Eli, mä en tykkää mun kummista ollenkaan! Ärsyttäää ihan helvetisti aina joka ikinen kerta, kun se tulee meille. En voi lähtee kotoo minnekkään, kun mun vanhemmat vaatii et oon aina sillon kotona. En edes ole ainoa, joka siitä ei tykkää: myös tän mun kummin isä ja veli ei oikeen pidä siitä. Haha, me vaa kolmestaan aina nauretaan sille. :D Se ajattelee vaan itteään, ei välitä vanhemmistaankaan ollenkaan eikä sisaruksistaan. Eikös yleensä tehdä silleen, että kun joku läheinen nukkuu pois, häntä surevat surevat yhdessä? No, tämä minun kummini ei ollenkaan välittänyt vaikka hänen äitinsä nukkui pois... Mua ja meitä kaikkia ihmetyttää ja harmittaa ihan hirveesti... Se on niiiiiiiiiin outo, täynnä itseään.
Siis: mitä teen kun tai JOS se taas tulee meille? Ku en tiiä yhtään...
En tiiä, saitteko selvää tästä mut mun oli pakko purkaa vitutusta...
Siis: mitä teen kun tai JOS se taas tulee meille? Ku en tiiä yhtään...
En tiiä, saitteko selvää tästä mut mun oli pakko purkaa vitutusta...
Vastaukset 7
Vanhimmat
vaikutat aika itsekeskeiseltä tytöntylleröltä (pojanmulkerolta),
joten en usko että kummisikaan erityisesti sinusta pitää..
;)
sukupolvesi on vain tottunut saamaan kaiken kultalusikalla suuhun kannettuna,
joten ei ole mitään käsitystä sinulla varmasti kummisi elämästä - oletko koskaan
ollut kiinnostunut toisin päin kiittämään kummiasi.. vai vain ottamaan lahjoja vastaan?
vaikutit aika lellilapselta kirjoituksessai, sorry..
asiat paistaa läpi..
kumpa kummisi voisi perua kummiutensa tuollaisella bratille.
Et ees lukenu tota ilmeisesti?!?!?! hohohohooo lol
se kummisi vika että vanhempasi vaativat sinun olevan kotona silloin kun hän tulee käymään? TUSKIN. Ja vanhempasikin sitä vaan vaativat hyvien käytöstapojen vuoksi varsinkin jos kummisi harvemmin käy teillä kylässä. Kavereita kyl kerkee myöhemminkin. Ja mitä tulee tohon kummisi äidin kuoleman suremiseen tulee.... kukin suree tyylillään. Joillekkin on vaan helpompaa sysää tunteensa sivuun esim silloin mikäli on vastuussa hautajaisten järjestämisessä ja kun muu perhe suree... jonkun on silloin pysyttävä vahvavana toisten vuoksi. Jotkut uppottavat surunsa työntekoon. Myös on jos esim. kummisi äiti on pitkään sairastellut tms. että osataan läheisen kuolemaa odottaa surutyö tehdään kepeästi. Koska sitä on osattu odottaa ja sitä odotellessa sitä on surtu. Syitä on monia ja monia tapoja olla. Mistä tiedät vaikka kummisi esittäisi vahvaa ja tilaisuuden tulessa yksin ollessa tirauttanutkin kyyneleen tai pari
KASVA AIKUISEKSI!!!!!!!!!
että näet kummia usein. Monet joskus valittavat että kummit eivät välitä. ja että ei edes tunne kummeja. Ole kiitollinen. Varmasti hän suree äitiään, mutta ei ole tottunut näyttämään tunteita julkisesti. Joku päivä olet itse kummi, ja yrität tehdä kaikille mieliksi, ja olla kohtelias, käydä kummilapsen luona vierailulla, ostaa lahjoja, vaikka vaistoat että hänestä ei pidetä, vaan nauretaan, silloin vasta tajuat kuinka ilkeästi ajattelit häntä kohtaan.
Nauratte kummillesi, ettekä pidä hänestä. Olet kuullut vain yhden mielipiteen hänestä- vanhempiesi, mutta asioilla on aina toinenkin puoli.
juuri näin! nykyteinit ovat niin tunteettomia kaikensaaneita napamonstereita, että kyllä kaikki sympatiat kaikille kummeille.. jotka näitä kiittämättömiä hirviöitä jotenkin silti muistaa!!
Ja ketkäs näitä nykyteinejä on kasvattanut? Helppo syyttää teinejä, voi välttyä katsomasta peiliin.
Ymmärrän alkup. kirjoittajan vitutuksen oikein hyvin. Olen 32-vuotias, ja edelleen uskallan myöntää, ettei vika aina ole nuorisossa. Kusipäitä löytyy kaikista ikäpolvista, eikä sitä voi puolustella mitenkään.