Tuossa sheriffi juuri otti yhden pyörän myyntimainoksen pois. Ehdin vilkaista linkin ja siellä oli myynnin syyksi mainittu kipeät polvet. Yleisin syy tuohon kremppaan on ajaminen väärällä kadenssilla (siis poljinkierrosnopeudella). Oikea nopeus on yli 90rpm.
Tuosta ja muista krempoista on perusasiat Pyöräilijän käsikirjassa (Readme.fi). Se on mielstäni paras vasta-alkajan opas suomeksi. Ei kannata pelästyä uusimman painoksen kansikuvaa. ;)
Tuosta ja muista krempoista on perusasiat Pyöräilijän käsikirjassa (Readme.fi). Se on mielstäni paras vasta-alkajan opas suomeksi. Ei kannata pelästyä uusimman painoksen kansikuvaa. ;)
Vastaukset 41
Vanhimmat
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=besserwisser
Ohi meni. Minä tiedän ;) tuonkin kokemuksesta. :D
Vakavammin sanottuna hiukan hirvittää välillä keväisin joidenkin uusien työmatkapyöräilijöiden elkutiedot asiasta. Ostetaan vaihdepyörä, mutta ei viitsitä opetella vaihteiden käyttöä. :(
Ai tarkoitit varmaan tuota mun:
http://www.huuto.net/kohteet/kilpapyora-cyclepro-altron/135972166
Joo, en ollut lukenut sääntöjä - ei mainostusta ja myyntiä - ja pahoittlen asiaa. Tiedän tuon kadenssijutun ja kipu ei taida olla siitä kiinni. Säädötkin pitäisi olla kohdillaan penkin ym. suhteen. Kaikki asiat ei tässä elämässä selviä, vaikka netistä kyllä taitaa asiantuntijaa löytyä joka lähtöön;)
Kuinka nopeasti nostat kilometrit keväisin? Se voi olla avain.
Toinen tarkastettava juttu on klossien paikka ja asento. Minulla meni kerran toinen klossi vaihdon jälkeen muutaman asteen vinoon ja se tuntui heti ensimmäisen pitkän lenkin jälkeen. Kannattaa käyttää polkimia, jotka antavat hiukan vapaaliikettä.
Syy löytyy aina, kun käy asian läpi huolellisesti. Kun tietää syyn, voi sen korjata.
korkeus voi olla yksi osasyy polvien kipeytymiseen. Yleisin syy on kuitenkin liika rasitus. Se johtuu liian nopeasta harjoituksen lisäämisestä, liian suuresta välityksestä jolloin kadenssi alkaa pudota ja tekniikka hajota.
Jees. Kadenssimittari on aloittelijan paras kaveri. :)
Fillari -lehden osto-oppaassa 1998 sanotaan: Mittausten ja kokemuksen mukaan optimaalinen poljinrytmi on jossain 80 - 100 pyörityksen välissä.
Käsitykseni mukaan joissain tilanteissa oikea nopeus, joka rasittaa polviniveliä vähiten, voi olla huomattavasti tuota alhaisempi. Tarkoitan silloin verkkaista etenemistä tasamaalla kevyellä vaihteella. Polviniveliin kohdistuva voima on tällöin vähäinen, jolloin on turha vispata kovaa, sillä rasittaahan sekin polvia.
Itselläni poljinnopeus määräytyy sellaiseksi, mikä tuntuu hyvältä niin kropassa kuin jaloissa. Mittauksia en ole tehnyt, mutta rauhallisessa ajossa tasamaalla pyöritysnopeus saattaa varmaan pudota 60rpm ja ehkä allekin. Tällöin ylämäen tullessa vastaan haen luonnolisesti kevyempää vaihdetta ja poljinnopeus saattaa kasvaa. Määräävänä tekijänä tunne, joka tulee jaloille.
Se on aivan totta, että polvistaan kannattaa kantaa huolta. Nivelten sanotaan tarvitsevan sopivaa rasitusta. Niin liikkumattomuus kuin liikarasitus ovat pahasta. Itselläni toinen polvi kipuili nuorempana ajoittain. Olin juuri kokenut ahaa elämyksen fillaroinnin parissa ja pelkäsin, että tulisiko polvi muodostamaan esteen harrastukselleni. Nyt voin sanoa, että oireilu katosi ja syyksi arvelen pyöräilyn polvelle antamaa sopivaa liikuntaa.
Itse podin alkuaikona lievää polven
Itse asiassa toisin päin. Kun on tottunut, niin voi runtata isommalla vaihteella surutta ja polvet kestävät. Oman kokemuksen mukaan ensimmäinen kesä kannattaa vetää tekniikkaa niin, että kierrokset ovat lähellä sataa.
Nyt en kyllä ymmärtänyt mikä menee toisin päin.
Jos ajaa kevyttä ajoa - maisemien katselua - niin on turha vatkata kohtuuttomasti. Jokainen kierros joka jää pois vähentää rasitusta.
Jos vetää kuntotreeniä voi tietysti runtata, mutta jossainhan se raja tulee vastaan, jolloin rasitus nousee liian suureksi oli tekniikka mikä hyvänsä. Silloin on hyvä vaihtaa kevyemmälle vaihteelle.
Varmasti tekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota.
on kääntäen verrannollinen tarvittavaan voimaan nopeudesta riippumatta
90rpm = 5400rph = 129 600 rpvrk
"Jos ajaa kevyttä ajoa - maisemien katselua - niin on turha vatkata kohtuuttomasti. Jokainen kierros joka jää pois vähentää rasitusta."
Tämä on juuri se aina liian suurella vaihteella polkevien logiikka (en tarkoita että sinä olisit välttämättä sellainen). Fakta on kuitenkin se että pyörän eteenpäin liikuttamiseen tarvittava voima on aina vakio, polki millä kadenssilla tahansa. Jossain "kierrosnopeudessa" on se kohta jossa on ihmisen fysiologian kannalta optimaalisin nopeus, ja se on vuosikymmenten kokemuksen mukaan juuri 80-100 rpm.
Ihan sama juttu jos sinun pitää siirtää vaikka 500 kg tavaraa huoneesta toiseen kantamalla. Kukaan ei jaksa raahata koko taakkaan kerralla, viisi kertaa 100 kg on useimmille liikaa, kymmenen kertaa 50 kg menee jo puuskuttaen mutta vaikka 20 kertaa 25 kiloa jo aika kepeästi. Turha taas tehdä 50 matkaa kymmenen kilon kuormalla. Jossain on siis aina se optimaalinen kohta.
Edelliseen kuitenkin vielä lisäisin että jos ajetaan kovin hitaasti, koko vaadittava voima on niin pieni että oikeasta kadenssista ei ole vastaavan suuruista hyötyä kuin suuremmilla nopeuksilla. Mutta on se ero kuitenkin olemassa.
Toi on kerrankin rautalangasta väännettynä itse ongelman ydin!!
Mutta mikä onkaan se ongelma.
Siinä missä pyörän eteenpäin liikuttamiseen tarvittava voima on aina vakio, polki millä kadenssilla tahansa, niin nopeus vaikuttaa tuohon voimaan merkittävästi. Nopeuden kasvaessa tarvittava voima kasvaa ja päinvastoin.
Sitä kuvaa vanha sanonta: mikä voimassa voitetaan se matkassa menetetään.
Pyöräilijöissä on paljon myös iäkkäämpiä ihmisiä, joilta mainitun 80 - 100rpm pyöritysnopeuden ylläpitäminen tuskin onnistuu. Kuitenkin heidän on mahdollista harrastaa pyöräilyä täysin turvallisesti polviniveliään vaarantamatta käyttämällä alhaisempaa kadenssia, koska heidän käyttämillään nopeuksilla eteenpäin liikuttamiseen tarvittava voima on riittävän alhainen.
Nykyisin tiet ovat päällystettyjä ja pyörät rullaavat kevyesti.
Aivan samoin itsellänikin kadenssi määräytyy sen tunteen mukaan, mikä voima jalkoihin kohdistuu. Tasamaalla, hyvällä ajoalustalla en tavoittele mitään optimaalisia ohjearvoja. (itse asiassa, en tavoittele niitä missään tilanteessa). Polvivaivoja en ole silti kohdannut vuosia jatkuneesta, ympärivuotisesta ja lähes päivittäisestä fillaroinnistani huolimatta.
Tiivistäen, miksi kuljettaa 50kg taakka kilon palasina jos se turvallisesti onnistuu viiden kilon erissä.
Toki paljonkin optimaalista alhaisempi kadenssi on ihan turvallinen jos vastus on kevyt, siis kun vauhti on matala ja alusta tasoinen. Mutta aivan liian usein näkee kuitenkin mummojakin runtaavan jollain 30-40 rpm kadenssilla pieneen ylämäkeen. Ja se on oikeasti raskasta, ei vain raskaan näköistä... Kyllä harvoin on paikkoja joissa vastus on niin kevyt että selvästi alle 60:n pyöritysnopeudet olisivat oikeasti kevyen tuntuisia.
"Fakta on kuitenkin se että pyörän eteenpäin liikuttamiseen tarvittava voima on aina vakio, polki millä kadenssilla tahansa."
Aivan, ja juuri tuo liikkumiseen tarvittava voima on se mikä polvia rasittaa.
On siis yhdentekevää polkeeko 50 vai 90 kierrosta minuutissa, rasitus on sama.
Ratkaisevaa polviin kohdistuvan rasituksen kannalta on siis valita oikea välitys. Sen jälkeen voi vapaasti valita pyöritysnopeuden mieleisekseen.
Ei ihan osunut kohdalleen :D :D :D
"Aivan, ja juuri tuo liikkumiseen tarvittava voima on se mikä polvia rasittaa.
On siis yhdentekevää polkeeko 50 vai 90 kierrosta minuutissa, rasitus on sama."
Hauska logiikka sinulla! Korkeammalla kadenssilla tuo rasitus polvelle jakaantuu useamman polkaisun ajalle, pienemmällä kadensilla vähempien polkaisujen. Polven kestävyydellä on jokin tietty raja jota ei voi turvallisesti ylittää, mutta sen alapuolella voikin sitten mennä kauan. Kuten jälleen rautalangasta vääntäen: Voit tiputtaa lasilevylle tonnin hiekkaa jyvä kerrallaa ja lasi kestää, mutta tiputapa koko tonni yhden kiven muodossa :)
Eipä avautunut tuo logiikkasi edes rautalangasta vääntäen.
Jos poljinkampi vastustaa liikettä tuhannen kilon voimalla, on ihan sama montako polkaisua kampeen kohdistaa, jokaista polkaisua vastustaa sama tuhannen kilon voima. Polkaisujen määrä kasvattaa kyllä pyörän nopeutta mutta ei pienennä tarvittavan voiman määrää. Voimaa voi pienentää ainoastaan kevyempään välitykseen siirtymällä.
Pyöräilyn kyseessä ollessa voisi myös puhua pyörityksestä.
no eiii...
Mutta siis kadenssi ei ole 1:1 tietenkään tarvittavaan voimaan F nähden. Siis aja kadenssilla 90rmp tasaisella, ylämäkeen, alamäkeen, takapyörä huoltotelineessä ilmaan nostettuna. Kaikki allekirjoittanevat tämä. Voiman F tarve kierrosten ylläpitämiseksi esimerkeissä, on erisuuri.
Erisuuren voiman F säätämiseksi kadenssin ollessa vakio, käytetään vaihteita (joskus shimanonkin tuotteita). Ylämäessä voiman F tarve KASVAA vain siinä tapauksessa jos nopeus on vakio. Vauhdin vähentäminen ylämäessä tai tasaisella käyttäen hidasta kadenssia, lisää voiman F tarvetta. Vaikka eteenpäin kuljettavan voiman F määrä on vakio, se voidaan siis tuottaa edullisesti/epäedullisesti niveliin kohdistuvaan rasitukseen nähden Ö.
Nopea kadenssi on edullista etenemistä. Jos kiinteävälityksellisellä pyörällä ajetaan ylämäkeä joka 100 metrin matkalla jyrkkenee 1%, kadenssilla 50, niin enemmin tai myöhemmin tulee stoppi, koska tarvittavan voiman määrä on ylittänyt tuotettavan määrän. Pääseekö samaa kadenssia käyttäen pidemmälle, vai hidastamalla astetteittain pyöritysnopeutta? Siitähän tässä keskustelussa on perimmältään kysymys?
...siis ei. Mieti vielä kerran, niin että tajuat. Sitten vasta palaat tänne. Vihje: kuinka monta kierrosta metriä kohti tarvitaan 50rpm vs 100rpm?
Eli kierrokset 90-100rpm niin jalat eivät pauku.
"kuinka monta kierrosta metriä kohti tarvitaan 50rpm vs 100rpm?"
Metriä kohden tulee aina sama kierrosmäärä oli rpm mikä hyvänsä jos välitys pidetään samana.
Eivät pauku jalat kun pitää välityksen kevyenä oli rpm mikä hyvänsä.
"Kaikki allekirjoittanevat tämä. Voiman F tarve kierrosten ylläpitämiseksi esimerkeissä, on erisuuri."
Kyllä, hyväksyn tämän.
"Vauhdin vähentäminen ylämäessä tai tasaisella käyttäen hidasta kadenssia, lisää voiman F tarvetta. Vaikka eteenpäin kuljettavan voiman F määrä on vakio"
Olen eri mieltä.
Jos eteenpäin kuljettava voima ja välitys pysyvät vakioina ei voiman tarve
kammessa muutu vaikka kadenssi muuttuisikin.
"Nopea kadenssi on edullista etenemistä."
Varmaan niinkin.
Tarvittavan poljinvoiman ollessa suurempi nopeampi kadenssi tarjoaa vaivattomampaa etenemistä. Vaihtoehtoisesti matalampi kadenssi edellyttää kevyempää välitystä.
"Jos kiinteävälityksellisellä pyörällä ajetaan ylämäkeä joka 100 metrin matkalla jyrkkenee 1%, kadenssilla 50, niin enemmin tai myöhemmin tulee stoppi, koska tarvittavan voiman määrä on ylittänyt tuotettavan määrän."
Saman voi sanoa kadenssilla 90 ajettaessa. Jossain vaiheessa tulee stoppi kun mäki jyrkkenee ja kasvattaa tarvittavan voiman yli polkijan voimavarojen.
"Pääseekö samaa kadenssia käyttäen pidemmälle, vai hidastamalla astetteittain pyöritysnopeutta?
Siitähän tässä keskustelussa on perimmältään kysymys? "
Itselleni perimmäinen kysymys on keskustelussa esitetty väite, että alhainen kadenssi olisi syy polviongelmiin. Mielestäni ja kokemukseni perusteella asia ei ole noin yksioikoinen.
Alhaisellakin kadenssilla saa polviin kohdistuvan rasituksen pysymään turvallisen alhaisena kun käyttää sopivan kevyttä välitystä. Vastaavasti mikään ei estä runttaamasta polvia liiaksi rasittavalla voimalla kadenssia 90 käyttäen.
Itse koen myös korkean kadenssin polvia rasittavaksi tekijäksi pitkäkestoisilla retkillä. Kun retkilleni osuu päiviä, jolloin pyörän selässä sattaa vierähtää kymmenenkin tuntia päivässä käytän mieluummin alhaisempaa kadenssia kuin että pyörittäisin polveni hyytelöksi. Peruskysymys tällöin on oikean välityksen valitseminen kulloiseenkin tilanteeseen.
7 päivän aikana 1350 km kadenssilla 80-110. Tasaisella kadenssi yleensä 90-100, ylämäessä n. 80. Polvet eivät ole tulleet "hyytelöksi" juuri kadenssin ansiosta. Tuollaisella määrällä tulee vastaan ainoastaan yleinen väsymys jaloissa ja koko kropassa, mikä rajoittaa etenemistä.
Itsellä polvikremppaa ihan muista jutuista kuin pyöräilystä. Huvittava viestiketju ei siinä mitään mutta polvet huutaa pyöräillessä apua jos penkin korkeus suhteessa polkimiin on päin peetä. Huomaa muutaman kymmenen metrin matkalla jos esim. lainaa jonkun toisen pyörää jossa penkki on liian alhaalla, polvet yksinkertaisesti napsahtaa joka h..tin kierroksella tietyssä kohdassa naps naps naps. Omalla pyörällä no problemo kun säädöt on kohdillaan. Kadensseilla ei mitään merkitystä.
"Alhaisellakin kadenssilla saa polviin kohdistuvan rasituksen pysymään turvallisen alhaisena kun käyttää sopivan kevyttä välitystä. Vastaavasti mikään ei estä runttaamasta polvia liiaksi rasittavalla voimalla kadenssia 90 käyttäen. "
Ilmeisesti on hankala ymmärtää mitä polkiessa oikeasti käytännössä tapahtuu. Alhainen kadenssi kevyt välitys = hidas etenemisnopeus. Suuri kadenssi raskas välitys = hyvin suuri nopeus. Eiväthän ne siis ole mitenkään verrannolliset!
Ainoa järkevä tapa on verrata sitä mitä tapahtuu kun poljetaan SAMAA NOPEUTTA eri kadensseilla. Sehän se on se käytännön tapahtuma. Edetään jotain nopeutta ja käytetään joko suurta tai pientä poljinnopeutta. Tarvittava voima on sama edettävää metriä kohti. Pienellä kadenssilla tuo voima pitää tuottaa vähemmillä kampikierroksilla koska suurempi välitys vie pyörän tuon matkan vähemmillä kampikierroksilla. Suurella kadenssilla sama voima jaetaan enemmille kampikierroksille koska pienempi välitys vie pyörää eteenpäin vähemmän matkaa kampikierrosta kohti.
Tämähän ei poista sitä että joka tilanteeseen pitää valita sopiva välitys. Ylämäessä vaihdetaan kevyemmällä riippumatta kadenssista. Silloin nopeus laskee, samoin kun tarvittava voima.
Jokainen kokeilkoot kantapään kautta tämän näemmä :D Eli kun kerran polvet hajoavat ja pyöräilyyn tulee tauko, niin oppii, että kadenssi täytyy olla kohdallaan (90-100rpm).
"Ilmeisesti on hankala ymmärtää mitä polkiessa oikeasti käytännössä tapahtuu."
En sanoisi, että kysymys on ymmärryksestä vaan näkökulmien erosta koska tarkastelemme asioita eri lähtökohdista.
"Ainoa järkevä tapa on verrata sitä mitä tapahtuu kun poljetaan SAMAA NOPEUTTA eri kadensseilla."
Tarkoitukseni ei ole ollut vertailla mitään. Olen vain esittänyt, että pyöräillä voi muutenkin kuin kadenssi jatkuvasti tapissa.
Eivät kaikki ihmiset halua pyörittää kampia jatkuvalla 90 rpm nopeudella eikä siihen ole kokemukseni mukaan mitään tarvettakaan.
"joka tilanteeseen pitää valita sopiva välitys"
Aivan. Tästä olen samaa mieltä.
Itselläni sopiva välitys on sellainen, jossa eteneminen on nautinnollista ja fyysinen rasitus kulloiseenkin tunnelmaan sopivaa. Nautinnollista tarkoittaa aina sitä, että jaloissa/polvissa tuntuva rasitus pysyy hyväksyttävissä rajoissa. Nautinnollista on myös kun voi vapaasti vaihdella kadenssia.
Tasaisella asfaltilla pyörän rullatessa kevyesti ja kun ei ole tarkoitus ottaa irti kaikkea itsestään on ihan mukavaa edetä kohtuullisella kadenssilla, polvia lepuuttaen, kuten itse asian koen.
Vastaan tulevat pienet ylämäet voi spurtata kadenssi koholla ja tarvittaessa välitystä vaihtaen. Isommissa ylämäissä kadenssi totta kai kohoaa ja välitys valikoituu pitkälti sen mukaan, mikä tunne jalkoihin välittyy. Mäen päällä voikin sitten hengähtää ja heittää reilumpiin alamyötäisiin isompaa välitystä ja loikotella kohtuu kadenssilla keveydestä nautiskellen.
Tämä on sitä nautintoa vapaasta kadenssista ja sen tarjoamasta rytmin vaihtelusta.
Polviongelmiin en 80 -luvulla alkaneen aktiivin pyöräilyharrastuksen aikana ole vielä koskaan törmännnyt.
Yksi asia ei nautinnolliseen pyöräilyyn itselläni kuulu: 'tasaisen konemainen kadenssi korkealla eteneminen.' Jos joku sitä haluaa tehdä niin eihän siinä mitään. Mutta sen osaan kuitenkin sanoa, että ei alhaisempi kadenssi johda polviongelmiin jos seuraa miltä jaloissa tuntuu ja tekee ajotilanteen vaatimat korjaukset välitykseen, kadenssiin tai molempiin.
Olen myös sitä mieltä, että 90rpm kadenssi ei itsellään suojaa polviongelmilta jos ei seuraa sitä, mitä kroppa kertoo.
No on aika selvää että jos vain kruisaillaan hiljakseen niin on aika sama millä kadenssilla poljetaan koska rasitus on joka tapauksessa niin pieni että ongelmia ei tule. Se ei kai ole ollut koskaan se keskustelun pointti. Jos kevyellä rasituksella kehittää itselleen polviongelman niin sen syy on varmaan muualla. Mutta heti kun vauhteja nostetaan niin kadenssin merkitys kasvaa huomattavasti. Tämä tulee esiin erityisesti silloin kun pyöräilyharrastus "aktivoituu" ja sitä aletaan harrastaa enemmän kuntoilumielessä. Silloin vanhasta muistista tuleva polkutekniikka ja vaihteiden käyttö sekä "jalkatuntuma" ei välttämättä enää olekaan se optimaalinen ja ongelmaton. Siksi edes lähelle oikean kadenssin opettelu olisi ihan suositeltavaa. En itsekään sano että orjallinen 80-100 rpm kadenssi olisi harrastelijalle välttämättä se ainoa oikea, alempikin on usein ihan riittävä ja turvallinen (esim. 60-80). Mutta jo reilun 60 rpm kadenssiin totuttelu on monelle yllättävän vaikeaa jos on tottunut vain "runttaamaan" eikä vaihteiden käyttö ole ihan selkäytimessä.
2005 aloin pyöräilemään kilpapyörällä kuntoilumielessä. Keskinopeuteni parintunnin rupeamisissa oli tuolloin ja on nytkin 22-24km/h. Alussa ajoittain tuntuva vasemman polven sisäsivun vihlonta loppui, kun kävin kokeneemman pyöräilijän kanssa lenkillä. Hän kehoitti nostamaan kierrosnopeutta. Olin siihen mennessä käyttänyt suuria vaihteita kadenssin pyöriessä 60 rpm puolin ja toisin.Nykyään ajelen 90rpm tietämillä, johon siirtymisen jälkeen vaiva ei oletullut enää esiin. Myöskin keskituntinopeus kasvoi hieman, sekä ajettujen lenkkien pituus. Korkea kadenssi on tie tähtiin. Siis tämä kokemukseni on kerätty n. 1000km/vuosi.Korkean kadenssin käyttö on siirtynyt luonnollisena tapana talviajan cc lenkeille. Hauskana yksityiskohtana lopuksi se, että noin 100 vuotta vanhassa Aino pyörässäni on välitykset, jotka 20 km tuntinopeuteen päästäkseen vaatii 100rpm. Jo tuolloin tämä tiedettiin.
...mieti nyt vielä kertaalleen, mistä on kyse. :D
Asiaa voisi lähestyä toisinkin: Käytit alkujaan liian raskasta välitystä. Pelkkä kevyempään välitykseen siirtyminenkin olisi auttanut ongelmaan. Tosin vauhdin hidastumisen kustannuksella. Koska ilmeisestikin halusit säilyttää nopeuden samana jouduit kevyempään välitykseen siirtymisen lisäksi korottamaan kadenssia.
Mutta väittäisin silti, että jotain muutakin on tapahtunut. Olet ymmärtänyt, että liian raskaalla jalalla ei pidä polkea ja osaat varoa sitä. Muutoinhan runttaisit 90rpm lasissa ylämäkiinkin koskematta välityksiin ennen kuin olisi voimien ehtyessä pakko. Tällöin olisit taas samassa tilanteessa polvikipuinesi kuin aloittaessasi.
Mahdollisesti asiassa auttaa se, että 90rpm on niin lähellä sitä maksimaalista nopeutta jota ihminen pystyy tai ylipäänsä haluaa ylläpitää. Tällöin pienikin rasituksen kasvaminen alkaa pudottamaan kadenssia. Kun on opetellut, että 90rpm on se 'oikea' kadenssi tekee sen mikä tulisi tehdä käytetystä kadenssista riippumatta: keventää välitystä.
Avainasia on oikean välityksen ylläpitäminen. Jos se vaatii 90 rpm kadenssia toteutuakseen, niin silloin se olkoon valintasi. Itseltäni oikean välityksen valinta onnistuu kaikila käyttämilläni kadenssi -arvoilla. Siksi itse käytän vaihtuvaa kadenssia rytmittämään kulkuani. Minulle se on hyvä asia, joka tuo nautintoa ajamiseen.
Oma keskimääräinen kadenssini normalissa arkiajossa liikkunee jossain 60 rpm seutuvilla enkä ole polviongelmia kokenut. Ei vauhtini silti ole mitään "hiljakseen kruisalua" kuten nimimerkki Pomppukeppi yritti vihjata. Se on normaalivauhtista arkiajoa esimerkiksi työpaikalle kulkiessani. Työmatkaani kuluvan ajan ja matkan mukaan laskettuna keskinopeudeksi tulee 15km/h. Arvelisin, että valtaosalla hyötyliikuntana pyöräilevistä nopeus ei juuri tuota korkeampi ole.
"...Mahdollisesti asiassa auttaa se, että 90rpm on niin lähellä sitä maksimaalista nopeutta..."
Lähempänä totuutta on 100-105rpm. Kadenssimittari on aloittelevalle hyötyliikkujalle paljon tärkeämpi kuin nopeusmittari. Sykemittarikin on nopeusmittaria tärkeämpi.
"...keskinopeudeksi tulee 15km/h. Arvelisin, että valtaosalla hyötyliikuntana pyöräilevistä nopeus ei juuri tuota korkeampi ole."
Arvelusi on kyllä ihan pihalla. :) Ajonopeudet ovat kolmen kympin paikkeilla. Keskinopeudet nousevat päälle kahden kympin.
"Oma keskimääräinen kadenssini normalissa arkiajossa liikkunee jossain 60 rpm seutuvilla enkä ole polviongelmia kokenut. Ei vauhtini silti ole mitään "hiljakseen kruisalua" kuten nimimerkki Pomppukeppi yritti vihjata. Se on normaalivauhtista arkiajoa esimerkiksi työpaikalle kulkiessani. Työmatkaani kuluvan ajan ja matkan mukaan laskettuna keskinopeudeksi tulee 15km/h. Arvelisin, että valtaosalla hyötyliikuntana pyöräilevistä nopeus ei juuri tuota korkeampi ole. "
No nyt selvisi aika paljon. Puhumme ilmeisesti aika eri maailmoista. 15km/h keskari on niin alhainen että kadenssilla ei ole niissä nopeuksissa kovinkaan suurta merkitystä jos nyt ei ihan valtavan suurella vaihteella yritä runtata mäkiä ylös. Voiman tarve kasvaa huomattavasti nopeuden nousun myötä ja vaikka jo 25km/h keskari vaatii aivan erilaista voiman käyttöä, ja samalla kadenssia jotta polvet pysyvät kunnossa.
Siinä olet oikeassa että vaikka työmatkaa polkevista monet ajavat tuolla nopeudella. Samoin, harrastuksiin, kauppaan yms. Ja se on kaikki hyvää likkuntaa pyörällä. Toisaalta kuntoliikkujalle tuo on kyllä melko leppoisaa vauhtia eikä tuo kovin kummoista kunnon kohotusta jos ei puhuta ihan lapsista, vanhuksista tai vajaakuntoisista. Siksi jos kuntoa ryhtyy kohottamaan enemmän pyöräilemällä, olisi hyvä myös hieman opetella kovemmilla kadensseilla polkemista vaikka sitten ihan kokeilun vuoksi. Tulos voi yllättää kunhan ensin totuu pyörittämään kovempaa. Ei siinä menetä mitään vaikka kokeileekin vaikka on tietysti aina mukava ajatella että turhaan ne toiset siitä vaahtoavat, osaanhan minä nyt pyörällä polkea...
Siitä että joku keksi pyörän, lukkopolkimet ja kandensin. Sain oman polveni paskaksi jo pentuna. Satuin kaatumaan poikasena ja polven alle sattui jonkun heitämä viinipullon puolikas. Polvesta sisään ja syvälle. Aikuisena tämä polvi renas ja jouduttiin leikkaamaan. Tulos.....30% invaliditeetti, ehdoton juoksemis ja hyppimis kielto...jatkossa mahdollista vain fysikaaliset hoitotoimenpiteet. Rajaapi pois aika monta liikuntalajia...vaan ei pyöräilyä. Hiukka ku kuuntelee itseään ja polveaan voi päästellä menemään vapaasti. Se vaan harmittaa että trialhton kiinostais kuntoilu mielessä. Vaan ei voi ...ei voi ja duathlonki o juoksemista. Jos sais triahltonista kotimaisen version..uinti..pyöräily...sauvakävely, ni sit....
"Jos sais triahltonista kotimaisen version..uinti..pyöräily...sauvakävely, ni sit...."
Eikös tuokin ole mahdollista - kuntoilu mielessä. Itse harrastan kesäaikaan duathlonia versiona pyöräily - uinti - pyöräily.
Pyöräily-Lenkkeily-tv löhöily.
Kadenssi on pidettävä sopivana tarpeeseen nähden. Sitä mieltä minä.
Minun (ja monien muidenkin) tavallinen triatlon-lenkki on pyöräily-melonta-pyöräily.
Melonnassakaan polvi ei ole kriitinen resulssi.
tuottaminen vaatii 110 kierrosnopeudella 15 kg voiman, 80 kierroksen nopeudella täytyy käyttää voimaa 21 kg, joten noin 40 % enemmän voimaa kun ajetaan "isolla" välityksellä. Tästä voidaan päätellä kuinka polvet reagoivat kun voimaa käytetään "liikaa".
Polkupyörän eteenpäin viemiseen vaaditaan tietty voima, joka synnytetään vetävän pyörän vääntömomentilla. Tämä vääntömomentti muodostetaan polkimilla, joilla synnytetään vääntömomentti, joka siirretään vaihteiston (välityksen) kautta vetävään pyörään. Vaihteiston välityssuhteesta riippuu, kuinka suuri vääntömomentti tarvitaan polkimien pyörittämiseen. Eli vetävässä päässä (polkimien keskiö) oleva vääntömomentti on välityksen mukaisessa suhteessa vetopyörän vääntömomenttiin. Epäilen, että suuri polkimien vääntömomentin tarve on polkijan polville haitallista, koska polkimiin kohdistuva voima on tällöin suurempi
Edellä toisella kirjoittajalla on mennyt energiaperiaate ja vääntömomentti komeasti sekaisin. Newton nämä asiat selvitti jo kauan aikaa sitten.