Liuta tyhmiä kysymyksiä, joihin toivoisin vastauksia teiltä viisaammilta :)
- Polttaako anaerobinen (syke ~170-190) 20-30 min. kova juoksu rasvaa (liikunnan aikana)? Jos polttaa, niin millä teholla?
- Onko hyvä idea sisällyttää tollanen spurtti lenkkiin, jonka kokonaiskesto on n. 90 min. (sis. alku- & loppukävelyt sekä aluksi juoksua syketasolla 130-160) vai olisiko parempi treenata anaerobista kokonaan omalla lenkillään?
- Onko totaalinen lepopäivä sen jälkeen välttämätön, vai kannattaisiko seuraavana päivänä esim. kävellä reippaasti 1,5h? Nopeuttaisiko se palautumista?
- Onko n. kerran 2:ssa viikossa hyvä määrä anaerobiselle lenkille, jos juoksen aerobisella tasolla 3-4 krt/vko?
- Onko toi 20-30 min. kesto sopiva, vai pitäisikö olla lyhyempi/pidempi vai yrittää juosta niin kauan kuin jaksaa?
Oon lenkkeillyt aktiivisesti pari vuotta, ja tavoitteenani on lähinnä "nostaa kuntoa", parantaa hapenottokykyä & kestävyyttä, saada lisää nopeutta sekä polttaa rasvaa.
- Polttaako anaerobinen (syke ~170-190) 20-30 min. kova juoksu rasvaa (liikunnan aikana)? Jos polttaa, niin millä teholla?
- Onko hyvä idea sisällyttää tollanen spurtti lenkkiin, jonka kokonaiskesto on n. 90 min. (sis. alku- & loppukävelyt sekä aluksi juoksua syketasolla 130-160) vai olisiko parempi treenata anaerobista kokonaan omalla lenkillään?
- Onko totaalinen lepopäivä sen jälkeen välttämätön, vai kannattaisiko seuraavana päivänä esim. kävellä reippaasti 1,5h? Nopeuttaisiko se palautumista?
- Onko n. kerran 2:ssa viikossa hyvä määrä anaerobiselle lenkille, jos juoksen aerobisella tasolla 3-4 krt/vko?
- Onko toi 20-30 min. kesto sopiva, vai pitäisikö olla lyhyempi/pidempi vai yrittää juosta niin kauan kuin jaksaa?
Oon lenkkeillyt aktiivisesti pari vuotta, ja tavoitteenani on lähinnä "nostaa kuntoa", parantaa hapenottokykyä & kestävyyttä, saada lisää nopeutta sekä polttaa rasvaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toi mun anaerobisen raja on siis puhtaasti sykemittarin ja oman kipukynnyksen perusteella tehty arvio.
Monelta olen kuullut (ammattilaiselta) että tavallisen kuntoilijan, jonka tarkoituksena on kunnon kohottaminen, kannattaa välttää anaerobista treenaamista. Vain kilpaurheilijoiden, joiden pitää venyä äärimmäisyyksiin suorituksissaan, on järkevää treenata joskus anaerobisella tasolla(huom. pidempi aikaisesti. Tietysti tavallisilla kuntoilijoilla joskus treenatessa syke saattaa nousta hetkeksi maksimiin)..
Eli suosittelen jättämään ton anaerobisen treenaamsen huippu-urheilijoille. Kovaa tietty saa ja pitääkin urheilla mutta pidä ne sykkeet järkevissä lukemissa.
ei tavallinen kuntoilija saa harjoitella anaerobisella, onko se vaarallista?
Anaerobinen tarkoittaa että lihas ei saa happea riittävästi (an= ei aero=happi). Varsinkin tottumattoman lihaksisto menee hyvin nopeasti hapoille, sillä sen on saatava jostain energiaa. Siitä ei käytännössä tavalliselle kuntoliikkujalle tai varsinkaan laihduttajalle ole hyötyä. Rasvaa ei ainakaan saa palamaan.
ei ole olemassakaan tyhmiä kysymyksiä, vain vastaukset voivat olla tyhmiä!!!
20-30 min juoksuvaiheesi on kyllä vielä aerobisella tasolla enemmän kuin anaerobisella. Alle 2 minuutin maksimaalisissa suorituksissa työ on pääosin vielä anaerobista, sen jälkeen suurin osa on aerobista! Kuvaat juoksua kovaksi ja sykekin on melkoinen (minulla jo piiputtaisi!) eli luultavasti olet jossain aerobisen ja anaerobisen välimaastossa eli maitohappoa alkaa jo kertyä lihaksiin, riippuen omasta anaerobisesta kynnyksestäsi.
Kyllähän anaerobisen suorituksen aikanakin palaa rasvaa, mutta polton määrä ei lisäänny, se pysyy "taustapolttona" kun taas hiilihydraattien energiantuotto on lisääntyy anaerobisessa, koska niistä saa nopeammin energiaa käyttöön.
Haluat harjoittaa anaerobista, mutta se ei kyllä ole kuntoilijalle ollenkaan tärkeintä (muttei vaarallistakaan), se sotkee vain aerobisen kunnon harjoittelua, koska vaatii vuorokausien palautumisen, jos vedät itsesi loppuun! Yleensä anaerobista harjoitellaankin vasta peruskuntokauden jälkeen. Mutta tuskin se mitään haittaa, jos välillä ottaakin vähän vauhtileikittelyä ja kokeilee maksimia, vaihtelu virkistää! Maitohappo poistuu nopeammin jos loppuverryttelet aerobisesti, siis heti suorituksen jälkeen eikä vasta seuraavana päivänä.
...ja eikun vetoja vaan...
Omat sykealueeni ovat,maksimisyke minkä olen saanut mitattua kovalla juoksulla on 190 , siitä mitattuna aerobinen sykealueeni on 130-150 ja anaerobinen 150-170 siitä ylöspäin sitten maksimaalista. Olen ajatellut, että juoksisin 3 kertaa viikossa sykealueella 150-170 eli anaerobisena noin 30-40 minuuttia kerralla. Tästä paljon varoitellaan, mitä riskeja ja vaaroja tähän sitten sisältyy? Juoksisin sen eräänlaisina vetoina eli kun syke ylittää 170 kävelisin kunnes sykemittari alittaisi 150 ja sitten taas juoksisin ylärajalle jne. Olen nyt hölkännyt lähes kymmenen vuotta aerobisella tai matalammalla sykkeellä 3-4 kertaa viikossa 30-60 minuuttia kerrallaan ja joskus kauemminkin ja tuntuu, että kehitys pysyy paikoillaan ellei perätä taannu. Heti kun olen koittanut kovia vetoja niin kehitys on lähtenyt eteenpäin, mutta aina törmään näihin varoittelijoihin, enkä sitten ole uskaltanut jatkaa. Olisin kovin kiitollinen jos joku joka todella tietää vastaisi, eikä sellainen joka on vain tietävinään.
Laitapa tuo kysymyksesi esimerkiksi www.keho.net -keskustelupalstalle, jos haluat asiantuntevia vastauksia.
Ei tuo sykealue 150-170 ole mitään anaerobista aluetta, vaan se on aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välinen nk vauhtikestävyysalue, Itse asiassa aerobisen energiantuotannon maksimimaalinen teho saavutetaan vasta lähellä maksimisykettä, jolloin todella anaerobiset harjoitukset ovat kestoltaan maksimissaan alle parin minuutin luokkaa.
Ei tuolle 170 -rajalle vetämisestä vielä terveysriskejä pitäisi olla. Sen yli kylläkin riskitekijöiden määrä kasvaa.
Hei,
noihin vaaroihin en kovin paljon osaa ottaa kantaa (kun en urheilulääkäri ole, enkä tiedä tarkasti terveydentilaasi)... mutta mielipide on se, että terve kunnossa oleva ihminen kyllä voi huoletta urheilla noilla sykealueilla.
Tuohon kehittymiseen taas on sitten joitain kommentteja. Itsekin huomasin harjoittelussani samanlaisia piirteitä aikoinani. Niin sanotusti hakkasin päätä puuhun ja reenasin koko ajan samanlaisia harjoituksia.
Ei nimittäin ole kovin kehittävää harjoitella noin monta kertaa viikossa aina samanlaisia harjoituksia.
Aluksi, mielestäni olet oikeassa noissa sykealueissasi (vaikka tuossa joku väitti että on käsitteet sekaisin):
Peruskestävyysalue: 115 - 135 (60-70% maksimista)
Aerobinen alue: 135 - 150 (70-80% maksimista)
Anaerobinen alue: 150-170 (80-90% maksimista)
Maksimikestävyys: 170 - ...
Tuo tekemäsi harjoittelu aerobisella alueella ja sen alapuolella on erittäin hyödyllistä, mutta hieman liian lyhytkestoista tässä tapauksessa. Kannattaisi tehdä esimerkiksi yksi treeni viikossa peräti tuolla peruskestävyysalueella ja nostaa aika vähintään tuntiin, mielellään jopa kahteen. Tällä saat kehitettyä peruskestävyyttä, joka toimii tavallaan kuin perustuksena kaikelle muulle harjoittelulle.
Sitten harjoitteluun voi lisätä muunkinlaisia harjoitteita, vaikka kerran tuolla anaerobisella alueella (toki jo sitten lyhyempi lenkki). Kerran viikossa tai kahdessa voi tehdä myös kuvaamiasi vetoja. Itse kyllä suosittelisin tekemään vähän muutakin kuin vain juoksemaan... Ydinviesti on kuitenkin se, että kannattaa monimuotoistaa harjoittelua, niin tuloksiakin alkaa tulemaan!
Alla on linkki lähteeseen, jossa on tietoa harjoittelusta eri sykealueilla:
http://www.elixir.fi/taustasivut/artikkeliarkisto/?num=13742
ja toinen: http://www.tohtori.fi/liikunta/9.html