Kuinka hyvin vatsa/suolisto syöpä havaitaan ultraäänitutkimuksessa vai havaitaanko ollenkaan?
Väärä paikka kysyä, mutta kysyn kuitenkin.
qwertyuiopåäää
61763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tehdään kyllä muitakin tutkimuksia kuin ultraääni.
Tässä kopio tuolta sivulta http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/mahasyopa/
Tutkimukset
Jos potilaalla epäillään mahasyöpää, tehdään tavallisesti mahalaukun tähystys, jossa käytetään ohutta, valaistua ja taipuisaa putkea eli gastroskooppia. Gastroskooppi viedään suun ja nielun kautta mahaan. Tarvittaessa nielu puudutetaan ja annetaan muutakin esilääkitystä, jotta potilas voisi rentoutua tutkimuksen aikana. Mahaa voidaan tutkia myös röntgenkuvauksella, jota ennen potilaalle juotetaan varjoainetta. Tämän avulla saadaan kuva mahalaukun limakalvosta. Röntgenkuvaus ei kuitenkaan ole luotettava paljastamaan mahasyöpää, ja tärkein tutkimus onkin nykyään tähystys.
Jos kudos näyttää tähystyksessä normaalista poikkeavalta, lääkäri ottaa siitä pienen näytepalan tutkimusta varten (biopsia). Kudospala tutkitaan mikroskoopissa, ja jos syöpäkudosta löytyy, kartoitetaan jatkotutkimuksilla taudin levinneisyys. Mahalaukun syöpä pyrkii leviämään ympäröiviin kudoksiin (haima, pallea, maksan alapinta, vatsanpeitteet ja imusolmukkeet) tai verenkierron mukana maksaan, keuhkoihin ja luustoon.
Kasvaimen levinneisyys kartoitetaan vatsan alueen kaiku- eli ultraäänitutkimuksella ja vatsan alueen tietokonetomografialla eli kerroskuvauksella. Mahalaukkua ja sen ympäristöä voidaan tutkia myös ns. endoskooppisella kaikututkimuksella, jossa tähystimeen liitetty ultraäänianturi antaa tietoa mahdollisen syöpäkasvaimen levinneisyydestä. Keuhkojen alue tutkitaan keuhkojen kerroskuvauksella tai tavallisella röntgenkuvalla. Nämä tutkimukset ovat kivuttomia. Kaikututkimuksessa lääkäri kuljettaa kaikuluotainanturia vatsan päällä ja syntyvä kaiku antaa kuvan vatsaontelon tilasta. Kerroskuvaus on vieläkin tarkempi. Siinä potilas makaa paikoillaan, ja röntgenlaiteen ja tietokoneen avulla kehosta piirtyy poikkileikkauksia näyttöruudulle.
Verikokeilla tarkistetaan hemoglobiini ja muu verenkuva sekä maksan toiminta.
suolistosyövästä, kun et itse kerran osaa googlata - hehe:
utkimukset
Paksu- tai peräsuolen syöpää epäiltäessä peräsuolen loppuosa tutkitaan yleensä ensimmäiseksi: lääkäri suojaa kätensä muovikäsineellä, tunnustelee peräaukon kautta ja etsii epätavallisia kyhmyjä. Lääkäri kiinnittää huomiota myös ulosteessa mahdollisesti esiintyvään vereen.
Perusteellisemmin peräsuolta ja paksusuolen loppuosaa tutkitaan erityisen tähystinlaitteen avulla (sigmoidoskooppi tai proktosigmoidoskooppi). Tämän menetelmän avulla löydetään noin puolet kaikista paksu- ja peräsuolen syövistä. Tutkimus ei yleensä aiheuta kipua, mutta se saattaa tuntua epämiellyttävältä. Tähystys voidaan tarvittaessa ulottaa koko paksusuolen alueelle, jolloin sitä kutsutaan kolonoskopiaksi. Tämä tutkimus saattaa aiheuttaa painetta ja voi olla jonkin verran kivulias.
Jos tähystyksessä näkyy normaalista poikkeavia kohtia, lääkäri ottaa kudosnäytteen (biopsia), joka tutkitaan mikroskoopissa. Näin selvitetään, löytyykö kudoksesta pahanlaatuisen kasvaimen merkkejä.
Tähystyksen sijasta tai lisäksi saatetaan tehdä kolografia, joka on röngenvarjoainetutkimus ja ulottuu koko paksusuolen alueelle. Tutkimuksessa röntgenlääkäri työntää peräsuoleen putken, jonka kautta ruiskutetaan varjoainetta. Laite kuvaa varjoaineen täyttämän suoliston. Tutkimus on jossain määrin epämiellyttävä ja aiheuttaa ohimenevästi jonkinasteisia kiristys- ja paineoireita.
Ennen tähystystä tai varjoainetutkimusta potilas tyhjentää suoliston ruokavaliolla ja tyhjennyslääkkeillä tai sitten pelkästään juomalla tyhjentävää nestettä 4-6 litraa vuorokauden ajan.
Paksu- ja peräsuolisyöpä vuotaa verta suoleen jaksottain tai jatkuvasti. Tämä voidaan osoittaa ulostenäytteestä 60-80%:ssa suolistosyövistä, mutta esiasteissa verta näkyy testissä vain 20-30%:lla. Puhdas näyte ei näin ollen sulje pois syövän tai esiasteen mahdollisuutta.
Kun paksu- tai peräsuolen syöpä on löydetty, tehdään lisätutkimuksia. Näiden avulla selvitetään, onko syöpä levinnyt alkukohtansa ulkopuolelle. Tavallisesti tarkastetaan ylävatsa ultraääni- eli kaikututkimuksella, joka on kivuton. Potilas makaa tutkimuspöydällä ja lääkäri liikuttaa kaikuluotainta vatsanpeitteiden päällä. Tutkimuksessa saadaan käsitys siitä, onko kasvain ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä maksaan.
Kaikututkimuksen avulla voidaan arvioida myös peräsuolisyövän paikallista laajuutta. Tässä tutkimuksessa kaikututkimuksen anturi viedään peräsuoleen. Tutkimus auttaa oikean hoitotavan valinnassa.
Tavanomaisella keuhkokuvauksella tarkastetaan keuhkojen tila. Joskus voidaan tehdä tietokonekuvaus (CT), jossa röntgenlaitteen avulla kehosta kuvantuu tarkkoja poikkileikkauksia näyttöruudulle ja saadaan käsitys vatsaontelon tai keuhkojen tilasta. Magneettikuvaus on tietyissä tilanteissa CT-tutkimustakin tarkempi. Magneettikuvaus on kuvantamistutkimus, joka käyttää magneettikenttää tuottamaan tarkkoja poikki- ja pituusleikkauskuvia ihmisestä. Se erottelee eri kudokset hyvin toisistaan ja sitä voidaan käyttää ongelmatilanteissa selvittämään kasvaimen levinneisyyttä.
Yleensä tutkitaan verinäytteestä myös ns. kasvainmerkkiaine (CEA), joka on syöpäsolujen elimistöön erittämä aine. Se on diagnosointivaiheessa koholla noin kolmanneksella paksu- ja peräsuolisyöpää sairastavista potilaista. Uusiutumistilanteissa se on koholla 60-80 %:lla potilaista. Sen pitoisuutta voidaan seurata ja sen perusteella arvioida hoidon tehoa.
Syöpäkasvaimen levinneisyys ja potilaan yleiskunto vaikuttavat hoidon valintaan ja paranemismahdollisuuksiin.
Googlailil kyllä pitkän tovin. Mutta muotoillaampa asia näin.
Jos on käynyt ultraääni tutkimuksessa ja vatsan alueella onkin jokin syövän alku. Niin kuinka suurella todennäköisyydellä tämä kasvain havaitaan tai jää havaitsematta. Eli jos siellä on jotain mitä ei epäillä, mutta jonkin muun asian takia käydään UÄ tutkimuksessa niin huomataanko tuo mahdollinen kasvain vai ei?
on aika vaikea havaita jotain pientä syövän alkua. Maksasyöpä saattaisi näkyäkin, tai munuaissyöpä. Mutta joku pieni suolisyöpä voi olla vaikka ihan suolen sisällä, ei sitä kyllä ultraäänellä löydä.
tutkittu uä:llä jostain syystä, mikä lie syy ja oireet olleet kun on uä:hän päädytty, ja siinä ei mitään epänormaalia ole ollut, ja sitten oireet lisääntyvät ja päädytään tekemään skopia ja todetaan kasvain, niin tuota se on aika paha käydä sitten osoittamaan, että se oli jo silloin uä:n aikaan olemassa.
Miksiköhän sinä et luota siihen, että on valittu oikeat tutkimukset? Onko sinulla joku epäterve epäluottamus ja epäilys terveydenhuollon ns. ammattilaisia kohtaan? Ei terveydenhuollon ihmisiä sovi epäillä, siitä joutuu psykiatrin puheille!
UÄ-tutkimus antaa viitteitä, biopsiallahan asia selvitetään. Suolistosyöpien diagnosointina tähystys (ja biops.otto)