Kyllä uskottomuus on väärin vaikka joku uskoo, että rakkaus ei katso aikaa eikä paikkaa. Tulin itse petetyksi ja mieheni suhteen ilmitulosta on nyt vajaa vuosi. Kipeää tekee vieläkin ja joskus tuntuu, että murtuu tämän taakan alle. Kaikki tuli täytenä yllätyksenä vaikka eihän meidän suhteemme moneen vuoteen kovin hyvä ollutkaan. Monta kertaa yritin aloittaa keskustelun, mutta aina minut tyrmättiin. Kaikki paljastui kun löysin tuon toisen naisen vaatteita ja tavaroita mökiltämme. Kaikki oli jätetty sinne kuin minun löydettäväkseni tuon toisen voiton merkeiksi. Oli oikein sanomalehdensivun alaosaan kirjoitettu kauppalappu ja paperi johon lapsi oli kirjoittanut sanoja jotka aikuinen oli sitten merkinnyt vääriksi tai oikeiksi. Kaikki jätetty näkyviin ei tarvinnut penkoa. Tämä oli tehty mieheni tietämättä niin hän ainakin sanoi. Tuli täydellinen sokki, on päiviä joita en muista, että niitä olisi ollutkaan. Elämä tuntui loppuvan. Lopuksi mieheni myönsi asian jatkuneen jo pidempään. Syksyllä yllätin heidät mökiltämme ja tuo toinen sulotar oli tuonut lapsensakin mukaan salasuhteeseen, kaikki kolme. Hänen katseessaan ei ollut katumusta tai minkäänlaista anteeksi pyyntöä ei pelon häivää. Katse jonka hän minuun loi oli kylmä ja kuin kysyvä, että mitäs sinä täällä' vielä teet tämä on nyt minun.
Mieheni kävi vielä tuon toisen luona kesällä ja syksyllä ja lupasi lopettaa hulluuden. varmaan se loppuikin koska alkuvuodesta tuo nainen yrtitti tulla meille. Onneksi mieheni sai estettyä sen. Minulla ei ole mitään asiaa tuolle kylmälle, laskelmoivalle, oman himonsa alttarille lapsensakin uhranneelle syöjättärelle.
Puhuimme paljon asiasta mieheni kanssa ja hän pyyteli anteeksi ja katuu. Keskustelimme myös paljon tuon naisen petollisista teoista jotka hän vasta sitten tuntui ymmärtävän ja tuomitsi ne myöntäen olleensa sokea. Hän myös myönsi, että tuo toinen on hyvä puhumaan, myös rakkaudesta. Ehkä kuitenkin kauniiden puheiden takana pitäisi olla myös kauniit teot.
Yritin vihata miestäni ja ajattelin, että eroan en enää välitä mutta toisin kävi. En voi lakata rakastamasta häntä tämän jälkeenkään. Kävimme terpiassa joka tuntui auttavan ehkä enemmän miestäni ja olemme edelleen yhdessä. Suhteemme on tällä hetkellä parempi kuin vuosiin. Ehkä meille piti käydä näin jotta löytäisimme taas toisemme. Luottamuksen takaisin saaminen varmasti vie vielä aikaa ja sen eteen on tehtävä työtä niin minun kuin miehenikin. Hän on kuitenkin luvannut, että ei lähde kotoamme eikä jätä minua vaan yritämme yhdessä ja tuo toinen on jäänyt.
Viestejä ja puheluyrityksiä satelee kuitenkin yhteiseen kotiimme jopa perhejuhlina jolloin olemme kaikki koolla, lapsetkin kotona. Mieheni ilmeisesti vastailee niihin. Toisaalta ymmärrän, että täytyyhän tuokin suhde lopettaa. Mielestäni osoittaa kuitenkin tämän toisen naisen härskiyttä ja alkeellisempienkin käytöstapojen puutetta häiritä toisten kotirauhaa.
En tiedä mitä mieheni on tuolle toiselle luvannut. Kuitenkin jos ryhtyy tällaiseen suhteeseen tajuaa varmasti, että toisinkin voi käydä ja itse on vastuussa omista päätöksistään niistä ei voi muita syyttää. Entäpä jos tuo toinen nainen olisikin päättänyt yrittää korjata suhteen oman miehensä kanssa? Olisiko hän jättänyt salarakkaan siihen ja sanonut "kiitos kuluneesta"?
Olen katkera ja vihainen miehelleni. Hän on syyllinen mutta niin on tuo nainenkin. Hänen mukaansa mieheni ja hänen välinen suhde ei kuulu muille kuin heille. VÄÄRI se kuuluu minulle hänen miehelleen minun lapsilleni ja hänen lapsilleen. Kaikille meille "sivullisille" on aiheutettu se suurin tuska. Jos ajattelette, että rakkaus ei kysy aikaa eikä paikkaa opetelkaa ensin erottamaan rakkaus ja rakastaminen toisistaan. Toivottavasti te jotka salasuhteellanne aiheutatte sellaista tuskaa jota ette itse ymmärrä tulette joskus itse vedetyksi retkuun. Tästä toipuminen kestää vuosia. Ainut asia josta olen kiitollinen tuolle syöjättärelle on se, että miehelläni ja minulla on nyt uusi entistä parempi suhde jossa opettelemme elämään.
Mieheni kävi vielä tuon toisen luona kesällä ja syksyllä ja lupasi lopettaa hulluuden. varmaan se loppuikin koska alkuvuodesta tuo nainen yrtitti tulla meille. Onneksi mieheni sai estettyä sen. Minulla ei ole mitään asiaa tuolle kylmälle, laskelmoivalle, oman himonsa alttarille lapsensakin uhranneelle syöjättärelle.
Puhuimme paljon asiasta mieheni kanssa ja hän pyyteli anteeksi ja katuu. Keskustelimme myös paljon tuon naisen petollisista teoista jotka hän vasta sitten tuntui ymmärtävän ja tuomitsi ne myöntäen olleensa sokea. Hän myös myönsi, että tuo toinen on hyvä puhumaan, myös rakkaudesta. Ehkä kuitenkin kauniiden puheiden takana pitäisi olla myös kauniit teot.
Yritin vihata miestäni ja ajattelin, että eroan en enää välitä mutta toisin kävi. En voi lakata rakastamasta häntä tämän jälkeenkään. Kävimme terpiassa joka tuntui auttavan ehkä enemmän miestäni ja olemme edelleen yhdessä. Suhteemme on tällä hetkellä parempi kuin vuosiin. Ehkä meille piti käydä näin jotta löytäisimme taas toisemme. Luottamuksen takaisin saaminen varmasti vie vielä aikaa ja sen eteen on tehtävä työtä niin minun kuin miehenikin. Hän on kuitenkin luvannut, että ei lähde kotoamme eikä jätä minua vaan yritämme yhdessä ja tuo toinen on jäänyt.
Viestejä ja puheluyrityksiä satelee kuitenkin yhteiseen kotiimme jopa perhejuhlina jolloin olemme kaikki koolla, lapsetkin kotona. Mieheni ilmeisesti vastailee niihin. Toisaalta ymmärrän, että täytyyhän tuokin suhde lopettaa. Mielestäni osoittaa kuitenkin tämän toisen naisen härskiyttä ja alkeellisempienkin käytöstapojen puutetta häiritä toisten kotirauhaa.
En tiedä mitä mieheni on tuolle toiselle luvannut. Kuitenkin jos ryhtyy tällaiseen suhteeseen tajuaa varmasti, että toisinkin voi käydä ja itse on vastuussa omista päätöksistään niistä ei voi muita syyttää. Entäpä jos tuo toinen nainen olisikin päättänyt yrittää korjata suhteen oman miehensä kanssa? Olisiko hän jättänyt salarakkaan siihen ja sanonut "kiitos kuluneesta"?
Olen katkera ja vihainen miehelleni. Hän on syyllinen mutta niin on tuo nainenkin. Hänen mukaansa mieheni ja hänen välinen suhde ei kuulu muille kuin heille. VÄÄRI se kuuluu minulle hänen miehelleen minun lapsilleni ja hänen lapsilleen. Kaikille meille "sivullisille" on aiheutettu se suurin tuska. Jos ajattelette, että rakkaus ei kysy aikaa eikä paikkaa opetelkaa ensin erottamaan rakkaus ja rakastaminen toisistaan. Toivottavasti te jotka salasuhteellanne aiheutatte sellaista tuskaa jota ette itse ymmärrä tulette joskus itse vedetyksi retkuun. Tästä toipuminen kestää vuosia. Ainut asia josta olen kiitollinen tuolle syöjättärelle on se, että miehelläni ja minulla on nyt uusi entistä parempi suhde jossa opettelemme elämään.
Vastaukset 87
Vanhimmat
Ikävää, että on tapahtynut jotain sellaista, minkä koet noin vaikeaksi. Miehesi ei kuitenkaan ole mikään tahdoton tavara. Ei ketään vietellä ilman suostumusta. Mitä sitten tulee toiseen naiseen ja hänen mieheensä, se on kuitenkin heidän asiansa. En ymmärrä, miksi hän olisi, tai kukaan olisi, selityksen velkaa jollekin seksikumppaninsa vaimolle. Oman kumppaninsa kanssa jokainen voi sopia millaisen järjestelyn vain ja kukaan toinenhan ei välttämättä tiedä, millaisessa kunnossa se suhde on. Eikä se taas minusta kuulu muille. Ymmärrän kyllä sen, että kotiin tai kesämökille tunkeutuminen tai sen yrittäminen häiritsee. Häiritsisi minuakin. Häiritsisi sekin, jos joku veisi autoni, mutta kumppanini voi viedä vain hän itse.
Oikein, mieheni onneksi huomasi, että ei ole tahdoton tavara jota voi käyttää miten haluaa. Totta kyllä siihen suhteeseen tarvittiin hänenkin suostumuksensa. Mutta petos loppuu aikanaan ja yleensähän ne autovarkaatkin aikanaan jäävät kiinni ja saavat rangastuksensa, katuvat tekoaan ja jotkut ymmärtävät lopettaa siihen. Joskus elämä vain on niin kummallista, että pitää tapahtua jotakin raadollista jotta tajuaa mitä elämältään todella haluaa ja mikä oikeastaan on elämässä tärkeää.
"Uusi entistä parempi suhde jossa opettelette elämään..." Mies vastailee edelleen naisen viesteihin eli jatkaa tavalla tai toisella kakkossuhdettaan. Sekö kuuluu parempaan elämään?!
pettäminen on perseestä ja tuo toinen nainen toimii väärin, jos edelleen ottaa yhteyttä, mutta mitenkäs miehesi tilanne on? Mies ei ole tosissaan kanssasi uudelleen yrittämisessä, jos ei toista suhdetta ole pannut kokonaan poikki. Saattaa suhde jatkua heti kun rauhoitut. Mutta se on sinun valintasi. Jokaisen ikioma valinta. Kaikista kamalimmalta kuulostaa tuossa jutussa se, että lapsetkin on asiaan sotkettu. Lapselle ei kuulu mitenkään aikuisten parisuhdeasiat. Voi lapsiparkaa, mitenkähän on tilanne hänelle kerrottu? Tuntuu pahalta, kun omat lapseni aikoinaan joutuivat tietämättäni tilanteeseen, jossa kesämökillä oli heidän setänsä ja serkkujen mukana vieras nainen. Hyvin kovasti ihmettelivät, että missä serkkujen oikea äiti on. Serkkujen äitiparka ei tiennyt tästä toisesta naisesta mitään. Enkä minäkään, ennenkuin lapset kävivät puhumaan aivan kummallisia asioita.
sinä sen tiedät, mitä sulosanoja miehesi on rakastajattarelleen suoltanut..?
On hänen versionsa, jonka sinä uskot. Naisella oma versionsa. Totuus on sitten vielä asia erikseen.
Kummallista, että kiinnijääneiden miesten puheissa petoskumppani on aina ilkeä syöjätär ja psykopaatti ja ties mitä... Vaikka luultavasti kysymys on aivan yhtä tavallisesta kaduntallaajasta kuin sinä ja minä. Tuo lapsien mukaan vetäminen... On tapahtunut todennäköisesti miehesi siunauksella - en ainakaan itse osaa kuvitella, että "vieraat" lapset tulisivat mökille tuosta vain...
Olen itse tullut petetyksi viitisen vuotta sitten, liittoa yritettiin paikkailla, mutta väsyin mieheni valheisiin. Paljolti samanlaista tekstiä kuin tuossa kirjoitit miehesi jutelleen. Minusta kertoo omaa karua kieltään se, ettei mies ole tehnyt kerralla selväksi rakastajattarelleen, että homma on loppu, lopullisesti. Mitä ihmeen viestimistä siinä enää on?!
No, toivottavasti onnistutte saamaan suhteenne kuntoon. Muista kuitenkin se, että miehesi selittää asiat taatusti itselleen edullisessa valossa ja yrittää saada suurimman osan "synnistä" toisen naisen niskaan.
Minulle kävi myös niin, että mieheni syytteli toista naista pääsemättä hänestä kuitenkaan irti lopulta. Aluksi uskoin tietenkin nämä kaikki tarinat, koska halusin uskoa sitähän se oli tiedän sen. Totuushan kuitenkin on, että jos miehen suhde toiseen naiseen on jatkunut pitkään se tuskin on ihan tunteeton, monasti miehellekkin on kiinni jäätyään vaikea vaimolleen myöntää tämä totuus siis aidot tunteet tätä toista kohtaan. Eihän tuollaista kakkossuhdetta pidetä yllä ilman tunteita kovinkaan pitkään. Samoin kävi sitten meillä ns. yrittämisen jälkeen miehen kuitenkaan jättämättä yhteydenpito tähän toiseen naiseen itse siis piti yhteyttä kukaanhan ei sitä yksipuolisesti tee päädyimme eroon. Itse olen asian tajunnut etteihän kukaan joka toisesta välittää ja rakastaa päädy pettämään varsinkaan pidempiaikaisesti toisen kanssa koska tällaisen lasken jo suhteeksi. Nämä asiat kun ovat hyvin vaikeita tietenkin myöntää itselleen jotkut eivät niitä myönnä koskaan vaan jatkavat elämistä ihmisen kanssa joka kerta toidsensa jälkeen etsii sitä jotain muuta kodin ulkopuolelta. Mutta kun asian itselleen lopulta myöntää on helppo tehdä ratkaisu lähteä omaan elämään ja jättää kaikenlaiset valheet taakseen eikä tarvitse itselleen uskotella enää miehen olevan se pulmunen vaan jokainen toimii kyllä ihan itsenäisesti omien halujensa ja tahtonsa mukaan tässä elämässä.
aika paljon laitat jonkun toisen naisen niskaan. muistathan että se toinen nainen ei ole ikinä luvannut Sinulle mitään, joten hän ei voi pettää sinua, ja sinun luottamustasi. miehelläsi on jokaikinen kerta ollut mahdollisuus kieltäytyä ja mahdollisuus kunnioittaa sinua ja teidän suhdetta, mutta joka kerta hän valitsi toisin. hänellä ei myöskään ollut aikomusta tunnustaa sinulle. ilman sen toisen naisen vinkkejä et olisi varmaan vieläkään tiennyt salasuhteesta. joskus kun toinen nainen haluaa pois sotkuisesta suhteesta, hän "haluaa" jäädä kiinni. pettävät miehet ovat kuin narkomaaneja, eivät pääse eroon salanaisistaan, vaan heikkona hetkenä ottavat kännykän käteen ja ehdottavat tapaamista. moraalinen raja on jo ylitetty, ja hän on myös saanut sinulta anteeksi, pelkoa yksin jäämisestä tai rangaistuksesta ei siis miehelläsi ole.
ymmärrän että olet vielä järkyttynyt, mutta tekstistäsi saa kuvan että yrität kieltää asian oikean laidan vierittämällä ongelman jonkun suhteenne ulkopuolisen niskaan.
Aika paljon laitan sen toisen naisen niskaan mutta eiköhän se sinne kuulukkin. Unohtamatta, että mieheni on pettänyt oikeastaan meitä molempia. Tuntuu kuitenkin oudolta, että minulle täysin vieras ihminen päättää minun kohtalostani mieheni selän takana (ne tavarat siellä mökillä). Olemme keskustelleet mieheni kanssa paljon asiasta käyneet jopa parisuhdeterapiassa. Tuskin hän tähän aivan turhaan olisi lähtenyt. Luotan mieheeni mutta siihen naiseen en luota ei minun tarvitse. Mieheni on ilmeisesti viime vuoden lopulla ilmoittanut tuolle naiselle heidän suhteensa päättymisestä. Alku vuodestahan tuo nainen oli tulossa meille. Mitä asiaa hänellä on meille tulla?? Ei mitään. Uikoon omissa liemissään se on ehkä hänelle tarpeellinen kokemus. Eiköhän alkuasetelma ole se, että jos jonkun pitäisi toisen luo rynnätä niin minunhan olisi pitänyt rynnätä tuon toisen naisen luo, ei hänen tänne. Hän ei ole luvannut minulle mitään mutta en ole kyllä minäkään luvannut hänelle mitään, joten mitä hän täältä olisi hakenut? Miehenikö. Kun ei hyvällä saanut niin sitten otetaan väkisin. Kyllä tähän suhdesoppaan liittyy hänen osaltaan niin paljon niin kummallista, että pelkään tuota hirmua. Olen sen miehellenikin sanonut. Enkä voi sille mitää, että jos olen yksin ilalla kotona ja kuuluu läheltä auton ääntä olen heti ikkunassa katsomassa kuka tuli tai mihin meni. Jos on miehessänikin vikaa niin kyllä on tosiaan on vikaa tuossa naisessakin. Minkälainen pohja suhteelle on se, että hoitaa eron toisen puolesta välittämättä hänen tahdostaan tai tunteistaan tai läheisistään. Eikö kuitenkin olisi niin ollen, että olisimme eronneet, ollut mieheni asia hoitaa oma eronsa ei siihe tuon syöjättären apua olisi tarvittu. Oli hänen puoleltaan hieno luoda pohja suhteelle joka varmasti olisi ollut pitkä, kestävä ja rakkauden täyttämä sillä sehän oli rakennettu hänen ansiostaan epärehellisyydelle ja sille, että kunnioita toista. Mielestäni rehellisyys ja toisen kunnioittaminen luovat pohjan kestävälle suhteelle ja rakkaus kolmenkymmenen vuoden jälkeen on erilaista kuin vuoden tai parin salasuhteessa. Ehkäpä siksi mieheni on nyt minun kanssani ei tuon toisen.
vika ollenkaan tuo teidän tilanne. Minua vielä häiritsee, miten miehesi on voinut olla noin tahdoton, toisen vietävissä? Väkisinkö naisen lapsetkin teidän mökille tunkeutui? Nyt sinä et näe metsää puilta. Syytät vain sitä toista naista. Mikä lienee se helpoin vaihtoehto päästä selville vesille tuosta tilanteesta. Ja miehesi tuon toisen naisen tietysti haukkui? Eikö niin? On se kumma kun pitää huonomman vaihtoehdon kanssa ruveta suhteilemaan... Anteeksi, mutta naurattaa, vaikka vakavasta asiasta onkin kysymys.
tuolla joku jo kirjoittikin: miehesi kertoo yhtä tarinaa, se vieras nainen kertoisi toista... Ja totuus... Ehkä jotain niiden väliltä..? Toteat tuossa edellä, että mies on pettänyt teitä molempia... Aivan kuin se olisi sinulle vain jokin asiaan kuuluva klisee, koska heti perään kaadat kaiken vastuun toisen naisen niskaan. Oletko tullut ajatelleeksi, miksi se nainen halusi sinut tavata? Olisiko halunnut kertoa sinulle oman versionsa asiasta? Olitko hänen kanssaan lainkaan puheissa - vai kertoiko miehesi kenties "oman totuutensa" siitä, millä asialla nainen oli?
Ihmettelen, miten kaiken tuon paskan jälkeen voit julistaa luottavasi mieheesi! Mieheen, joka on pettänyt sinua täysin tietoisesti pitkän aikaa! Herää jo näkemään tosiasiat! Mies haluaa jatkaa liittoa sinun kanssasi, joten totta helvetissä hän kertoo asiat omalta kannaltaan mahdollisimman edullisesti ja vierittää syyn vieraan naikkosen niskaan ja loihtia mieleesi kuvan täysin psykopaatista syöjättärestä, joka on sinulle vaaraksi. Onko tullut mieleesi, että se, ettet ole keskuteluyhteydessä ko naisen kanssa saataa palvella täysin miehesi etua eli estää sinua saamasta selville, mitä paskaa mies toiselle naiselle puhui? Sorry, mutta en jaksa uskoa, ettei miehesi olisi naista "voidellut" kertoilemalla kalseasta kotielämästään ja kenties jopa vihjannut olevansa juuri eroamassa... Oliko miehesi antanut toiselle naiselle avaimen mökillenne vai miten nainen sinne tavaroita vei? Todella typerästi toimittu kummaltakin - mutta etenkin mieheltäsi. Mutta jos nainen oli tavaroitaan mökille jättänyt ollessaan siellä miehesi kanssa, miehesi on suoraan sanottuna tyhmä, kun ei siistinyt jälkiään - vai halusiko jäädä kiinni..?
Edelleen en ymmärrä sitä, että miehesi viestii edelleen ko naisen kanssa, vaikka sivusuhteen pitäisi olla taaksejäänyttä historiaa - vai onkohan sittenkään..?
No, niin tai näin, toivottavasti olet tehnyt oikean päätöksen etkä joudu sitä esim vuoden-parin kuluttua katumaan miehesi kärähtäessä uudelleen.
sille on selittää, kun ei se tajua, tuo ap-kirjoittaja nimittäin. Tottakai mies selittää asiat itsellensä parhain päin, tottakai jokainen haluaa oman nahkansa pelastaa. Niin minäkin tekisin. Ei kuitenkaan tulisi mieleenkään toista naista syyttää, mieshän sen pesän on liannut.
Munaton mies anyway. Mitä lie toiselle naiselle luvannut ja puhunut, tuskin uskaltaa vaimolleen tunnustaa ja kertoa totuutta. Semmoisen pettäjän kun vielä näkisi, että totuuden kertoo edes jossain asiassa....
voittaa vasta kun lakkaat syyttämästä toista naista tilanteesta. Ei hänen niskaan kuulu mitään kaataa. Miehesi sinua petti.
kyseessä tyypillinen syntipukkitilanne, jossa parisuhteen ongelma siirretään perheen ulkopuolisen t hon, eli toisen naisen, vastuulle. Näin vältytään kohtaamasta parisuhteen todellisia ongelmia. Avioliitto jatkuu näennäisesti ulospäin moitteettomana, ns.fasadiliittona.
vaimokulta on vielä terapeuttina vieraan naikkosen "hyväksikäyttämälle" miespoloiselle...
Aika vaikeaa on yksin pettää, siihen kuitenkin tarvitaan se toinenkin osapuoli. Eikä häntäkään syyttömäksi kärsijäksi saa vaikka kuinka ajattelisi. Eivätkä nämä syyttelyt perustu mieheni kertomuksille. Itseasiassa hän ei ole kertonut mitään. Kyllä kaikki todella on tuon toisen naikkosen tekoja, ne ovat ihan oikeita olemassa olevia ei niitä ole kukaan kertonut. Tuollainen käytös ei vain kuulu omaan maailmani. En olisi aikoinaan kun lapset olivat siinä murrosiän kynnyksellä lähtenyt kotoani heidän kanssaan jonkun varatun miehen matkaan uskoen lupausta jolla olisi tuotu kuukin taivaalta. En olisi jättänyt tavaroitani kenenkään mökille taitellen puseronikin miehen vaateiden sekaan laatikkoon. Jos tuo on mielestänne hyvää, oikeaa ja toista rakastavan ihmisen käytöstä niin olen tainnut olla koko elämäni täysin väärässä. Ehkäpä minunkin tulisi käyttäytyä yhtä kylmästi ja laskelmoivasti kuin tuo toinen. Siitä vain toimimaan kylmästi mieheni ja tuon naisen selän takana omaa etuani tavoitellen. Näistä vastauksista saa sen kuvan, että tuo käyttäytyminen on minulle yhtä sallittua kuin tuolle toisellekin.
En ole koskaa tuon toisen kassa vaihtanut sanaakaan. Mieheni ei ole hänestä paljonkaan puhunut etenkään hänen teoistaan joten ei tässä oikein voi miestänikään syytellä tai hänen tarinoita. Kyllä nuo teot ovat vain kylmiä tosiasioita jotka ovat olemassa ja jotka muutkin kuin minä ovat nähneet.
Ei mieheni syytön ole kärsin hänen teostaan ihan jokaisena päivä, ihan jokaisesta aamusta jokaiseen iltaan. Ei tämä helppoa ole ollut. Mutta liian helppoa ja välinpitämätöntä olisi luovuttaa ja heittää pois kolmekymmentä vuotta elämästä ihan vaan jonkun petollisen syöjättären takia. Ihan vain sen takia, että en voisi koskaan antaa anteeksi.
Kun näitä kekusteluja ja kirjoituksia on lukenut ei voi välttyä ajatukselta, että on kaikesta huolimatta matkalla kohti lopullista tuhoa. Kuin pettämisestä ei kukaan koskaan olisi selvinnyt ja pystynyt jatkamaan parisuhteessa.
Syytän miestäni mutta ei tuosta toisestakaan puhdasta pulmusta saa-ihan yhtä syyllinen.
nyt jo ihmeessä, miten olet saanut niin paljon selville tuosta toisesta naisesta ilman, että miehesi on hänestä kertonut tai että olet itse hänen kanssaan ollut puheissa?
pulmunen lienee kuitenkin miehesi mielestäsi, kun kirjoituksiasi lukee. Luehan ne itse ajatuksella uudelleen, syytät suoraan toista naista tilanteesta, miehesi pääsee olankohautuksella.
Munaton mies, väkisin toinen nainen vei. Eikö vain? Oliko mielestäsi liittonne kunnossa ennen pettämistä? Onkohan miehesi samaa mieltä kanssasi? Tuo ettei hän suostu puhumaan tilanteesta, kuulostaa pahalta. Ehkäpä hänen tunnesiteensä toiseen naiseen onkin ollut suuri? Hakenut muutakin elämäänsä, kuin pientä seikkailua?
Pettämisestä voi päästä yli ja parisuhde parantua. Se onnistuu kuitenkin vain niin, että lopetat toisen naisen syyttelyn. Mitähän jos aloittaisit sillä, että katsot itse peiliin. Syitä on nimittäin niin sysissä kuin sepissäkin. En tarkoita tällä, että pettäminen olisi sinun syysi, mutta et voi olla ajattelematta, miten sinun olisi pitänyt toisin toimia. Jos aiot liitossasi jatkaa ja vaatia miestä muuttumaan, niin myös sinun on oltava valmis muuttumaan.
Eli unohda se toinen nainen ja keskity vain mieheesi ja itseesi.
Päivän paras! Kiitos hyvästä viikon aloituksesta! Edellinen tri J puhui myös asiaa.
Se oli helppoa. Olimmehan parisuhdeterapiassa ja voitonmerkit löysin itse sekä yllätin sieltä mökiltä koko perheen. Olemme me asiasta puhuneet syyttelemättä ketään, olemme puhuneet meistä. Vaikka tätä asiaa pyöriteltäisiin tällä palstalla suraavat viisi vuotta ei päästä siitä tosiasiasta mihinkään, että hänkin on vastuullinen teoistaan kuten minäkin ja mieheni. Useinhan teot puhuvat enemmän kuin yksikään sana. Sen mieheni on myöntänyt, että tuo nainen on hyvä puhumaan. Silläpä ihmettelen, että miten niin kauniisti ja hyvin puhuva toimii niin kovin "kauniin ja oikean" vastaisesti.
Olen joutunut pohtimaan elämääni ja olemme joutuneet pohtimaan parisuhdettamme todella pohjamutia myöten. Kumpikin on tehnyt virheitä. Sen myönnämme ja yritämme tästä eteenpäin. Minulle on kuitenkin niin vierasta ne keinot mitä tuo toinen käyttää, että nyt sitten kun mieheni ilmoitti, että suhde loppuu tämä sulotar ehdottaa, että he kuitenkin pysyisivät ystävinä, kavereina? Jos olen itse hölmö niin eiköhän ole tuo toinenkin. Joskus iltaisin huomaan, että mieheni sulkee puhelimen kun se on aikansa vilkkunut viestiä ja puheluyrityksiä joskus hän sitten ilmeisesti lähtee vastaamaan. En kyllä ole koskaan ollut kuulemassa mitä puhutaan tai kenelle puhutaan.
Ei tässä pulmusia ole kukaan ja me kaikki joudumme vastuuseen teoistamme. Mieheni on vastuussa siitä mitä on tehnyt ja epärehellisyydestään, siitä että ei ole yrittänyt korjata liittoamme vaan valitsi mukavamman tavan ja löysi sulottaren. Hän on myös vastuussa ja syyllinen siihen, että on tunnustanut olleensa väärässä ja katuu, haluaa yrittää. Vai pitisikö minen painaa villasella antaapa pojan yrittää petät kuitenkin uudelleen-vai pitäisikö sittenkin uskoa. Hänhän se kuitenkin sanoi lopettaneensa tuon suhteen ja, että sitä ei enään ole. Senkin tiedän, että mieheni luonteella varustettu mies olisi halutessaan lähtenyt jo viime kesänä vaikka koko maailma olisi ympäriltä kaatunut ei siihen olisi minun itkuni auttanut. Jotakin minäkin miehestäni kolmenkymmenen vuoden kokemuksella tiedän vaikka en kaikkea osannut arvatakkaan. Jos mieheni olisi tuon naisen halunnut ei hän tässä enää roikkuisi. Eikä hän olisi sinne terapiaankaan lähtenyt kanssani kun vuosia sitten naureskeli, että kaikenmaailman terapioissa sitä kuljetaan eikö niitä asioita voisi selvittää itse. Toki toivon häneltä sitä selkärankaa lopettaa se vastailu täysin ja tehdä selväksi, että loppu mikä loppu.
Kyllähän tässä tuon toisen naisen vaikuttimena on varmasti rahakin saisihan miehestäni rikkaan elättäjän pereelleen ja itselleen. Riittäähän sitä siinäkin syytä roikkua ja yrittää. Minun ei tässä liitossa tarvitse rahan takia roikkua tulen toimeen kyllä ilman elättäjääkin. Minun syyni ovat syvemmällä.
Pahasti vielä olette ongelmien keskellä miehesi kanssa. Töitä ja taas töitä suhteen eteen, jos mieli sitä jatkaa. Muuten mitä kamalaa olisi erota 30v jälkeen. Lapset omillaan, omaisuus jakoon. Se liattu mökki myyntiin ja rahat puoliksi.
Tosin kyllä ihmettelen naista, joka menee toisen mökille, tavallaan toisen kotiin. Sitäkin ihmettelen millaisista ihmisistä on kysymys, jos naisella on oma mies ja vie lapsensa rakastajansa luo mökille, eikö lapsi kerro isälleen, onko kenties kehitysvammainen, kun murrosiässä vielä lehden laitaan väärin kirjoittelee.
En katselisi miestä, joka kotona juhlapyhinä naisen puheluihin vastailee. Jotakin ristriitaista: olen katkera, mutta menee paremmin kuin koskaan. Vajaa vuosi on lyhyt aika.
muka rahasta roiku? Rakkaudestako sitten? Turhaan syytät toista naista rahanahneeksi ja elättäjän hakijaksi. Itse olet samanlainen, hyvinkin pitkälti. Mitkähän ne sinun todelliset syysi sitten ovat? Kerrohan, kun kuulostaa niin mielenkiintoiselta ja hyvin ristiriitaiselta tilanteesi.
Jotenkin tuntuu, että tuskinpa tuo perässä roikkuisi jos mieheni nojailisi lapioon kaupngin työmiehenä, ajelisi 15v vanhalla autolla ja omaisuudesta tietäisi sen verran, että joillakin on. Minä ole seissyt rinnalla joskus ne erittäin huonotkin ajat. Eikös noita varattuja miehiä oikein metsästetä sillä perusteella, että ovat taudittomia, varakkaita ei ole pieniä lapsia vaivoina, pääsevät kulkemaan ja helppo höynäyttää. Luin tässä taannoin keskustelua joltakin palstalta jossa naiset oikein hehkuttivat miten helppoja saaliita nuo miehet ovat ja kun yhteen kyllästyy niin heti on toinen ottamassa. Kyllä kai sitä keski-ikäinen tavallisen näköinen mies villiintyy kun nuorempi sulotar lupaa ihanaa elämää ja kaikkea muuta hyvää mitä ei iän takia kotona enää kellään sen ikäisellä miehellä ole. Kaikki vaan rupsahtaa aikanaan niin se sulotarkin. Ellei sitten ole mieleltään rupsahtanut jo sitä ennen. Ja minkähän takia nuo miehet sitten kiltisti koteihinsa palaavat? Eikö niillä sulottarilla olekkaan sitä mitä oikeasti tarvitaan??????
oikeasti noin typerä? Pariterapiako sinulle kertoi "kaiken" siitä toisesta naisesta?! Voi taivahan talikynttilät!
No ok, miehesi haluaa pelastaa liittonsa - ja tekee "kaikkensa" sen eteen. Miten voit olla niin sinisilmäinen, että uskot kaiken, mitä mies on pariterapiassa sanonut? Totta kai sanoo asiat niin kuin sinä HALUAT ne kuulla. Tuttavapiirissä on parikin tapausta, joissa pariterapia ei mennyt "ihan" putkeen: toisessa tapauksessa nainen petti miestään yhden yön keikkojen muodossa, suostui lähtemään terapiaan - mutta kun huomasi, että siellä pitäisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä, löi lossit pohjaan ja totesi, että typerää humpuukia koko juttu. Toisessa tapauksessa mies kärysi pari vuotta kestäneestä salasuhteesta. Pariterapiassa kertoili sellaisia satuja ja tarinoita, ettei niitä sovintoon halukas vaimokaan uskonut.
No, eipä tapauksessasi voi sanoa kuin sen kliseisen "onnea valitsemallasi tiellä".
se totuus sieltä pikkuhiljaa. Maallisessa mammonassa olet kiinni sinäkin. Ja vielä meni miehesi nuorempaan naiseen retkahtamaan? Oletko ajatellut, ettei nainen mahdollisesti rahan perässä juossutkaan vaan oli oikeasti ihastunut mieheesi? Vaikka itsekin olen joskus varattuun haksahtanut, niin eipä ole tullut mieleen kysellä, miten varakas mies on. Tavallinen nainen pitää toisarvoisina tuollaisia asioita. Nuo jotka jossain palstoilla kehuvat, että uutta putkeen vaan ja rahan perässä juoksevat, älä ajattele niitä. Heitä on todella vähän.
Mitähän miehesi oikeasti lupasi naiselle? On varmasti luvannut jotain, kun lapsetkin on jo miehelle esitelty.
Kun sulotar rupsahtaa, mietipä minkä ikäinen oma miehesi on. Ettei olisi jo kananrintainen, koukussa kävelevä ukko ja entä sinä, rollaattorin avulla kulkeva kitisevä mummo, joka vieläkin muistelee, miten silloin aikanaan syöjötär tuli rakkaalle mökille ja pilasi kaiken. Ymmärrän oikein hyvin, että raha ja omaisuus myös ratkaisee. Helpompi on kulkea varakkaana kuin köyhänä ja mukavampi on olla varakkaan miehen vaimo kuin venyttää penniä koko ajan. pitkän avioliiton aikana se suhde kääntyy ystävyydeksi ja rakkaus on erillaista, hiljaista välittämistä, mutta mukavampaa aina kun on rahaa.
Minä en lähtisi pariterapiaan pettäneen mieheni kanssa, koska siellähän voisi paljastua myös minun omat luurankoni. Heh!
"muistathan että se toinen nainen ei ole ikinä luvannut Sinulle mitään"
Voiko sitten ajatella, että AP ei ole luvannut ikinä toiselle naiselle mitään? Eli kun ei ole lupauksia, APlla ei ole mitään moraalisia velvoitteita häntä kohtaa, eli on ihan ok tehdä kakkosen elämästä niin tukalaa kuin vain pystyy. jos vaikka haluaa käydä rikkomassa paikkoja, sekin on ihan ok, koska eihän ap ole luvannut noudattaa lakia, hyviä tapoja tai ylipäätänsä mitään muutakaan.
Varmaan noinkin - mutta pitää sitten ottaa huomioon se, ettei se seikka, että aloittajan mies on pettänyt tätä ko häiriön kohteen / omaisuuden haltijan kanssa, ole lieventävä asianhaara, kun asia poliisin tietoon tulee...
ukko kertoi mitä oli näille kaikille naikkosille leperrellyt ja lupaillut, kertoi sen olleen smoooool toookkia että naiset lämpenisivät. Ei syyttänyt naisia, vaan kertoi itse olleensa aloitteen tekijä ja aktiivinen osapuoli. Kertoi asioista omaaloitteisesti ja halusi selvittää asian perinpohjaisesti. Onko
väärin antaa vielä mahdollisuus ihmiselle joka katuu tekojaan ja on valmis tekemään mitä tahansa sen mahdollisuuden vuoksi?
Jos mies itse tunnustaa, niin toki pitää antaa mahdollisuus näyttää että haluaa vielä jatkaa ja rakastaa vain sinua. Siinä vain on se pointti, että uskallatko sinä enää luottaa mieheesi? Toki katuu tekojaan. Mutta kyyninen puoleni tietää myös sen, että kun tunnustaa tehneensä väärin, niin saa oman omantuntonsa jotenkin puhtaaksi. Välttämättä ei tajua, minkä tuskan toiselle tuottaa eikä tiedä, miten kovin joutuu töitä tekemään, että luottamus palaisi.
Ja todellakin pettänyt on vain aviomies ei toinen nainen ole pettänyt ketään ei ainakaan aloittajaa.
Ikävää, varmasti ikävää myöntää olevansa avioliitossa täyden huijarin ja petturin kanssa.
Valinnan aika, uudelleen arvioinnin ja päivityksen, kun ajassa ei voi takaisinpäin mennä, valitset nyt
niinkun olet aikanaan valinnut puolisosi, onko hän avioliiton arvoinen? Olisitko nuorena mennyt papin
eteen lupaamaan mitään tämän roiston kanssa?
Omaa elämääsi elät sinä itse, siitä päätät miten hyvin/huonosti aiot loppuosan viettää.
Mieti! Sinä päätät, ei miehesi eikä hänen naikkoset.
Tajusi kyllä millaisen tuskan sai mulle aikaiseksi, oli kuulemma karmeeta katsottavaa.
Kävi itse terapiassa selvittämässä päätään ja olis varmaan tehnyt mullekin hyvää.
Eikä varsinaisesti edes jäänyt kiinni näistä tekosistaan, vaan omien sanojensa mukaan kävi elämä liian raskaaksi jatkuvan salailun vuoksi, että halusi asian tulevan ilmi. Aika näyttää mitä tuleman pitää, nyt mennään päivä kerrallaan.
miten koko sakki lyö lyötyä!!! Ihmettelen vaan miten tästä kakkosesta tehdään aivan syytön kun tietoisesti on suhteessa varatun kanssa???? Juma meno on kun villissä lännessä....mulla ei kyllä heru myötätuntoa tälläsille "vosuille"joilla on vielä pokkaa tunkeutua toisen reviirille...vaikka kuinka mies ois pyytänyt!!!! Joka ainooa nainen tietää mitä siitä seuraa kun menee hieromaan persettään toisen lakanoille!!!! Ja mitä ihmettä on nää jutut ettei tää naikkonen ole vaimolle mitään lupaillu??? Joo ja sit vielä ainoo neuvo on eroo vaa heti??!!Mienhän monta kertaa elämän aikana pitäis erota jos näitä neuvoja pelkästään kuuntelis? Ois tosi mielenkiintoista kuulla selviytymis tarinoita ja turha sanoo ettei niitä ole....ellei sit kaikki tee näiden neuvojen mukaan mitä täällä jaellaan!!!Arvostan suuresti sitä että sinulla on sisua ja halua antaa anteeksi ja ainakin yrittää selvitä yhdessä eteenpäin...tsemppiä!!!
tuli asiaa!! Myötätuntoa ei minultakaan heru näille kakkosille ja niiden selittelyille. Miksi joku nainen voi olla niin epätoivoinen, että alentuu tietoisesti kakkoseksi. Täällä ne pahoittaa heti mielensä, kun niiden tekemisiä joku uskaltaa arvostella.
tässä ei kakkosesta täysin viatonta tee, mutta kunhan ihmetellään aloittajan hyväuskoisuutta!
Emme ole koskaan papin edessä olleet joskaa se ei tee liitostamme huonompaa ja on sivuseikka. Eikö olisi hieno asia jos kaikki tietäisivät mitä tulevaisuus tuo tullessaan siellä papin edessä seistessä. Taitais olla sinkkuja enemmän kuin avo/avioliitossa eläjiä.
Kiitos eipä ole todellakaan herunut tuota ymmärrystä ja myötätuntoa. Tottahan se on, että ne koirat ärähtävät joihin kalikka kalahtaa.
Jotenkin olen alkanut epäillä olisinko tyhmä kaapissa kasvanut. Olisiko vaan pitänyt lähteä. En vain voi omille tunteilleni mitään. En vaan voi olla yrittämättä. Anteeksi voin ehkä joskus pystyä antamaan mutta unohtamaan en koskaan. Tämä on kuin syöpä- tästä ei voi parantua, tämän kanssa on vaan opittava elämään. En voi myöskää mitään vihalleni tuota toista naista kohtaan hän on sen kyllä aivan omilla ansioillan ansainnut.
susipari siis... Ihme räkytystä pidät, kun miehesi ei ole edes virallisesti koskaan luvannut sinua rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Itse en kunnioita pätkän vertaa ihmisiä, jotka huutavat verenhimoisina oman "omistusoikeutensa" perään - eikä silti ole ollut ryhtiä edes avioliittoa solmia!
sulla on täys oikeus vihata sitä toista vosua!!! Ja uskon myös ettei miehesi pääse asiasta kuin koira veräjästä ja sinun reviirille on tunkeuduttu....eli se on voi voi tunkeutujalle. voimia
ootko miettiny sit sen kakkosen hyväuskosuutta...heh samat stoorit ja se ei sit oo klisee?? vaimo ei ymmärrä....ollaan just eroomasssa "vaik vaimo kyl ei oo tietonen asiasta"....otan eron mut ku......eli heh heh hee...????
miettisin, eihän tapauksen kakkonen ole täällä asiaa puimassa kanssamme? Epäilemättä mies on syöttänyt vaikka mitä paskaa hänelle - sitä ihmettelen, ettei aloittaja näe metsää puilta ja uskoo kaiken, mitä mies hänelle sepittää.
vieläpä mies valinnut petoskumppanikseen, vaikkakin nuoremman tipun! Olen samaa mieltä. Aloittaja ei suostu näkemään metsää puilta. Kiivaasti puolustaa miestään, työntää vastuun toisen naisen niskaan. Ehkä huomaamattaan, kun on niin vihainen. Vihan kohde on kyllä väärä.
Jotain parempaa tässä toisessa naisessa on kuitenkin ollut kuin ap:ssä, vai huonompaako miehet panee? Kokeili miltä huonompi ruoho maistuu aidan toisella puolella? Ja tosiaankaan, kukaan ei tiedä, mitä mies on toiselle naiselle luvannut. Samalla tavalla vaimoa voi syyttää naiviksi, jos kaiken miehen sanoman uskoo, tietämättä asian toista puolta. Jos olisin aloittaja, ottaisin rohkeasti yhteyttä toiseen naiseen, kuuntelisin hänen versionsa tapahtumista. Mutta eipä uskalla. Voisihan siinä käydä niin, että paljastuisi lopullinen totuus pettäjästä, luvannut molemmille kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista...
Oma kokemukseni asiasta on... Nykyinen ex-mieheni petti minua monia vuosia sitten ja jäi kiinni. Näki mitä se teki minulle. Olin tosi romuna. Ajattelin, eiköhän me tästä selvitä, kunnes petti minua uudelleen viime vuonna. Tästä opin, että kun luottamus on kerran mennyt niin ei sitä kannata uudelleen yrittää rakentaa vaikka miten rakastaisi toista. On päästettävä irti miehestä ja antaa sen mennä menojaan. Ei pettäjät itse tajua, mkitä tekevät toiselle ihmiselle ennekuin joutuvat itse petetyiksi. Enkä sano, että olisin oikeassa vaan näin itse koen asian!
Minä tulin myös petetyksi,siitä on nyt aikaa kulunut 3 vuotta.Totta on että se rikkoi elämäni pieniin palasiin,ajattelin etten ikinä selviä enkä ole vielä kunnolla selvinnytkään.Olin varautunut että mies haluaa erota,mutta eipä halunnutkaan.Töitä tässä on joutunut tosissaan tekemään,että jonkun sortin luottamus tulisi.Mieheni on kyllä myös tehnyt työtä sen eteen että uskaltaisin luottaa.Ja hän kyllä teki täysin minun läsnäollessani selväksi kakkoselle,että se on loppu.Vaihtoi työmaansa ja salaiset numerot molemmille,koska kakkonen ei rauhaan jättänyt pyynnöistä huolimatta.Joten sen verran uskon että mieheni tosissaan tahtoo yrittää uudestan,joten kerran voin anteeksi antaa.Mutta jos tietooni tulee pieninkin yhteydenotto sille kakkoselle,se on siinä.Mutta en pidä pahana sitä että annan uuden mahdollisuuden,meillä ei ole yhteisiä lapsia,eikä velkoja joten hän olisi hyvin voinut lähteä,en pitänyt housunlahkeista kiinni.Käryn käytyä meni mielenkiinto,sitä olen ihmetellyt,koska jos itse pettäisin miestäni se tarkoittaa sitä että olen kyllästynyt.Olemme olleet kauan yhdessä,mutta minun rakkauteni on kestänyt,ja kestää vaikka se aika kolhun sai.Toivon sinulle että suhteesi mieheesi palaisi,samanlaiseksi se ei koskaan enää tule,joko huononpaan tai parempaan.Virheistä voi myös oppia.
Vai kuvittelet sinä, että sinun miehesi on jotenkin niin ainutlaatuinen ja ihana, että toinen nainen alkaa sinun kanssasi tukkanuottasille hänestä. Hohhoijaa sentäs. Avaas kuule silmät ja lakkaa näkemästä ruususen unta ihanasta prinssistä, jonka luulet omistavasi. Luuletko että esimerkiksi minun, tavallisen kaduntallaajan, mielestä sinun miehesi olisi jotenkin erikoisen tavoiteltava uros. Mitä vielä. Pettävä, uskoton ja valehteleva sika. En ryhtyisi kissatappeluun moisen vuoksi. Hyh. Sanot vielä, että mielestäsi rehellisyys ja toisen kunnioittaminen luovat pohjan kestävälle suhteelle. Ikävä todeta, että sinun suhteessasi mieheesi ei sellaista pohjaa kertomasi mukaan todellakaan ole. Luulet olevasi voittaja ja että siksi "sinun miehesi on nyt sinun kanssasi eikä tuon toisen". Tosi hyvä palkinto josta sinun kannatti tapella. Kiertopalkinto, joka pettää jokaisen vastaantulijan kanssa ja valehtelee.
Taidat olla itse rupsahtanut ja varsinkin mieleltäsi, kun ajatuksenjuoksusi on noin nurinkurista. Heijastat omaa ajatteluasi toiseen ihmiseen, koska itse ilmeisesti olet miehesi kanssa pelkän omaisuuden takia, niin luulet toisenkin ajatelevan samoin. Sitä paitsi se lapioon nojaileva kaupungin työmies voi sydämeltään olla uskollinen ja luonteeltaan lämmin ja ihana mes, joka osaa vielä käsitellä naista naisena ekä vanhana rukkasena kuten sinun miehesi naisia näyttää kohtelevan. Oletko jotenkin katkera sulottarille ja yrität selittää itsellesi, että he ovat arvottomia mutta sinä arvokas. Ristiriitaista, koska sinuahan tässä nyt mies petti. Sinullako ei ole sitä mitä oikeasti tarvitaan.
nyt hyväääää; Ei se ole epätoivoa että ryhtyy kakkoseksi. Maailmassa on hienoja ihmisiä, jotka joku vaan on sattunut löytämään ennen Sinua, so? Ykkönen, kakkonen - mitä väliä Rakkautta voi riittää molemmille ja seksissä ei vehkeet kulu. Kannattaa laajentaa maailmankuvaa, eikä olla niin tavattoman ahadasmielinen. Eläköön miehet ja naiset jotka peruspuolisoiden takaa pystytte tarjoamaan huikeita elämyksiä! Elämä on ihanaa!
..on se, johon projisoidaan paha piiloon. Tiedät kuitenkin, että tapahtunut on faktaa ja faktat puhuvat omaa kieltään. Haksahdus on skaalassa eri juttu kuin pitkän ajan suhde, jossa kiintymys kasvaa. Salasuhteilla on taipumus paljastua AINA, joten parempi varautua pahimpaan - ja tietenkin toivoa parasta, jos olette päättäneet jatkaa.
Taidat olla jotenkin mieleltäsi sairas,ei pettäminen ole millään tavalla sallittua.Kukaan ei sellaista ansaitse,pitää pystyä lähtemään huonosta suhteesta ennen pettämistä.Ero yksin on jo vaikeaa,onko pakko sen ihmisen itsetuntokin viedä pettämällä.Ei se teidän kakkosten anteliaisuus teistä ihmeellisiä tee,sanoisin että päinvastoin,helppoja nakkeja kaikki tyyni.
Mistä sinulle tuli sellainen olo.että miehestäni tappelisin.En todellakaan,mieheni osaa kyllä päättää myös itse jäämisestään,siinä kun pettämisestäänkin.Ja harmittaako,että ehkä joku tosiaan oppii kerrasta,ja tajuaa mitä voi menettää,uudelleen yritys vaatii molempia,ja siihen ei voi pakottaa se on omasta halusta kiinni.Ja muuten mieheni on erittäin komea.
Vaikka miehesi olisi kuinka komea, ei sillä ole mitään merkitystä, jos hän on päästänsä tyhmä. Komeus rapisee ja menettää merkityksensä pettävän ja valehtelevan miehen kyseenollessa. Komeasta tulee ruma, jos hänen käytöksensä on rumaa. Miehen komeus ei ole hänen ulkonäössään, kyllä miehekkyys on rehellistä ja rehtiä käytöstä, toisen ihmisen kunnioittamista ja lämpöä ja ystävällisyyttä. Vasta nämä tekevät miehestä silmissäni komean. Ulkomuoto on pelkkä kuori. Myös älykkyys on osa miehen vetovoimaa. Ja komeaksi miehen tekee esimerkiksi huumorintajuinen pilke silmässä. Vaikka mies vaikuttaisi ensinäkemältä mitäänsanomattomalta pieneltä nörtiltä (hekin on ihania tavallaan), niin hänen sisimmästään voi löytyä mitä miehekkäimmän luonteen omaava mies. Komeus on älykkyyttä. Ja älykäs meshän ei käyttydy noin kuin tuon ap:n mies. Älykäs mies ei ehkä valitsisi ap:n kaltaista naista kumppanikseen alunalkujaankaan.
varmaan tappele, mutta näitä juttujasi lukiessa herää kysymys: missä on sinun itsekunnioituksesi?!
Uskot kaiken miehen suoltaman paskan sinisilmäisesti ja paukuttelet täällä henskeleitä siitä, miten mies on valinnut juuri sinut... Hoh hoh, etkö todellakaan tajua, miten surkuhupaisia nämä juttusi ovat?!
Enpä menisi sanomaan, että ukkosi kerrasta oppi ja plaa plaa - kun kerran tuo "lopettaminen" rakastajattaren kanssa tuntuu kestävän ja kestävän... Miten voit olla niin varma, ettei ole sanonut rakastajattarelle, että hänen on tavan vuoksi puhuttava tälle rumasti ja torjuvasti - mutta kun sinä et ole todistamassa, hunaja virtaa linjoja pitkin...
On se kumma että aina yritetään toisen naisen syyllisyyttä petokseen tässä poistaa.
Uskottomuuteen tarvitaan kaksi ja sellainen nainen joka lähtee varatun miehen mukaan ei ole mitenkään syytön. Ei se ole mitenkään puolustamisen arvoinen asia, että vie toisen miehen sänkyynsä tietäen että mies pettää ja pettäen yhdessä miehen kanssa vaimoa tai tyttöystävää.
Nämä varattujen kanssa huntsuilevat naikkoset ovat kovia selittään että miehen syytähän se vain kaikki on. Olen täysin eri mieltä.
Sekä mies että toinen nainen ovat syyllisiä kumpikin uskottomuuden toteuttamiseen.
Turha tässä on toista naista mitenkään viattomaksi tehdä.
Minulle on toinen nainen tehnyt aivan samanlaisia temppuja jäljellejätettyine vaatteineen ja lappusineen.
Ei muuta kun perheneuvolaan vain ja selvittelemään tuntojanne, ei kannata luovuttaa jos miehestä tykkää ja tämäkin haluaa jatkaa.
Elämässä sattuu ja tapahtuu katkeria asioita, mutta yritä pysyä lujana ja taistella perheesi puolesta.
Puolustan kyllä nyt vaimoa, on ikävää että sinä tuolla tavoin häntä rökität, vaikkakin tämä on tällainen pirunpalsta, jossa aina saa selkäänsä se jolla on vaikeinta.
Ole sinäkin jo hiljaa ja lopeta tuo kiusaaminen. Häpeä.
Mistä näitä huorahtavia ääliöitä sikiää.
No kyllä se vain on paljonki mahollista, että miehet paljon huonompaakin panevat kuin oma vaimo on. Nähty on monestikki.
Vaimohan voitti miehensä takaisin ja ilmeisestikin parempana yksilönä kuin ennen.
Taidat vain olla kateellinen kun vaimo voitti.
Olet ilmesimmin itse hävinnyt tällaiset tappelut ja olet sitä mieltä että vaimon on heti häivyttävät kuvioista kun saa tietää pettämisestä, niin että helpommin mies jäisi sitten sinulle ihan ilman enempiä tappeluita.
Hohoijaa näitä toisia nakkuja.
huonompi vai miten olet sen "nähnyt"?
asiallinen ja fiksu kirjoitus!
Onneksi sinä et täällä voi määrätä ketään olemaan sanomatta mielipidettään. Täällä nimittäin voi mielipiteensä ilmaista aivan vapaasti, kunhan ei mene kenestäkään esimerkiksi nimillä puhumaan. Jos henkilö lähettää tänne viestin, jossa pyytää mielipiteitä, niin kyllä hän varmaan sen haluaa kuulla joka kantilta. Sitä paitsi näyttäisi siltä, ettei ap ole ajatellut asioita aivan loppuun asti. Hän on selvästi sokeutunut omalle tilanteelleen. Hän ei näe omassa käytöksessään ristiriitaa, mutta muut näkevät sen. Ei se aina ole niin, että täällä on toinen nainen puolustamassa itseään. Täällä saattaa olla keskustelemassa aivan puolueeton ja neutraali ihminen, jolla ei ole mitään erityistä syytä olla vaimon tai kakkosen puolella.
Jos ap olisi fiksu, niin hän poimisi näistä täällä olevista näkökannoista vinkkejä tulevaisuuttaan ajatellen. Näitä vastauksia lukiessa tulee esille aivan loistavia näkökulmia ja pohdintoja. Toisaalta tulee esille kaavamaisuutta ja mustavalkoista ajattelua. Tämä ei kuitenkaan ole mikään palsta, josta voisi saada ammattiauttajan kaltaista keskusteluapua. Ap:n kannattaisi kääntyä ammattiauttajan puoleen, jotta huomaisi, onko hänen omassa asenteessaan jotain korjattavaa.
Siinä tämän palstan mielenkiinto onkin, että vastauksista saa paljon tukea ja apua esimerkiksi omaan elämäänsä, mutta lapselliset ja kypsymättömät mielipiteet voi jättää omaan arvoonsa.
Ihmiselämä on lyhyt, sen tahtoo viettää hänen kanssaan jota on koko elämänsä etsinyt, ei toiseksi parhaan kanssa. Kun kohtaa hänet sen tietää, silloin kaikki muu on toisarvoista, pahat puheet, raivo, halveksinta, viha jota entinen puoliso tuntee. Se on valitettavaa, kaikkien kannalta on kuitenkin parasta ettei rakkauden tielle aseteta esteitä, se on väärin!
jotain Reginan tasoista paskaa. Mutta miksi pelätä eroa huijarista, vaikka takana olisi 30v. Yleensä tuolloin on jo maallista hyvää. Puoliksi omaisuus ja silvublee. Naisten pitäisi olla tässä suhteessa rohkeampia. Ei tuntea huonoa omaatuntoa epäonnistuneesta avioliitosta. Ei mitään sosiaalista häpeää. Yleensä aikuiset lapsetkin ymmärtävät. Paremminkin kuin uskommekaan. Miehillä on aikasmoisen usein 50-60 vuotiaina tapa luulla, että ei se vanha vaimo minnekkään lähde, vaikka sitä nuoremman kanssa pettää. Naiset, pitäkää huoli oikeuksistanne, varsinkin kun ositusta tehdään. Uskon, että vanhan tilalle tulee uutta. Eikä sen tarvitse olla mies. Se voi olla vapaus kaikesta miehen eteen tehdystä työstä.
Ihmisälämä on todella lyhyt ja mikäpä sen ihanampaa kuin löytää se oikea rakkaus. Mutta mitäpä jos vuoden kahden kuluttua löytyykin vielä oikeampi ja suurempi rakkaus. Siitäkö sitten vaan rikkomaan oma liitto ja sen toisenkin liitto. Mutta mitäpä siitä vanhat jääköön kun vaan on löytynyt sitä oikeaa rakkautta. Mitäs jos sekään ei ollut sitä oikeaa vaan löytyykin varsinainen elämän ja rakkauden täyttymys...
Siis oikeasti "rakkaus ei kysy lupaa" oletko todella noin naiivi ja lapsellinen. Vai kirjoititko provosoidaksesi? Oletko koskaan kuullut, että rakkauden eteen on tehtävä työtä, ei ne kaikki päivät ole yhtä ihanuutta vaikka kuinka olisi se oikea. On niitäkin päiviä, että miettii miksi yleensä olen tuon kanssa. Toivottavasti saat säilyttää tuon lapsenuskosi etkä tule pettymään.
miten täällä lyödään lyötyä. Ymmärrän aluperäisen kirjoittajan kokemukset hyvin, koska minut myös petettiin. Ja todella tästä kakkosnaisesta tuli sellainen riesa, että toivon todella, että karman laki on olemassa ja hän saa sitä kautta joskus rangaistuksen teoistaan. Minä en sitä tee.
Kokemuksen kautta voin sanoa, että aina se kakkonen ei jätä rauhaan, vaikka ukkomies tekisi mitä jättääkseen tämän. Näin kävi meillä. Itse kuulin kuinka mieheni puhui kakkosnaiselle puhelimessa, että jättää meidät rauhaan. Ei jättänyt ei, teki kiusaa vuoden. Lähetteli hävyttömiä viestejä ja uhkasi tehdä meidän elämästä helvetin. Tekikin.
Nyt varmaan joku sanoo, että mies ei tehnyt kaikkeansa suhteen loppumiseksi. kYllä teki. En usko, että mieheni olisi halunnut sitä, että nainen lähettelee minulle pornoviestejä yli vuoden. Kuka mies vannoo ja vakuttaa siinä vaimolleen, että suhde on loppu ja känny laulaa pervomaisia viestejä pitkin yötä päivää? Mitä järkeä siinä olisi? Miehellä oli täysi vapaus lähteä ja kyllä siitäkin tapeltiin monta kuukautta, kun mies vaan oli ja oli vieressä.
Kyllä joskus tilanne on vain se, että kakkonen ei jätä rauhaan, vaikka mitä tekisi. Mekin jouduttiin ottamaan lopulta poliisiin yhteyttä, viestitely meni niin sairaaksi ja nainen eli jossakin kostomaailmassaan, mikään järki puhe ei auttanut. Tuskin mieheni nyt poliisille soittaisi minun silmieni alla, jos ei olisi tehnyt kaikkeansa suhteen loppumiseksi.
Tiedän, kaikki kakkoset eivät ole tälläisiä, on fiksujakin. mutta meidän tapauksessa ei kakkkosta saatu pois häiritsemästä ilman poliisia. Niin se vain meni.
Nyt varmaan joku kakkosia puolustaja sitten sanoo, että tottakai se kakkonen saa häiritä, ymmärretään, että katkeruus oikeuttaa tekemään näin. Olin minäkin katkera, mutta en silti kostanut naiselle.
Kyllä mieheni on syypää pettämiseen ja on saanut kuulla kunniansa. Mutta en millään lailla kyllä ymmärrä tämän kakkosen touhuja, että pitää vaimoa alkaa pommittaan. MInusta minun ei tarvitse sellaista sietää ja ymmärtää millään lailla. Hän itse on vastuussa omista valinnositaan ja teoistaan, en minä, eikä kukaan muu. Eihän se nyt minun syyni ole, että hän makasi mieheni kanssa... Ja tässä meidän tapauksessa nainen tiesi, että mieheni oli naimisissa.
Ei kannattaisi kommentoida sellaisia asioita ollenkaan, jos ei ole joutunut kyseisiin tilanteisiin. Alkuperäiselle sanoisin paljon tsemppiä ja ymmärrän sinua täysin. Jos ajattelet asiassa jotakin positiivista, niin ainakin se on se, että nyt miehesi näki, millainen nainen on kyseessä. Kyllä ihmisen pitää ymmärtää jättäytyä pelistä pois silloin, kun toinen sitä haluaa. Väkisin ei ketään saa pidettyä. Ja vaimoille kostaminen ei todellakaan auta mitään, sillä ei meistä ainakaan takaisin saa. Siinä vain menettää kasvonsa lopullisesti.
miehesi on? Minä ainakin laittasin tommosen ukon kävelemään, jo pelkästään pettämisen vuoksi. Mutta vielä tuokin, että tuollaisen sekopään kans alkoi suhteeseen. Ansaitset parempaa kuin tuollaisen miehen!! Ei kaikkea tarvitse sietää ja ymmärtää.
'Viestejä ja puheluyrityksiä satelee kuitenkin yhteiseen kotiimme jopa perhejuhlina jolloin olemme kaikki koolla, lapsetkin kotona. Mieheni ilmeisesti vastailee niihin. Toisaalta ymmärrän, että täytyyhän tuokin suhde lopettaa.' Eikö sen suhteen pitänyt olla jo loppu..kuinka kauan lopettaminen kestää? Oikeastiko luotat mieheesi? Se, että lapset olivat mukana mökillä kertoo suhteen läheisyydestä. kenenkään satunnaisen panon lapsia ei oteta mukaan, eikä edes tavata. Ylipäänsä salasuhteessa ei tavata lapsia. Kyllä tästä voi päätellä paljonkin suhteen laadusta ja mitä ilmeisimmin miehesi on luvannut jopa yhteistä tulevaisuutta naiselle. Siksi nainen on nyt vihaa täynnä. Ei hän ole mielisairas, vaan hän on vihainen. Hän rakastaa miestäsi, joka jätti hänet. En tiedä, miksi olette vielä aviossa, miksi miehesi jäi luoksesi, kenties tuli rimakauhu uutta elämää kohtaan ja valitsi tutun ja turvallisen vaihtoehdon. Mutta sinä et tietäisi tänä päivänäkään siitä suhteesta, elleivät olisi jääneet kiinni mökillänne. Eikä se nainen tullut mökille ilman miehesi lupaa. Pahoittelen, mutta ei hyvältä vaikuta.
puhut asiaa. Toivottavasti ap-kirjoittaja lukisi ketjun loppuun ja alkaisi ajatella toiselta kantilta. Ei mikään muutu, jos ei näe metsää puilta ts. toisen naisen syyttelyn on loputtava. Olen myös aivan varma, että tunteet on olleet miehelläkin pelissä. Ei salarakasta tosiaankaan esitellä lapsille eikä viedä mökille yms. jos kyseessä on seksisuhde.
Luulen että ap alitajuntaisesti sen tiedostaa kuitenkin ja on siksi hyvin vihainen kakkoselle. Ymmärrän myös kakkosen käytöksen, hänkin on vihainen, ei mielenvikainen. Mies ei ole tainnut tehdä asialle mitään, odottelee rauhassa savun hälvenemistä, koska ei selvästikään ole laittanut välejä kokonaan poikki kakkoseen.
Ei kakkosella ole mitään syytä tuntea katumusta. Pitkään jatkuneet kakkossuhteet jatkuu, jos niissä on asiat kunnossa. Kriisitilanteissa ykkössuhde jatkuu monessa tapauksessa sen vuoksi, että olisi liian vaikeaa erota taloudellisesti. Perhetutut menisi ja sukulaistenkin kanssa tulisi muutoksia ja kaikki menisi uusiksi. On iso kynnys lopettaa ykkössuhdetta ja sen lopettamiseen menee usein vuosia. Kodin hajoittaminen pelottaa monia niin paljon, että mieluummin elävät vaikka kuinka hirveissä parisuhteissa. Tästä yhtenä esimerkkinä alkoholistit, jotka pitävät perhettä pihdeissään kodin hajoamisen pelon uhalla vuosikaudet.
tuo nyt kuulosta täysin normaalilta tuo sinunkaan käytös....Miksi ihmeessä vielä uskot miehesi valheita????? Yhteinen uusi onni...onkohan ihan noinkaan??????? Muista että tuskin tämä syöjätär on väkisin miestäsi rakastellut ja väksisin tuonut itsensä ja lapsensa hänen seuraansa.
Hyvä jos pystytte jatkamaan eteenpäin, itse luulin voivani ja jatkoimme tätä uutta onnea noin 4-5 vuotta, kunnes otin eron, mies ei muutunut (yllätys yllätys) vaan piti kaksoiselämää loppuun asti.
Ihmiset on erilaisia toiset ovat heikompia kuin toiset, mutta anteeksiantaminen ja katkeruudesta luopuminen, kostonhimista luopuminen on tie vapauteen. Ja jos se ei kakkoselle ole niin jokainenhän voi muuttaa vain itseään ja omaa maailmankatsomustaan.
Mutta tokihan sen myönnät, että ei teidänkään suhde ole ihan ok ollut, jos on tarvinnut toisen syliin juosta. Oma nykyinen mieheni on sanonut, ettei hänellä ole minkäänlaista tarvetta hakea toista naista, että hän saa minulta mitä tarvitsee. Ja niin se pitää ollakin.
uskot kaiken mitä se ukkos sulle sopertaa. Usein vaan luullaan että kaikki on parisuhteessa hyvin, mutta..........
sinulle, pahan ilman lintu: joissakin parisuhteissa ei tarvitse luulla mitään, vaan asiat ovat juuri niin kuin ne ääneen sanotaan.
Kyllä niitä kunnon hyviäkin suhteita on olemassa. Itse koin suht samanlaisen elämän edellisen mieheni kanssa petti. käytiin terapiassa ja luulin kaiken olevan hyvin, muttei sit kuitenkaan. Erottiin ja löysin ihanan kumppanin ja alusta saakka olemme sopineet pelisäännöt, että jos toinen haluaa jotain muuta kertoo sen suoraan rehellisesti. Petturi on pettänyt vienyt suhteelta sen tärkeimmän luottamuksen, eikä sitä takaisin saa elettyä elämää kun ei voi uudestaan elää,mutta uuden elämän voi aloittaa uuden luotettavan ihmisen kanssa.
Niin minunkin oikein ihana mieheni on aina sanonut, että saa minulta kaiken mitä tarvitsee, eikä hänen tarvitse muita naisia ajatella. Hän on usein sanonut, ettei ikinä kaluaan toiseen naisen "vehkeeseen" työntäisi. Meillä seksi ollutkin aina oikein hyvää, hänen mielestään oikein hyvää. Mutta, mutta, niin vain kävi että petti, eikä millään meinanut myöntää, ei millään. Hän ei osaa sanoa miksi petti, kun meillä on ollut asiat hyvin, vaikka välillä on ollutkin vähän "väljähtänyttä", sen ymmärtää kun on liittoa takan reilusti yli 30 vee.
Oli valtava pettymys minulle, kun en olisi tästä miehestä ikinä tällaista uskonut, eikä ole mies edes komea, ei mikään naisten ihanne. Puhua kyllä osaa ja on hyvä seuramies, niin ja onhan sitä omaisuutta meille kertynyt, jos vaikka nainen rahan takia oli matkaan lähtenyt, se on mahdollista!
Näin meillä!
..ei mee kauan, kun sulle ilmoitetaan, että olet dumpattu...varmaan miehesi suhde jatkuu!! Kokemuksen syvällä rintaäänellä...
Miksi ihmeessä syyttelet toista naista, haukut häntä ja nimittelet syöjättäreksi. Aivan kuin miehesi olisi ollut aivan syytön ja vain toisen naisen vietävissä. Ei hyvään suhteeseen mahdu kolmatta. Käytöksesi vaikuttaa eräänlaiselta puolustusmekanismiltasi, jonka mukaisesti et uskalla kohdata totuutta siis että miehesi petti sinua koska oli rakastunut tähän toiseen vaan yrität uskotella, että toinen nainen olis se ilkeä syöjätär kaiken pahan alku ja juuri. Ja sinun miehesi kiltti ja puhdas pulmunen, jota toinen väkisin vikitteli. Katso totuutta silmiin ja myönn itsellesi tosiasiat. Miehesi petti sinua ja suhde toiseen naiseen oli paljon svvällisempi kuin sukallat ikinä kuvitellakaan. Miehellä on vielä tunteita naista kohtaan, siksi ei paisko puhelinta korvaan. Teidän suhteellanne oli jo mahdollisuus. Mies ei voi rakastaa sinua ilkeän luonteesi vuoksi. Ilkeytesi osoitat toista naista haukkumalla ja penettelemalla. Olet kypsymätön. Sinun käytöksesi tuota toista naista kohtaan ja hänen haukumisensa kertoo vain sinun alhaisesta luonteestasi. Joten ei ole ihme, että miehesi rakastui toiseen. Ja taidat itse olla oikein peto, jota miehesi ei uskalla jättää pelossa ettei tapaa lapsia. Hän kuitenkin taitaa rakastaa sitä toista naista.
Mistä näitä idiootteja sikiää...Selitys tuokin, oi, oi..
todellisuuteen: juuri noinkin asiat voivat olla, vaikka se katkeraa kuultavaa onkin...
''Teidän suhteellanne oli jo mahdollisuus.'' - osuvasti sanottu. Eiköhän tuon avioliiton mahdollisuus ole jo mennyt. Raastavaa, miten tämä petetty vaimo vielä roikkuu liitossaan kuvitellen, että mies ihan oikeasti häntä rakastaa. Kyllä on jotenkin lapsellinen ja kypsymätön persoonallisuus. Juuri sellainen, jota miehen on helppo vedättää 6-0. Mutta saahan sitä haavemaailmassaan elää, jos se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.
Loistavasti kommentoitu!
että uskottomuus on väärin, mutta ei se sieltä ulkopuolisesta ihmisestä johdu, vaan niistä kahdesta parisuhteessa elävästä. Niiden suhde on pielessä! ja jompikumpi tai molemmat etsivät kumppania liiton ulkopuolelta ja se on aivan OK. Katsokoon peiliin petetyksi tullut osapuoli! Kyllä maailmassa hellyyttä ja rakkautta ja välittämistä riittää, kunhan osaa etsiä. Silloin ei todellakaan kannata tyytyä nuivaan puolisoon! Pankaa ihmiset menemään ja menkää pane...! Maailamsta tulee parempi paikka elää.
N Y T L O P P U !
- pukille hoppu!
Ja vielä muka syyttömiä olisivat nämä horoperseet jotka toisten miehiä kyttäävät.
Roviolle joutaisivat hel--tin huorat.
Ja kyllä hyvässäkin suhteessa voi kaikenlaista sattua kun 30 vuotta on yhteistä taivalta takana.
Laitoit jossain viestissä, että miehesi puhelin edelleen vilkkuu viestiä ja hän lähtee välillä vastaamaan siihen pois sinun vierestä tai sulkee sen. PAHA, PAHA. Ymmärrät, että täytyyhän sekin suhde lopettaa.
ET VOI OLLA TOSISSASI!!??
Onko sinulle tullut mieleen, että ehkä miehesi ei olekaan lopettanut suhdetta? Hän saattaa tosissaan rakastaa sitä naista. Kyllähän siitä jo kertoo sekin, että nainen oli teidän mökillä. Harva vie satunnaista panoa oman perheen paikkohin. Jos miehesi tosissaan haluaisi laittaa sille suhteelle pisteen, niin eiköhän hän olisi sen jo tehnyt. Selvittänyt välit ja vaihtanut vaikka salaisen numeron.
En sano tätä mitenkään pahalla, mutta ei ehkä ihan kannata uskoa kaikkea miehesi sanomaa, jos hän kerran vieläkin on yhteyksissä tämän daamin kanssa. Puhua ja luvata voi mitä tahansa, mutta ole nyt hyvä ihminen kuitenkin hieman kriittinen siinä, mitä kaikkea uskot.
En sano tätä mitenkään ylpeänä (vaan pikemminkin itseeni pettyneenä), mutta olen itse ollut pettäjä. Minulla oli pari vuotta rinnakkais suhde toisen miehen kanssa. Joten tiedän, että keksittyjen selitysten ja puhutun paskan määrä on rajaton. Kun toinen oli vauhkona ja epäili jotain, niin vähän aikaa kunnon "perhe elämää" ja tilanteen rauhoituttua sama säätö jatkui. Omat ystävänikin jelppivät peitetarinoissa ja antoivat "alibeja".
Ihan itsesi takia, pidä silmät auki ilman vaaleanpunaisia laseja ja lakkaa nielemästä ihan jokainen selitys. Petoksen verkko voi olla niin juoni, että vaikket koskaan enää kuulisi tästä naisesta, voi miehesi ja hänen suhde silti jatkua. Usko minua, tiedän mistä puhun.
Mukavaa kevättä ja voimaa!
rohkeutta tehdä sitä lopullista päätöstä; jättää sinut ja jatkaa sen toisen naisen kanssa. Hän on ilmeisesti jo suunnitellut yhteistä elämää sen naisen kanssa, kun lapsiinkin on tutustunut ja tuonut heidät mökillenne. Kyllä siinä on ollut tarkoitus avioero ottaa. Mutta tää on niin tätä tyypillistä.. ei siitä miehestä kuitenkaan siihen ollut, niinpä te kolmiodraaman osapuolet roikutte kaikki kuin löyhässä hirressä.
Tuo onkin tonennäköisesti se oikea syy. Mies todellakin oli edennyt suunnitelmissaan noin pitkälle. Tuli sitten ilmeisesti jonkinlainen paniikki kun jäi kiinni, eikä sitten uskaltanut siinä tilanteessa erota. Kukaanhan ei meistä tiedä, mitä on sen hetkisessä tilanteessa tapahtunut, kun asia on tullut ilmi kuinka on riidelty uhkailtu ym. Todennäköisintä kuitenkin on ettei miehesi taida nyt kuitenkaan olla tyytyväinen paniikissa tehtyyn lupaukseen jatkaa kanssasi vaan ikävöi tätä toista naista, ehkä jopa hänen lapsiaan, koska haluaa elämänsä tämän ihmisen, kenenkään sydäntähän ei voi kahlita kuitenkaan.
Jos ei voi sydäntä kahlita niin yrittäis ukot ees pittää kullinsa paremmin kurissa.
Kyllähän se 50-60-villityksessä tahtoo alkaa panettaan äijillä nuorta lihaa, todella pateettista.
Miehet ovat yksinkertaisia ääliöitä.