiinnolla kommenttia..

Lue lisää

Markkinatalous perustuu vapaaseen kilpailuun. Antamasi esimerkki opetuksesta oli sikäli harhaanjohtava, ettei Suomessa opetustoimea ole avattu kilpailulle. Opetus on katsottu sellaiseksi alueeksi, jonka tulee täyttää laatu- ja tasa-arvotavoitteet ja näiden syiden vuoksi opetus on katsottu parhaimmaksi järjestää julkisin varoin.

Mikäli opetus nähtäisiin tuotteena ja alistettaisiin kilpailulle, silloin esille ottamasi esimerkki olisi mahdollinen. Markkinaehtoinen kilpailu merkitsee sitä, että on riittävästi tuotteita ja maksajat voivat vapaasti valita näistä tuotteista itselleen ja kukkarolleen sopivammat. Kilpailu hoitaa sitten hinnanmuodostuksen kohtuulliselle ja järkevälle tasolle. Opetuksen kohdalla tämä tilanne merkitsisi yksityistämistä ja opetuksen maksullisuutta -ainakin jossakin määrin. Tämän mallin ongelma on se, että näin tämän nykyinenkin aluepoliittinen tasa-arvo ulottuvuus tulisi häviämään. Yksityisen opetuksen maksajina voisivat tietenkin olla myös kunnat kustannustasonsa mukaisesti. Tällöin opetuksen laatuvaatimukset muuttuisivat ja syntyisi varsin merkittäviä koulutuksellisia eroja. Näin yliopistokoulutus tulisi mahdottomaksi, mikäli asuu alueella, jossa koulutuksen kilpailukyky on opetuksellisesti huono, mutta taloudellisesti kannattava, vaikkapa virolaisten opettajien vuoksi.

Opettajien ja viljelijöiden vertaaminen on monestakin syystä hankalaa, tärkeintä on kuitenkin sen oivaltaminen, ettei opetuksen lopputuotetta voida tuoda. Emme siis voi tuoda Suomeen opetusta, jonka lopputuloksena olisi perussivistys kaikille. Koulutusta on annettava alueellisesti ja opetuskieli tulee olla joko suomi tai ruotsi. Näin ei voida ajatella opettajien laajamittaista korvaamista tuonnilla. Maanviljelystuotteiden tilanne on toinen, on kohtalaisen samantekevää, mitä kieltä viljelijä on puhunut, laadullisiakaan eroja ei tuotteissa juurikaan ole. Tuonti kannattaa silloin aina, jos siitä on kansantaloudellista hyötyä.

Samaa mieltä olen tosin siitä, että on aika saman tekevää, miten asioita nimitetään. Tärkeintä on muistaa se, kuinka yhteiskuntamme toimii ja myös markkinatalouden lainalaisuudet, koska sellaisessa maailmassahan me elämme ja näin olemme tahtoneet tehdä.

Niinpä niin kirjoitti:

Markkinatalous perustuu vapaaseen kilpailuun. Antamasi esimerkki opetuksesta oli sikäli harhaanjohtava, ettei Suomessa opetustoimea ole avattu kilpailulle. Opetus on katsottu sellaiseksi alueeksi, jonka tulee täyttää laatu- ja tasa-arvotavoitteet ja näiden syiden vuoksi opetus on katsottu parhaimmaksi järjestää julkisin varoin.

Mikäli opetus nähtäisiin tuotteena ja alistettaisiin kilpailulle, silloin esille ottamasi esimerkki olisi mahdollinen. Markkinaehtoinen kilpailu merkitsee sitä, että on riittävästi tuotteita ja maksajat voivat vapaasti valita näistä tuotteista itselleen ja kukkarolleen sopivammat. Kilpailu hoitaa sitten hinnanmuodostuksen kohtuulliselle ja järkevälle tasolle. Opetuksen kohdalla tämä tilanne merkitsisi yksityistämistä ja opetuksen maksullisuutta -ainakin jossakin määrin. Tämän mallin ongelma on se, että näin tämän nykyinenkin aluepoliittinen tasa-arvo ulottuvuus tulisi häviämään. Yksityisen opetuksen maksajina voisivat tietenkin olla myös kunnat kustannustasonsa mukaisesti. Tällöin opetuksen laatuvaatimukset muuttuisivat ja syntyisi varsin merkittäviä koulutuksellisia eroja. Näin yliopistokoulutus tulisi mahdottomaksi, mikäli asuu alueella, jossa koulutuksen kilpailukyky on opetuksellisesti huono, mutta taloudellisesti kannattava, vaikkapa virolaisten opettajien vuoksi.

Opettajien ja viljelijöiden vertaaminen on monestakin syystä hankalaa, tärkeintä on kuitenkin sen oivaltaminen, ettei opetuksen lopputuotetta voida tuoda. Emme siis voi tuoda Suomeen opetusta, jonka lopputuloksena olisi perussivistys kaikille. Koulutusta on annettava alueellisesti ja opetuskieli tulee olla joko suomi tai ruotsi. Näin ei voida ajatella opettajien laajamittaista korvaamista tuonnilla. Maanviljelystuotteiden tilanne on toinen, on kohtalaisen samantekevää, mitä kieltä viljelijä on puhunut, laadullisiakaan eroja ei tuotteissa juurikaan ole. Tuonti kannattaa silloin aina, jos siitä on kansantaloudellista hyötyä.

Samaa mieltä olen tosin siitä, että on aika saman tekevää, miten asioita nimitetään. Tärkeintä on muistaa se, kuinka yhteiskuntamme toimii ja myös markkinatalouden lainalaisuudet, koska sellaisessa maailmassahan me elämme ja näin olemme tahtoneet tehdä.

Lue lisää

kyse oli parista sanasta tilinauhassa, jonka perusteella opettajia ja muita liki miljoonaa joille yhteiskunta maksaa palkan, voitaisiin nimitellä tulieläteiksi, pummeiksi ja loisiksi mutta kun ei mene jakeluun niin ei mene. Vielä kerran, tukitalous on muun yhteiskunnan keksintö jolla he varmistavat varman ja edullisen ruokahuollon itselleen, viljelijää siinä ei ajateltu hetkeäkään. Tukitalouteen siirryttäessä ei viljelijöiden mielipidettä kyselty vaan viljelijöiden oli sopeuduttava muiden tahtoon, periaatteella suostu tai lopeta. Yhteiskunta onkin saanut etuja tuottajan kustannuksella mutta pidemmällä tähtäimellä nykyinen viljelijöiden riisto tulee kyllä kalliiksi, siitä ei ole mitään epäillystä..

vastata.. kirjoitti:

palstan puitteissa, tässä oikaisua pahimpiin valheellisiin väittämiin. 1 Maataloutta ei tueta. 2 Maatalous kilpailee globaalisti toisin kuin esim. työvoima. 3 Suomalainen maatalous on tehokasta ja kilpailu kykyistä ja tuottaa kansantalouteen miljardi tolkulla uutta jaettavaa. 4 Tukitaloutta vastustettiin nimenomaan sen takia että se antaa EU:lle ja sitä kautta kuluttajille liian suuren vallan ja juuri näin kävi, kuluttajat käyttävät häikäilemättömästi valtaansa tuottajiin nähden mikä korostuu vielä täällä EU:n laitamalla. 5 EU:n peruskirjassa lukee että maataloutta voitava harjoittaa kaikkialla EU:n alueella, toisaalta se pakkokin ei "parhaat" alueet pysty ruokkimaan koko EU:ta. 6 Viemme koska tänne tuodaan, ylituotantoa maassamme ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. Viljan tuottajahinta on EU:n alhaisin. 7 Ruoka halpenisi ?? kun tuet poistettaisiin, ruuan hinta nousisi tukien poiston verran ja käytännössä enemmänkin kun tukitalouden varmuus tuotannossa menettäisiin vert. tuettomat maat. 8 Kansantalouden kriisi ei johdu maataloudesta, päin vastoin maataloudesta tulee uutta pääomaa, joidenkin arvioiden mukaan 10 mijardia, kansantalouteen jaettavaksi vert. työttömyyden hoito 4 miljardia vastikkeetonta rahaa..

Lue lisää

"Niinpä niin" kirjoitti täyttä asiaa, mutta sinun kirjoituksestasi asia puuttuu.

Suomessa on tuettu maataloutta niin kauan kuin minä oilen elänyt. nyt vielä ERU:nkin aikana on kansallisia tukia. Tukitaloutta ovat vastustaneet vain ultraliberaalit, joita Suomessa ei juuri ole, sillä kaikki meidän puolueemme pitävät jonkinasteisia tukimuotoja hyödyllisinä.

Ylituotantoa Suomessa oli etenkin Sotien jälkeen, kun siirtolaisväestö asutettiin maaseudulle, heille annettiin maata ja yhdeksi elinkeinoksi pienviljely. Silloin Suomi dumppasi mm. voita englantiin niin halvalla suhteessa kotimaisiin hintoihin, että siiutä aiheutui hallituskriisejä. Meillä oli ylituotannon vuoksi myös viljavuori valtion viljavarastossa ja sellainen munavuori vielä 60-luvulla, että kananmunaa piti mainostaa televisiossa iskulauseella "syö muna päivässä".

Muyilta osin kirjoituksesi on täysin käsittämätön eikä vastaa mitään tosiasioita.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Mikä estää verotuksen painopisteen muuttamisen, verotetaan yrityksiä enemmän ja kuluttajia vähemmän. Lopputulos kai ratkaisee, mikä vaihtoehto on paras. Nyt vain yritysverotusta ollaan helpottamassa ja kuluttajille pukkaamassa veroa veron päälle. Jos kuluttajilla olisi enemmän rahaa, se merkitsisi myös enemmän tuloja yrityksille. Ja kuten sanoin turhasta byrokratiasta pitää päästä eroon.

Mikäs ihme säätelee rahan määrää ellei keskuspankki? Rahan määrästä, siis myös rahan arvosta, on päättänyt keskuspankki jo ties miten kauan. En ole havainnut, että raha olisi kadonnut taloudesta mihinkään.

Lue lisää

Verotuksen painopisteen siirtäminen kuluttajaveroista yritysverotukseen merkitsisi, että hinnat nousisivat vähintään veron siirtoa vastaavalla tavalla, koska yrityysten on myyntitulojensa kasvulla katettava kohonneet veronsa.

Yritysten verottaminen suoraan voitosta ei muutenkaan ole viisasta, koska näin yrityksiltä viedään pois sitä rahaa, jolla ne voisivat laajentaa toimintaansa, investoida ja työllistää enemmän ihmisiä. Juuri tästä syystä VVM valmistelee alennusta yritysten voiton verottamiseen, mutta korotusta pääomaveroon, eli vasta sitten verotetaan, jos voitto jaetaan pois yrityksestä.

Suomen Pankki ei ole vastannut rahapolitiikasta enää liityttyämme EU:iin eikä ainakaan sen jälkeen kun liityimme rahaliittoon ja Euroopan keskuspankkiin.

punikki.. kirjoitti:

kyse oli parista sanasta tilinauhassa, jonka perusteella opettajia ja muita liki miljoonaa joille yhteiskunta maksaa palkan, voitaisiin nimitellä tulieläteiksi, pummeiksi ja loisiksi mutta kun ei mene jakeluun niin ei mene. Vielä kerran, tukitalous on muun yhteiskunnan keksintö jolla he varmistavat varman ja edullisen ruokahuollon itselleen, viljelijää siinä ei ajateltu hetkeäkään. Tukitalouteen siirryttäessä ei viljelijöiden mielipidettä kyselty vaan viljelijöiden oli sopeuduttava muiden tahtoon, periaatteella suostu tai lopeta. Yhteiskunta onkin saanut etuja tuottajan kustannuksella mutta pidemmällä tähtäimellä nykyinen viljelijöiden riisto tulee kyllä kalliiksi, siitä ei ole mitään epäillystä..

Lue lisää

Aivan, jos pari sanaa muutettaisiin tilinauhassa, voitaisiin opettajia ja muita julkisen taloudentyöntekijöitä nimittää vaikkapa tukieläteiksi, tai jos haluamme värikkäimpiä ilmaisuja niin jopa tiu,tauksi. Nimittely ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, mikä merkitys erilaisilla ryhmillä on kansantaloudelle ts. kuinka tuottavia he ovat kokonaiskansantalouden kannalta.
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on laskeskellut nyt olevia maatalouden kustannuksia ja koskapa Tiaista ei ole i koskaan luettu punnikkeihin kuuluvaksi, niin varmaan hän on minua uskottavampi:

>STT:n välittämän uutisen mukaan maatalouden tuki nousi viime vuonna runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.
Tuen saajia oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan viime vuonna 77 000 kappaletta, joista tukea saaneita maatiloja oli 66 000 kappaletta. Jakolasku osoittaa, että maataloustuen saaja sai keskimäärin tukea 27 272 euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin työtön. <
Lainaus on Talouselämälehdestä.

Linkki http://www.talouselama.fi/uutiset/article368878.ece

Viljelijät ovat olleet tukitaloudessa aina -1950-luvulta asti ja he ovat olleet sitä omasta tahdostaan. En viitsi itsestäänselvyyksiä toistella koko ajan, tässä tiedonhaluisille kuitenkin pari linkkiä.

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/mtk-ja-taustaa-1950-luvun.html

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2010/03/vuoden-1968-vakauttamissopimus-ja-mtk.html

Niinpä niin kirjoitti:

Markkinatalous perustuu vapaaseen kilpailuun. Antamasi esimerkki opetuksesta oli sikäli harhaanjohtava, ettei Suomessa opetustoimea ole avattu kilpailulle. Opetus on katsottu sellaiseksi alueeksi, jonka tulee täyttää laatu- ja tasa-arvotavoitteet ja näiden syiden vuoksi opetus on katsottu parhaimmaksi järjestää julkisin varoin.

Mikäli opetus nähtäisiin tuotteena ja alistettaisiin kilpailulle, silloin esille ottamasi esimerkki olisi mahdollinen. Markkinaehtoinen kilpailu merkitsee sitä, että on riittävästi tuotteita ja maksajat voivat vapaasti valita näistä tuotteista itselleen ja kukkarolleen sopivammat. Kilpailu hoitaa sitten hinnanmuodostuksen kohtuulliselle ja järkevälle tasolle. Opetuksen kohdalla tämä tilanne merkitsisi yksityistämistä ja opetuksen maksullisuutta -ainakin jossakin määrin. Tämän mallin ongelma on se, että näin tämän nykyinenkin aluepoliittinen tasa-arvo ulottuvuus tulisi häviämään. Yksityisen opetuksen maksajina voisivat tietenkin olla myös kunnat kustannustasonsa mukaisesti. Tällöin opetuksen laatuvaatimukset muuttuisivat ja syntyisi varsin merkittäviä koulutuksellisia eroja. Näin yliopistokoulutus tulisi mahdottomaksi, mikäli asuu alueella, jossa koulutuksen kilpailukyky on opetuksellisesti huono, mutta taloudellisesti kannattava, vaikkapa virolaisten opettajien vuoksi.

Opettajien ja viljelijöiden vertaaminen on monestakin syystä hankalaa, tärkeintä on kuitenkin sen oivaltaminen, ettei opetuksen lopputuotetta voida tuoda. Emme siis voi tuoda Suomeen opetusta, jonka lopputuloksena olisi perussivistys kaikille. Koulutusta on annettava alueellisesti ja opetuskieli tulee olla joko suomi tai ruotsi. Näin ei voida ajatella opettajien laajamittaista korvaamista tuonnilla. Maanviljelystuotteiden tilanne on toinen, on kohtalaisen samantekevää, mitä kieltä viljelijä on puhunut, laadullisiakaan eroja ei tuotteissa juurikaan ole. Tuonti kannattaa silloin aina, jos siitä on kansantaloudellista hyötyä.

Samaa mieltä olen tosin siitä, että on aika saman tekevää, miten asioita nimitetään. Tärkeintä on muistaa se, kuinka yhteiskuntamme toimii ja myös markkinatalouden lainalaisuudet, koska sellaisessa maailmassahan me elämme ja näin olemme tahtoneet tehdä.

Lue lisää

Meillä on kovasti kehuttu suomalaista peruskoulujärjestelmää. Olen usein miettinyt, että miksi sitä ei konseptoida ja tuotteisteta kuten McDonalds ja viedä kehitysmaihin franchising-periaatteella. Saattaisimme saada hyvät vientitulot, kun sopimuksen tehneet maat ostaisivat meiltä opettajiensa, kouluviranomaistensa ja hallintonsa kouluttamisen ja valmentamisen niin, että pystyisivät toeuttamaan suomalaisen peruskoulun mukaisen, tehokkaan opetuksen omassa maassaan.

punikki.. kirjoitti:

kyse oli parista sanasta tilinauhassa, jonka perusteella opettajia ja muita liki miljoonaa joille yhteiskunta maksaa palkan, voitaisiin nimitellä tulieläteiksi, pummeiksi ja loisiksi mutta kun ei mene jakeluun niin ei mene. Vielä kerran, tukitalous on muun yhteiskunnan keksintö jolla he varmistavat varman ja edullisen ruokahuollon itselleen, viljelijää siinä ei ajateltu hetkeäkään. Tukitalouteen siirryttäessä ei viljelijöiden mielipidettä kyselty vaan viljelijöiden oli sopeuduttava muiden tahtoon, periaatteella suostu tai lopeta. Yhteiskunta onkin saanut etuja tuottajan kustannuksella mutta pidemmällä tähtäimellä nykyinen viljelijöiden riisto tulee kyllä kalliiksi, siitä ei ole mitään epäillystä..

Lue lisää

Aina kun maataloustukia on EU:ssa pienennetty tai kansallisia tukia alennettu, suomalaiset maataloustuottajat ovat protestoineet ja vaatineet keskustaa toimimaan niin, ettei tukia pienennettäisi.

Mistä tämä mahtanee johtua?

Transit_mies kirjoitti:

Aina kun maataloustukia on EU:ssa pienennetty tai kansallisia tukia alennettu, suomalaiset maataloustuottajat ovat protestoineet ja vaatineet keskustaa toimimaan niin, ettei tukia pienennettäisi.

Mistä tämä mahtanee johtua?

Lue lisää

sen kansa on elettävä ei siinä muusta ole kysymys, palkkapuolikin haluaa aina vain lisää vaikka heillä on aivan hyvä palkka ennestäänkin..

Transit_mies kirjoitti:

Meillä on kovasti kehuttu suomalaista peruskoulujärjestelmää. Olen usein miettinyt, että miksi sitä ei konseptoida ja tuotteisteta kuten McDonalds ja viedä kehitysmaihin franchising-periaatteella. Saattaisimme saada hyvät vientitulot, kun sopimuksen tehneet maat ostaisivat meiltä opettajiensa, kouluviranomaistensa ja hallintonsa kouluttamisen ja valmentamisen niin, että pystyisivät toeuttamaan suomalaisen peruskoulun mukaisen, tehokkaan opetuksen omassa maassaan.

Lue lisää

Suomalaista peruskoulujärjestelmäähän viedäänkin jo nyt, ainakin nykyisessä pilottihankkeessa on mukana osa arabimaista. Elinkeinoelämän valtuuskuntan ajattelustahan tämä tuotteistaminen on lähtöisin. Kuinka paljon vientituloja näin saadaan se on arvailujen varassa. Kuitenkin kattava ja hyvä koulutuspohja on hyvä tavoite sinänsä, viennin ei tarvitse kovinkaan hyvin tuottaa. Tavoite on riittävän hyvä sinänsä.

housuissa.. kirjoitti:

sen kansa on elettävä ei siinä muusta ole kysymys, palkkapuolikin haluaa aina vain lisää vaikka heillä on aivan hyvä palkka ennestäänkin..

Viimeisin kohu taisi olla, kun EU:ssa alennettiin sianlihan tuotannon tukia, mistä seurasi, että suomalaiset sianlihantuottajat alkoivat vaatia maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eroa, vaikka tämän tyttärellä on myös sikatila.

Mihin siis perustat sen väitteesi, että tuottajat vastustaivat maataloustukia, kun asia on aivan päinvastoin?

Transit_mies kirjoitti:

"Niinpä niin" kirjoitti täyttä asiaa, mutta sinun kirjoituksestasi asia puuttuu.

Suomessa on tuettu maataloutta niin kauan kuin minä oilen elänyt. nyt vielä ERU:nkin aikana on kansallisia tukia. Tukitaloutta ovat vastustaneet vain ultraliberaalit, joita Suomessa ei juuri ole, sillä kaikki meidän puolueemme pitävät jonkinasteisia tukimuotoja hyödyllisinä.

Ylituotantoa Suomessa oli etenkin Sotien jälkeen, kun siirtolaisväestö asutettiin maaseudulle, heille annettiin maata ja yhdeksi elinkeinoksi pienviljely. Silloin Suomi dumppasi mm. voita englantiin niin halvalla suhteessa kotimaisiin hintoihin, että siiutä aiheutui hallituskriisejä. Meillä oli ylituotannon vuoksi myös viljavuori valtion viljavarastossa ja sellainen munavuori vielä 60-luvulla, että kananmunaa piti mainostaa televisiossa iskulauseella "syö muna päivässä".

Muyilta osin kirjoituksesi on täysin käsittämätön eikä vastaa mitään tosiasioita.

Lue lisää

kotimainen tukitalous on peräisin, eikä kirjoita historiaa uusiksi ja samalla miettii kenen taskuun ne tukieurot päätyvät.
Ylituotantoa sodan jälkeen, voi pyhä Sylvi sun kansa, maassa vallitsi nälkä, Amerikasta saatiin hätäruokaa ettei nyt sentään nälkään kuoltu mutta ei paljoa puuttunut, vanhaa sotakalustoa saatiin pellonraivaukseen ja kovin ponnistuksin saatiin tuotanto käyntiin. Ylituotanto oli aikansa mantraa, "tapa talonpoika päivässä" vasemmiston loganeita, tilanteessa kun maahan tulvi margariinia ja voita jäi muutama kilo ylimääräistä joka sekin markkinoitiin joskus hyvinkin kannattavasti ulos jos silloin niin kuin tänäkin päivänä tuonti olisi lopetettu niin oma tuotanto ei olisi riittänyt, tämä on tosiasia eikä se mistään vääristelystä muuksi muutu..

Niinpä niin kirjoitti:

Suomalaista peruskoulujärjestelmäähän viedäänkin jo nyt, ainakin nykyisessä pilottihankkeessa on mukana osa arabimaista. Elinkeinoelämän valtuuskuntan ajattelustahan tämä tuotteistaminen on lähtöisin. Kuinka paljon vientituloja näin saadaan se on arvailujen varassa. Kuitenkin kattava ja hyvä koulutuspohja on hyvä tavoite sinänsä, viennin ei tarvitse kovinkaan hyvin tuottaa. Tavoite on riittävän hyvä sinänsä.

Lue lisää

En muistanutkaan, että hanke on jo vireillä. Se on hyvä, sillä pilottihankkeista oppii aina paljon, kun meidän tulevaisuutemme on, että teollisuuden osuus kansantulosta koko ajan pienenee, niin sitä olisi alettava korvata palveluviennillä hyvissä ajoin.

Ehkäpä koulujärjestelmien viennistä päästäisi kansanterveysjärjestelmien vientiin, sillä meillähän on julkinen terveydenhoito periaatteessa erittäin hyvässä kuosissa verrattuna mihin tahansa muuhun länsimaahan, jossa toimitaan vakuutuspohjaisesti ja väliinputoajia on runsaasti, kun he eivät vakuutuksen puuttuessa saa yksityistä hoitoa, vaan joutuvat turvautumaan sellaiseen julkiseen palveluun, jota sattuu olemaan olemassa.

Palvelusektorihan on erittäin vaativa viennin kohde, koska siitä puuttuu konkreettinen, käsin kosketeltava tuote, vaan viennin kohteena on pelkkä liikeidea ja se, miten tämän idean toimintatapa saadaan siirretyksi toisiin maihin ja toisiin kulttuureihin. Kaupallisten kuluttajapalvelujen puolella tämä osataan, mutta se voitaisi oppia myös julkisten palvelujen puolella.

PS. Eilinen kirjoituksesi, jossa löhdit Mielipiudepankin mielipiteistä oli muuten aivan erinomaista asiaa. luin sen hyvin kiinnostuneena etenkin markkinataloutta kosvilta osiltaan, sillä on harvinaista, että tällä palstalla on yleensä ketään, joka ymmärtäisi markkinataloudesta mitään.

Transit_mies kirjoitti:

Viimeisin kohu taisi olla, kun EU:ssa alennettiin sianlihan tuotannon tukia, mistä seurasi, että suomalaiset sianlihantuottajat alkoivat vaatia maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eroa, vaikka tämän tyttärellä on myös sikatila.

Mihin siis perustat sen väitteesi, että tuottajat vastustaivat maataloustukia, kun asia on aivan päinvastoin?

Lue lisää

harmitella ettei tullut hankittua sateenvarjoa, elämme tukitaloudessa halusimme tai emme sen kanssa on vain tultava toimeen ei tässä muusta ole kysymys, tuottajathan ei maataloustuesta mitään hyödy, maataloustuen pienentyessä he vain joutuvat yhä enemmän laittamaan omistaan, tällä hetkellä noin puolet tuloistaan kuluttajan hyväksi..

mistä.. kirjoitti:

kotimainen tukitalous on peräisin, eikä kirjoita historiaa uusiksi ja samalla miettii kenen taskuun ne tukieurot päätyvät.
Ylituotantoa sodan jälkeen, voi pyhä Sylvi sun kansa, maassa vallitsi nälkä, Amerikasta saatiin hätäruokaa ettei nyt sentään nälkään kuoltu mutta ei paljoa puuttunut, vanhaa sotakalustoa saatiin pellonraivaukseen ja kovin ponnistuksin saatiin tuotanto käyntiin. Ylituotanto oli aikansa mantraa, "tapa talonpoika päivässä" vasemmiston loganeita, tilanteessa kun maahan tulvi margariinia ja voita jäi muutama kilo ylimääräistä joka sekin markkinoitiin joskus hyvinkin kannattavasti ulos jos silloin niin kuin tänäkin päivänä tuonti olisi lopetettu niin oma tuotanto ei olisi riittänyt, tämä on tosiasia eikä se mistään vääristelystä muuksi muutu..

Lue lisää

Kotimainen tukitalous on siitä peräisin, että pienviljelijä ei elänyt peltonsa tuotannon myynnillä ja isommatkin tilalliset olivat sodan jälkeen kovilla. Sittemmin tukiaispolitiikasta tuli maalaisliiton poliittinen tavoite, kun inflaatio kasvatti verotuloja, niin niistä jaettiin rahaa maataloustukeen kilpaa sen kanssa, mitä sosialidemokraatit jakoivat sosiaalitukeen. Tältä ajalta on peräisin termi lehmänkaupat, kun maalaisliitto ja demarit jakoivat inflaation kasvattamaa verorahaa sulle-mulle-tekniikalla toisilleen ja riitelivät siitä kumpi saisi enemmän.

Tämä johti 50-luvun ylituotantoon ja niin kuin toisaalla sanon myös munien ylituotantoon 60-luvulla. Jos tätä päivää ajattelet, niin broilerin ylituotanto on niin valtavaa, ettei tavallista kanaa ole saanut mistään enää pariin kymmeneen vuoteen. Jos et muuten tiedä, niin kunnolla haudutettu ja mureaksi kypsennetty kana on paljon maukkaampaa kuin höttöinen ja nopeasti kasvatettu broileri.

Elintarviketuotannon omavaraisuus saavutettiin muuten aika pian sotien jälkeen, minkä jälkeen ylituotantoa ruvettiin dumppaamaan vientiin halvemmalla, mitä suomalainen kuluttaja maksoi samasta tuotteesta.

Yllä ei ole sanaakaan vääristelyä, minkä tiedät itsekin, jos kerran ole asioista perillä.

Niinpä niin kirjoitti:

Aivan, jos pari sanaa muutettaisiin tilinauhassa, voitaisiin opettajia ja muita julkisen taloudentyöntekijöitä nimittää vaikkapa tukieläteiksi, tai jos haluamme värikkäimpiä ilmaisuja niin jopa tiu,tauksi. Nimittely ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, mikä merkitys erilaisilla ryhmillä on kansantaloudelle ts. kuinka tuottavia he ovat kokonaiskansantalouden kannalta.
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on laskeskellut nyt olevia maatalouden kustannuksia ja koskapa Tiaista ei ole i koskaan luettu punnikkeihin kuuluvaksi, niin varmaan hän on minua uskottavampi:

>STT:n välittämän uutisen mukaan maatalouden tuki nousi viime vuonna runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.
Tuen saajia oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan viime vuonna 77 000 kappaletta, joista tukea saaneita maatiloja oli 66 000 kappaletta. Jakolasku osoittaa, että maataloustuen saaja sai keskimäärin tukea 27 272 euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin työtön. <
Lainaus on Talouselämälehdestä.

Linkki http://www.talouselama.fi/uutiset/article368878.ece

Viljelijät ovat olleet tukitaloudessa aina -1950-luvulta asti ja he ovat olleet sitä omasta tahdostaan. En viitsi itsestäänselvyyksiä toistella koko ajan, tässä tiedonhaluisille kuitenkin pari linkkiä.

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/mtk-ja-taustaa-1950-luvun.html

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2010/03/vuoden-1968-vakauttamissopimus-ja-mtk.html

Lue lisää

ole tuottavaa työtä, sentään sapuskat 5,5 miljoonalle ihmiselle joka päivä. Tuki on tuottajan palkkaa mutta taitaa olla liian vaikea asia käsittää ja tuo tahto puolikin on vähän hakusessa, tuottajat ei tukitaloutta halua he haluavat tuotteistaan sellaisen hinnan että se kannattaa ilman tukitaloutta, tuet ovat kuluttajan keksintö jolla he saavat tuottajat hallintaansa..

turha.. kirjoitti:

harmitella ettei tullut hankittua sateenvarjoa, elämme tukitaloudessa halusimme tai emme sen kanssa on vain tultava toimeen ei tässä muusta ole kysymys, tuottajathan ei maataloustuesta mitään hyödy, maataloustuen pienentyessä he vain joutuvat yhä enemmän laittamaan omistaan, tällä hetkellä noin puolet tuloistaan kuluttajan hyväksi..

Lue lisää

>>tuottajathan ei maataloustuesta mitään hyödy, maataloustuen pienentyessä he vain joutuvat yhä enemmän laittamaan omistaan, tällä hetkellä noin puolet tuloistaan kuluttajan hyväksi

Transit_mies kirjoitti:

Verotuksen painopisteen siirtäminen kuluttajaveroista yritysverotukseen merkitsisi, että hinnat nousisivat vähintään veron siirtoa vastaavalla tavalla, koska yrityysten on myyntitulojensa kasvulla katettava kohonneet veronsa.

Yritysten verottaminen suoraan voitosta ei muutenkaan ole viisasta, koska näin yrityksiltä viedään pois sitä rahaa, jolla ne voisivat laajentaa toimintaansa, investoida ja työllistää enemmän ihmisiä. Juuri tästä syystä VVM valmistelee alennusta yritysten voiton verottamiseen, mutta korotusta pääomaveroon, eli vasta sitten verotetaan, jos voitto jaetaan pois yrityksestä.

Suomen Pankki ei ole vastannut rahapolitiikasta enää liityttyämme EU:iin eikä ainakaan sen jälkeen kun liityimme rahaliittoon ja Euroopan keskuspankkiin.

Lue lisää

Mikä pakko hintoja on nostaa, jos kuluttajilla on enemmän rahaa ostaa? Silloinhan yrityksiin tulee enmmän rahaa. Vain kapitalistinen ahneus pakottaa riistämään. Jokin lakipykälä voitaisiin tietysti asettaa, joka täsmentää, missä rajoissa hintoja ylipäätään voidaan nostaa. On valitettavaa, että esimerkiksi vuokraa saadaan nykyään kiskoa niin paljon kuin sielu sietää. Se on kohottanut asumisen hinnan järjettömyyksiin.

Keskuspankki on keskuspankki olipa se missä tahansa, vaikka Frankfurtissa.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Mikä pakko hintoja on nostaa, jos kuluttajilla on enemmän rahaa ostaa? Silloinhan yrityksiin tulee enmmän rahaa. Vain kapitalistinen ahneus pakottaa riistämään. Jokin lakipykälä voitaisiin tietysti asettaa, joka täsmentää, missä rajoissa hintoja ylipäätään voidaan nostaa. On valitettavaa, että esimerkiksi vuokraa saadaan nykyään kiskoa niin paljon kuin sielu sietää. Se on kohottanut asumisen hinnan järjettömyyksiin.

Keskuspankki on keskuspankki olipa se missä tahansa, vaikka Frankfurtissa.

Lue lisää

Mikä pakko hintoja on nostaa, jos kuluttajilla on enemmän rahaa ostaa?
---------------------
Kuluttaja ei välttämättä osta enempää kuin tarvitsee

Silloinhan yrityksiin tulee enmmän rahaa.
---------------------
Yritykselle on riski luottaa tuohon, jos sen verot ovat nousseet.

Vain kapitalistinen ahneus pakottaa riistämään. Jokin lakipykälä voitaisiin tietysti asettaa, joka täsmentää, missä rajoissa hintoja ylipäätään voidaan nostaa.
---------------------
On hyvä tehdä ero kapitalismin ja markkinatalouden välillä, eli kannattaa pyrkiä mahdollisimman vapaaseen markkinatalouteen, jossa oin paljon myyviä yrityyksiä tarjoamassa tuotteitaan. Silloin hinta pysyy alhaalla ja laatu korkeana. Monopolikapitalismissa näin ei käy.

On valitettavaa, että esimerkiksi vuokraa saadaan nykyään kiskoa niin paljon kuin sielu sietää. Se on kohottanut asumisen hinnan järjettömyyksiin.
--------------------
Vuokratasoon vaikuttaa aika moni asia, mm. energian ja veden hinta, rakennus- ja remonttikustannukset, kiinteistövero, isännöitsijä- ja tilitoimistojan palkkiotaso, yms. vuokranantajan maksettavat kustannukset, sekä tietysti taloyhtiön vastikkeiden taso ja vuokratulosta maksettavaksi tulevat verot.

Nämä kaikki vuokralainen joutuu vuokrallaan kattamaan, että vuokranantajalle jäisi vielä jotain nettotuloakin asuntoon sijoittamalleen pääomalle.

tuottaminen.. kirjoitti:

ole tuottavaa työtä, sentään sapuskat 5,5 miljoonalle ihmiselle joka päivä. Tuki on tuottajan palkkaa mutta taitaa olla liian vaikea asia käsittää ja tuo tahto puolikin on vähän hakusessa, tuottajat ei tukitaloutta halua he haluavat tuotteistaan sellaisen hinnan että se kannattaa ilman tukitaloutta, tuet ovat kuluttajan keksintö jolla he saavat tuottajat hallintaansa..

Lue lisää

Mikäli tuottajat haluaisivat luopua tukijärjestelmästä, he eivät pyrkisi sitä kasvattamaan entisestään. Viro itsenäistymisen jälkeen luopui kokonaan maataloustuista ja tuloksena oli väliaikaisesti maataloustuotteiden hinnannousu. Nopeasti hinnan kuitenkin laskivat, kun kilpailu pääsi käyntiin. Tuloksena oli Viron maatalouden kannattavuuden nousu, tilakoot kasvoivat ja kuluttajaystävällinen tuotanto käynnistyi. Virolainen maanviljelijä saa nykyisin vain Unionin tuet ja tuottaa varsin kilpailukykyisesti maataloustuotteita.

Mikäli Suomessa luovuttaisiin kansallisista tuista, silloin täälläkin maatalousmaan hintataso laskisi. Tilojen koko kasvaisi ja tuottaminen olisi kannattavampaa ja tehokkaampaa. Jos tuottajat ottaisivat tuotteistaan sellaisen hinnan, että maanviljelys näillä meidän rakenteillamme kannattaisi, tuotteet jäisivät viljelijöiden käsiin.

Vapaa markkinatalous ei salli ylihinnoittelua ja koska näin on, silloin tuottamaton toiminta loppuu nopeasti, ellei sitä yhteisin varoin tueta. Suomeen ryhdyttäisiin tuomaan maataloustuotteita, joiden hinta määräytyisi markkinatalousmekanismien mukaisesti. Hinta siis laskisi, koska ostaminen on edullisempaa, kuin tuottaminen on näillä tuotantokustannuksilla. Unionin tuet laskevat tuontielintarvikkeidenkin hintoja, hintojenlasku olisi jopa merkittävä.

Vertailukohdaksi voidaan ottaa Viron elintarvikkeet, ero on aika huima. Tuotteiden hinnanmuodostus markkinoilla on riippumaton ostajien ostokyvystä, jos kilpailua on riittävästi. Markkinatalousmekanismi pitää huolta siitä, että tuotantokulut pysyvät kohtuudessa ja tuottaminen on kannattavaa, ellei näin ole, lisäarvoa on haettava vaikka laadullisin tekijöin, tai lopettaa tuottamaton puuhastelu.

Niinpä niin kirjoitti:

Mikäli tuottajat haluaisivat luopua tukijärjestelmästä, he eivät pyrkisi sitä kasvattamaan entisestään. Viro itsenäistymisen jälkeen luopui kokonaan maataloustuista ja tuloksena oli väliaikaisesti maataloustuotteiden hinnannousu. Nopeasti hinnan kuitenkin laskivat, kun kilpailu pääsi käyntiin. Tuloksena oli Viron maatalouden kannattavuuden nousu, tilakoot kasvoivat ja kuluttajaystävällinen tuotanto käynnistyi. Virolainen maanviljelijä saa nykyisin vain Unionin tuet ja tuottaa varsin kilpailukykyisesti maataloustuotteita.

Mikäli Suomessa luovuttaisiin kansallisista tuista, silloin täälläkin maatalousmaan hintataso laskisi. Tilojen koko kasvaisi ja tuottaminen olisi kannattavampaa ja tehokkaampaa. Jos tuottajat ottaisivat tuotteistaan sellaisen hinnan, että maanviljelys näillä meidän rakenteillamme kannattaisi, tuotteet jäisivät viljelijöiden käsiin.

Vapaa markkinatalous ei salli ylihinnoittelua ja koska näin on, silloin tuottamaton toiminta loppuu nopeasti, ellei sitä yhteisin varoin tueta. Suomeen ryhdyttäisiin tuomaan maataloustuotteita, joiden hinta määräytyisi markkinatalousmekanismien mukaisesti. Hinta siis laskisi, koska ostaminen on edullisempaa, kuin tuottaminen on näillä tuotantokustannuksilla. Unionin tuet laskevat tuontielintarvikkeidenkin hintoja, hintojenlasku olisi jopa merkittävä.

Vertailukohdaksi voidaan ottaa Viron elintarvikkeet, ero on aika huima. Tuotteiden hinnanmuodostus markkinoilla on riippumaton ostajien ostokyvystä, jos kilpailua on riittävästi. Markkinatalousmekanismi pitää huolta siitä, että tuotantokulut pysyvät kohtuudessa ja tuottaminen on kannattavaa, ellei näin ole, lisäarvoa on haettava vaikka laadullisin tekijöin, tai lopettaa tuottamaton puuhastelu.

Lue lisää

Keski-Euroopassa on paljon pienleipomoita, useita joka kaupungeissa. Keski-Euroopassa on myös aivan toisenlainen tuoreen leivän kulttuuri kuin meillä, siellä ei syödä eilen leivottua eikä muovipuyssiin pakattua leipää ja leipää ostetaan vain sen verran kuin sinä päivänä syödään. Pienleipomoiden myymälöitä oin tiheässä ja niiden valikoimnat ovat hyyvin runsaat ja laatu hyvä.

Luulisi, että tällainen on tehotonta ja kallista, mutta ei se ole. Kun kuluttaja haluaa tuoretta leipää, hänellä on valinnan varaa mistä sen ostaa. Laatu ratkaisee ja hinta.

Kaikkialta Keski- ja Etelä-Euroopasta saa erittäin maukasta leipää murto-osalla siitä, mitä suomalainen suurleipomoiden automaattilinjoilla tuotettu ja pakattu muovipussileipä maksaa.

maataloustuet.. kirjoitti:

tuli -95 EU:n liittymisen myötä..

Olin unohtanut sanoa, että puhe on Kekkosen presidenttikauden ajoista ennen EU:ta ja Neuvostoliiton hajoamista. Siihen aikaan maataloustuet olivat täysin kansallisella pohjalla.

Transit_mies kirjoitti:

Mikä pakko hintoja on nostaa, jos kuluttajilla on enemmän rahaa ostaa?
---------------------
Kuluttaja ei välttämättä osta enempää kuin tarvitsee

Silloinhan yrityksiin tulee enmmän rahaa.
---------------------
Yritykselle on riski luottaa tuohon, jos sen verot ovat nousseet.

Vain kapitalistinen ahneus pakottaa riistämään. Jokin lakipykälä voitaisiin tietysti asettaa, joka täsmentää, missä rajoissa hintoja ylipäätään voidaan nostaa.
---------------------
On hyvä tehdä ero kapitalismin ja markkinatalouden välillä, eli kannattaa pyrkiä mahdollisimman vapaaseen markkinatalouteen, jossa oin paljon myyviä yrityyksiä tarjoamassa tuotteitaan. Silloin hinta pysyy alhaalla ja laatu korkeana. Monopolikapitalismissa näin ei käy.

On valitettavaa, että esimerkiksi vuokraa saadaan nykyään kiskoa niin paljon kuin sielu sietää. Se on kohottanut asumisen hinnan järjettömyyksiin.
--------------------
Vuokratasoon vaikuttaa aika moni asia, mm. energian ja veden hinta, rakennus- ja remonttikustannukset, kiinteistövero, isännöitsijä- ja tilitoimistojan palkkiotaso, yms. vuokranantajan maksettavat kustannukset, sekä tietysti taloyhtiön vastikkeiden taso ja vuokratulosta maksettavaksi tulevat verot.

Nämä kaikki vuokralainen joutuu vuokrallaan kattamaan, että vuokranantajalle jäisi vielä jotain nettotuloakin asuntoon sijoittamalleen pääomalle.

Lue lisää

Kapitalistinen valtio, julkinen sektori, on nimenomaan luotu turvaamaan tuotannollinen toiminta, tuotannollisen toiminnan edellytykset. Siksi on vain oikeus ja kohtuus, että firmat kustantavat koko julkisen sektorin. Ei ole mitään järkeä riistää kansalaista vähintäänkin kahteen kertaan: ensin työssä ja sitten verotuksella. Julkisin varoin luodaan infrastruktuuri, koulutus, terveydenhoito jne, jotta maassa olisi toimintakykyistä tuotantovoimaa. Kirkko puolestaan aivopesee väen kuuliaisuuteen ja herran nuhteeseen ja noudattaa täysin eduskunnan säätämiä lakeja, joten jumalakin on tämän mukaan kapitalistien käsikassara.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kapitalistinen valtio, julkinen sektori, on nimenomaan luotu turvaamaan tuotannollinen toiminta, tuotannollisen toiminnan edellytykset. Siksi on vain oikeus ja kohtuus, että firmat kustantavat koko julkisen sektorin. Ei ole mitään järkeä riistää kansalaista vähintäänkin kahteen kertaan: ensin työssä ja sitten verotuksella. Julkisin varoin luodaan infrastruktuuri, koulutus, terveydenhoito jne, jotta maassa olisi toimintakykyistä tuotantovoimaa. Kirkko puolestaan aivopesee väen kuuliaisuuteen ja herran nuhteeseen ja noudattaa täysin eduskunnan säätämiä lakeja, joten jumalakin on tämän mukaan kapitalistien käsikassara.

Lue lisää

Siksi on vain oikeus ja kohtuus, että firmat kustantavat koko julkisen sektorin
----------------
Keiden rahoilla firmat kustantaisivat tuon kaiken?

Transit_mies kirjoitti:

Siksi on vain oikeus ja kohtuus, että firmat kustantavat koko julkisen sektorin
----------------
Keiden rahoilla firmat kustantaisivat tuon kaiken?

Myymällään tuotannolla tietysti.

Niinpä niin kirjoitti:

Mikäli tuottajat haluaisivat luopua tukijärjestelmästä, he eivät pyrkisi sitä kasvattamaan entisestään. Viro itsenäistymisen jälkeen luopui kokonaan maataloustuista ja tuloksena oli väliaikaisesti maataloustuotteiden hinnannousu. Nopeasti hinnan kuitenkin laskivat, kun kilpailu pääsi käyntiin. Tuloksena oli Viron maatalouden kannattavuuden nousu, tilakoot kasvoivat ja kuluttajaystävällinen tuotanto käynnistyi. Virolainen maanviljelijä saa nykyisin vain Unionin tuet ja tuottaa varsin kilpailukykyisesti maataloustuotteita.

Mikäli Suomessa luovuttaisiin kansallisista tuista, silloin täälläkin maatalousmaan hintataso laskisi. Tilojen koko kasvaisi ja tuottaminen olisi kannattavampaa ja tehokkaampaa. Jos tuottajat ottaisivat tuotteistaan sellaisen hinnan, että maanviljelys näillä meidän rakenteillamme kannattaisi, tuotteet jäisivät viljelijöiden käsiin.

Vapaa markkinatalous ei salli ylihinnoittelua ja koska näin on, silloin tuottamaton toiminta loppuu nopeasti, ellei sitä yhteisin varoin tueta. Suomeen ryhdyttäisiin tuomaan maataloustuotteita, joiden hinta määräytyisi markkinatalousmekanismien mukaisesti. Hinta siis laskisi, koska ostaminen on edullisempaa, kuin tuottaminen on näillä tuotantokustannuksilla. Unionin tuet laskevat tuontielintarvikkeidenkin hintoja, hintojenlasku olisi jopa merkittävä.

Vertailukohdaksi voidaan ottaa Viron elintarvikkeet, ero on aika huima. Tuotteiden hinnanmuodostus markkinoilla on riippumaton ostajien ostokyvystä, jos kilpailua on riittävästi. Markkinatalousmekanismi pitää huolta siitä, että tuotantokulut pysyvät kohtuudessa ja tuottaminen on kannattavaa, ellei näin ole, lisäarvoa on haettava vaikka laadullisin tekijöin, tai lopettaa tuottamaton puuhastelu.

Lue lisää

tukitaloudesta ei päätä tuottajat vai edellytätkö että tuottajien pitää olla "korkea otsaisia" ja kieltäytyä tukitaloudesta kun se häiritsee joidenkin mielenrauhaa. Hauskanen on myös ehdotus Suomen luopumisesta tuista, tarkoitat varmaan että luovutaan kaikkialta, silloin Suomalainen tuottaja on vahvoilla jo yksin elintarvikkeidemme laatu jyrää tuontiruuan.
Virossa ruoka on huippukallista, noin kolme kertaa kalliimpaa kuin meillä, kuten sanoin olet aikamoinen satusetä kaiken kaikkiaan..

Transit_mies kirjoitti:

>>tuottajathan ei maataloustuesta mitään hyödy, maataloustuen pienentyessä he vain joutuvat yhä enemmän laittamaan omistaan, tällä hetkellä noin puolet tuloistaan kuluttajan hyväksi

Lue lisää

kohdalleen, tuottajan palkka tulee yksinomaan tuista, jopa niin että puolet tukipotista maksetaan suoraan kuluttajalle, sen voi itsekin helposti laskea, maataloustulo siinä miljardin, maataloustuki rapiat kaksi miljardia.
"Tukien lisää vaatimen" on oma mielipiteesi, niillä korteilla on pelattava mitä on jaettu, tuottajat haluaa tukitaloudesta eroon.
Kaupan osuus on kasvanut mutta niin on kulutkin, esim, kauppapalatsien rakentamiseen ei kauppa ole yksin "syyllinen" vaan kuluttajat ohjailevat rakentamista, asiakkaat menee sinne missä on komein kauppa..

Transit_mies kirjoitti:

Olin unohtanut sanoa, että puhe on Kekkosen presidenttikauden ajoista ennen EU:ta ja Neuvostoliiton hajoamista. Siihen aikaan maataloustuet olivat täysin kansallisella pohjalla.

Lue lisää

ei maksettu kansallisia sen paremmin kuin muitakaan suoria maataloustukia, tukitalous tuli EU:n myötä, ruuan hinnan alentaminen maataloustuen avulla oli yksi keskeinen tekijä EU:n liityttäessä..

Transit_mies kirjoitti:

Kotimainen tukitalous on siitä peräisin, että pienviljelijä ei elänyt peltonsa tuotannon myynnillä ja isommatkin tilalliset olivat sodan jälkeen kovilla. Sittemmin tukiaispolitiikasta tuli maalaisliiton poliittinen tavoite, kun inflaatio kasvatti verotuloja, niin niistä jaettiin rahaa maataloustukeen kilpaa sen kanssa, mitä sosialidemokraatit jakoivat sosiaalitukeen. Tältä ajalta on peräisin termi lehmänkaupat, kun maalaisliitto ja demarit jakoivat inflaation kasvattamaa verorahaa sulle-mulle-tekniikalla toisilleen ja riitelivät siitä kumpi saisi enemmän.

Tämä johti 50-luvun ylituotantoon ja niin kuin toisaalla sanon myös munien ylituotantoon 60-luvulla. Jos tätä päivää ajattelet, niin broilerin ylituotanto on niin valtavaa, ettei tavallista kanaa ole saanut mistään enää pariin kymmeneen vuoteen. Jos et muuten tiedä, niin kunnolla haudutettu ja mureaksi kypsennetty kana on paljon maukkaampaa kuin höttöinen ja nopeasti kasvatettu broileri.

Elintarviketuotannon omavaraisuus saavutettiin muuten aika pian sotien jälkeen, minkä jälkeen ylituotantoa ruvettiin dumppaamaan vientiin halvemmalla, mitä suomalainen kuluttaja maksoi samasta tuotteesta.

Yllä ei ole sanaakaan vääristelyä, minkä tiedät itsekin, jos kerran ole asioista perillä.

Lue lisää

maksettiin vasemmiston vaatimuksesta jolla estettiin maidon hinnan nousu ja oli sosiaalitukea luonteeltaan jota maksettiin pientiloille, lehmänkauppa juttu on mielikuvituksesi tuotetta, maataloustulolaki oli voimassa ja sen mukaan elettiin, "ylituotanto" syntyi kun rajat avattiin kauppasopimuksilla tuonnille eikä omaa tuotantoa saatu supistumaan tarpeeksi nopeasti eli maassamme ei koskaan ole tuotettu elintarvikkeita yli oman tarpeen ja tappiota ei viennistä syntynyt sen tietää jokainen joka vähänkin kansantaloutta ymmärtää..

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Myymällään tuotannolla tietysti.

Siis kuluttajilta saamillaan rahoilla.

Aloitapa lukukierros ketjun alusta.

18+18=36 kirjoitti:

Siis kuluttajilta saamillaan rahoilla.

Aloitapa lukukierros ketjun alusta.

Ei suinkaan no niin, vaan yritys saa rahat kuluttajilta ja muilta sijoittajilta. Koko talouden raha tulee keskuspankista, joka antaa ja ottaa sitä niin paljon, että talous pysyy tasapainossa. Mutta jo oman käsityksesi mukaankin on mahdollista, että verot voidaan huoleti laittaa yritysten maksettaviksi, miksi rasittaa niillä kansalaista.

Me haemme leivät kaupasta. Jos kaikki suomalaiset ryhtyisivät maanviljelijöiksi, voisimme alkaa luoda suhteita Pohjois-Koreaan ja Afrikan kaikkein huonoimmin kehittyneisiin maihin. Näin olisimme omiemme joukossa.

Niin kauan kuin mitään tiukkaa paikkaa ei ole, saamme ruokaa myös ulkomailta. Jos taas haluamme varautua siihen tiukkaan paikkaan, maataloutta pitäisi suunnitella ja suunnata sen varalta ihan erilaiseksi. Ensiksi pitäisi luopua koneellisesta maataloudesta, sillä tiukan paikan tullen yleensä loppuu tarvittava energia ensimmäisenä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Me haemme leivät kaupasta. Jos kaikki suomalaiset ryhtyisivät maanviljelijöiksi, voisimme alkaa luoda suhteita Pohjois-Koreaan ja Afrikan kaikkein huonoimmin kehittyneisiin maihin. Näin olisimme omiemme joukossa.

Niin kauan kuin mitään tiukkaa paikkaa ei ole, saamme ruokaa myös ulkomailta. Jos taas haluamme varautua siihen tiukkaan paikkaan, maataloutta pitäisi suunnitella ja suunnata sen varalta ihan erilaiseksi. Ensiksi pitäisi luopua koneellisesta maataloudesta, sillä tiukan paikan tullen yleensä loppuu tarvittava energia ensimmäisenä.

Lue lisää

Silloin Te alsfalttihiiret tulitte koppinenne maalaistaloista mökeistä hakemaan leipää. Kysyimme, että miksette syö sitä ulkomailta saatavaa leipää, jota olette vuosikaudet kehuneet halvalla saatavan. Olitte aika hiljaa ja turvat olivat itkunsekaisessa ilmeessä.
Leipää saitte.
Niin se voi käydä nykyisinkin jos tulee joku kriisi maailmalla, että eipä kannattaisi maalaisia junteiksi haukkua.
Leipää ja lihaa on maalla.
Maitoa myös, ilman Valion ja Arlan hyllyjä!
_ Ai niin Paavo puheenjohtajaksi ja Jarmo jatkamaan.

Ei Eero kirjoitti:

Silloin Te alsfalttihiiret tulitte koppinenne maalaistaloista mökeistä hakemaan leipää. Kysyimme, että miksette syö sitä ulkomailta saatavaa leipää, jota olette vuosikaudet kehuneet halvalla saatavan. Olitte aika hiljaa ja turvat olivat itkunsekaisessa ilmeessä.
Leipää saitte.
Niin se voi käydä nykyisinkin jos tulee joku kriisi maailmalla, että eipä kannattaisi maalaisia junteiksi haukkua.
Leipää ja lihaa on maalla.
Maitoa myös, ilman Valion ja Arlan hyllyjä!
_ Ai niin Paavo puheenjohtajaksi ja Jarmo jatkamaan.

Lue lisää

keskustelu turhan jauhamista. Sehän on niin, että meitä kaikkia tarvitaan. Maalaisia tarvitaan tuottamaan elintarvikkeita, kaupunkilaisia työskentelemään tehtaissa ja konttoreissa ym:ssa tuotantolaitoksissa.

Emme pärjäisi ilman toinen toisiamme, joten antakaamme arvo toisillemme.

Asiasta toiseen, mitä Paavo Väyryseen tulee, niin hänen ajatuksensa turpeen käytöstä on aivan pielessä. Jarmo Korhonen joutaa lähteä. En ole kepulainen, mutta inhottaa tuo tyyppi.

Äkänen akka kirjoitti:

keskustelu turhan jauhamista. Sehän on niin, että meitä kaikkia tarvitaan. Maalaisia tarvitaan tuottamaan elintarvikkeita, kaupunkilaisia työskentelemään tehtaissa ja konttoreissa ym:ssa tuotantolaitoksissa.

Emme pärjäisi ilman toinen toisiamme, joten antakaamme arvo toisillemme.

Asiasta toiseen, mitä Paavo Väyryseen tulee, niin hänen ajatuksensa turpeen käytöstä on aivan pielessä. Jarmo Korhonen joutaa lähteä. En ole kepulainen, mutta inhottaa tuo tyyppi.

Lue lisää

Ruotsalaiset vetävät taas edut itselleen kun heillä turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Käynnitävät kohta polttoaineen valmistuksen ja näyttävät kiivaalle Maurille ja m,uille epäilijöille närhenmunat.
Jos Suomessa ymmärrettäisiin, myös Mauri, suosia turvetta saataisiin 4 %:n soiden käytöllä kaikki energia Suomen omista soista. Loppuisi öljynosto kun omista soista saataisiin kaikki energia.
Ihmettelen miksi näin ei ole.
Maurikin puhuu kyllä kotimaisesta energiasta, mutta vain vesivoimasta. Ja tehottomiksi osoittautuneista tuulimyllyistä.
Kun turve otettaisiin energianlähteeksi rikastuisimme kuten hurrit.
Kyllä Paavo on ainoa ehdokkaista joka tajuaa kuinka Suomi nousee lamasta.
PS:
sinulle ei kepulaiselle sanon, että pidäpä leipäläpesi kiinni ettei punademarisuus karkota lapsia.

Ei Eero kirjoitti:

Silloin Te alsfalttihiiret tulitte koppinenne maalaistaloista mökeistä hakemaan leipää. Kysyimme, että miksette syö sitä ulkomailta saatavaa leipää, jota olette vuosikaudet kehuneet halvalla saatavan. Olitte aika hiljaa ja turvat olivat itkunsekaisessa ilmeessä.
Leipää saitte.
Niin se voi käydä nykyisinkin jos tulee joku kriisi maailmalla, että eipä kannattaisi maalaisia junteiksi haukkua.
Leipää ja lihaa on maalla.
Maitoa myös, ilman Valion ja Arlan hyllyjä!
_ Ai niin Paavo puheenjohtajaksi ja Jarmo jatkamaan.

Lue lisää

Nyt me veronmaksajat kustannamme vuosittain vähintään puolet siitä siitä tuotetusta leivästä, lihasta, maidosta, munista ja jopa kukista. Kyllä kai meillä nyt jo tällä panostuksella pitää ollakin joku oikeus siihen, että näitä tuotteita meille kohtuullinen määrä tuotetaan. Tarkoitatko, että tuottajalla pitäisi olla oikeus olla myymättä tuotteitaan ja pistää silti tukirahat liiveihinsä. Eihän teillä kepulaisilla näytä olevan minkäänlaista nöyryyttä maksajienne edessä. Koettaisitte edes hävetä, kun tuommoisia kirjoitatte.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nyt me veronmaksajat kustannamme vuosittain vähintään puolet siitä siitä tuotetusta leivästä, lihasta, maidosta, munista ja jopa kukista. Kyllä kai meillä nyt jo tällä panostuksella pitää ollakin joku oikeus siihen, että näitä tuotteita meille kohtuullinen määrä tuotetaan. Tarkoitatko, että tuottajalla pitäisi olla oikeus olla myymättä tuotteitaan ja pistää silti tukirahat liiveihinsä. Eihän teillä kepulaisilla näytä olevan minkäänlaista nöyryyttä maksajienne edessä. Koettaisitte edes hävetä, kun tuommoisia kirjoitatte.

Lue lisää

Otapa selville kenen rahoilla Teidän Hesa on rakennettu, kenen selkänahasta on otettu Teidän huvituslinnojen hinnat, saelvitä myös mistä ovat kotoisin Hesan verotulot.
Kerro sitten kenen pitää hävetä.
Sinun ja kaltaistesi.
Olette lypsäneet järjettömillä keskittämispäätöksillä Suomen koulutetun nuorison ilmaiseksi työvoimaksi ja Teidän ihrapatojen hämmentäjäksi.
Tulkaa edes päiväksi luomaan sontaa älkääkä sitä aina toisille syöttäkö.
Jo olette munattomia tuhkamunia koko city-sakki

Mielipidepankki kirjoitti:

Nyt me veronmaksajat kustannamme vuosittain vähintään puolet siitä siitä tuotetusta leivästä, lihasta, maidosta, munista ja jopa kukista. Kyllä kai meillä nyt jo tällä panostuksella pitää ollakin joku oikeus siihen, että näitä tuotteita meille kohtuullinen määrä tuotetaan. Tarkoitatko, että tuottajalla pitäisi olla oikeus olla myymättä tuotteitaan ja pistää silti tukirahat liiveihinsä. Eihän teillä kepulaisilla näytä olevan minkäänlaista nöyryyttä maksajienne edessä. Koettaisitte edes hävetä, kun tuommoisia kirjoitatte.

Lue lisää

mitään vääntää. Höh, noin 47 000 euroa maataloustuki/tila, tilan tuotos noin 19 000 euroa/tila, keskimäärin, miinusta 28 000 euroa. Juuri hiljattain oli hesarissa.

Mikäli tuommoista matematiikkaa sovellettaisiin normaaliin yritystoimintaan, olisimme pohjois-korean tasolla.

Maanviljelijä on elinkeinonharjoittaja. Yrittäjä on väärä termi.

kepulaisille on kirjoitti:

mitään vääntää. Höh, noin 47 000 euroa maataloustuki/tila, tilan tuotos noin 19 000 euroa/tila, keskimäärin, miinusta 28 000 euroa. Juuri hiljattain oli hesarissa.

Mikäli tuommoista matematiikkaa sovellettaisiin normaaliin yritystoimintaan, olisimme pohjois-korean tasolla.

Maanviljelijä on elinkeinonharjoittaja. Yrittäjä on väärä termi.

Lue lisää

tuon verran pitäisi tulla voittoa eikä tappiota.

maksamaan. kirjoitti:

tuon verran pitäisi tulla voittoa eikä tappiota.

veronmaksajille, tappioksi.

kepulaisille on kirjoitti:

mitään vääntää. Höh, noin 47 000 euroa maataloustuki/tila, tilan tuotos noin 19 000 euroa/tila, keskimäärin, miinusta 28 000 euroa. Juuri hiljattain oli hesarissa.

Mikäli tuommoista matematiikkaa sovellettaisiin normaaliin yritystoimintaan, olisimme pohjois-korean tasolla.

Maanviljelijä on elinkeinonharjoittaja. Yrittäjä on väärä termi.

Lue lisää

Vieläkö täällä on henkilö joka uskoo Hesarin juttuihin.
Kun Hesari kertoo, että aurinko paistaa kannattaa katsoa ikkunasta ulos ennenkuin uskoo.
Sontaa kertonut ja lähdesuojaan vedoten toimittajat paenneet vastuusta.
Nyt taisi tulla stoppi kun menivät julkaisemaan esitutkinta-aineistoa.
Lukekaa Iltalehdestä miten asiassa on käymässä.
Lähdesuoja rapisee ja poliisit tutkii, oikeus käsittelee ja joku saattaa päästä lukemaan tiilenpäitä.

Ei Eero kirjoitti:

Silloin Te alsfalttihiiret tulitte koppinenne maalaistaloista mökeistä hakemaan leipää. Kysyimme, että miksette syö sitä ulkomailta saatavaa leipää, jota olette vuosikaudet kehuneet halvalla saatavan. Olitte aika hiljaa ja turvat olivat itkunsekaisessa ilmeessä.
Leipää saitte.
Niin se voi käydä nykyisinkin jos tulee joku kriisi maailmalla, että eipä kannattaisi maalaisia junteiksi haukkua.
Leipää ja lihaa on maalla.
Maitoa myös, ilman Valion ja Arlan hyllyjä!
_ Ai niin Paavo puheenjohtajaksi ja Jarmo jatkamaan.

Lue lisää

"Silloin Te alsfalttihiiret tulitte koppinenne maalaistaloista mökeistä hakemaan leipää. Kysyimme, että miksette syö sitä ulkomailta saatavaa leipää, jota olette vuosikaudet kehuneet halvalla saatavan. Olitte aika hiljaa ja turvat olivat itkunsekaisessa ilmeessä."

Tuollaisessa kriisitilanteessa voidaan säätää lait elintarvikeiden pakkoluovutuksista. Sotapoliisi voi huolehtia niskuroivien isäntien kuriin laitosta. Ne pellot ja metsät voidaan tarpeen vaatiessa ottaa valtion haltuun ja isännät suorittamaan työpalvelua niiden viljelyllä. Viimesotienkaan aikana ei kysytty luovutetaanko talosta hevosia armeijan käyttöön. Isännän kannattaa muistaa että heinähatut ovat Suomessa marginaalinen vähemmistö jonka on turha kuvitella sanelevansa ehtoja kriisitilanteessa.

Luin kerran jutun jossa eräs isäntä valitti suureen ääneen kuinka talosta jouduttiin luovuttaman hevosia armeijalle. Minua kuvotti. Tuolta isännältä pitäisi ottaa puolet tilasta valtiolle korvauksena maaomaisuuden suojelusta. Moni maata omistamaton menetti poikansa viimesodissa mutta tämä ökyisäntä piti suurimpana vääryytenä sitä että menetti muutaman hevosen maanpuolustuksen hyväksi.

Täällä tuntuu moni elävän -30 luvulla jolloin maanviljelyllä oli vielä taloudellsta merkitystä. Eerokaan ei tahdo ymmärtää että maanviljely taloudellinen merkitys on Suomelle marginaalinen. Suomen talouden selkäranka vientiteollisuus on kriisissä mutta kepulaiset elävät aivan omassa todellisuudessaan jossa maan talouden tulevaisuus riippuu risutukien suuruudesta.

....siis kirjoitti:

veronmaksajille, tappioksi.

tuet ja tappiot häviävät ja kaikki on tyytyväisiä..

27.10.2008 Kauppalehti: ”Väyrynen kehottaa ostamaan alihankintaa - ulkomailta
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan yritysten kannattaisi siirtää tilauksia ulkomaille ennemmin kuin tuoda työvoimaa Suomeen.
- Jotkut yritykset ovat ryhtyneet värväämään työvoimaa ulkomailta. Tämä on edelleen monessa tapauksessa käyttökelpoinen vaihtoehto, mutta sen rinnalla on viisasta pohtia mahdollisuuksia käyttää hyväksi ulkomaisia alihankintoja.
- Ulkomailta värvätylle on maksettava sama palkka kuin muillekin työntekijöille, ja maahanmuutosta aiheutuu merkittävät kustannukset koko yhteiskunnalle. Ulkomainen alihankinta saattaa tulla yritykselle halvemmaksi kuin kotimaassa tuontityövoimalla teetetty työ, hän sanoi valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Rovaniemellä lauantaina.
Väyrysen mielipide on tähän ajankohtaan nähden yllättävä, sillä yritykset alkavat kärsiä tilauskannan hupenemisesta.
Väyrysen mielessä ovat erityisesti suomalaisyritysten mahdollisuudet tuottaa tavaroita Venäjällä, lähellä Suomen rajaa.
- Tähän liittyen vireillä on mm. osaamiskeskusten ja teollisuuskylien kehittäminen Karjalan tasavaltaan, Murmanskin ja Leningradin alueille sekä Pietarin kaupunkiin.
- Esimerkiksi Alakurttiin suunnitellaan puualan osaamiskeskusta, jonne suomalaiset yritykset voisivat suunnata alihankintojaan. Tällaiset keskukset voisivat palvella laajemminkin erityisesti puunjalostus-, sähkö- ja metallialojen yrityksiä.
Jari Peltola”