Olemme olleet tyttöystäväni kanssa yhdessä kohta neljä vuotta. 2,5 vuotta kihloissa ja kaksi vuotta asuttu yhdessä. Elämä on kuitenkin yhtä vuoristorataa. Sormuksia ei olla pidetty enää puoleen vuoteen, mutta välillä senkin jälkeen on mennyt todella hyvin. Ollaan puhuttu perheen perustamisesta yms. Sitten kuitenkin yht'äkkiä kaikki taas romahtaa vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa. Tyttöystäväni on lähdössä kesän jälkeen opiskelemaan 150 km päähän eri paikkakunnalle ja minä olisi halukas jatkamaan suhdetta vaikka ei joka päivä nähtäisikään. Rakastan häntä valtavan paljon ja hän tietää sen. Onko suhteet naisille aina yhtä vaikeita ja jatkuvaa ylä- ja alamäkeä? Mitä minä voin tehdä, että tämä asia korjaantuisi?
Miten suhteessa eteenpäin?
Juke
5629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rakastaako hän Sinua?
Miksi tai miten teillä välillä romahtaa? Jos kerran ette kumpikaan pidä sormuksia enää, niin sehän on selvä ele, että kohtapian lähdette eri suuntiin. Ja tyttöystäväsi muutto on "hyvä" alku sille.
Musta tuntuu, että tyttöystäväsi ei ole rakastunut sinuun korvia myöten, jos hän ei ole huolestunut suhteestanne.
Kyllä hän useasti sanoo rakastavan ja myös uskon, että hän sitä tarkoittaa. Kyllä hänkin on huolestunut suhteesta. Enemmän hän pelkää miten kestämme erossa elämisen ja siksi kai tilanne onkin niin huono. Se on kuitenkin hänen unelma opiskella juuri sitä ja siksi haluan että hän lähtee sinne. Minä uskon kestäväni sen.
ITSE OLIN SAMASSA TILANTEESSA naisena kolme vuotta sitte. lähdin opiskelemaan eri paikkakunnalle, ja puhuin siitä monesti että mitenkähän meidän käy ja pelottaa että erotaanko. se johtui ihan siitä että epäilin vahvasti että erotaan. ja niin siinä kävi. ero tuli kun mies petti mutta paljon ennen sitä olin jo itse valmis lähtemään suhteesta pois, vaikka hyvin läheisiä oltiin.
ja vuoristorataa oli meidänkin suhde. itseasiassa kaikki suhteeni on vuoristoratoja, se johtuu omasta luonteestani.
Meillä mietittiin samaa asiaa: poikaystävä lähtee 200 km:n päähän opiskelemaan. Lopulta päätin lähteä mukaan. Menen uudella paikkakunnalla kouluun tai töihin, minne pääsen. En halunnut vaarantaa suhdetta välimatkalla.
Minä olen seurustellut ihanan mieheni kanssa kohta kaksi vuotta. Ensimmäisen vuoden asuimme n.500km päässä toisistamme, nyt matkaa on "vain" n.100km. Näemme joka viikonloppu ja tietysti lomilla. Toimiihan tämä näinkin, enkä pelkää eroa. Mutta toisaalta kyllähän yhteisasuminen tai edes asuminen samalla paikkakunnalla helpottaisi huomattavasti. Se tosin tulee mahdolliseksi vasta parin vuoden päästä, kun mies saa koulunsa käytyä.