Uusi ketju uuden viikon kunniaksi.
Kovasti on ketjumme päässyt nyt hiljenemään, tulkaas ihmiset raportoimaan. Ja tervetuloa uudetkin motivoituneet kanssalaihduttajat joilla 30 kiloa tai enemmän tiputettavaa.
Laittakaapa "vanhat" mistä painosta olette alkaneet laihdutuksen, milloin aloititte ja paljonko on lähtenyt. Kun nyt ollaan jo huhtikuun puolella kun tammikuun alussa tämä ketju aloitettiin niin on hyvä muistuttaa itseään jo tehdystä työstä että löytää uutta motivaatiota. Pitää aina vähän onnitella itseään ahkeruudesta. : ) (sitä helposti aattelee että paino jumittanut ja mitään ei tapahdu vaikka todellisuudessa on saanut paljonkin aikaiseksi, paino ei välttämättä ole laskenut mutta jos kunto on jo parantunut niin sekin on jo hyvä ja jo niiden pinttyneiden elämäntapojen pienestäkin muuttamisesta voi onnitella itteään) Itse aloitin joulukuun alusta 09, 91 kilosta, olen 173 senttiä pitkä ja nyt paino on vähän yli 71 eli melkein 20 kiloa on lähtenyt. Mutta kymmenisen kiloa on vielä tiputettavaa eli projekti jatkuu. Kuntokin on jo paljon parempi vaikka välillä tuo liikunta onkin aina vähän jäänyt vähemmälle jos kiirettä tai sairastelua on ollut. Olen nyt joutunut tosin vähän toppuuttelemaan itseäni sairasteluputken takia liikunnassa ja joutunut aloittamaan taas melkein nollista.
Kevät on saanut minussakin aikaiseksi uutta energiaa kun vihdoin ja viimein flunssakin on loppunut ja nyt olen yrittänyt liikkua enempi. Tosin luen nyt myös pääsykokeisiin, käyn kurssilla ja siinä kun vielä yrittää liikkua niin alkaa päivässä tunnit loppumaan. Miten ne jotkut ovatkin niin mestareja tuossa ajankäytössä. Tuntuu että iltasella kun väsyttää niin viimeisenä tekee mieli lähteä lenkille. Ja en ole kovin aamuvirkkukaan niin eipä niitä aamulenkkejä silloinkaan viitsisi tehdä. Ja päivällä ei oikein kerkeä. Joo tiedän, seli seli. ; ) Mutta jännästi tuo motivaatio vaihtelee, välillä tuntuu ettei mistään tule mitään ja sitten sitä löytää uutta tsemppiä. Hankalinta on nyt ollut motivoida itseään koska saavutin ja normaalipainon, mutta nyt yritänkin painottaa enempi liikuntaan ja siihen että nämä elintavat alkaa iskostua tonne alitajuntaankin, ettei paluuta vanhoille einespitsasuklaamunkkijne..linjalle tule. : )
Kovasti on ketjumme päässyt nyt hiljenemään, tulkaas ihmiset raportoimaan. Ja tervetuloa uudetkin motivoituneet kanssalaihduttajat joilla 30 kiloa tai enemmän tiputettavaa.
Laittakaapa "vanhat" mistä painosta olette alkaneet laihdutuksen, milloin aloititte ja paljonko on lähtenyt. Kun nyt ollaan jo huhtikuun puolella kun tammikuun alussa tämä ketju aloitettiin niin on hyvä muistuttaa itseään jo tehdystä työstä että löytää uutta motivaatiota. Pitää aina vähän onnitella itseään ahkeruudesta. : ) (sitä helposti aattelee että paino jumittanut ja mitään ei tapahdu vaikka todellisuudessa on saanut paljonkin aikaiseksi, paino ei välttämättä ole laskenut mutta jos kunto on jo parantunut niin sekin on jo hyvä ja jo niiden pinttyneiden elämäntapojen pienestäkin muuttamisesta voi onnitella itteään) Itse aloitin joulukuun alusta 09, 91 kilosta, olen 173 senttiä pitkä ja nyt paino on vähän yli 71 eli melkein 20 kiloa on lähtenyt. Mutta kymmenisen kiloa on vielä tiputettavaa eli projekti jatkuu. Kuntokin on jo paljon parempi vaikka välillä tuo liikunta onkin aina vähän jäänyt vähemmälle jos kiirettä tai sairastelua on ollut. Olen nyt joutunut tosin vähän toppuuttelemaan itseäni sairasteluputken takia liikunnassa ja joutunut aloittamaan taas melkein nollista.
Kevät on saanut minussakin aikaiseksi uutta energiaa kun vihdoin ja viimein flunssakin on loppunut ja nyt olen yrittänyt liikkua enempi. Tosin luen nyt myös pääsykokeisiin, käyn kurssilla ja siinä kun vielä yrittää liikkua niin alkaa päivässä tunnit loppumaan. Miten ne jotkut ovatkin niin mestareja tuossa ajankäytössä. Tuntuu että iltasella kun väsyttää niin viimeisenä tekee mieli lähteä lenkille. Ja en ole kovin aamuvirkkukaan niin eipä niitä aamulenkkejä silloinkaan viitsisi tehdä. Ja päivällä ei oikein kerkeä. Joo tiedän, seli seli. ; ) Mutta jännästi tuo motivaatio vaihtelee, välillä tuntuu ettei mistään tule mitään ja sitten sitä löytää uutta tsemppiä. Hankalinta on nyt ollut motivoida itseään koska saavutin ja normaalipainon, mutta nyt yritänkin painottaa enempi liikuntaan ja siihen että nämä elintavat alkaa iskostua tonne alitajuntaankin, ettei paluuta vanhoille einespitsasuklaamunkkijne..linjalle tule. : )
Vastaukset 54
Vanhimmat
Moikka Hedina, kyllä täällä mukana ollaan mutta on vaan niin kiirus noiden töiden kanssa etten juuri ole koneella käynyt, ja iltaisin poitsu sitten nappaa koneen. Mutta toivoa on luvassa päästä myös iltaisin koneelle koska ostettiin aivan uusi kone ja nyt sitten saadaan se vanha meidän makkariin kunhan joudetaan laittaa se paikoilleen.
eli tässä tiedot: aloittelin uudelta vuodelta uuden elämän 163 cm/ 97,2 kg ja nyt vaaka näyttää 89,8 kg eli pikkuhiljaa hyvä tulee:)
Mutta nyt on kiire minun on mentävä labraan niissä lääkeasioissa.
huomenna punnitus, sitten palaillaan.
terkuin hisari tämä taistelu voitetaan
tosiaan,missäs muut ovat
ja kyllä varmasti laihdun . mutta mitä ihmettä te syötte kun tulee nälkä ruokailujen välillä ???? Nytkin minulla on karmea nälkä mutta olen syönyt aamupalan seitsemän aikaan ja vielä ei ole aika lounaalle !!! Paino 110 kg joten luulisi varastoa olevan josta ottaa mutta kun on nälkä ;(
Heippa!
Kiva että Hisari olet vielä mukana. :) Hitaasti hyvää tulee, niinhän sitä sanotaan. Ja eikös sitä sanota että ne kilot pysyy todennäköisemmin poissakin kun hitaammin pudottaa. Eikä tuo sinun pudotustahti nyt kuitenkaan hirveän hidas ole ollut.
Jiili: Kokeile juoda jotakin vähäkalorista juomaa nälän sattuessa, koska monesti sitä saattaa sekoittaa nälän ja janon tunteen. Pidä ruokavälit suht pieninä, ainakin neljän tunnin välein syö jotakin ja pieniä annoksia. Proteiinipitoinen ruoka, esim. rahka pitää itsellä nälän poissa paremmin kuin vaikkapa leipä. Lidlissä myytävä ja valion rahka on semmoista jankkia että nälkä pysyy varmana poissa. = D Siihen vähän jotain marjoja ja makeutusainetta.. Jos nälättää niin tietenkin voi ottaa vaikka jonkun porkkanan (ne naposteluporkkanapussit on hyviä kun ei tarvi alkaa kuorimaan vaan voi napsia niitä aina nälän sattuessa ) Hedelmätkin on hyvä vaihtoehto välipalaksi. Joskus nälkä on vaan semmosta että tekispä mieli tavan vuoksi syödä jotain ja monesti tuo ruokahimo kohdistuu johonkin herkkuun. Silloin pitää vaan kieltäytyä ja odottaa että mieliteko menee ohi. Puuhailemalla paljon jotain ruokakin pysyy poissa mielestä. Aluksi näläntunne häiritsi mutta vatsa tottuu pienempiin annoksiin. Koin jopa jotenkin ahdistavana pienenkin nälän tunteen,mutta nykyään se pieni näläntunne pitää mielen vireämpänä kuin se että on kokoajan täysi olo. Eli sitä pitää opetella kestämään mutta tietenkään nälkä ei saa olla huutava.
Tällä viikolla liikunnat on jääneet vähän vähemmälle mutta jos sitä viikonlopun aikana vähän potkisi itseään persuksille. Kesällä onkin sitten kiva liikkua vaikka rullaluistimilla tai pyöräillen ja lenkkeilykin on kivaa kun luonto kukoistaa. Kesällä pyrinkin satsaamaan tuohon liikkumiseen ja haaveissa on kesän lopussa olla sitten tavoiteessa ja kuntokin vielä vähän paremmaksi kestävyyden osalta kun se on vähän laskenut nytten. Nyt aika on kortilla. jos alle kuutosen puolelle sais painon ennen kesää.
Tsemppiä kaikille. Nyt lukemaan loppuillaksi ja sitten salille.
moi ja tervetuloa Jiili mukaan :) kiva kun tulee uusia mukaan.
minun ei tarvitse nälkää tuntea kun yritän pitää hiilarit siellä 20-60 gramman välillä. tänä aamuna vetäisin kaksi ukkopekka makkaraa ja paistoin seuraksi kaksi munaa ja siihen tuorekurkkua ja punajuurta ja muuta en ole syönyt vielä tänään. Nyt tosin odottaa lämmin karppileipä ja päälle metukkaa ja kunnon voita.Paistoin äsken tosin pojille lettuja ja kuolaan kohta samassa pöydässä en letuista vaan omatekoisesta mansikkahillosta.
Kävin sitten siellä labrassa ja olikin tosi kylmä kun pyörällä ajelin, sain siinä puoli tuntia edestakaisin ja sen jälkeen koiran kanssa tunnin lenkki, sitten olikin jo kello puoli yksitoista ja aamupalan vuoro:)
sen lisäksi hiippailin vielä liiteriin ja sahasin taas kaksi tuntia puita kumma ettei läskit rupea lähtemään. Eilen sahailin melkein viisi tuntia ja pelkällä kahvikupposella, siis iltapäivän.
Hitto Hedina kun sinulla on hyvä tahti päällä vaikka oletkin sairastellut niin paljon. saisit laittaa niitä päivän syömisiäsi muillekin esimerkiksi, sitten vaikka kun olet saanut tentit ohitse:
Missähän toiset ovat? ei pitäisi jäädä kuitenkaan yksin vaan sitkeästi kirjoitella niin kummasti se tsemppi löytyy takaisin, tässä puhuu kokemuksen ja repsahduksien syvä rintaääni, mutta se on kuitenkin pääasia että suunta on alaspäin.
Jiili, oletko käynyt kiloklubissa??
hei! mullakin on ylimääräistä päässyt kertymään. Paino 84 kg ja pituus 165, ja näyttää että kaikki läski kertyy vyötärölle. Nyt toista viikkoa laihduttanu ja sain kilon tippumaan:) Oon keski-ikäinen naisimmeinen- entäs te muut? Ois mukava kuulua porukkaan:)
Hyvää vappua ensinnäkin. Tippaleivätöntä ja munkitonta minulla.:) Ja alkoholitontakin vielä että lukurytmi pysyy myös huomenna kasassa. ; ) Täälläpäin suomea on vähän ankea ilma eikä kyllä näytä siltä että kohta jo toukokuu on.
Paino näytti tänään 70,9. Strategiani ei ole ollut sen kummoisempi kuin että olen pitänyt kalorit 1000:ssa niinä päivinä kun en ole liikkunut. Siksi paino on tippunut aika nopeaa. Olen tottunut vähemmälle ruoalle ja olen korvaillut osat aterioista välillä ateriankorvikepirtelöillä (allevo). Ne smoothiet maistuu tosi hyviltä minusta. Olen vain ottanut semmoisen tavoitteen että alle 70 ennen kesää ja pysynyt tiukkana. Kesällä ei varmaan yhtä tiukkana välttämättä jaksa aina olla mutta jos sitten satsaisi liikuntaan... en ole paljoa hyötyliikuntaa harrastanut, joskus pyöräillyt keskustaan 5 km mutta viisi kertaa viikossa olen joko zumbaillut, hölkännyt tai käynyt salilla ja pyrkinyt siihen että ainakin ne kiloklubin liikuntapallot muuttuu vihreäksi.
Pääsykokeet on onneksi vasta kesäkuun lopulla mutta saa niihin kyllä vielä tehdä töitä, voi hyvänen aika. Mutta tuo liikunta on tosi hyvää vastapainoa lukemiselle,tuntuu joka päivä että jos ei ollenkaan liiku niin tulee jotenkin väsähtänyt olo. Tosin joinain päivinä laiskamato saattaa aina vähän vaania.
olis kyllä niin kiva että meijän vanhat Cande, Jumppis, Kaisaa (ketäs muita... ) tulis tsemppaamaan. Ja mickey, tule kertoon kuulumisia kans. Hytinä: Tervetuloa vaan mukaan. Olen itse 23 naisihminen. : )
laihdutan laskemalla painonvartioista saamillani opeilla, eli lasken pisteitä. Eli kaikkea saan syödä, mutta kohtuus kaikessa. Liikkuminen on vähäistä, toivottavasti oppisin taas liikkumaan sillä nuorempana kyllä voimistelin ja kävin lenkeillä.
Sairauksia on tähän ikään jo ehtinyt tulla, kilpirauhasen vt, verenpainetauti ja sokeritauti uhkaa. Lisäksi joka paikan jomotuksia- melkein päivittäin.
Täälläpäin Suomea , pohjanmaalla - sateinen ja harmaa keli. Vappu menee ilman munkkeja ja simoja täälläkin:)
Täällä mukaan keskusteluun halajaa nutrilaihduttaja. Täysnutrailulla 11 viikkoa, joskin muutama viikonloppusyöpöttely maahtuu mukaan, mutta aina olen pussin purnukkaan sotkenut seuraavana päivänä. Lähtöpaino 104,5 ja tämän viikon alussa puntari näytti 88kg.
Tavoitteeni painon suhteen on päästä 75 kiloon,siitä sitten taasen tehdä uusi suunnitelma.
Ravitsemusterapeutti ilmoitti että saan olla täysnutrilla 16 viikkoa,sen jälkeen osapussittelua...
Viisi viikkoa olisi vielä aikaa,elikkä annan itselleni viiden viikon tavoitteen. kuusi kiloa,huh huh tietää paljon hikeä ja kyyneleitä!
Moi ja hyvää vappua täältä savostakin, ja pakko nyt heti tunnustaa että eilen tuli vedettyä vähän olutta mutta, toisen kerran viiteen vuoteen. Tänään on sitten pakko syödä yksi pitsa,en jaksa ruveta väsäämään mitään ruokia, heitetään sitten kaikki ne munat lattille, mutta huomenna kiireesti ruotuun. Aamulla ei mitenkään ollut hyvä olo vatsassa tuon oluen juonnin jälkeen:( olisiko lääkkeillä ollut osuutta asiaan, vähän jänskätti miten ne käyttäytyy mutta kaikki meni hyvin.
Perjantai punnitus näytti 89,7 ja lenkillä olen käynyt myöskin tänä aamuna, onneksi koira pakotti.
Minä olen viidenkympin paremmalla puolella hieman, ja en laihduta vaan opettelen näiden repsahduksien välissä opetella oikeita elämätapoja.
Noista kaloreista minun ei tarvi välittää koska yritän noudattaa vähähiilarista elämäntapaa,sopii minun keskivartalolle paremmin, on se karmea turvotus poissa.
Hytinä: miten sinua vaivasi tuo kilpparin vt? minulta otettiin torstaina täydelliset kokeet kun jatkuvasti on karmea väsymys päällä, maanantaina saan tietää tulokset, ja vähän pelottaa tuo kolestroli.
minun pitäisi olla vanhempana viisaampi mutta minäkö ainoana sorruin turmion tielle ;)
tervetuloa uudet mukaan ja vanhatkin palatkaa kertomaan missä mennään....
Hisari: Täälläkin sorruttiin kaljoitteluun. = D Lähdettiin sitten iltasella poikakaverin kanssa spontaanisti tuttavapariskuntaa tapaamaan. Ei kyllä pitänyt aluksi lähteä mihinkään vaan saunoa mutta sitten alkoikin menojalkaa vipattamaan. Siinä sitten tuli juotua vähän siideriä ja kaljaa.. Noh, sitten tuli ekaa kertaa koko laihdutuksen aikana semmonen olo että kun muut päätti hakea pitsat että noh, otanpa minäkin. Ja sorruin sitten syömään kebabin lohkoperunoilla.
Nyt on ollut vähän kamppailua että mites tästä eteenpäin, mutta loppupeleissä en jaksa itseäni soimata. Tänään takasin ryhdin tielle. Voi että se oli hyvää kyllä se ruoka pitkästä aikaa. Vaa´alle en kyllä astu vasta kuin ens perjantaina aikaisintaan motivaation vuoksi.
Laihduttajalla on kyllä monta houkutuksen kohdetta, aina ei osaa näemmä sanoa ei. Itselläkin ärsyttävä olo tuli tuosta kaljoittelusta kun on ollut monta päivää tosi pirteä ja kiva fiilis. Ja kebabinkin otin vielä tulisena joten närästyskin on aivan järkyttävää. :D
Mutta uusia elintapoja tässä opetellaan joten siihen kuuluu se että välillä saa herkutella. Koska en aio tulevaisuudessakaan olla herkuttelematta vaan idea on se että juhlissa ja spesiaalitapauksissa annan itselleni luvan herkutella mutta arkena pääsääntöisesti en.
Pitäis varmaan itsekin käydä kolesteroliarvot kun kaikilla perheessä korkea kolesteroli
meni kuijotellessa. No eipä, sallin ittelleni suklaapötkyn. Juuri noiden herkkujen herraksi=rouvaksi pitäisikin päästä. Juuri niin , kuten hisari, että opettelisin oikeita elämäntapoja. Mulla vaivasi tuo kilpirauhasen vt myös väsymyksellä ja mua palelee tosi herkästi. Kolesteroliarvot ovat olleet koholla, ja nyt sitten joudun käyttämään kolesterolilääkkeitäkin:/ Mulla ei ollu paljo koholla, mutta kun on suvussa sepelvaltimotautia ja kaikenmaailman riskitekijät. Ja sitte ku poltan:/
Niimpä, kuten hedinakin kirjoittaa, että ei saa unohtaa herkuttelua. Kyllä välillä pitää muistaa myös hyvää maistaa:) Mukavaa, että tänne on löytänyt muitakin uusia. Hei vaan tiktiktak!
moikka, nyt on sitten palattu arkeen kiltisti ja ei edes tee mieli mitään pitsa mössöjä:) tein tuossa salaatin ja söin kaksi kanapihviä, ja on paljon parempi olo sydänalassa.
Hytinä, minä olen ollut polttamatta kohta sen viisi vuotta ja tietty piti maistaa kun otin kerran oluttakin ja olipas pahan makuista. Kaksi kertaa sytytin tupakan ja heitin menemään, sitten uskoin suosiolla että se elämä on taakse jäänyttä kun minulle tupakka maistuu. Ei sitä uskoisi miten se rupeaa maistumaan pahalta, onneksi niin.
Näin kun osaisi mennä että syöpöttely ei jää päälle niin olisi hyvä. Kävin muuten vaakassa aamulla ja se näytti 90,4 eli se puolisen kiloa tuli sitten takapakkia, mikä on varmaan nesteitä koska eilen tuli litkittyä limpparia aika tavalla.
Nyt lähden tunnin lenkille ja sitten kunnon saunaan niin eiköhän tästä taas elämä rupea maistumaan tosin eilenkin tuli se kymmenentuhatta askelta täyteen:)
mitäs Tiktakille kuuluu??
Eilen lähdin juoksulenkille vaikka koville se ottikin. Vettä tuli niskaan, oli vähän väsähtänyt olo muutenkin perjantaista ja vaatteet liimautui ihoa vasten sateen takia mutta niin vaan juoksin tunnin ja voi että tuli voittajafiilis sitten. Annoin laiskamadolle kyytiä! Mutta tänään käveleminen on ollut yhtä tuskaa kun joka ikistä lihasta pakottaa! On kyllä kehno kunto. =D
Ja päätin vilkaista vaakaa, täälläkin vähän takapakkia: 71,5 kiloa tänään.
Mutta tärkeintä on että on päästy takaisin samaan rytmiin herkuttelujen jälkeen. Tuntuu että se annos oli niin suolainenkin että hyh mikä olo tuli. Saman asian olisi ajanut varmasti just kanasalaatti mutta yöllä on hankala kaupungilla saada mitään terveellistä ruokaa kun pizzeriat lähinnä auki. Ja parin siiderin jälkeen alkaa aina tehdä mieli rasvaisinta ruokaa rasvaisimmilla kastikkeilla ja ennenkaikkea mahdollisimman suolaista. Ei taida tuo railakas elämä soveltua minulle kun vieläkin väsyttää valvominen ja eilisiltana oli hankala saada unta. Terveelliset elämäntavat kunniaan, on kiva aamusta lähteä pirteänä koiran kanssa aina kävelylle. Ja kun syö hyvin, on parempi olo. aiemmin ei oikeastaan edes tiennyt millainen on hyvä olo kun söi niin huonosti aina.
Kiva että tällä palstalla on uutta sakkia. = ) Tavoitteet on saavutettavissa kun pitää tavoitteen kirkkaana mielessä ja kokoajan saa kivoja pikku palkintoja kun voi paremmin ja jaksaa paremmin.
tämän päivän lenkkeilyt ja kitkemiset on sitten takanapäin, lenkkiaskeleet jää nyt pakosta sinne seitsemän tuhannen paikkeille kun tuo piha vaatii nyt oman veronsa. Mutta onhan se yhtä liikuntaa kun pyllistelen tuolla kukkapenkeissä ja ajan kottikärryillä kompostia:) Huomenissa meinaan kääntää kasvimaan jos vaan ilmat antaa periksi, eli lapio hommia tiedossa koko päiväksi ja se ottaa kyllä selän päälle jos mikä. ja taattu on rakkulat käsissä seuraavana päivänä.
Ette muuten ikinä usko kun olen nyt syönyt sitä vähähiilarista vuoden vaihteesta, minun kolestroli arvot oli mainiot, lääkäri sanoi että erittäin hyvät:) kieltämättä vähän jännitti mitä on tapahtunut mutta laskenut oli vuodessa vaikka ei ne huonot olleet silloinkaan.
Niin ja muutkin arvot olivat ihan ok.
Hedina, minäkin taas yritän hölkkäillä välillä kesken lenkin, mutta nuo polvet perhana kun ei oikein tykkää siitä ja olen täysin samaa mieltä sinun kanssa että on ihana lähteä aamulla pirteänä lenkille ilman niitä olut huuruja:)
Tulkaahan muutkin kertomaan kuulumisia, vieläkö tämä taistelu voitetaan???
Täällä on pari päivää kamppailtu motivaation kanssa kun ei ole tottunut noususuhteisiin lukemiin vaa´assa. Ja ihanniinkuin tuo sortuminen olis uudestaan nostattanut kauhean ruokahimon päälle, kokoajan kaikkea mielitekoajatuksia päässä.Kaupassa jumitin vain haistelemassa pullantuoksua. :D Eilen mussutin pari näkkäriä täytteillä ja olis tehnyt mieli illalla vetäistä vielä muutama siihen päälle mutta mieliteko meni ohi. Jälleen kerran ruokahimot kohdistuu hiilareihin. Tiktak taisi just kysyä tuosta nälästä ja itse olen pari päivää itsekin kamppaillut nälän kanssa vaikka olen yrittänytkin syödä tuota rahkaa ja juoda 2 litraa nestettä. Tänäänkin olen käytännössä syönyt jo tähän aikaan päivän ruoat kun kokoajan nälkä vaivaa eli minulla on nyt ruokarytmi päässyt vähän kärsimään. Olen zumbaillut ja lenkkeillyt ja syönyt 1100 kaloria päivässä mutta silti vaaka päättää näyttää 71,5. Siispä nyt tarvittaisiin malttia. Ja kenties enempi kaloreita mutta kun tahdonvoima on niin suuri tohon alle 70:n pääsemiseen!
Se pitää kyllä ainakin paikkaansa, että laihtuminen hidastuu jossain vaiheessa.. Ja välillä tulee näitä vähän vaikeampia kausia laihduttamisessa. Välillä kaikki menee niin sujuvasti ja hyvin..
Mutta tulipa tänään hypittyä zumban parissa 700 kalorin verran. Hisari: Itsellä ollut pari päivää tuon lenkin jälkeen lonkankoukistajan kohdalta ihan jumissa ja kipeänä jalat. Tuntuu ettei kroppa oikein kestä vielä tuota juoksua kun en ole oikeastaan suuremmin juuri tuota juoksemista viimeaikoian harrastanut. Tosin jaksoin kyllä juosta koko lenkin mistä olen ylpeä että kai se kunto on kohonnut.
Kai se sinun vähähiilarinen ruokavalio on maineensa veroinen eli kolesterolit saa pysymään kunnossa. Jännä sinänsä koska yleensähän tuota vähärasvaista toitotetaan että ei kovia rasvoja kun niistä kolesterolit kohoaa yms..
Ja tottakai tämä taistelu voitetaan. Ei sitä kesken jätetä kun näin pitkälle on päästy.: )
Hedina, muistan kuinka mullakin jumitti aikoinaan , kun laihdutin tuonne 70 kg:n kieppeille. Ei millään lähtenyt enää alaspäin ja minä onneton sitten sorruin. Niin, en pitämään painoa siinä, vaan aloin syömään ja lihomaan:( Älä anna periksi, varmasti se paino tippuu taas jossain vaiheessa.
Mulla oli vaakan lukema nyt 83,4 kg, eli alaspäin tullaan:) Vyötärön seutu on pienentynyt huimasti, ihanaa kun sujun kumartumaan ilman sitä kauheaa kumpua. Välitavoitteena mulla on tuo 80kg- että jos nyt siihen näin aluksi. Sitten voisin jo miettiä seuraavaa etappia.
Ompa hyvä Hisari että sun veriarvot oli ok! Ja ihmeellistä että kolesteroliarvotkin!!! Olen itsekin siirtynyt vähemmälle hiilarin syömiselle - jospa se tepsisi. Olen tässä toivonut että jos vaikka pääsisin verenpainelääkityksestä eroon...
Joo, pihalla kun tonkii niin palaa kaloreita. Olen koittanut haravoida, sieltä mistä voi. Paikoin on vielä kovin märkää.
Ei muuta kun jatketaan:) Mitä tiktiktakille kuuluu?
Hytinä: Juu nyt on ollut jo monta viikkoa semmosta hyvin pientä laskua tai jumiamista tässä 70:n korvilla. Yritän olla luovuttamatta koska tiedän että ennen pitkää säästöliekki päättyy, vaikka kuinka vaikuttaisi että paino jumii. Tiedän että lisäämällä kaloreita vaikka joinakin päivinä paino tippuisi varmaan tehokkaammin kun yrittäen kituuttaa pienillä kaloreilla joka tuntuu vaan hidastuttavan aineenvaihduntaa. Mutta ajattelin nyt kumminkin kituuttaa näillä melko pienillä kaloreilla että saan painon alle 70:n mistä saan taas uutta motivaatiota. Ylipäätään normaalipainoon päästessä paino alkaa jumimaan, näin olen käsittänyt. Nuo pienet kalorit on vain petolliset koska silloin mieliteot alkavat vaania kokoajan. :) Varmaankin laihduttajan suurin koetus on juuri se miten saada motivaatio pysymään näissä jumitusvaiheissa mutta luotan kokoajan siihen että kun itse pysyy tiukkana niin painon täytyy joskus laskea, ennemmin tai myöhemmin.
Periaatteessa ei enää olisi tarvetta terveyden kannalta pudotta painoa koska olen normaalipainon puolella mutta vyötärönympärykseni tuntuu olevan vieläkin siinä 80cm:n rajalla. 60kg on se lopullinen tavoite mutta 65 alkaisi jo melkeinpä riittää. Mutta ehkä enemmän tavoitteena olisi vaan parempi kunto ja se että uudet elämäntavat pysyy. Itse aloin teini-iässä lihoa, sitä ennen olin ollut hoikka lapsi. Opin syömään tunteisiin ja lopettaessani liikuntaharrastukseni, siitä se lähti sitten, lihominen. Mitä enemmän lihoin, sitä enemmän jaksoin välittää siitä mitä söin. Korkeimmillaan olen painanut 100 kiloa mutta pitkänaikaa sain kyllä pidettyä painoni alhaallakin viime laihdutuksen jälkeen jolloin pääsin tuonne 60:n. Ja taas jojottiin ylös painossa 90:n vuosien kuluessa koska ennenkaikkea en jaksanut innostua liikunnasta ja olen käsittänyt että moni juuri jojoaa sen takia takaisin kun ei ole oppinut uusia elintapoja pysyväksi. Nyt tavoitteena olisi tehdä toisin ja oppia menneistä ja ennenkaikkea - lopettaa jojoaminen koska se on terveydelle huonoksi. Mutta tuntuu että päässä on vihdoin tapahtunut jotain sen kohtuuden suhteen, ei ole olemassa jaksoja jolloin saa syödä ihan miten tykkää viikkotolkulla vaan aina pitää pysyä kohtuudessa ja pääosin elää terveellisesti. Jos liikaa itseltään kieltää asioita niin loppupeleissä alkaa liikaa aina kielletty hedelmä houkuttaa. Aiemmin harrastin aina kaikenmaailman pikadieettejä ja siihen kaikki aina kaatuikin.
Tulipas pitkä kertomus painonpudotushistoriasta. Noh, ehkä tuo kertoo siitä että painonhallinta ei todellakaan ole kaikille helppoa ja koko laihdutuskäsite kannattaa unohtaa. Elämäntavat pitää olla jatkuvasti kunnossa pääosin ellei halua kokoajan jojoilla.
Minä en ole kuin unelmoinut kuudestakympistä sen jälkeen kun tein poitsun, eli seitsemäntoistavuotta sitten:) jojoillut olen minäkin ihan kiitettävästi ja paras mihin pääsin muutama vuosi sitten oli 77 kiloa, pudotin silloin kahdessa kuukaudessa parikymmentä kiloa mutta kun liikunta jäi niin kilotkin palasivat, ja tuli jotenkin sellainen hälläväliä tunelma.
Nyt tuskin liikunta kokonaan jää koska minulla on nyt tuo koira.
tehtiin aamulla sellainen 45min lenkki ja juoksin taas osan siitä. Sitten koko päivä menikin pihatöissä ja vielä päivän lopuksi käännettiin lapiolla kasvimaata tunnin verran.
Olen myös juoksuttanut taimia kasvihuoneeseen ja sisälle joka ikinen aamu, ja niitä taimia on ihan kiitettävän paljon. Joka kevät tähän aikaan vannon etten laita mitään kasvamaan ja taas on nurkat täynnä tyröksi laatikoita.
Onko täällä muita saman sortin hulluja??
syömiset on kahdallaan vaikka en ole nyt käynytkään merkkailemassa niitä, en yksinkertaisesti kerkeä istua nyt koneella.
Hytinä, minulla ei ole sitä karmeaa vannetta vyötärön ympärillä kun en syö hiilareita ja mikä parasta ei ole edes nälkäkään. Söin tänään aamupalan ja seuraavan kerran neljän aikaan vetelin kasviksia ja yhden kunnon possun kyljyksen ja äsken otin kaksi riisikakkua metukan ja kurkun kanssa. Niin ja se aamiainenkin oli uunissa paistettuja kasviksia kerman kera:) ja mustikoita jugurtilla. Näillä nyt mennään.
missäs muut
Kai mulla on halu päästä tuonne 60:n kun kerran jo pääsin sinne kuitenkaan pystymättä pitämään painoa. : ) Itsepäinen jääräpää kun olen niin pitää sitten todistaa itselleen että kyllä minä sen painon vielä sinne saan. Kun sais vaikka alle 65:n pysymään painon sitten(arvatenkin se varmaankin tulee joskus aina nousemaan ) niin olisin ihan tyytyväinen. Pitää vaan tälläkertaa olla tiukkana ettei paino pikkuhiljaa pääse salakavalasti hiipimään sen ylipainon puolelle. Ja se niin salakavalasti hiipii aina vuosien saatossa jos ei elintapoja mieti tai ne unohtaa. : )
Minä olen nyt päättänyt muuttaa vähän ruokavaliota kun pääsen ensin 70:n alapuolelle. Ajattelin hiukan vähentää hiilihydraattien määrää ja lisätä rasvan ja protskun määrää karppaajien innoittamana.=) Koska tämä vähärasvainen (okei myönnetään ehkä liioitellunkin vähärasvainen) on saanut minut syömään leipää ihan liikaa kun kokoajan on nälkä. Minulla on nimittäin kuiva iho ja tuntuu että kun olen nyt vältellyt rasvoja niin iho on mennyt huonompaan kuntoon. Olen yrittänyt kalaöljytabletteja popsia mutta ei ne yksin ihoa tietenkään hoida vaan ruokavaliosta pitäisi saada rasvaa tarpeeksi.. ajattelin kevytjugurttien sijaan ostaa ihan normaalirasvaista luonnonjogurttia, juustot vaihtaa noista kengänpohja 5prosenttisista rasvaisempiin versioihin ja lisäillä vaikka tuota öljyä salaattiin. Pähkinät ja siemenet on kuulemma myös suositeltuja rasvan lähteitä joten niitä vois kait kans kokeilla joskus. Syön sitten vaikka vähän pienempiä määriä noita ruokia mutta rehellisesti sanottuna alan kyllästyä noiden kaikenmaailman kevytjugurttien makuunkin. Kalaa syödään kerran kahdessa viikossa niin sitäkin vois pikkusen enempi syödä. Margariini on ollut meillä 30 prosenttista... Kaveri tekee itse margariininsa voin ja rypsiöljyn seoksesta tai syö voita leivän päällä ja hän on ihan normaalipainoinen että ei kait sitä rupea lihomaan jos 60prosenttista margariinia ostaa. Vois kait noitten rasvojen lisäämistä kokeilla. Katsotaan olenko minä kohta jossain vhh:lla näillä ajatuksilla. = ) Kohta lentää leivätkin ikkunasta ulos ja alan popsia kabanossia, partaäijää ja kukkakaalta.
Ei ois tosin huonompi ajatus kun inhottaa tuo vatsankin pömpötys mikä johtuu minun ruisleivän syönnistä. Voi minua leipäsyöppöä, mutta minkäs teet kun ruisleipä on niin herkkua. Ja vielä tuoreena, nam ja pömpötys on taattu!
Hisari: Eihän tuo sinun innostuksesi ole yhtään huonompi. : ) Näät vielä kesällä tosin hyvin käsien jäljen kun kasvit kukoistaa. Itse olen nyt innostunut ulkoilusta ja rakastan tätä vaihetta vuodesta kun puihin alkaa tulla lehdet (sanoo henkilö jolla on lievä siitepölyallergia :D ) ja kesä alkaa olla ihan ovella. Nyt olenkin innostunut ulkoilmaliikunnasta ja tänään vetäisin puolen tunnin juoksulenkin pururadalla.
Olen tässä ehtinyt jo tuskastua:p kun ei paino tipu.. Kylläkin olen sellainen hätähousu toisaalta, että hyppään vaakalla vähän väliä . Eihän se paino nyt ihan hetkessä lähde- järkikin sen sanoo mutta kun siltikin pitäisi. Monet kerrat mulla on lähteny tämä laihdutus lähtenyt näin käyntiin, että olen saanut muutaman kilon pois (nesteitäkö sitten) ja sitten tyssää. Ja mulla loppuu sitte pinna. Nyyh! No, yritän nyt kuitenkin vielä!
Hedina ja Hisari, teille nostan täällä kukkahattua! Hienosti olette jaksanut pudottaa painoa. Itse olin "parhaimmillani" painanut 89 ja viime vuodet paino on pysytellyt näissä 85 lukemissa. Ja entäpä mitä sitten tapahtuisi (tietäähän tuon) jos päästäisin "itseni irti" eli söisin mitä mieli vain tekisi. Koitan kuitenkin olla enempiä herkuttelematta enkä onneksi harrasta mitään napostelua. Nyt oon yrittänyt syödä säännöllisesti, kuten hoitaja neuvoi tuolla tk:ssa eli 3-4 tunnin välein ja vähän kerrallaan. Hiilareita mun pitäisi vältellä kun sokeritauti uhkailee. No ruisleipä se on minunkin suosikkini:) Käytän nykyisin oivariinia, niin vähänhän sitä saa laittaa että olen ajatellut että se on sama mitä se on. Juustoja en käytä.
Mun vatsan pömpötys ei kylläkään katoa mihinkään vaikka laihtuisinkin esimerkiksi tuonne 70 kg. Kaikkialta muualta lähtee ihra, ensin jaloista ja sitten pepusta ja sitten ylävartalosta. Mutta pötsi senkun pysyy:( Siitä huolimatta olen ajatellut, että onhan se kuitenkin mun terveydelle edullisempaa olla hoikempi vaikka pötsi pömpöttää. vai onko? Luulen tämän vatsakkuuden johtuvan hormonaalisesta sairaudesta joka mulla on.
Hisari, minäkin olen toisin ajoin ollut innostunut näistä kukkien ym. kasvatuksesta..on ollut purkkitolkulla joka paikassa huushollia kasveja kasvamassa. Nyt en ole tosin jaksanut innostua, vaikka se mukavaa olisikin. Olen saanut muutaman hopeakuusen kasvamaan ja ne ovat jo muutaman vuoden ikäisiä ja ovat kasvamassa vanhan kannon suojissa. Kukkapenkissä eivät menestyneet.
Parikymppisenä painoin jotain 57 kg ennen lasten (3) tekoa. Nyt yritän päästä tuonne 70 kg, mieluummin alle.
Hyvä että jaksatte liikkua:) kunpa minäkin innostuisin. No ainakin haravointia riittää tällä erää.
Miten paljon te syötte leipää kun sanotte syövänne reilusti ? Kun minä syön päivittäin noin 5-6 viipaletta ja ajattelen että se on kohtuullisesti kun laihdutan siitä 110 sta , nyt paino on 108 vieläkin nääs .. Tosin kun syön perunaruokia niin vähennän leipä annoksesta . Olen nyt pyöräillyt kohtuullisesti tai mielestäni liian vähän mutta ei jaksa vielä ;(
Minäkin olen kerran aiemmin laihduttanut enemmästä jonnekin 70:neen kiloon mutta loukkasin jalkani ja liikkumien väheni ja lihoin muutamassa vuodessa tähän, tarkalleen pari vuotta vain kesti painon nousu .... toivottavasti lasku menee taas nopeammin .
Nyt tavoite tosiaan on joku kahdeksankymmentä kiloa koska kun ikää on tullut niin ymmärrän että se on vaikeampaa säilyttää alempana , paino siis .
Näillä mennään mitä on saatu ja mitä tulee , kyllä me onnistumme kaikki :)
Moikka, tulin välillä kurkkimaan tähän koneelle ja juomaan kermakaffeet.
Tuosta leivästä, ruisleipä on kyllä ehdoton nami mutta nyt yritän olla syömättä yhtään mutta joskus kyllä sorrun siihen mutta harvoin. Silloin kun kävin siellä ravitsemusterapeutilla söin muistaakseni kuusi palaa leipää kevyt levite ja keittokinkku tai yksi juustopala ja sekin kevyttä eli ei minkään makuista. Kokeilkaa karppien mantelileipää mutta yhdessä palassa on noin 220 kaloria, helppoa tehdä ja annoksesta tulee viisi leipää mutta ei sitäkään passaa mielinmäärin vedellä. Itse kyllä syön joskus riisikakkuja, kalorit pysyy mukavasti matalalla ja hiilareita ei tule paljoa.
Kävin taas aamusta tunnin metsälenkillä, osan juoksin ja osa mentiin ja heiteltiin keppiä:) olipas meillä mukavaa.
Hedina, minä kyllä uskon vakaasti siihen että rasva pitää nälän paremmin loitolla kun kevyt tuotteet, minun vitsaus on vaan se kun tulee yöllä luurattua jääkaapilla, mutta huomaat sitten joskus kun olet itse vaihtari iässä:) ja arvaa kun olen illalla ottanut unilääkkeen niin en huomaakaan kun olen jo jääkaapilla tonkimassa. Olen pyytänyt poikia että laittaisivat keittiön oven illalla lukkoon, mutta ei vaan toivat eilenkin tummaa suklaata levyn, meidän isi näemmä tykkää kun olen pyöreä:)
Hytinä, minkä ikäiset lapset sinulla on?
nyt eikun heikun keikun ja palaillaan
Hellou!
Se oli sitten tänään perjantaipunnitus ja vaaka näytti 70,7 kg. Olen tullut siihen tulokseen että minun kroppa ei tykkää laihtua alle 70:n. Kolme viikkoa olen laihduttanut yhtä kiloa.. Heh heh. Miksi juuri näissä kymmenlukujen taitteessa alkaa armoton jumitus. Aina kun olen vaikka edellispäivänä liikkunut 1,5 tuntia niin seuraavana päivänä laskun sijaan näyttää plussaa.
Ei saisi valittaa koska pitää aina miettiä mitä on saanut jo aikaiseksi eikä olla tyytymätön. Mies on sanonut että minulle on tullut lihasta. Ja se on oikeasti totta koska olen pyrkinyt käymään kolme kertaa viikossa salilla ja nostan isoilla painoilla. Mutta en usko että se painojumitus tuosta johtuu. Huvittaa kyllä kun katsoo peilistä niin kyllä siinä hauista näkyy vähäsen, painotan sanaa vähäsen. :D Heh melkonen painonnostaja minä oon.
Hytinä: Alku on aina hankalinta mutta kun selviät sen kuukauden yli niin alkaa jo helpottaa kun olet omaksunut rutiinit. Ei kannata ajatella olevansa laihdutuskuurilla vaan mieti vaikka että huolehdit terveydestäsi eli yrität pienillä askelilla muuttaa elintapojasi. Jokainen parempi valinta vie eteenpäin. "Totaalisortumista" ei ole olemassakaan, ei laihdutus kaadu jos ei itse halua luovuttaa. Ja jos kaikki ei mene niinkuin pitäisi, tule vaikka tälle palstalle tsempattavaksi koska motivaatiosta kaikki lähtee. : ) Jos herkuttelet, jatkat aina seuraavana päivänä normaalin terveellisen ruoan syöntiä ja lähdet vaikka 20 minsan reippailulenkille tai haravoit pihaa. Jos pistää liian isot tavoitteet alkuun, monesti sitä vaan lannistuu. Pienet muutokset ei stressaa niin paljon ja ne terveelliset elämäntavat ja mikä oma tapa on saavuttaa ne vaatii oikeasti tosi paljon opettelua. Kuukauden päästä alkaa näkyä ensimmäiset tulokset. (mielestäni kylläkin jo ekan viikon jälkeen oli jo pientä edistymistä esim. vireystason suhteen) Eli ei kannata vaakaa tuijottaa vaan.. Mutta itsekin olen malttamaton mutta yritän ajatella esim. noita ylläolevia jos motivaatio on karannut johonkin tai on tullut syötyä liikaa. Sitkeyttä se vaatii alussa ja yhtäkkiä kaikki alkaa mennä vanhasta tottumuksesta. Aina kai se epäonnistumisen pelko vaanii että mitä jos nyt luovutankin..
Hisari: Voi kuule itselläkin iltaisin on aina armoton kamppailu jääkaapilla kun tekisi niin mieli ottaa jotain vaikka päivän kalorit on jo syötykin. Ihan vaan mukavuuden takia. Ja ei helpota kun mies ei laihduta ja mussuttaa välillä kaikkia lämpimiä voileipiä nenän edessä. Mieskin sanoo että sinähän olet ihan sopiva nyt ja 10 kilon päästä olisit liian hoikka. No se on kiva että kelpaan. : ) Se päivä tosin pitäisi nähdä kun mies tois vapaaehtoisesti tummaasuklaata. :D Tosin aiemmin pyysin aina häntä tuomaan kaupasta jotain hyvää että eihän hän olisi edes ehtinyt tuoda mitään herkkuja omasta aloitteesta kun minä ehdin aina pyytää jo.
Itse olen syönyt viisi palaa leipää päivässä, ennen laihdutusta varmaan 10. Joinain päivinä en syö leipää ollenkaan ja niinä päivinä pysyn parhaiten ruodussa. En oikein osaa syödä yhtä leipää vaan alan sitten mussuttaa niitä monta. Ajattelin tuossa kun yritän lisätä niitä rasvoja niin samalla vähennän vähän hiilihydraattia ja lisään siihen tilalle enemmän proteiineja ja rasvaa.
moikka ja hyvää äitienpäivää: minä jätin kakun tekemättä ja käytiin eilen kahvilla minun äitini luona ja pojat ovat nyt toisen mummun luona syömässä sitä kakkua. Tultiin siihen johtopäätökseen kun itse en kakkuun nyt sorru ja poika ei juurikaan välitä niin mies olisi joutunut vetäisemään sitten koko kakun yksinään, ja niimpä jätettiin se pohja sitten pakkaseen.
Eilen oli kahvipöydässä vaikka mitä herkkuja mutta tyydyin yhteen riisikakkuun, oli tyytyväinen olo kun olimme illalla kotimatkalla.
Kävin heittämässä äsken aamulenkin ja askeleita kertyi 18300 ja aikaa kului melkein kaksi tuntia mutta istuimme koiran kanssa välillä ja ihailimme tyyntä järvenselkää ja kuuntelimme lintujen laulua, aaaah mikä nautinto.
Kun tulimme kotiin, mies oli sillävälin paistanut haukea voissa ja kyllä maistui hyvälle kiinankaalin kanssa.
niin ja sitten se perjantai punnitus eli lukemat olivat 89,5 olen tullut siihen johtopäätökseen että syön liian suuria annoksia, mutta tuo ulkoilma kyllä tekee sen.
missähän muut luuraa, pojatkin kertokaa kuulumisia, hopi hopi
Moi kaikille ja hyvää äitienpäivää!
Mä olen ollut yli viikon kestävässä flunssassa ja sen aikana en ole liikuntaa jaksanut harrastaa.
Oon tosi tyytyväinen, etten kuitenkaan oo lihonu yhtään. Itseasiassa laihtunut puoli kiloa.
Paino siis nyt 89kg. Hisari, molemmat pääsimme kahdeksikolla alkaviin lukuihin jeees. Eteenpäin vaan.
Tänään kävin tossa vähän pyöräilemässä ja ajattelin myöhemmin mennä pihatöihin. Ei muuta liikuntaa jaksa.
Miks kunnon täytyy laskea niin nopeesti. Pelkään, että jos tulis joku tosi pitkäkestonen sairaus, niin sithän sitä oltaski niin rapakunnossa, että pelkkä rauhallinen kävely olis hengästyttävää.
Mulla on niin, että mun elämäntapamuutokseen ei riitä pelkkä ruoka-annosten pienentäminen ja muuttaminen terveellisempään suuntaan, tarviin ihan pakostakin siihen sen liikunnan kans.
En kykene syömään niin vähän kaloreita, ettei tarvitsisi liikkua.
Tsemppiä :)
Weera3
Moikka vain ja tosiaan hyvää äitienpäivää!
Perjantaina tuli herkuteltua pienellä pekonihampurilaisella jossa kylläkin oli kaloreita varmaan 500, no en edes tiedä paljonko ja isolla annoksella tavallista sokerilimsaa. Nyt oon ihan mahdottomaksi mennyt kun joka viikonloppu (kaksi viikonloppua putkeen) sitä vaan on tullut syöpöteltyä roskaruoalla. Kalorit meni varmaan vähän yli ja nyt taas jumitetaan painon suhteen. Miksen voisi olla edes pikkuisen periaatteellisempi että paino laskisi joskus edes tuohon alle 70:n.
Eilen tuli sitten joku energianpuuska ja sain saman päivän aikana käytyä 45 minsan lenkillä jossa juoksin tosi lujaa, olin ihan hiestä märkä kun kotia pääsin ja sitten jumppailin vielä puolen tunnin verran. Mutta tänään taas painolukema yllättävät 70,7 mitä se on näyttänyt jo pitemmän aikaa. Eilen söin 1000 kaloria ja tänään ajattelin vetää semmoiset alle 800 kcal niin eiköhän sitä tulosta jo pitäisi tulla! Kuitenkin koko viime viikon lauantaita lukuunottamatta laskujeni mukaan on tullut paljonkin kalorivajausta. Tai sitten olen laskenut pieleen. Tosiaan kahvissakin jopa on kaloreita vaikka kuin paljon kun tykkään hirveänä maitokahvista ja olen ihan kofeiiniaddikti.
Weera3: Tuo sairastaminen kyllä koettelee hermoja koska sitä joutuu aina aloittamaan heikosta kunnosta sen sairastamisen jälkeen. Mutta itsellä alkaa nyt pikkuhiljaa tuntua taas energiseltä, kesti siinä aikansa kyllä. Tuskin kuitenkaan se aiempi tehty työ kunnon eteen hukkaan menee vaikka välillä sairastelisikin. Täytyy vaan toivoa että nyt sais olla taas terveenä jonkun aikaa.
Mutta pääosin on nyt ihan hyvä meininki tämän laihdutuksen kanssa vaikka jumitetaankin. Liikuntaan on tullut taas uusi innostus kun säät ovat alkaneet lämmetä. Kohta sitä pääsee rullaluistelemaankin kun nuo kadut putsattaisiin hiekasta.
Kiitti kannustuksesta:) Olen yrittänyt sitkutella, vaikka mitään ei ole tapahtunut painon suhteen. Haravoinut olen "päiväkausia" meillä on iiiiiso piha. Ruisleipää syön noin 6-7 palasta päivää kohden. En usko että leipä itsessään lihottaa kuten ei perunakaan. Mutta se mitä siihen leivän päälle laittaa on jo toinen juttu. Nykyään olen sipaissut vain minimaalisen ohuen oivariinikerroksen (melkein sama jos ei laittaisi ollenkaa). Leivänpäällysteitä en juurikaan käytä. Raejuustoa ja mehukeittoja menee nykyisin.
Tuon iltasyömisen kun saisi poisopittua niin hyväpä tulisi. Juu, niin se on että ei tätä kannata ajatella laihdutuskuurina, sillä aivan uusi elämäntapa se on otettava käyttöön.
Mutta kyllähän tässä tietysti on alettava miettimään , että mitä jätän seuraavaksi syömättä, jos ja kun tuo painontippuminen ei jatku. Kävihän mulla alle 83 yhtenä päivänä:) mutta jotenki se vaan on tullut takaisin. Kääk. Tänä aamuna painoin jälleen 83,4kg.
Lapset on jo aikaihmisiä, nuorimmainen teini. Täytyy tunnustaa, söin mää vähän sitä äitienpäiväkakkua:p
Mutta jatketaans!
morjes savosta, kokeilin sitten eilen kaurapuuroa aamiaiseksi ja ruisleipä viipaleen söin myöskin ja kyllä se vaan on niin että nälkä kurni jo ennen yhtätoista;) miten te muut kestätte????? sitten myöskin pupelsin illasta vaikka mitä. Kalorit oli siellä 1700 mikä on aivan liikaa jos syö hiilareita ja meinaa laihtua. Yleensä olen pärjännyt siihen mustikka annokseen iltapäivälle, ja en aina sitäkään ole tarvinnut.
Tänä aamuna paistelin kiltisti munia ja tein salaattia johon lorautin oikein kunnolla oliiviöljyä.
Hedina muuten: mites se sinun rasvan syönti?? oletko huomannut ihossa mitään eroa?
Onko muilla sillain, jos jää sisälle nököttämään niin syö paljon enemmän kuin touhuilisi ulkona jotain. Itse ainakin huomaan selkeän eron jos vaikka sataa vettä ja joutuu olemaan sisällä niin silloin on myös enemmän mielitekoja.
sain eilen kasvihuoneen siihen kuntoon että istutan tänään taimet maahan ja salaattikin jo kurkisteli siellä harson alla. Ja lupasihan jo lopulle viikkoa hellettäkin, odotan kyllä innolla taas omia kurkkuja ja tomskuja,nam.
Hytinä, kasvatatko sinä vihanneksia ja juureksia puutarhassa?
Tunnin lenkki takana ja nyt pihahommat kutsuu, tsemppiä kaikille
En vielä ole aloittanut tuota rasvakokeiluani. Ensin menen samalla vanhalla linjalla että pääsen välitavoitteeseen johon on muuten enää alle puoli kiloa. : ) Sitten tämä nainen on kuutosilla alkavissa luvuissa painossa. Mielenkiintoista on kyllä kokeilla tuota vähän runsasrasvaisempaa ruokavaliota ja katsoa miten se vaikuttaa painonpudotukseen.
Veikkaan että jos paino tippuu näin hitaasti niin tuohon kuuteenkymmeneen kiloon menee vielä aikaa. :D Normaalipainoisena saa näemmä olla kiitollinen 200 grammastakin per viikko kun jotenkin en saa tätä energiankulutusta ja ruoan määrää tasapainoon. Kenties ruokavalion muuttamisella saisi jotain tulosta.. Täytyy kokeilla. :)
Liikunnan suhteen olen ollut kyllä nyt vähän jämäkämpi. Tosin hyötyliikunnan suhteen laiska mutta ainakin olen saanut takapuolen nostettua sohvalta ja lähdettyä salille sen kolme kertaa viikossa ja lepopäivän lenkkeilystä ja salilla käynnistä olen pitänyt viimeviikolla vain kerran.
Itsekin olen Hisari huomannut sen että jos en liiku, alkaa ruokahimot vaivata. Kokoajan pitäisi puputtaa jotain ja ei oikein osaa erottaa oikeaa nälän tunnetta. Hiilarit ei tosiaan pidä nälkää kuten protskut. Jos syö kunnon kanapihvin vaikka lounaalla niin nälkä ei vaivaa mutta jos syö pari leipää aamupalaksi niin nälkä kurnii samantien. Eli kait se oikea linja on se rasvaisempi ja edes vähän vähähiilihydraattisempi, jos siis meinaa laihtua ilman vatsan kurnintaa. Ollaan joskus tehty valkoista riisiä kanan kanssa ja se on ainakin vihoviimeinen vaihtoehto. Tuntuu että sitä pystyy syömään paljon mutta nälkä ei lähde. Täysjyvästä syödyillä hiilareilla saa parhaiten nälän pois.
Tässä blogissa oli mielenkiintoisia ajatuksia liittyen äsköiseen toteamaani. tulee vaan mieleen aiemmat laihdutuskokemukset kun lukee tuon blogin.:D En miettinyt silloin edes että söisin täysjyväviljaa vaan kaiken piti olla lightia.:D Vastapainoksi aina sorruin, joka kerta.
http://blogit.iltalehti.fi/varpu-tavi/2010/05/02/sokerihumalaisten-bileet-jatkuvat-2/
Olen syönyt pisteiden mukaan, yhtenä iltana repsahdin. Paino ei tipu kuin kiduttavan hitaasti:( mutta minä jatkan...
Ajattelin, että jos alan aamupuuron sijasta syömään kananmunaa, raejuustoa yms. Että vähentäisin hiilareita. Voisihan sitä kokeilla. Nyt olen lisännyt hedelmien ja kasvisten syöntiä.
Heh, yksi päivä löysin "oma vaakan" ja rekisteröidyin sinne. Kyseltiin mittoja ja mitattuani , huomasin että olen kyllä tasapaksu pötky--. Rinnanympärys ja lantion ympärys olivat samat ja vain paria senttiä vaille oli vyötärön ympärys. vyötärön ympärys mulla on yli sata:( . Vaan niin se oli silloinkin kun painoin sen 73kg.
Hisari, kyllä olen tehnyt kasvimaan joka kevät. Nyt en vielä ole ehtinyt, mutta taitaapa olla peräti tämän päivän puuha:) Eilen "riehuin " pihatöissä joten kaloreitakin on palanut.
Mulla ei vaikuta (onneksi) se syömiseen , olenko sisällä vai ulkona. Mulla on tuo rytmi jonka mukaan yritän mennä. Mutta tiedän mistä puhutte, sillä mulle se tulee illasta. syömishimo. Pitäisi vaan saada nassuttaa , mielellään jotain hyvää. Kauhiaa jos se olisi pitkin päivää:o
mun sairastelukierteelle ehkä löytyi syy. Ikenessä tuon yhden hampaan takia ollut tulehdus ei ole vieläkään loppunut, vaan pahentunut ja juurihoito jatkuu. Eli, taas antibioottikuuri päälle ja varmaan sen takia taas kohta sairaana kun ne laskee sitten vuorostaan sairastumiskynnystä. Pitää ottaa nyt maitohappobakteereja apteekista lisäksi kun menee maha aina ihan sekaisin ja keho reagoi samantien noihin antibiootteihin negatiivisesti.
Hampaistahan voi johtua tuo jatkuva sairastelu. Olen kärsinyt hammaslääkäripelosta ja sen takia olen monesti lykkäillyt hammaslääkärikäyntejä ja nyt joutuu sitten kerralla kärsimään oikein kunnolla kun pari hammasta mennyt huonoon kuntoon. Oma vika, ei voi muita syyttää. :( Nyt pitää skarpata koska on todella tärkeää muutenkin terveydelle että hampaat on kunnossa.
Paino on keikkunut 70:n rajapyykissä ja olen ollut ahkera nyt liikkumaan, jee hyvä minä. : ) Viime viikolla liikuin kuutisen kertaa tehokkaasti ja kun ilmat on olleet tällä viikolla ihanat niin on tullut paljon lenkkeiltyä, pyöräiltyä ja käytiinpä kylpylässäkin uiskentelemassa. Ollut pikkasen ehkä voimaton olo kun ei ole palautunut kunnolla mutta eilen pidin lepopäivän, tosin tuli liikuskeltua ulkona koko päivä niin tuli liikuntaa luonnostaan. Ihanat ilmat olleet!
Itse yritän kanssa hirveästi miettiä tuota ruokarytmiä ja sitä että syön sen kolmen tunnin välein. Yritän varoa sitä että napostelen siinä välissä, muuten ei tule hommasta yhtään mitään ja menee naposteluksi.
Hytinä: Noi repsahdukset on kyllä ikäviä mutta yritän itse ajatella etten minä aio lopunelämääni muutenkaan olla pelkällä "laihisruoalla" että eräällälailla repsahtelu laihdutuksessa valmentaa sitten sitä varten että osaa pysyä pääosin ruodussa jatkossa. Aina se vaaka vähän hypähtää ylöspäin mutta paino palautuu takaisin vanhoihin lukemiin parissa vuorokaudessa. Kunhan ei jää linja päälle, sitä pitää varoa. Apua, nyt tulee kyllä kovat koetukset siinä suhteessa kun ollaan kovia grillaamaan ja pitäis sitten keksiä että miten niistä selviää. Täytyy varoa vähän noita kun helposti tulee syötyä ihan liikaa. Ja jäätelökojut, apuva. Tänäänkin kuola valui kun kuljin ohi ja katselin sitä jätskivalikoimaa.
tänään salille. : ) Ja jotain positiivista, huomasin tänään vaatekaupassa että olen laihtunut tosi paljon. Meni m koonkin vaatteita päälle, aloitettiin xxl:n housuista. : ) Nyt koko L tai M. : )
Huomasin sellaisen seikan tässä, että kun mulla on hormonikierukka ja välillä käytän estrogeeliä noihin vaivoihin joita on, niin tämän geelin käytön jälkeen paino tippuu. Mutta näillä väliajoilla ei tapahdu yhtään mitään. Tekisipä mieleni käyttää geeliä enemmältikin, mutta enhän toki uskalla- muuta kuin tarpeeseen.
Luulen että tuo hormonikierukka vaikuttaa tähän painoon ja sen tippumiseen. Pakko mun on se silti hyväksyä, sillä elämäni pms-oireiden kanssa oli niin h.....tä!
Hedina, joo -- tosiaanki se on tätä elämää -nämäkin "repsahdukset" ja enkä minäkään tosiaankaa aio loppuelämääni olla ilman herkkuja;) Olen palannut "ruotuun" ja toivottavasti nämä "repsahtelut" kuuluisivat elämääni jatkossakin, hallitusti. Kaikkea kohtuudella.
Niin, eilen oli niin ihana kesäpäivä ja heti tuli mieleen että nyt pitäisi saada JÄÄTELÖÄ.
Painoni tänä aamuna 82,2kg;) Hitaasti mutta varmasti:)
Varmasti Hedina ihana tunne kun huomaa että voi käyttää pienempiä vaatekokoja! Melkein itkin nyt viimeksi kaupassa , kun löysin ihanan kevättakin ja sovitin niin se ei sopinut kiinni:( Mutta asia korjaantuu.
Perjantaipunnitus nyt lauantaina ja vaaka näytti 70,2. Alkaa oikeasti jo huvittaa kun ei tämä keikahda tuonne kuusiluvuille millään tämä paino. Aina kun luulee että jee kohta ollaan välitavoitteessa niin paino keikahtaa ylöspäin. Kärsivällisyyttä nyt vaan..
Olen nautiskellut lämpimistä säistä nyt ihan todella. Joka päivä on liikuttu ulkosalla aktiivisesti, tänään tosin kävin ekaa kertaa elämässäni zumbaamassa jumpparyhmässä. Kyllä oli kuuma! Oli tosi kivaa ja ajattelin kesäksi ottaa tuon jumppakortin että voi käydä aina zumbailemassa. Se ohjaaja oli tosi innostava ja keksinyt kaikkia kivoja askelsarjoja jotka oli ihan eriä kuin dvd:llä kuten musiikitkin. Sitten käväistiin vielä lenkilläkin huhkimassa. Että sitä on oltu tänään ahkeria.
Hytinä: Tämä kesä käy kyllä motivaation päälle kun kokoajan miettii että voi että olis ihana syödä kaikkia kesäherkkuja. Ehkä sitä voisikin syödä jos jaksaisi pysyä näin aktiivisena ja kun liikkuu paljon niin kulutuskin on suurempi. Mutta on noissa kaloreita, huh huh. grillimakkarat ja kaikki just ne parhaat kesäherkut on niin ärsyttävän kaloripitoisia. Välillä sitä miettii että kuinkakohan usein sitä saa koskea tuommoisiin herkkuihin ettei liho. Tämä on niin uutta että olen pidättäytynyt melko paljon noista kaloripommeista. Toisaalta ei ole ollut tarvettakkaan syödä tosi rasvaista ruokaa mutta olishan sitä kiva joskus maistella noita kesäherkkuja. Ehkä se tasapaino löytyy joskus.
Olkoot vaan se vatsamakkara sun muut, en välitä, kivointa että nyt on hyvä kunto eikä ihan turvonnut olo. Voin sanoa että tätä oloa en ihan heti vaihtaisi pois. : )
moikka täällä taas mattimyöhänen ilmoittautuu. paino on minullakin samoissa lukemissa missä viime viikolla mutta olkoon kyllä se siitä taas laskee kunhan kerkiää:)
Tein koiran kanssa pitkän lenkin pyörällä ja kyllä olikin helppo polkea, mäetkin meni että hupsahti. Koira istuu korissa kyydissä ja minä tyttö poljen, tosin käytiin vähän leikkimässä yhdellä hiekkamontulla että koira sai vähän jaloitella. Oli kyllä tosi kuuma polkea, mutta kiva välillä ajella pyörälläkin kun en ole aiemmin viitsinyt lähteä kun koiruus olisi pitänyt jättää kotiin.
Perjantaina laittelin punajuuret ja porkkanat jo maahan, ne voi laittaa jo vähän aiemmin, nyt odottelen vesi kielellä että saisin kesäkurpitsan kasvamaan, ne on vielä kasvihuoneessa.
Olen huomenna lähdössä pienelle reissulle ja mitään en ole vielä katsonut mitä ottaisin mukaan. Näillä kelillä ei oikein innosta matkustaminen.
Jouduin muuten ostamaan uusia vaatteita kun ei niitä housujakaan voi loputtomiin kaventamaan ja puseroita jouduin myöskin ostamaan uusia:) köyhän ei olisi kyllä varaa kovin laihduttamaan. Jännä huomata ettei paino helposti tipu mutta ympärysmitassa tapahtuu meillä käy kalakauppias kotiovella ja tämä mies sanoi minulle että oho nyt elä enään puota painoa koska naisessa pitää ollakin vähän lihaa luiden ympärillä :)
Minä olen kropaltani selllainen että ei kukaan usko kun kerron painoni, minun veli on samanmallinen että siitä ei kovin helposti huomaa ylipainoa. no tämä on sellaista itsensä pettämistä:)))
lämpimiä aurinkoisia kelejä ja nauttikaa kesästä, minä meinaan nauttia kalapöydästä nam
Eikös se tunnu ihanalta kun joku ulkopuolinen huomaa painon tippumisen, minusta tuntuisi ja tuntuu vuoden parin päästä ;)
108 kg oli eilinen paino eli kyllä hitaasti mutta varmasti paino tippuu ..
Varmasti hyvä että niin mutta kärsivällisyys ei riittäisi odottamaan laihtumista kauaa vaikka järki sanoo muuta . Hetkinen minulla on ollut viimeksi kun kirjoitin toukokuun alussa jo 108 ja se on yhä ... olen pitänyt karkkipäivän vain kerran viikossa jolloin siis syön enemmän muutakin ruokaa mutta eikös kerran viikossa voi nauttia elämästä / ruuasta ?
Alkoi harmittamaan tämä hitaus :(
Tsemppiä muille laihduttajille edes
Heippa!
Pääsin kuin pääsinkin kuutosilla alkaviin lukuihin. 69,9 meidän vaa´an mukaan näytti paino aamulla eli pääsin ihme kyllä välitavoitteeseen! : )) Seuraava välitavoite on 65.
Tajusin että painoa on tippunut 21 kiloa!
Eilen oli vähän huono olo illalla kun olin unohtanut juoda tarpeeksi ja eilen tuli liikuttuakin melko paljon. Muistakaa juoda tarpeeksi vettä ja nestettä helteillä. Pitäis vähän skarpata kun hyvä kun sen litran on saanut alas vaikka kahvia menee monta kuppia ja se taas kuivattaa. Tänään taitaa olla lepopäivän paikka kun ylirasituksen oireet alkaneet vaivata, syke nousee nopeasti ylös, illalla ei tullut unta, ei riitä oikein paukkuja lihaksissa yms... Olen kai, ihme kyllä, koukuttunut tuohon liikuntaan. On se niin mukavaa. :) Vaikka kuinka olis mieli maassa, niin kun käy vaikka jumpassa niin tulee pirteämpi olo. Sitten kun päivän on vähällä liikunnalla niin heti tulee semmonen olo että pitäisköhän sitä lähteä tästä vähän liikkumaan.
Hisarille hyvää reissua! Ihmiset ovat pikkuhiljaa alkaneet hoksata laihtumiseni. Miehen isä tokaisi että näytätpäs sinä surkean pieneltä. Joo-o, se on tietenki se mihin vertaa. Pieneltä en kyllä näytä, mutta surkealta kenties. = )
jiili: Ihan luonnollista se on että paino jumittaa välillä. Jos nopeaa haluaa painoa tiputtaa niin kertakin viikossa milloin kalorit menee plussalle niin voi hidastaa painon tippumista jos kalorivajeet ei muinakaan päivinä ole kovin suuria. Toisaalta kannattaa tehdä niin ettei laihdutus ala maistua puulta, eli parempi se yksi herkkupäivä on pitää jos se auttaa pysymään ruokavaliossa. En tiedä onko se johtunut siitä että parina viikonloppuna peräkkäin tuli syötyä pikaruokaa (kebabia yms) ja kalorit meni vähän plussalle että paino jumitti. Mutta kai se viikottainen herkkupäivä on ihan ok kuhan jossakin kohtuudessa pysyy.
Hyvä Hedina:) onnitteluni sinulle!
Olen vähentänyt hiilareitten syömisen ihan minimiin, eli aamupurot vek samoin leivän syönnin olen vähentänyt ihaan yhteen kahteen palaan päivässä. No jos on makaroniruokaa niin sitä ihan vähän ja perunoita voi syödä vapaasti. Proteiineilla .. Nyt mulla oli tänä aamuna paino 81.4kg. Etureppu on pienentynyt huomattavasti ja olokin on paljon keveämpi, vaikka en tuo enempää ole laihtunut.
Kuinkaan kevyt olo onkaan jos saisin parikymmentä kiloa pois kuten Hedina! No, jos nyt saisin ensin tuohon 80 kiloon. Mutta etiäpäin - jatketaan pienentymistämme:)
moikka,aivan ihana aamu täällä savossa. kohta kiirehdin koiran kanssa metsään.
Syömiset on jonkin verran pielessä mutta en viitsinyt kovin laivalla tressata, siellä tuli vähän nameja syötyä. Aamiaisella pysyin tiukasti kasvis ja leikkele linjalla ja muuten kuluikin sitten vettä melkoisesti:)
Tallinassa tuli käveltyä koko päivä eli liikunnat olivat siltä osin ok, olossa huomasin sen verran outoa kun otin tullessa yöllä ruisleipää huoltoasemalla niin eilen aamulla olo oli aivan kuin krapulassa vaikka en ollut ottanut yhtään paukkua, en edes olut ryyppyä:)
Nyt ajattelin koittaa siirtyä kesäksi hieman kevyempään ruokavalioon, katsotaan mitä se tuo tullessaan, mutta perunaan ei tämä tyttö kyllä koske, pysyn tiukasti kasvislinjalla. Hytinä, oletko nyt aivan varma tuosta perunan syömisestä????? minusta kun se on aivan turhaa tärkkelystä, mutta toki minäkin sitten vähän otan kunhan saadaan uusia pottuja maasta:)
paino junnaa samassa ;( eli jotain olisi asialle tehtävä
hedina, miten ihmeen vähän sinä syöt kun saat sen painon jatkuvasti putoamaan?? Laittaisitko meille toisille hieman esimerkkiä päivän syömisistä, kiitos
Jiili, nyt me ei anneta periksi, hitaasti hyvä tulee tehdään vain hienosäätöä
tsemppejä ja helteistä päivää
Heippa!
Perjantaipunnitus ja tänään paino 69,4. Nopea painonputoaminen johtuu varmaan siitä että olen liikkunut tosi paljon ulkona ja jumpissa viimeaikoina eli olen "hurahtanut" uudelleen liikuntaan. Ja sitten olen saattanut konkreettisesti unohdella syödä kun olen ollut paljon liikenteessä. Laskin että viimeviikon keskimääräinen kalorimäärä on ollut 1100 eli ei ihme että paino on pudonnut koska olen kuluttanut niin paljon. Muuten ei ruokavaliossani muutosta ole tapahtunut entiseen. Tänään kun mennään kauppaan niin aattelinpas nyt kokeilla sitä rasvan lisäämistä vaikka huomisesta pitäen. Onko muut huomanneet muuten että helteillä ei nälätä samallalailla? Olenkin tehnyt nyt salaatteja iltasella kun ei lämmin ruoka maistu lämpimällä.
Itsekään en uusia perunoita jätä kokeilematta vaikka mielestäni esim. grillatessa ei tartte perunoita. Liha ja kasvisnyytit on mainio ruoka. Tai siihen pistää sivuun vielä vähän perunasalaattia. ; ) Kesän yksi kohokohdista, voi että ne on hyviä nuo uudet potut.:)
Rupesin eilen koluamaan kaappeja ja vanhoja vaatteita meni pelastusarmeijalle ja roskiin paljon. Hoksasin että minulle meni joistakin housuista koko 40. Niin sitä laihtuupi nopeaa. Maku on vain vaatteissa muuttunut eli kaikkia vanhoja vaatteita mitä hoikempana pidin niin en enää tykkää niistä. Jotkut vaatteet menee huonon näköiseksi kun seisoskelee kaapissa jos kankaan laatu on huono ja pistin surutta roskiin paljon vaatteita. Sitten kun joskús on enempi satsannut laadukkaampaan kankaaseen niin semmoiset vaatteet "säilyy." Tässä alkaa kohta kamppailla vaateongelman kanssa kun vaatteet loppuu laihtuessa. Ei ole lompakolle hyväksi laihtuminen kun lompakkokin laihtuu. : ) Vielä kun noita kesäkenkiäkin tullut hommattua yms..
Hisari: Kyllä se paino tippuu vielä. Kokeile energiamäärien vaihtelua että kroppa ei totu samaan.
Tsemppiä jokaikiselle oikein paljon ja nautitaan viikonlopusta jos helteitäkin vielä riittäis sinne asti.
Jo vain paino alenee ja kun tähän "pisteeseen" pääsee, että ei välttämättä saa edes kaikkia pisteitä syötyä (20) niin ei enää haluta edes syödä!
Tänään paino oli aamulla 80.8kg. Puuron jätin pois, leivät vähensin, hedelmiä ja kasviksia lisäsin ja proteiineja. Mielitekoja ei ole:) Perunaa syön kuten ennenkin, sitä ei kuitenkaan niin isoja määriä viitsi syödä että sillä lihomaan pääsisi. Potussa on sitä mikä pitää nälän pitkäääään poissa.
Liikkunut en ole sen enempää kuin ennenkään, mitä nyt nämä pakolliset liikkumiset tässä kotitöitä tehdessä.
Innolla odotan että saavutan tuon 80kg:)
Saako liittyä joukkoon? Aloitin oman viestiketjun aikaisemmin, mutta tämä tuntuu olevan sopivan aktiivinen ryhmä ja suurinpiirtein samoissa lukemissa mennään, koska itselläni on semmonen 20 kg tiputettavaa. huh huh..
Olen 35 v nainen, paino on 75 kg ja painoindeksi on huima 32,5!!
Kirjoittelen huomenna lisää. Nyt alkaa silmät jo painumaan kiinni.
Helouu :)
Ex-keiju, olet tottakai tervetullut mukaan!
Oma painoni junnaa tossa 89kg:n kohdalla :/ Mites Hisarilla?
Karkit maistui viikonloppuna ja eilen suklaakeksit. Hävettää.
Mutta tosiaan olen sen 11kg nyt tähän mennessä saanut pois ja mistään en kyllä ole kokonaan luopunut enkä aiokaan. Kohtuus vaan pitäis pysyä.
Viikonloppuna ei kyllä kohtuudessa pysytty!
Jokaisen pitää yrittää löytää niitä itselle sopivia tapoja painoa pudottaa. Toiselle sopii toinen, toiselle taas joku ihan muu.
Yritän aina sanoa itselleni, että ei elämänmuutokset hetkessä tapahdu. Malttia siis matkaan :)
Tsemppirutistukset !
Itselläni on paino noussut kun olen lisännyt kaloreita vähän (tosin olen liikkunutkin aika paljon). Rasvakokeilu on ollut mielenkiintoinen eli olen valinnut tuotteet pitkälti kevyen sijaan normaalirasvaisena tai vähän rasvaisempana versiona. Voitakin on tullut käytettyä. Leivänsyöntiä olen yrittäynyt rajoittaa yhteen palaan päivässä ja vastavuoroisesti proteiinia ja rasvaa lisätä.Katsoopa olisko tällä vaikutusta minun huonoon ja kuivaan ihoon. Makuero on ainakin valtava, pelkkä luonnonjogurtti normaalirasvaisena on toosi hyvää ja samaa pitää kyllä todeta margariinista.
Ollut paikoitellen hyvin täysi olo ja nälkä ei ole päässyt vaivaamaan. Eli tällä linjalla mennään ellei sitten paino ala kääntymään pysyvästi noususuuntaan. :D Parin kilon painonnousun voisi selittää myös terassilla istuminen ja siiderin kiskominen.
Weera3: Oikeassa olet ettei elämänmuutokset hetkessä tapahdu. Jotain muutosta pitää tapahtua siellä pääkopassakin. Välillä ajattelen joskus että palaanko samaan kuin lähtiessä, kai se vähän pelottaa että ajautuu taas samaan epäterveelliseen elämään. On tässä painonhallinnassa kyllä vielä paljon opeteltavaa! Kohtuutta varsinkin herkkuihin on erittäin hankala opetella koska kaikki lähtee tuossa itsensä kieltämisestä. Mutta kai sitä pitää vaan opetella itsehillintää niin on onnellisempi. : ) Mistäköhän sekin on lähtenyt että itsellä on ollut tarve aina herkutella isolla kasalla herkkuja eikä ole ikinä meinannut riittää vaikka suklaapatukka, kyllä se on levy mennyt helposti.
Ex-keiju: Tervetuloa mukaan, kiva saada lisää porukkaa tänne.
moikka, Weera3 aamulla näytti tasan yhdeksääkymppiä mutta olin kerennyt jo syödä aamiaisen:) eli kyllä se on jonkin verran alle ysikympin MUTTA hieman hirvitti koska namia on tullut mussutettua, ostin laivalta täytelakritsaa ja se olisi pitänyt jättää tekemättä.
Nyt sitten olen syönyt tai yrittänyt pitää sitä kevyttä linjaa aamiaisella puolukkapuuro täysjyvä sämpylä ja kurkkua ja äsken söin välipalaksi mustikoita rahkaa ja naturelli jugurttia. Meillä kääntyi tämä ruoka osasto päälaelleen Hedinan kanssa:) tosin kyllä minäkin sen oliiviöljyn ja voin pidän mukana ja leipää syön tosi varovasti.
Minä en vaan pääse siitä ilta puputtamisesta eroon, ei auta vaikka söisin mitä päivän mittaan kun lyön persuukseni tuoliin illalla niin johan kohta olen tonkimassa jääkaappia, nyt olen yrittänyt pysyä riisikakuissa koska niissä ei ole pahasti kaloreita.
Eilen kävin sitten kuulemassa ne polvikuvat ja lääkäri käski mennä järveen:) kulumat on tosi pahat ja juokseminen kiellettiin kokonaan nyt sitten pitäisi pyöräillä ja harrastaa vesijuoksua ja en tosiaankaan lähde tuonne järveen juoksemaan, huh puistattaa ajatuskin.Ja täällä vielä nuoriso kokoontuu tuonne yleiseen uimarantaan ja en varmaan lähde sinne hyllymään kun poitsu on siellä kavereidensa kanssa, ja meillä täällä on se ranta kyllä aika pieni. Uimahalliin ei ole nyt mahdollisuutta koska ei ole vielä toista autoa joten jatkan lenkkeilyä koiran kanssa, eihän se koira mitään nauti jos se aina istuu minun etukorissa ja minä poljen hikihatussa:))) Sain kortisonia eilen polviin ja olivat aika kipeät tänä aamuna mutta eiköhän ne siitä tokene. Painosta lääkäri ei maininnut onneksi mitään.
Ex-Keiju tervetuloa minunkin puolesta
Reilu viikko sitten kävin vaa'alla: näytti 119,5 kg, mikä on 173 senttiselle ihmiselle auttamatta liikaa... Tavoitteena olisi joskus päästä tuonne 75-80 kg:n tuntumaan, mutta en halua ajatella hommaa niin isona tavoitteena. Aikataulullisesti sanoisin, että -5 kg juhannukseksi ja -10 kg elokuun loppuun. Tavoite saa kuitenkin elää ja tärkeämpää on suunta kuin vauhti.
Olen taistellut paino-ongelman kanssa koko aikuisikäni - muuttaessani pois kotoa opiskelemaan 19 vuotiaana painoin noin 100 kiloa. Nyt seitsemässä vuodessa on tullut siis 20 kiloa lisää. Välillä olen saanut painoa putoamaan aika reippaastikin - parhaimmillani taisin painaa n. 90 kg. Mutta sitten homma on päässyt pahasti repsahtamaan ja paino on jojoillut 100 ja 110 kilon tietämissä.
Viime kesänä kipeytyivät niveleni niin, että kaikki liikkuminen oli hyvin tuskaista. Useampaan kertaan syksyn aikana jouduin pyytämään kavereitani lenkittämään koiraani, koska en yksinkertaisesti kyennyt huolehtimaan sen liikunnan tarpeesta. Huonoimpina päivinä jo sängystä ylös pääseminen oli työn ja tuskan takana. Liikunta tuntui jopa pahentavan oireita. Ja kun oli aikaa pyöriä kotona, oli toki aikaa syödäkin. Tällä menetelmällä sain sitten kerättyä vatsani ympärille vielä 10 kiloa lisää. Nyt näyttäisi paino jääneen tähän.
Talven aikana olo ei juurikaan helpottanut, mutta vähitellen sitä on oppinut elämään tämän sairauden kanssa - tietää että huonoa vaihetta seuraa aina parempi vaihe. Ja toisaalta on oppinut, mitkä asiat parantavat oloa ja mitkä huonontavat. Nyt kun malttaa olla suuremmin liikkumatta tiettyyn aikaan kuukaudesta, saattaa selvitä 5 päivän kipuhuipulla. Kun liikkumalla huipun saa helposti pidennettyä pariin viikkoonkin. Tämä osaltaan helpottaa elämistä taudin kanssa.
Nyt on sellainen olo, että jaksaisin alottaa taistelun mielitekoja vastaan - ongelmani ei juurikaan ole liiallinen ruuan syöminen, vaan liiallinen herkkujen ahtaminen. Saatan helposti vetäistä illan aikana megapussin sipsejä tai karmean kasan karkkia. Toisaalta kebabbia, pitsaa ja muuta roskaruokaa tulee syötyä useampaan kertaan viikossa, vaikka ei edes olisi nälkä. Siis syöminen on minulle enemmänkin paha tapa...Sitten toisinaan minulle tulee taas sellaisia päiviä, etten syö oikeastaan mitään, eikä minulla edes ole nälkä. Usein tälläisinä päivinä tulee sitten "lahjottua" itsensä syömään juurikin roskaruualla...
Minä en erityisesti nauti ruuan tekemisestä ja sen takia käynkin syömässä päivällä töissä lämpimän aterian. Illalla kotona en läheskään joka ilta syö mitään, mutta toisinaan meneekin sitten ihan älytön määrä sapuskaa. Tämän takia olen ajatellut, että minun pitäisi yrittää opetella syömään illalla jotain kevyttä. Eilen ostin kaupasta kokeeksi valmiita sosekeittoja, josko se toimisi. Toinen vaihtoehto olisi tehdä jääkaappiin valmiiksi esim. rahkaa ja syödä sitä iltaruuaksi.
Ennestään jo tiedän, että minulle ei sovi 5 kertaa päivässä ruokailu. Ennemmin minulle sopiva tapa on aamiainen (töissä aamukahvilla), lounas ja päivällinen. Parisen kuppia kahvia tähän lisäksi... Tällä ainakin yritän lähteä jatkamaan.
Niin ja insinööri kun olen, niin piirrän painokäyrän ja vyötärönympäryskäyrän. Ajattelin suorittaa mittaukset kerran viikossa tiistaisin (punnitus aamulla, vyötärö illalla)
Moikka!
Olen tällä viikolla tehnyt radikaaleja muutoksia ruokavalioon. Söin pitkän aikaa tuon 1000-1100 kaloria päivässä ja alkoi tuntua jo liikunnassakin että söin liian vähän ja tällä viikolla olen syönyt n.1500 ja suhteessa enemmän rasvoja ja proteiineja. Ja hiilihydraatteja olen vähentänyt, vaikkakaan en nyt ihan minimiin eli mysliä, puuroa ja leipää olen syönyt jonkin verran. Joskus olen jättänyt aina sen riisin tai pastalisäkkeen pois ruoasta ja syönyt vaikka lihaa ja jotain kasvislisuketta. Ja olo on ollut tosi hyvä ja energinen! Eipä ole nälkä vaivannut koko päivänä ja kuntosalillakin on mennyt paljon paremmin. Kokeilen nyt jonkin aikaa vähän isompaa kalorimäärää koska jos vetää kovin pienillä kaloreilla niin pelkään että kroppa tottuu siihen. Olkoot sitten hitaampaa tuo painonpudotus mutta tärkeintä on että jaksaa paremmin liikkua. Eipä ainakaan säästöliekki vaivaa. Pikkuisen olen kyllä ihmeissäni tuosta Kiloklubin 1700 kalorin suosituksesta ja epäilen kyllä että sillä lähtisi yksikään kilo. Tällä viikolla ei ole paljoa kiloja tipahtanut mutta veikkaan että kroppa on aika ihmeissään kun ensin vetää minimikaloreilla ja sitten hetkessä lisään ruokaa. Mutta minulla ei oikeastaan ole kiire nyt enää tiputtaa painoa vaan enemmän opetella semmoisia elintapoja joiden kanssa eläminen on ihan mukavaa.
rannankaisla: Tervetuloa mukaan. Itsekin syön monesti kolmesti päivässä isompia annoksia. En itsekään aina jaksa tuota 5 kertaa päivässä syömistä vaikka hyvähän se olisi pitää verensokeria tasaisempana ja syödä pienempiä annoksia. Mielitekoja vastaan kamppaileminen on kyllä ärsyttävää mutta loppujenlopuksi palkitsevaa. Äärisokerisesta ruoasta pääseminen lisää vireystasoakin kun verensokeri ei hypi ylös alas. Mutta tiedän kyllä tasan tarkalleen kuinka hankala noista herkuista on päästä eroon. Muista antaa itsesi välillä herkutella.: )
hisari: Voi itku että sinulla tuommosta vaivaa on. Eipä kyllä itselläkään hirveästi huvita noille yleisille uimarannoille lähteä urheilemaan. Ja vesikin on niin kylmää mielestäni kaikkina muina kuukausina paitti heinäkuussa. : )
Tulkaas raportoimaan ihmiset mitäs kuuluu!
moikka, paino sahaa siellä 89,5 ja 90 kg välillä, tosin nyt en ole kovasti laskenut edes kaloreita vaan mennyt ihan mututuntumalla. Pitäisi taas saada tsemppi päälle
Eilen kävin aamusta tunnin lenkillä, söin aamupalan ja läksin ajelemaan pihaa jossa vierähtikin sitten kolme tuntia leikkuria työntäen, sitten kello olikin jo niin paljon että oli iltaruan aika.
Menin vielä illasta kahdeksi ja puoleksi tunniksi kitkemään pensas aitaa, kyykkyyn ylös, kyykkyyn ylös olikin tosi hyvää vatsarutistusta:) sitten vielä puoli yhdeksän jälkeen siivosin ulkona ahvenia.
En muistanut laittaa askelmittaria harmitti jälkeenpäin koska askeleita kertyi varmaan tosi paljon, oli kyllä tosi hyvä hyötylikuntapäivä:) mitähän tänään järkkäisi.
Hedina: minä huomaan olossa kun syön puuroa ja yhden leipäviipaleen päivässä että jaksan touhuta enemmän päivällä, ehkä sitä ei uskaltanut syödä rasvaa tarpeeksi että olisi riittänyt polttoaine elimistössä.
Rannankaisla: minulla oli polvet kanssa joskus niin kipeät että kävelin jo kyynärsauvojen kanssa mutta sitten sain ahaa elämyksen ja ostin koiran ja rupesin sitkeästi liikkumaan ja se kyllä on auttanut.
On tosin vieläkin sellaisia päiviä ettei kävely oikein luonnistu kunnolla mutta kun sitkeästi jatkaa niin siitä ne lihakset lämpiää vähän ajan kuluttua.
Kävin muuten taas lääkärissä ja nyt saakelin punkin vuoksi, se pääsi puremaan nilkkaan ja siihen tuli tulehtunut rengas ympärille ja olen nyt sitten kahden viikon antibiootti kuurilla. Mitenkähän sitä taas uskaltaa lipokkailla ulos kun ilmat lämpiää, yök inhottaa koko otukset.
Minun pudotus on nyt varmaan tuosta annoskoosta kiinni, uskon kyllä että syön oikein mutta liian suuria annoksia. Päivän kun touhuaa pihalla niin johan ruoka illasta maittaa :) potkikaa minua persuuksille että palaan ruotuun.....
Tämän viikon on tullut syötyä paljon ja liikuttua kaks tuntia päivää kohden. Olen täynnä virtaa ja parempi tämä on kuin kituuttaa vähillä kaloreilla. Veikkaan että kroppa on nyt vähän ihmeissään tästä äkillisestä ruokavalionmuutoksesta ja siksi paino näyttää nyt vähän enempi: 69,7. Kiloklubissakin suositellaan että mielummin enempi kaloreita ja sitten liikunnalla tehdään tuo kalorivaje. Kokeilen nyt ainakin tätä 1500:aa jonkin aikaa. Olen koko laihdutuksen vetänyt pikkukaloreilla ja välillä kalorivaje on kasvanut liiankin suureksi ja yhtäkkiä tuo painonlasku onkin alkanut kökköämään ja kroppa varmaan tottunut liian vähiin kaloreihin. Itselle on nyt tärkeämpää hidas kiinteytyminen kuin se että saan äkkiä 10 kiloa veks. Hitaasti hyvää tulee. : ) Saa nähä tosin onko mulla ens viikolla uus ääni kellossa jos alkaa paino nousta. : D Mutta en ota kauheeta ressiä vaan nautin elämästä ja syömisestä kituuttamatta. Pääasia että kunto kasvaa ja lihasta tulee.
Katsotaan maltilla nyt miten kroppa reagoi.
HIsari: Juuri tuo annoskoko on minunkin ongelmani. Siis pidän kevyestä ruoasta mutta lautanen tulee aina ahdettua kukkuralleen ruokaa eikä se sitten olekaan niin kevyttä. Enkä osaa sitten lopettaa kun olen kylläinen vaan syön sen lautasen tyhjäksi. Pistän nykyään ekana aina salaatit että tulee puoli lautasellista salaattia, se vähän hillitsee tuota annoskokoa kun salaatti ei paljoa vaakakupissa paina. : )
Minäpä potkin sinua persuksille! ; ) Hitaasti se itselläkin tippuu mutta pitää ajatella muuta kuin vaa´an lukemaa. Tuosta liikuntasuorituksesta voit jo onnitella itseäsi. Skarpatahan voi joka hetki.
Itsekin söin tuossa antibioottikuurin ja ketuttaa. Inhoan kertakaikkisesti antibiootteja koska olen jostain lukenut että ne tuhoaa hirveänä suoliston luonnollista bakteerikantaa ja palautumiseen menee aikaa. Yhdessä vaiheessa söin noita urakalla ja vihdoin kun pääsin niistä eroon niin taas tänä keväänä kaksi kuuria. Täytyy koiran turkkiinkin laittaa muistaa laittaa punkkiainetta, tosiaan ikäviä otuksia.
Hei kaikille ! potkikaa muakin persuuksille:) oon lipsunut muutamana iltana nyyyyh! Nyt on paha paikka , ei ole tapahtunut vaa´alla mitään, paino on 81kg ja siinä se on nököttäny nyt ... Mietin, pitäisikö palata takaisin syömään aamupuurot ja hiilarit tavalliseen tapaan???
En kyllä haluaisi repsahtaa sillai takaisin s yömään kuten ennenkin, olen kuitenkin laihtunut siitä 89kg jonka syksyllä painoin. Kärsivällisyys on koetuksella.
Paranemisia teille antibioottikuurin syöneille. Minulla tulee aina melkein hiivatulehdus suuhun ja minne lie kaikkialle, kun olen joutunut olemaan a-kuurilla. Että kyllä ne elimistön omat pöpöt on tarpeellisia. Jatketaan! Kiva, että on tullut uusiakin mukaan ketjuumme:)
Jee oon innoissani, paino putoaa :)
Tällä hetkellä vaaka näyttää 87,5kg.. Hisari, tulethan perässä??
Ruoka-annokset on viime syksystä pienentyny huomattavasti ja salaatin osuus kasvanu.
Liikkunu oon epäsäännöllisesti, mut enemmän kun ennen kuitenkin.
Mulla on todella ikävää niskajumista johtuvaa huimausta. Ei tee niin mieli liikkuakaan sitten.
Kohta menen fysioterapeutille ja saan toivottavasti apua.
Oletteko käyneet niskajumin takia fysioterapiassa? Millaista se on?
Tuleeko huono olo? :S
Nostautin kalorit tuonne 1500, 1600:kin, vaihdoin tuotteita normaalirasvaisiin ja painonjumitus loppui. : O Tänään paino oli 68,9. Täytyypä jatkaa tätä linjaa vielä ja kattella miten kroppa reagoi. Ei olla kuin pari kertaa viikossa syöty hiilaripitoista lisuketta lihan kanssa, muina päivinä on tullut syötyä ihan vain jotain vihannes- ja lihapainotteista lämmintä ruokaa. Ja kun syö kunnolla tuota lihaa niin nälkä ei kurni ihan heti. Kokeilin huvikseni netistä tuommoista oliiviöljy- voi levitettä johon tuli yrttejä ja ai että oli hyvää.
Kyllä se ilmeisesti kannattaa mielummin syödä enemmän ja liikkua enemmän kuin että yrittää nipistää liikaa ruoasta. eihän sitä syömättä jaksa. : ) Ja sitten tulee monesti liikuttuakin tehokkaammin kun jaksaa eli tämä tuntuu myönteiseltä kierteeltä. Hitaastihan tämä paino varmaan tippuu mutta epätodennäköisemmin tulen sortumaan mihinkään herkkuihin kun ei nälkä vaivaa.
Weera3: Itselläkin on noita niskahartiaseudun jumeja koska olen kirouksena saanut geeneissä isot rinnat. : D Kyllä, kirouksena pidän tuota koska ärsyttää kun jumpassakin joutuu monesti jättämään hyppysarjat väliin. Niskan alueella olevat jumit aiheuttaa usein sitten päänsärkyjä ja itse käyn silloin tällöin aina hierojalla jos menee pahasti jumiin hartiat ja niska, mutta fysioterapiassa en ole käynyt.
Hytinä:Itselläkin vaaka on näyttänyt välillä plussaakin mutta kun on vaan edes vähän miinuksella kaloreissa niin kyllä se tippuu. Kannattaa miettiä tuota hiilariasiaa ihan itse sillä periaatteella että mikä itselle sopii. Minä olen vaan huomannut että rasva ja proteiinit vähentää syöpöttelyä enemmän kuin se että syö paljon vaikkapa leipää ja rasvattomia tuotteita. Rasvaisista tuotteista saa enemmän kaloreita mutta itse mielummin syön vähemmän ja nälkä lähteekin nopeammin ja pysyy kauemmin poissa jos ei aina valitse light tuotteita. Joistakin tuotteista tosin vähärasvaisetkin vaihtoehdot maistuu ihan hyviltä (tottumiskysymys) kuten esim. juustoissa tuo 15 prosenttinen tai ehrmannin rahkat yms...
moi, mukana ollaan vielä vaikken kerkeä hirveästi käydäkään koneella ja illalla ei ole mitään toiveita edes päästä tähän kun poika pelailee nyt loma aikaan. Aloittaa varmaan työt ensi viikolla niin pääsen edes päivällä käymään tässä.
Kiitos tsempeistä, mutta nyt tökkii ja pahasti olen tosiaan langennut hilareiden maailmaan, puurot ,leivät menee nyt surutta mutta vaaleaan leipään enkä pullaan ole koskenut. (vielä, tässä kuussa on viidet synttärit,joten...)
Salaattia syön enimmäkseen ja kasviksia, perunaan en koske edelleenkään enkä makarooniin, Pitsaan sorruin viikonloppuna mutta taas totesin että oli aivan turhaa, ei maistunut edes hyvälle mutta kun oli kiire niin oli helppoa syömistä.
Me tehdään eteisen remonttia ja hangattiin monta päivää vanhaa lautalattiaa lakasta puhtaaksi, siitä johtuen ruat olivat vähän niitä näitä ja remppa jatkuu vielä varmaan ensi viikon.
Hedina, silloin alussa minä olin kanssa sitä mieltä että rasva ja liha se naisen nälän pitää loitolla ja olen samaa mieltä vieläkin ettei kevyt tuotteilla pitkälle pötkitä, oletko kokeillut sitä kahden munan munakasta aamuisin ? sillä mennään komeasti iltapäivään:
Hytinä, eläpäs nyt anna periksi. minä kokeilin sitä kaurapuuroa aamuisin ja minulla ei vaan toimi, nälkä on jo yhdentoista aikoihin hirveä. Tuolla puurolla mitä aiemmin kirjoitin tarkoitan puolukka puuroa, olen sitä ruvennut nyt syömään vaikka siinä on ne mannasuurimot. Muuten ei ole syksyllä asiaa puolukkametsään:)
Weera3: onnea ja kovat tsempit persuuksille kyllä minä yritän räpistellä perässä mutta elä nyt jää odottelemaan ainakaan minua , heh heh
Liikunnasta sen verran että aamuisin tehdään sellainen vajaan tunnin lenkki ja muuten ollaan ja venytellään kroppaa tuolla puutarhan puolella:) mutta koko päivä siellä myyrretään jos rempalta keretään.
nyt wokin tekoon, terkuin hisari joka keksii syitä kun paino junnaa
mitähän "meidän pojille kuuluu"
Kiitos ystävät tuestanne:) Vielä äsken oli mieleni niin maanrakosessa ja epätoivoinen sillä painoni on edelleen noussut:(((( Nyt sain teiltä voimaa ja yritän taas pinnistellä ja ajatella positiivisesti että kyllä minä laihdun vielä.
Niin , nyt olen syönyt taas noita aamupuuroja ja hiilareita sillai enemmän. Että siitäkös tämä painonnousu?! Kun elimistö ei pysty käsittelemään hiilareita, kun on se sokeriaineenvaihdunnan häiriö... Elikkäs tässä mietin että jatkan harjoituksia vähähiilihydraattisella linjalla.
Hytinä: Itse lisäsin ruokaa ja paino nousi aluksi. Ei kannata totuttaa kroppaa liian pieniin kaloreihin niinkuin tein, sitten alkaa se säästöliekkivaihe kun paino alkaa jumittaa. Nyt tällä viikolla lähtikin sitten 0,9 kg viimeviikosta eli ilmeisesti hiilareiden vähentämisestä oli kuin olikin hyötyä. : ) Eli ruoan lisääminen kannatti enkä aio ruokaa enää vähentää tästä mutta arkiaktiivisuutta pyrin lisäämään. Ollaan todettu miehen kanssa että liikutaan liikaa pikkumatkojakin autolla kun kesällä kauppareissutkin vois hoitaa vaikka pyörällä tai kävelemällä. Tuossa hyötyliikunnassa saa hyvin kulutettua päivän aikana kaloreita ja sitten saapi syödäkin, kunto paranee ja mieli virkistyy. Valaistuminen tämäkin ja osoittaa että tämä elämäntapamuutos ja laihduttaminen on opettelua ja sen testaamista että mikä sopii itselle. Mutta elä hytinä lannistu vaan kuuntele kehoa ja kokeile mikä itselle sopii parhaiten. Tärkeintä on hyvä olo .
Yks hyvä idea vähentää kaloreita ja hiilareita on jättää pasta/riisi/peruna pois lounaalta. Olokaan ei ole niin tönkkö sitten. Eilen tekaisin jauhelihakasvispaistosta ja tänään herkullista kanasieniwokkia ja kunnolla loraus öljyä joukkoon ja nälkä ei ole vaivannut. Vatsa on toiminut hyvin kun vihanneksia,hedelmiä ja marjoja napsin pitkin päivää. Kiloklubin ruokapäiväkirja vähän valitteli kuidun saannista mutta pitääpä lisäillä vehnälesettä ja pellavansiemeniä iltarahkaan. : ) Täytynee kokeilla tuota munakasta aamuisin. En vain ole tottunut ikinä syömään tuommoista noin tukevaa aamupalaa, mutta vaihtelu virkistää. Tämä hiilareiden vähentäminen vaatii makuaistin totuttelua uuteen.
Aiemmin melkein koko ruokavalioni koostui hiilareista ja leivällä tuli korvattua usea ateria.
Noista punkeista vielä puheen ollen. Käytettiin eilen koira eläinlääkärissä ja sillä oli nenäpunkki kun se on yskinyt ja kakonut viikon. En edes tiennyt että tuommostakin vaivaa voi koiralla olla. : O Poloista ei saa lenkilläkään käyttää kun yleiskunto vähän niin ja näin, harmi koska siinä on maailman paras lenkkikaveri. Eilen pistettiin niskaan lääkkeet ja saas nähdä loppuuko tuo röhiminen. Meijän koira nukkuu sängyssäkin että lakanat menee kyllä vaihtoon. Ajatus pikkuriikkisistä hämähäkkieläimistä koiran nokassa on kyllä aika ällö. :D