Hauska kotimatka

åpoiuytrwq

Hesarissa joku toimittaja kirjoitti tänään tuhkapilven aiheuttamasta pitkästä kotimatkasta Islannista Suomeen. Matkaa hän kuvaili tosielämän Amazing Race:ksi. Islannista lähtivät Norjan Tronheimin kautta ensin Osloon, josta Kööpenhaminaan, sitten Tukholmaan ja vihdoin Suomeen. Paluumatka kesti 2 päivää ja kulkuvälineitä oli jos minkälaisia.

Katainen otti taksin Espanjasta ja toinen joku kaveriporukka oli ostanut auton, jolla köröttelivät Suomeen.

Olis kiva kuulla miten muut ihmiset ovat toimineet lentokiellon aikana ja ovatko päässeet kotiin. Itse olen nyt Suomessa mutta parin viikon päästä olisi tarkoits lähteä lomamatkalle Eurooppaan.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/04/tosielaman_amazing_race_1620593.html?origin=rss

21

3728

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • moi125

      jalla.

      • matkustamaton

      • hui sentään
        matkustamaton kirjoitti:

        Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS kerää kokemuksia siitä, miten ihmiset ovat matkansa järjestäneet Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttaman lentokiellon takia. Osallistu SKS:n Facebook-keskustelupalstalla ja voita kirjapalkintoja!
        http://www.facebook.com/pages/Helsinki-Finland/Suomalaisen-Kirjallisuuden-Seura-SKS/288676424517?v=app_2373072738#!/topic.php?uid=288676424517&topic=13530

        Ei jumalauta voi olla totta.... Joku ajaa autolla Etelä-Euroopasta kotiin. KAUHIAA! Kyllä siitä nyt pitää jo erikseen kirjoituskilpailu järjestää kun on niin huisia touhua. Ilmankos sitä uutisissa näytetään kun se on niin kumma ja ihmeellinen asia. Ja joku kulkee bussillakin, ajatelkaa nyt!!!


      • Edward Hendunen
        hui sentään kirjoitti:

        Ei jumalauta voi olla totta.... Joku ajaa autolla Etelä-Euroopasta kotiin. KAUHIAA! Kyllä siitä nyt pitää jo erikseen kirjoituskilpailu järjestää kun on niin huisia touhua. Ilmankos sitä uutisissa näytetään kun se on niin kumma ja ihmeellinen asia. Ja joku kulkee bussillakin, ajatelkaa nyt!!!

        Ajetaanhan sitä autolla muutenkin ja sopivan auton kanssa tulee vielä kunnon tilikin sille kotimatkalle. Matka ei ole niin pitkä mistään kolkasta Euroopassa, etteikö vaikka mopolla ajaisi kotiin yksin (sitäkin on kokeiltu), autolla tulee koko perhe tavaroineen. Halvemmallakin kotterolla tienaa tuon matkan bussiin verrattuna, jos koko perhe on matkalla. Fiksut pärjää aina!


      • Me !!!!

    • <3<3<3<3<3<3 Ninni

      On se kyllä kumma kun yksi tulivuori saa koko euroopan ja osaksi maailmankin sekaisin!!

      • Sotis.

        Miten niin kumma? Aina kun heittää keskusteluun eräänlaisen "leijan", olisi hyvä vähän selostaa sitä omaa
        ajatuskulkua, eli mihin sen teesinsä perustaa.

        Kysymyshän on yksinomaan lentoturvallisuudesta. On täysin faktaa, että tuhka vaurioittaa nykyaikaisten
        lentokoneiden moottoreita, voi pahimmillaan rikkoa ohjaamon etulasin, sammuttaa koko toiminnan, kuten on
        käynytkin.

        Siitähän nyt väännetään kättä, onko lentoviranomaisten linja ollut ylisuojeleva, muta nyt kun ilmatiloja jo
        asteittain avataan, pohditaan sitä, ollaanko varmoja, että on turvallista lentää. Että sikäli. Niin tai näin, yhtä ainotta tuhkavaurioiden vuoksi syntynyttä onnettomuutta ei tarvita. Ja päivänselvää on se, että lentorajoitusten poistamisen taustalla on isojen lentoyhtiöiden voimakas painostus. En hirveän mielelläni
        lähtisi juuri nyt lentomatkalle.


    • Matti Viikate

      Itse matkustan yleensä omalla ajoneuvolla, jos vain voi joten ei sikäli minun ongelmani. Mutta jos joutuisin jotain tekemään, niin ostaisin jonkin auton tai vastaavan, ja tulisin sillä kotiin.

      http://mattiviikate.newsvine.com/

    • Mayre

      Viime torstaina lähdimme klo 19.20 onnellisina paluumatkalle Frankfurtista Helsinkiin, mutta juuri kun sapuskat oli syöty, niin pilotti ilmoitti, että palaamme takaisin Frankfurtiin. Olimme siis vajaan tunnin päässä Helsingistä!
      Frankfurtin kenttä oli täynnä peruttujen lentojen laukkuja, joten omaa ei kyllä löytynyt. Siis katoamisilmoitus ja saman tien junaan.
      Niin sitä köröteltiin Hampuriin, sieltä Kööpenhaminaan ja edelleenn Tukholmaan. Matka sujui tupaten täysissä junissä jotenkuten, kunnes Svenska Järnvägen pysäytti junan pariksi tunniksi jonkin sähköisen häiriön vuoksi ja olimme myöhästyä viimeisestä laivasta. Viking kyllä korjasi pisteet kotiin, Sillä he ODOTTIVAT meitä noin sataa suomalaista ja seuraavana aamuna olimmekin jo Turussa.
      Matkatavarat tulivat pari päivää jälkikäteen.
      Joten mitä opimme tästä. Omatoimisuus on valttia näissä tilanteissa. Ei se junamatkan kärsimys ole mitään viikon norkoiluun telttasängyissä Frankfurtin kentällä.

      • kotiini.

        Noin tunti sitten omalla autollani. Matkaani (3km)ei Tulivuorentuhka 10 km korkeudessa haitannut millään tavalla.


    • JM

      Paluulento Pariisista piti alkaa lauantaina Pariisista. Sunnuntaina lähdimme jonottamaan Gard Nord rautatie
      asemalta junalippuja. Jonotus kesti neljä tuntia, kaikki nettivaraus järjestelmät olivat kaatuneet joten
      jonotus paikanpäällä oli pakollinen. Liput saatiin pitkin ja poikin Eurooppaa Berliiniin asti, jossa oltiin
      myöhään illalla. Siellä vietettiin hyytävän kylmä (ja unohtumaton) yö rautatieasemalla. Aamu viideltä
      lähdettiin pitkin ja poikin Saksaa ja Tanskaa kohti Ruotsin Malmööseen, jossa odotettiin koko päivä. Illalla
      myöhään tiistaina lähdettiin makuuvaunussa kohti Tukholmaa, jossa oltiin aikaisin keskiviikkona. Tukholmasta aamulla junalla Sundsvalliin josta kevyt kymmenen tunnin bussimatka Haaparannalle, missä
      olimme keskiviikkona klo. 22.00 Suomen aikaa. Siellä oli meitä poikamme autolla meitä vastassa ja toi
      meidät kotiin Ouluun. Kaiken kaikkiaan matka kesti hieman alle kolme vuorokautta. Liput maksoivat n.1800€
      Olipahan unohtumaton syntymäpäiväreissu keväiseen Pariisiin.

      • yhtju4

        ..mutta jos minä olisin Norjan Trondheimissa, ja suomeen pitäisi päästä, niin ei muuta kuin Ruotsin läpi suoraan junalla/liftillä/bussilla Pohjanmeren rannalle (Uumaja), josta menee laivoja Suomeen (Vaasa). Tai bussilla Haaparantaan, ja Suomessa ollaan. Olen nimittäin käynyt autolla Trondheimissa Pohjois-Suomen kautta ajaen. Kuulostaa kyllä HIEMAN laiskuudelta tai hätävarjelun liioittelulta lähteä Kööpenhaminaan, mutta ilmeisesti ollaan jotain hienostoa, kun ei löydy suoria reittejä.


    • vanha beduiini

      Ja tästä ohjeet miten pannaan lentoyhtiö maksumieheksi niinkuin pitääkin:

      http://www.thisismoney.co.uk/bargains-and-rip-offs/travel/article.html?in_article_id=503227&in_page_id=1093

      • Suomi matkailu kunni

        voi tuhkapilven liikkeille mitään ihan jo sankka sumu voi estää matkanteon. Voiskohan lentoyhtiö korvata, kun ei ole rahaa lähteä lomalennolle... eikä aina lähimpään kaupunkiin saati sitten kaemmaksi...


      • Edward Hendunen

        Miten tää tuhkapilvi ja lentoviranomaisten antama lentokielto kuuluu lentoyhtiöiden maksaa? Jos sulla on joku matkavakuutus itselläsi, se voi korvata, ellei siellä ole mainintaa luonnonkatastrofin aiheuttamasta force major tilanteesta.


    • sunnyriver

      Rantauduimme Nykkiin Newarkin kentälle
      lennettyämme Los Angelesista;
      olimme olleet tyttäremme häissä Santa Barbarassa.

      Olemme mieheni kanssa uskovia
      ja usein Jumala kertoo, ketä tapaamme seuraavana päivänä
      tai mitä otsikoita sanomalehdestä viikolla löytyy.
      Tästä Jumala ei mitenkään erikoisesti maininnut,
      antoipa vain sydämelle sen, että vararahaa on ltava,
      samoin Visan käyttövara on oltava käytössä.

      Olimme siis lakseutumassa Newarkiin
      ja jäin miettimään, miksi olen niin onnellisen oloinen,
      ei niin mikään tuntunut painavan.
      Kun kone laskeutui, sanottiin, että SAS ei lennä.
      Pääsimme SAS.in lipunmyyntiin,
      toinen meistä jäi jonottamaan,
      toinen meni laukkulinjalle kyselemään.
      Sieltä vasta alkoi selvitä:
      Tulivuori, Islanti, ei lennetä pitkään aikaan.
      Saimme hotellimajoituksen yöksi.
      Seuraavan päivän jonossa olimme taas,
      saimme alustavan lipun seuraavan viikon torstaille,
      jos lento lennetään,
      ja samalla majoituslipun yhdeksi yöksi
      kyllästyneen toivotuksen:
      "Älkää enää tulko tänne!"
      Virkailijan väsymyksen kyllä ymmärtää,
      toiset reissaajista polttivat hermonsa,
      eivät kerta kaikkiaan tajunneet, että EI lennetä.
      Vaikka joku jankutti, vaikka itki, mikään ei auttanut.
      Toisaalta sama virkailija lähtöpäivänämme yritti
      saada mahdollisimman monta ylimääräistä koneeseen,
      kehotti heitä odottamaan peruutuspaikkoja,
      niin että vieressä ollut miesvirkailija totesi:
      "Tee niin kuin lystäät, omaa firmaasihan sinä näytät pitävän!"
      Mutta tämän väsyneen virkailijan ansiosta
      sellaisiakin, joille oli luvattu paluu vasta seuraavalle viikolle,
      pääsi mukaan lennollemme.

      Varasimme netistä keskuspuiston laidalta
      hotellihuoneen viideksi päiväksi,
      hinta noin 500 kahdelle, ok.
      Ja niin rantauduimme Broadwaylle.
      Jatkuva tyyttäävien autojen virta,
      ihmiset, jotka huutelevat toisilleen
      yhtään siitä välittämättä,
      että jossakin saattaa olla uninen naapuri.
      Aamulla heräsimme,
      Jumala kommentoi lyhyesti:
      "Ette kysyneet minulta"
      Ja kun sitten menimme sunnuntain kunniaksi
      Time Squeare -kirkkoon
      (David Wilkersonin perustama),
      siellä kuulutettiin, että niille, jotka ovat
      jääneet jumiin tulivuorenpurkauksen takia,
      on järjestetty kotimajoitusta.
      Sovimme, että jos emme pääse torstaina
      lentämään, siirrymme kotimajoitukseen.
      Viikko meni hyvin Nykin alkavassa kesässä.
      Kirsikkapuut ja tulppaanit kukkivat,
      ihmiset pelailivat baseballia, juoksivat,
      pyöräilivät keskuspuistossa.
      Välillä kävimme lautalla Staten Islandilla,
      Bronxissa ja Harlemissakin.
      Niistä kyllä jäi aika masentava olo,
      sama kuin joskus vuosikymmeniä sitten Lontoossa asuessani.
      Tajusi, kuinka paljon vihaa mustien nuorten sisällä oli.
      Ympärillä nokista ruskeaa tiiltä, likaisia katuja,
      puita tai muuta vihreää tuskin lainkaan.
      Ja lopulta, harva heistä on sinne vapaaehtoisesti tullut.
      Esi-isistä suuri osa tuotiin orjiksi työvoimaksi,
      nyt ei nuorilla ole edes työtä.
      Tajusi, että ei tarvitse olla kummaa Al Qaida -kaveria
      värväämässä samalla tavalla kuin aikanaan
      mustat muslimit värväsivät nuoria riveihinsä
      ja Harlemissa palaa taas.
      Muuten viikkomme oli hyvin rauhallinen
      ja seesteinen, näin jälkikäteen arvioiden
      koko matka oli paras yhteinen lomamme.
      Heti jumiuduttuamme Jumala oli vain sanonut,
      että on rukoiltava,
      että tulivuoren purkaus lakkaa.
      Jumalan tahtoma asia se ei ollut, Hänen sallimansa kylläkin.
      Koko ajan Hän kysyi, välittävätkö ihmiset tarpeeksi
      rukoillakseen asian puolesta.
      Sitten muistaakseni torstain vastaisena yönä
      Jumala antoi vain yhden sanan: ceased.
      Lehdessä/neitssä olikin sitten, että tulivuoren purkaus
      oli rauhoittunut.
      Aamulla jäin pesemään tukkaani,
      kun mieheni lähti läheisen episkopaalikirkon aamurukoukseen.
      Siinä puoliksi nukkuessani/rukouksessa olessani
      Jumala näytti näyn,
      jossa eräs näistä Time Squaren pienistä mustista tädeistä
      tuli viereeni ja hipaisi minua olkapäästä siunaten.
      Siihen tulivat Jumalan sanat,
      jotka kertoivat, että tämä mummorinki on jo etääntymässä
      ympäriltämme.
      Silloin tajusin, että tänään lennetään kotiin!
      Lähdimme hotellilta puolilta päivin.
      Koneen olisi pitänyt lähteä 5.20,
      mutta pääsimme ilmaan vasta lähes puoliltaöin.
      Lento reilusti Islannin eteläpuolelta, koneenvaihto Tukholmassa
      ja Suomessa olimme perjantai-iltana, kotona susirajalla
      sunnuntainvastaisena yönä kolmelta, tiet kun olivat osin jäätävän liukkaita.
      Kaiken kaikkiaan matkasta jäi se olo,
      että olimme koko ajan Jumalan kämmenellä,
      Hänen rakkautensa valtapiirissä.

      • sunnyriver

        PS
        Matkatavaroistamme vielä.
        Olimme laittaneet isot matkalaukkumme kuljetukseen Losin kentällä,
        Nykkiin rantauduimme siis lentolaukun ja pienen laukun kanssa.
        Toisaalta se helpotti,
        pystyimme liikkumaan normaaleilla bussi/juna/maanlaisyhteyksillä
        eikä tarvinnut käyttää hintavia lentokenttäbusseja.
        Ostimmekin heti viikon metrolipun, 27 dollaria ja vapaa liikkuminen
        Nykin alueella. Se vapautti meidät miettimästä liikkumista.
        Mutta koska isosta laukusta oli tulla liian painava,
        isäntä oli tasannut painoja niin, että isossa laukussa oli paljon vaatetta,
        lentolaukussa osin kirjoja...
        Ja kuitenkin olin aina opettanut lapsille, että lentolaukussa on oltava
        AINA yksi vaihtovaatekerta, muutama pusero ja alusvaatteita.
        (Olin kerran nuorena lentänyt Tukholmasta silloiseen Jugoslaviaan
        harjoittelemaan ja laukkuni oli Kööpenhaminassa vaihdossa
        lähtenytkin Lontooseen menevien mukaan. Oli tosi mukava odotella
        laukkua viikko kolmenkymmenen asteen helteessä....)
        Eli tiettyä tarvetta vaatekauppaan oli nytkin...
        Helsingissä oli vastassa laukkumeri, jossakin muualla kuulemma vielä
        500 laukkua lisää. Ja nämä vain SAS:in.
        Toisen ison laukkumme löysimme sattumoisin kasasta,
        ennen kuin joku virkailija ehti informoida kaikkia,
        että laukkukasoihin ei saa koskea.
        Toinen laukkumme jäljitettiin tiskillä Tukholmaan,
        mutta emme ole vielä nyt tiistaina saaneet sitä.
        Toisaalta tästä on tuntumaa:
        Eräänä jouluna englantilaisen vävypojan matkalaukku
        toimitettiin taksilla aaton iltapäivällä savolaiseen maalaiskylään,
        samoin viime jouluna tämän toisen sulhaskanditaatin
        tavarat jäivät jumiin lentokenttälakon vuoksi Seutulaan,
        niin että saimme joululahjat aikojen päästä...


      • Ateistix
        sunnyriver kirjoitti:

        PS
        Matkatavaroistamme vielä.
        Olimme laittaneet isot matkalaukkumme kuljetukseen Losin kentällä,
        Nykkiin rantauduimme siis lentolaukun ja pienen laukun kanssa.
        Toisaalta se helpotti,
        pystyimme liikkumaan normaaleilla bussi/juna/maanlaisyhteyksillä
        eikä tarvinnut käyttää hintavia lentokenttäbusseja.
        Ostimmekin heti viikon metrolipun, 27 dollaria ja vapaa liikkuminen
        Nykin alueella. Se vapautti meidät miettimästä liikkumista.
        Mutta koska isosta laukusta oli tulla liian painava,
        isäntä oli tasannut painoja niin, että isossa laukussa oli paljon vaatetta,
        lentolaukussa osin kirjoja...
        Ja kuitenkin olin aina opettanut lapsille, että lentolaukussa on oltava
        AINA yksi vaihtovaatekerta, muutama pusero ja alusvaatteita.
        (Olin kerran nuorena lentänyt Tukholmasta silloiseen Jugoslaviaan
        harjoittelemaan ja laukkuni oli Kööpenhaminassa vaihdossa
        lähtenytkin Lontooseen menevien mukaan. Oli tosi mukava odotella
        laukkua viikko kolmenkymmenen asteen helteessä....)
        Eli tiettyä tarvetta vaatekauppaan oli nytkin...
        Helsingissä oli vastassa laukkumeri, jossakin muualla kuulemma vielä
        500 laukkua lisää. Ja nämä vain SAS:in.
        Toisen ison laukkumme löysimme sattumoisin kasasta,
        ennen kuin joku virkailija ehti informoida kaikkia,
        että laukkukasoihin ei saa koskea.
        Toinen laukkumme jäljitettiin tiskillä Tukholmaan,
        mutta emme ole vielä nyt tiistaina saaneet sitä.
        Toisaalta tästä on tuntumaa:
        Eräänä jouluna englantilaisen vävypojan matkalaukku
        toimitettiin taksilla aaton iltapäivällä savolaiseen maalaiskylään,
        samoin viime jouluna tämän toisen sulhaskanditaatin
        tavarat jäivät jumiin lentokenttälakon vuoksi Seutulaan,
        niin että saimme joululahjat aikojen päästä...

        En kyllä sotkisi jumalaa mitenkään tuohon matkaamiseen, mutta oikea asenne teillä kuitenkin on ollut matkustamiseen, mikä niin monelta tavalliselta "seiväsmatkaajalta" tuppaa unohtumaan. Aina voi matkoilla sattua jotain harmittavaakin, mutta on vain otettava tilanne sellaisena, kuin se tulee ja koetettava kääntää tilanne eduksi. Monelle tuli varmasti tämän tuhkapilven seurauksena mahtava lomareissu, jot muuten ei olisi tullut tehdyksi.
        Lähisukulaisemme rva Hienopieru jäi jumin ystäviensä kanssa suureen Euroopan metropoliin, hän ei ole KOSKAAN matkoillaan nähnyt mitään todellista, nyt hänkin näki, matkasi bussilla pitkän matkan läpi Euroopan.


      • Raine Lindgren
        Ateistix kirjoitti:

        En kyllä sotkisi jumalaa mitenkään tuohon matkaamiseen, mutta oikea asenne teillä kuitenkin on ollut matkustamiseen, mikä niin monelta tavalliselta "seiväsmatkaajalta" tuppaa unohtumaan. Aina voi matkoilla sattua jotain harmittavaakin, mutta on vain otettava tilanne sellaisena, kuin se tulee ja koetettava kääntää tilanne eduksi. Monelle tuli varmasti tämän tuhkapilven seurauksena mahtava lomareissu, jot muuten ei olisi tullut tehdyksi.
        Lähisukulaisemme rva Hienopieru jäi jumin ystäviensä kanssa suureen Euroopan metropoliin, hän ei ole KOSKAAN matkoillaan nähnyt mitään todellista, nyt hänkin näki, matkasi bussilla pitkän matkan läpi Euroopan.

        Raine laittaa saunan takana sitä itteesä.


      • sunnyriver
        sunnyriver kirjoitti:

        PS
        Matkatavaroistamme vielä.
        Olimme laittaneet isot matkalaukkumme kuljetukseen Losin kentällä,
        Nykkiin rantauduimme siis lentolaukun ja pienen laukun kanssa.
        Toisaalta se helpotti,
        pystyimme liikkumaan normaaleilla bussi/juna/maanlaisyhteyksillä
        eikä tarvinnut käyttää hintavia lentokenttäbusseja.
        Ostimmekin heti viikon metrolipun, 27 dollaria ja vapaa liikkuminen
        Nykin alueella. Se vapautti meidät miettimästä liikkumista.
        Mutta koska isosta laukusta oli tulla liian painava,
        isäntä oli tasannut painoja niin, että isossa laukussa oli paljon vaatetta,
        lentolaukussa osin kirjoja...
        Ja kuitenkin olin aina opettanut lapsille, että lentolaukussa on oltava
        AINA yksi vaihtovaatekerta, muutama pusero ja alusvaatteita.
        (Olin kerran nuorena lentänyt Tukholmasta silloiseen Jugoslaviaan
        harjoittelemaan ja laukkuni oli Kööpenhaminassa vaihdossa
        lähtenytkin Lontooseen menevien mukaan. Oli tosi mukava odotella
        laukkua viikko kolmenkymmenen asteen helteessä....)
        Eli tiettyä tarvetta vaatekauppaan oli nytkin...
        Helsingissä oli vastassa laukkumeri, jossakin muualla kuulemma vielä
        500 laukkua lisää. Ja nämä vain SAS:in.
        Toisen ison laukkumme löysimme sattumoisin kasasta,
        ennen kuin joku virkailija ehti informoida kaikkia,
        että laukkukasoihin ei saa koskea.
        Toinen laukkumme jäljitettiin tiskillä Tukholmaan,
        mutta emme ole vielä nyt tiistaina saaneet sitä.
        Toisaalta tästä on tuntumaa:
        Eräänä jouluna englantilaisen vävypojan matkalaukku
        toimitettiin taksilla aaton iltapäivällä savolaiseen maalaiskylään,
        samoin viime jouluna tämän toisen sulhaskanditaatin
        tavarat jäivät jumiin lentokenttälakon vuoksi Seutulaan,
        niin että saimme joululahjat aikojen päästä...

        Viimeinenkin laukku saapui komeasti taksilla
        Rissalasta susirajalle vapunaattoiltana,
        lenkkiä autolle jonkin verran kolmattasataa kilometriä.
        Ensitiedoista tilanne poikkesi sen verran,
        että laukku oli jumiutunut Newarkiin
        (saapui Losista Newarkiin 16. pv)
        eikä tullut sieltä useallakaan soitolla,
        kertoivat lentokenttävirkailijat.
        Vappusiman ja munkkien jatkoksi tuliaisilla
        oli kuitenkin ihan hyvä ajoitus!


    • Nyt pysyn olohuonees

      Minun ja mieheni kotimatka viiden päivän lomalta kesti 6 päivää. Olimme Barcelonasta n. 50 km:n päässä Santa Susanna- nimisessä paikassa, kun tieto tuhkakatastrofista tuli. Meidän piti lentää KLM:n lennolla lauantaina kotiin, mutta se sitten ei koskaan lähtenytkään. Mies alkoi heti surffailla netissä: Espanjan rautatiesivustot kaatuivat koko ajan, joten juna voitiin unohtaa. Soitin konsulaattiin, ja kysyin millainen paperisota olisi, jos ostaisimme käytetyn auton ja ajaisimme sen Suomeen. Nainen siellä oli hyvin nihkeä ja neuvoi meitä luopumaan ajatuksesta; paperien saaminen veisi kuulemma 3-4 viikkoa. Siispä bussiaikatauluja tsekkaamaan! Euroline-nimisestä firmasta saimme buukattua liput Barcelona-Lyon bussiin. Eikun matkaan kahden matkalaukun kanssa. Ensin piti palauttaa vuokra-auto Barcelonan lentokentälle (täysin kuollut paikka), sitten bussilla Barcelonan bussiasemalle, josta kahden tunnin jonotuksen jälkeen saimme liput käpälään. Sitte vaan katukahvilaan juomaan olutta siihen asti kunnes bussi kohti Ranskan Lyonia lähti illalla puoli kymmenen. Lyonissa oltiin aamulla puoli seitsemän. Sitte istuttiin/maattiin/nukuttiin rautatieasemalla 15 tuntia, kunnes seuraava bussi kohti Hampuria lähti taas illalla puoli kymmenen. Ranskan, Luxemburgin ja Saksan läpi Hampuriin (perillä seuraavana iltapäivänä), jossa saimme internet-kahvilasta buukattua hotellin kahdeksi yöksi. Viimein suihkuun! Keskiviikkona matkalaukut käpälään ja junalla Lyypekkiin, siellä tunti odottelua bierstubessa ja viimein juna Travemundeen, jossa rahtilaiva odotti. Laivaan päästiin yöllä kahdeltatoista ja se oli Vuosaaren satamassa perjantaiaamuna. Ystävä Suomen päässä teki ison duunin hommatessaan meille laivaliput, kiitos siitä! Läppäri mahdollisti meidän poispääsyn, samoin ystävän apu täällä päässä. Ja Luojan kiitos, lapset ei ollu mukana!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      421
      1781
    2. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      180
      1423
    3. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      105
      1378
    4. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      142
      1333
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      45
      1046
    6. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      946
    7. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      942
    8. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      117
      895
    9. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      92
      891
    10. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      876
    Aihe