ettei miehet rakasta? Ettekö te jostain syystä välitä vai oletteko niin taitavia valehtelemaan itsellenne, että luette mistä tahansa käytöksestä mitä haluatte? Vai onko mussa joku vika, kun mulle sillä on merkitystä?
Miksei muita naisia haittaa
outoko olen?
11535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No noista vaihtoehdoista vinkkaisin tota vimppaa. Mutta en siksi, että sillä on sulle merkitystä vaan sen vuoksi, että vainoharhaisesti kuvittelet, että kukaan mies ei pysty rakastamaan. En tiedä miksi, oletko hakeutunut huonojen miesten seuraan vai mitä. Ja nämä huonot kokemukset muokanneet sen katsomuksen sellaiseksi, että on sula mahdottomuus että mies voisi oikeasti rakastaa. Koska ainahan niitä löytyy naisista ja miehistä, jotka eivät oikeasti rakasta tai välitä toisesta. Mutta kyllä miehet rakastaa ja itse koen suhteessani olevani erittäin rakastettu.
Mä haluaisin rakastaa.
Mutta minkäs teet, kun ei löydy naista, joka haluais tulla mun rakastamaksi, ja rakastaa takaisin.
Hukkaan menee hyvä sydän.
Luulen, että ihmiset mieltävät ja määrittävät "rakkauden" lukemattomin eri tavoin. Monille rakkaus on molemminpuolista arvostamista ja kunnioittamista, mahdollisimman monien asioiden jakamista, hyvää käytöstä, hivenen hemmottelua sekä palvontaa. Jollekin muulle rakkautta on kaupankäynti palveluksilla ja tavaroilla. Yhteiset lapset, asunto, mustasukkaisuus tai melkein mikä vain, voi merkitä ihmiselle rakkautta. Onnellisia ovat ne, jotka löytävät arvomaailmaltaan samanlaisen ihmisen.
Kyllä miehet rakastaa. Rakkaus osoitetaan monella tavalla. Kunnioitus ja huomaavaisuus kuuluvat rakkauteen, samoin intiimi kanssakäyminen ja huolenpito. Kyllä näitä miehet osaavat näyttää, siis ne jotka oikeasti rakastavat. Onhan niitäkin jotka puhuvat ja pulputtavat rakastavansa, mutteivat näytä sitä mitenkään. Minun mieheni on enemmän tekijä- kuin puhujatyyppi eli osoittaa rakkautensa teoilla ei niinkään sanoilla. Ja minulle se riittää. En "lue" hänen käyttäytymistään vaan tunnen olevani rakastettu.
kunnioittava ja huomioonottava vain niille joita rakastat? Huh huh, onneksi en elä sinun lähipiirissäsi...
idiootti. Hyvä kirjoitus oli vaan jokuhan tietty vetää herneet nenään ja haluaa ymmärtää väärin!
pointin siitä, että typerät naiset uskovat mitä haluavat kun perusinhimillisyyskin tulkitaan rakastamiseksi.
mutta en juurikaan ajattele asiaa koska olen jo valinnut elämän yksikseni. En tahdo enää masentua enkä saada köniini tunneasioissa joten pidättäytymällä parisuhteesta pidän itseni kunnossa.
ihminen ei valitettavasti rakastu montaa kertaa elämänsä aikana, joten useimmiten täytyy tyytyä johonkin, jota voi oppia rakastamaan mutta enempi vaan kaveri mielessä.
Mä en tarvitse rahaa, enkä halua lapsia, joten ilman tunteita, mitä miehellä on minulle tarjottavanaan? Ainoa asia jonka haluaisin kokea, on parisuhde, jossa molemmat osapuolet rakastaa, mutta koska en ole lesbo, sitä ei ole tarjolla. Kyllähän se haittaa ja harmittaa, että miehet saavat kokea miltä tuntuu olla rakastettu, mutta nainen ei. Tai no, tuli tähänkin ketjuun vastaus muutamalta harhaiselta idiootilta, mutta älykäs heteronainen ei koskaan saa sitä kokea.
Miehet rakastaa kyllä, siksi se ei häiritse. Pitäs vaan löytää ne, ketkä rakastaa. Mutta kun maailma on meidän ja sitä saa mitä tilaa. Kun uskoo, ettei kukaan rakasta, käyttäytyy niin ettei kukaan rakastakaan ja lopulta on tunnenälkänsä uuvuttama ja ottaa just sen, joka ei rakasta: kun ei tiedä mitä on rakastaa, ei tiedä kuka rakastaa.
Mutta kyllä se häiritsisi jos eläisi suhteessa, missä itse rakastaa ja toinen ei. Että ei, mistä tahansa käytöksestä en voi lukea mitä haluan, siihen en pysty. Jotkut pystyy siihenkin, mutta se on heidän valintansa: ehkä heillä on tarve siihen. Miksi? No, miksi yleensä epäterveetkin tavat ihmisen löytävät... Toiveet, epärealistisuus, haaveet joista ei halua luopua. Luopumisen tuska. Riippuvuus, omat haavat ja niitten kipu, joka pitää kokea riittävän monta kertaa. Rakkauden pelko, rakkautta voi paeta myös rakastamalla jotain saavuttamatonta. Samalla tavalla on hyvä uskotella ettei kukaan rakasta, kun pelkää läheisyyttä, virheitä, pettymyksiä ja inhimillisyyttä, mikä on niin vaikea sitten kuitenkin hyväksyä.
Rakastaa voi monella tapaa, joillekin sopii joku, toiselle toinen. Sitäkin voi miettiä... Se mitä sinä pidät rakkautena ei olekaan jonkun toisen käsitys siitä ja kun luulet, ettei jotkut rakasta, he saattavat rakastaa kyllä, mutta omalla tavallaan.
En tiedä, mikä on saanut sinut uskomaan, ettei sinua voi rakastaa, tai ettet itse voi rakastaa, mutta no, jos se toimii sulle, niin pidä sitä yllä!
Ja muuten, jos sä olet onnellinen niin vi**nko väliä totuudella on? Kuka senkin määrittelee? Jos se on totta, sen aikaa kun on, niin eikö pettymys ole pieni hinta siitä? Niin, mieti. Sä voisit vaan elää. Hautaan säkin olet menossa, sun päivät on ollut luetut siitä hetkestä jo kun sait alkusi ja synnyit. Joten hei, tee tällä ajalla parhaasi.