Tässäkin on varmaan pohjimmiltaan kyse avautumisesta, eikä todellisesta avun hakemisesta, mutta hyvät neuvot olisi silti tervetulleita. Tilanne on siis seuraava.
Meillä oli ollut kotona pientä kärhämää, mutta ei todellakaan mitään vakavaa. Avovaimo lähti käymään jossain ja närkästyksissään ei suostunut kertomaan mihin oli menossa. Minä sitten sillävälin vedin kotona tolkuttomat kännit ja muijan palattua aloitin massiivisen riidan. Riehuin ja möykkäsin kunnes sammuin ja aamulla heräsin emännän pakatessa laukkujaan. Jäin yksin tyhjään kämppään miettimään tekosiani armottomassa morkkiksessa. Tehty mikä tehty ja seuraamukset ansaitsen, kun ei edes ollut ensimmäinen kerta kun urpoilen kännispäiten vaikka hyvin harvinainen ilmiö onkin kyseessä, mutta tapahtuman jälkipyykki on hieman erikoista.
Nainen käy jokapäivä pitämässä seuraa ja ruokaa tuomassa. Kerran nukuttiinkin yhdessä. Asiasta on puhuttu ja yhteinen tulevaisuus kuulemma saattaa olla vielä mahdollinen jos olen ihmisiksi ja osoitan rakastavani häntä. Hienoa, että mulle annetaan vielä toivoa, mutta tilanne on piinallinen. Olen jumissa tyhjässä talossa keskellä metsää ilman autoa tai mitään tekemistä. En tiedä onko tässä kyse siitä, että muija haluaa rankaista minua kunnolla ja kun olen nöyristellyt tarpeeksi niin avokki tulee takaisin jos ei ole parempaa sillävälin löytänyt. Vaiko vain siitä, että hän pelkää minun ryyppäävän ja satuttavan itseäni, joten näkee parhaaksi pehmittää eroa antamalla toivoa ja pitämällä huolta kunnes olen hieman toipunut. En voi oikeen muutakaan kuin odotella yksinäni josko se lopullinen päätös pian annettaisiin. En halua vielä lähteä ja aloittaa uutta elämää kun toivoa saattaa vielä olla. Kaikki kortit on siis avokin käsissä ja minä voin vain odotella. Olin todellinen dorka, joten ansaitsen kyllä rangaistuksen, mutta on todella ahdistavaa vain odotella ilman että voisin edes kokeilla elää normaalia elämää ilman, että lopetan suhteen lopullisesti.
Meillä oli ollut kotona pientä kärhämää, mutta ei todellakaan mitään vakavaa. Avovaimo lähti käymään jossain ja närkästyksissään ei suostunut kertomaan mihin oli menossa. Minä sitten sillävälin vedin kotona tolkuttomat kännit ja muijan palattua aloitin massiivisen riidan. Riehuin ja möykkäsin kunnes sammuin ja aamulla heräsin emännän pakatessa laukkujaan. Jäin yksin tyhjään kämppään miettimään tekosiani armottomassa morkkiksessa. Tehty mikä tehty ja seuraamukset ansaitsen, kun ei edes ollut ensimmäinen kerta kun urpoilen kännispäiten vaikka hyvin harvinainen ilmiö onkin kyseessä, mutta tapahtuman jälkipyykki on hieman erikoista.
Nainen käy jokapäivä pitämässä seuraa ja ruokaa tuomassa. Kerran nukuttiinkin yhdessä. Asiasta on puhuttu ja yhteinen tulevaisuus kuulemma saattaa olla vielä mahdollinen jos olen ihmisiksi ja osoitan rakastavani häntä. Hienoa, että mulle annetaan vielä toivoa, mutta tilanne on piinallinen. Olen jumissa tyhjässä talossa keskellä metsää ilman autoa tai mitään tekemistä. En tiedä onko tässä kyse siitä, että muija haluaa rankaista minua kunnolla ja kun olen nöyristellyt tarpeeksi niin avokki tulee takaisin jos ei ole parempaa sillävälin löytänyt. Vaiko vain siitä, että hän pelkää minun ryyppäävän ja satuttavan itseäni, joten näkee parhaaksi pehmittää eroa antamalla toivoa ja pitämällä huolta kunnes olen hieman toipunut. En voi oikeen muutakaan kuin odotella yksinäni josko se lopullinen päätös pian annettaisiin. En halua vielä lähteä ja aloittaa uutta elämää kun toivoa saattaa vielä olla. Kaikki kortit on siis avokin käsissä ja minä voin vain odotella. Olin todellinen dorka, joten ansaitsen kyllä rangaistuksen, mutta on todella ahdistavaa vain odotella ilman että voisin edes kokeilla elää normaalia elämää ilman, että lopetan suhteen lopullisesti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näyttää vähän siltä, että rouva tykkää sinusta vielä sen verran, että haluaa antaa sinulle mahdollisuuden ryhdistäytyä. Ei näköjään vielä raaski jättää sinua ilman ruokaa ja seuraa, ja tietokonekin näkyy jätetyn huviksesi. Toivoa siis on vielä vaikka kuinka.
Nyt sinun pitää kyllä oppia se, että kun rupeat läträämään viinan kanssa seuraavan kerran, rouva saattaa pakata tavaransa ja lähteä ikuisiksi ajoiksi. Tämä saattoi olla se vihoviimeinen varoitus.
Jos muuten rouvasi kysyisi omalta kohdaltaan, mitä hänen kannattaisi tehdä, neuvoisin häntä jättämään sinut tästä paikasta. Taipumus ryypätä ja riehua päissään ei nimittäin katoa mihinkään, vaikka ihminen kuinka vannoisi ja toivoisi.
"En tiedä onko tässä kyse siitä, että muija haluaa rankaista minua"
Tuskinpa. Ilmeisesti riehumisesi oli jo sitä luokkaa, että toinen on ihan syystäkin varuillaan. Ja varsinkin, jos ei todellakaan ollut ensimmäinen kerta, kun hölmöilet kännissä. Siinä kohtaa on toisen hyvä miettiä, että uskaltaako suunnitella tulevaisuutta tuollaisen kanssa ja samalla antaa sinulle aikaa erittäin vakavasti miettiä omaa käytöstäsi - ainakin tuon juomisen suhteen, koska on täysin käsittämätöntä, että kerta toisensa jälkeen vetää aivan järjettömät naamat, vaikka tietää itsekin, että silloin alkaa riehumaan.
Mutta tietenkään tuota tämänhetkistä tilannetta ei sinunkaan tarvitse loputtomiin kestää. Jos vaimokkeesi alkaa viikkotolkulla tuota vehtausta jatkaa, niin sinulla on täysi oikeus pyytää häntä tekemään ratkaisunsa suuntaan tai toiseen, epävarmuudessa kun ei kukaan halua elää.
...olet selvästi jo kurittanut itseäsi, ei lyödä enää lyötyä.
Mikä on miehen ykköstarve? Seksuaalinen tyydytys viehättävän puolison kanssa.
Mikä on naisen ykköstarve? Öööh...koskettelu, puhuminen, ihailu...ööh? Monikaan mies ei tiedä vastausta. Tarpeiden ymmärtämättömyys sukupuolten välillä aiheuttaa suurimmat ristiriidat. Naisen ykköstarve on TURVALLISUUS PARISUHTEESSA. Tämä on aita, jonka sisällä ovat koskettelut, keskustelut, kuuntelut, hiplailut yms. Ymmärrät varmaan, ettei naisesi voi tuntea oloaan kovin turvalliseksi jos käyttäydyt niinkuin käyttäydyit. Turvallisuus on luottamusta, ei arvaamatomuutta, pauhaamista tai väkivaltaa.
Olen 100 %:n varma, että luomalla turvallisuutta saat naisesi takaisin ja parisuhteesti kukoistamana. Lue lisää esim. parisuhdeoppaista.
T: mies jolla meni aika monta vuotta oppia tämä.
Jos olisin tuossa tilanteessa, odottaisin anteeksipyyntöä. En siksi, että janoaisin vastapuolen nöyryytystä, vaan siksi, että toivoisin vastapuolen pystyvän ymmärtämään että riehunta satuttaa minua.
Tai ei edes anteeksi tarvitse pyytää, kun vain kykenee osoittamaan että ymmärtää toimineensa hölmösti, ja että yrittää vastaisuudessa toimia toisin.
Kännissä riehunta ei ole toimiva ratkaisumalli kriisitilanteisiin.
Toisaalta: puolisoltasi on asiatonta pitää sinua "panttivankina". Olette siis molemmat toimineet jokseenkin pöljästi - ja tämä ei välttämättä ole huono asia. Kaksi pöljää saattaa löytää suuremman yhteisymmärryksen kuin epätasaisempi pariskunta.
Paljon riippuu siitä kuinka paljon ensinkään haluatte jatkaa suhdetta, ja kuinka kykenette muuttamaan turhaan riehumiseen johtavaa toimintaanne. Riidassa kun joka tapauksessa on kaksi puolta. Kummallakin lienee petrattavaa,
Onko se ryyppääminen kohdallasi ihan välttämätöntä, ns. elämän ydintarve? Pyydäpä eks-avokki kyyditsemään sinut kerran viikossa paikkaan nimeltä AA. Siis jos rakastat elämää ja tuota naista enemmän kuin pulloa?
Eiköhän asiasta kannattaisi kysyä naselta, että mitä hän oikein meinaa.
Tuota parisuhdeongelmaa enemmän ihmetyttää tämä muu elämäntilanne.
>>Olen jumissa tyhjässä talossa keskellä metsää ilman autoa tai mitään tekemistä.
Miksi ihmeessä? Eikö sinulla ole töitä? Millä maksat talon kulut, sähkön jne? Vai avokkisiko ne maksaa? Missä hän asuu nyt? Onko avokillasi sitten auto? Onko teiltä pitkäkin matka ihmisten ilmoille? Onko sinulla yleensäkään mitään tekemistä, vai johtuuko tuo tekemättömyytesi jotenkin tuosta känniriehunnastasi?
Naisen käytöstä en kyllä ymmärrä. Sen ymmärrän että hän ei uskalla asua keskellä metsää tyypin kanssa joka vetää yksin rähjäkännejä ja jolla ei ole mitään tekemistä. Mutta tuo ruokaa ja pitää seuraa ja nukkuukin kanssasi? No omapa on elämänsä. Onneksi teillä ei ole lapsia.