Otsikko yleensä liitetään miehiin. Ne kun aloittaa mukavan koris pelin harrastus porukallaan, niin voitosta tasan pelataan.
Vaan olen alkanut miettimään, että tuo taitaa olla vain urheiluhenkisyyttä ja että naiset ovat ne jotka verenmaku suussa kilpailevat.
Eli nyt kun näin olen sanonut niin kertoilen sitten lyhyen tylsän tarinan, joka minut on tähän tulokseen tuonut. Koulussa olen luokan ainoa mies, mikä antaa minulle kyllä mainion tarkkailu aseman naisten käyttäytymiseen.
Aina välillä joku jää jälkeen tehtävissä, aina välillä jollakulla on suuria ongelmia saada jokin isompi projekti valmiiksi. Tällöin olisi aina taivaanlahja, jos joku voisi olla niin ystävällinen että antaisi oman valmiiksi saadun työnsä avuksi toiselle. Vaan mitenpä naiset suhtautuvat näissä tilanteissa? Ei heru... Ei sitten niin millään meinaa löytyä auttavaa kättä luokkatoverille. Kyräilevät ja haukkuvat moista jälkeenjääjää, ilman empatian häivää. Mitä pahemmin joku meinaa tipahtaa kyydistä, niin sitä innokkaamin näyttävät venettä heiluttavan. Kiven heittävät perään pelastus renkaan sijaan. Joo kyyninen on mun näkemys, mutta kun kuuntelee sitä mitä toistensa selän takana puhuvat.
Ovatko naiset se kilpailuhenkisempi sukupuoli? Vai ovatko he vain pahansuopia?
Ps. Tämä nyt tuli lähinnä mieleeni siitä että yksi luokan naisista, ehkä se jätkä mäisin... otti ja tarjosi tehtävänsä minulle malliksi, kun tiesi minun olevan jo hukkumassa. Ihme... Tämä yksilö tosin on joo muutenkin vähän poikkeuksellinen tapaus.
Ja kyllä minun tehtäväni ovat olleet aina käytettävissä niille jotka apua kaipaavat. Valitettavasti olen itse sellainen viimetinkaan tekijä, että minulle ei ole apua useinkaan antaa, ennen kuin deadlinejen jälkeen.
Vaan olen alkanut miettimään, että tuo taitaa olla vain urheiluhenkisyyttä ja että naiset ovat ne jotka verenmaku suussa kilpailevat.
Eli nyt kun näin olen sanonut niin kertoilen sitten lyhyen tylsän tarinan, joka minut on tähän tulokseen tuonut. Koulussa olen luokan ainoa mies, mikä antaa minulle kyllä mainion tarkkailu aseman naisten käyttäytymiseen.
Aina välillä joku jää jälkeen tehtävissä, aina välillä jollakulla on suuria ongelmia saada jokin isompi projekti valmiiksi. Tällöin olisi aina taivaanlahja, jos joku voisi olla niin ystävällinen että antaisi oman valmiiksi saadun työnsä avuksi toiselle. Vaan mitenpä naiset suhtautuvat näissä tilanteissa? Ei heru... Ei sitten niin millään meinaa löytyä auttavaa kättä luokkatoverille. Kyräilevät ja haukkuvat moista jälkeenjääjää, ilman empatian häivää. Mitä pahemmin joku meinaa tipahtaa kyydistä, niin sitä innokkaamin näyttävät venettä heiluttavan. Kiven heittävät perään pelastus renkaan sijaan. Joo kyyninen on mun näkemys, mutta kun kuuntelee sitä mitä toistensa selän takana puhuvat.
Ovatko naiset se kilpailuhenkisempi sukupuoli? Vai ovatko he vain pahansuopia?
Ps. Tämä nyt tuli lähinnä mieleeni siitä että yksi luokan naisista, ehkä se jätkä mäisin... otti ja tarjosi tehtävänsä minulle malliksi, kun tiesi minun olevan jo hukkumassa. Ihme... Tämä yksilö tosin on joo muutenkin vähän poikkeuksellinen tapaus.
Ja kyllä minun tehtäväni ovat olleet aina käytettävissä niille jotka apua kaipaavat. Valitettavasti olen itse sellainen viimetinkaan tekijä, että minulle ei ole apua useinkaan antaa, ennen kuin deadlinejen jälkeen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyse onkin siitä, että et pääse elämään näiden luokkatovereittesi siivellä. Itse et saa tehtäviä ajoissa tehdyksi, joten sinun pitäisi päästä kuin koira veräjästä kopsaamalla muiden tehtävät. Olet nyt sitten katkera naisille, kun he eivät tuota sinun laiskotteluasi mahdollistakaan.
En puhunut itsestäni, kohtelias heppuseni. Harvemmin sitä itse on tullut oltua näiden apujen tarpeessa.
Niin ja nytkään en siis apuja kysellyt. Eli siis naiset pitävät siipeilijöinä avun tarpeessa olevia?
"Tämä nyt tuli lähinnä mieleeni siitä että yksi luokan naisista, ehkä se jätkä mäisin... otti ja tarjosi tehtävänsä minulle malliksi, kun tiesi minun olevan jo hukkumassa"
Huijaaminen on jätkämäistä-miesmäistä, vainiin, vainiin ja niin varmaan onkin.
Sun ois pitäny koulutttautua jonnekin miesvaltaselle alalle, ei olis niin kova taso. Et olis luokan surkein? Ja palkkakin määräytyy ihan pussien mukaan. Kyllä vaan, se on se suurin syy.
HÄH? Siis että kun joku näkee vaivaa oman työnsä eteen: aloittaa sen ajoissa, opettelee asiat, tekee ja raataa sen eteen, niin sitten sen pitäisi ojentaa se työ ilmaiseksi sellaiselle, joka ei aloita, ei nää vaivaa, ei opettele... Kuule, ei se ole ollut jätkämäisin vaan aivan tyypillinen nainen sekin: nuolee miehen persettä, kun ressukka-mies ei itse pärjää: kautta aikojen on aina löytynyt se kiltti poikien miellyttäjä, joka tekee läksyt vaikka puolesta.
Kuule, nää itse vaivasi ja opiskele opiskelusi.
Kyllä mäkin muistiinpanot annan, jos joku on ollut poissa, mutten todellakaan valmiita töitä. Kyllä mäkin neuvon, mutten todellakaan ojenna valmiita tehtäviä. Jos ei kiinnosta olla paikalla koskaan ja opetella asioita, jos ei nää ylimääräistä vaivaa silloin kun tarvitsee ja jos ei aloita ajoissa, opettele asioita, tee ja raada, niin kuule: väärä ala ja silloin on parempi vaan vaihtaa alaa ja siirtyä jonnekin, mikä oikeasti kiinnostaa. Deadline on ammatissa ja työssäkin eikä sielläkään ole aina jotain pitämässä kädestä kiinni ja tekemässä tehtäviä puolesta. Auttaminen on eri asia ja jos säkin osaisit hommasi, niin osaisit neuvoa ja auttaa ilman valmista työtäkin, ilman, että ojennat valmiin mallin ja jo tehdyt tehtävät. Joten sun viimetinkaisuudellas ei ole oikeastaan mitään tekemistä auttamisen kanssa.
Kyllä ois joo taivaanlahja, jos mullekin vaan ojennettais kaikki tällä miesvaltaisella alalla valmiiksi, mutta ei, kun ihan itse on joutunut omat koulutyönsä ja projektityönsä tekemään, läksynsä lukemaan ja oppimaan. Ihan omia aivojaan on joutunut käyttämään. Voi, voi, voi... No tosin, mulla on ne aivot, ettei haittaa, mä saan ne työt tehtyä jne. ja vietän koululla vaikka ylimääräistä aikaa, jos joku asia ei mene perille: en halua valmista ja helppoa vaan oppia.
Mun mielestä kuulostaa lapselliselta eikä kyyniseltä. En tiedä, miten kus**äitä sun luokkakaverit on, kyllä mulla on elämässä riittänyt naisia sekä miehiä jotka auttaa, ja niitä jotka ei auta, ei ole sukuelimet siihen vaikuttanut. Tosin, mun mielestä apua on jo neuvotkin, enkä odota kaikkea eteen valmiina ja tarjottimella, ja kitise jos en pärjää, - vaan teen töitä että pärjäisin. Ilmaiseksi en ole saanut mitään, että ehkä mua ei sitten olekaan auttanut kukaan, en vaan ole tajunnut sitä?
Pitäiskö opettajienkin ojentaa siis oppilaille tästä lähtien valmiiksi täytetyt kirjat, että siitähän ne oppilaat oppisivat? Pitäiskö työelämässäkin aina ahkerampien tehdä laikempienkin työt, oisko se auttamista? Ja kenen? Mikä on oikeaa auttamista?
Ja niin... Myöskin se, että kun kaikilla on sama määrä tehtäviä, niin miksi joku jää niin tuhottomasti jälkeen eikä ehdi koskaan ajoissa? Oppiskohan lukihäiriöstä kärsiväkin lukemaan paremmin, kun sen ei tarvitsisi ikinä yrittää itse, vaan sille luettaisiin valmiiksi? Sitkeyttä saa luovuttamalla ja kannustavaa on, kun ei saavuta koskaan mitään itse?
Emmä lähtis tohon sun juttuun mukaan ollenkaan, tän esimerkin perusteella, mun mielestä sä olet karhun palveluksien kannalla etkä oikein ymmärrä, mikä on todellista auttamista, oli nyt sun luokkas sitten mikä vaan.
No pitää se helvetin tehtävä tehdä itse, vaikka olisi malli apuna. Ei sitä voi kopioida. Ja kyllä työelämässä vielä tärkeämpää, että toisia autetaan jos ei meinaa ehtiä tai muuta. Paska työntekijä on, jos kattelee vieressä kun toisella jää homma tekemättä.
Ja laiskuus on ainoa syy miksi joku voi ongelmiin päätyä... Ja että ala olisi hyvä vaihtaa. Hmm... Ja en epäile yhtään etteikö kolmen lapsen YH vietä koululla enemmän aikaa, jos vaan voi :D
Eli siis se on toisen parhaaksi?
Ja miten tästä nyt taas tuli vähän se fiilis että tässä nyt mies itkee kun naiset ei auta sitä miestä. Ei vaan ne naiset on kylmiä nimenomaan toisilleen.
No kyllä nää pari ekaa vastausta jo antaa ymmärtää että mun luokan naiset ei ole toisiaan kohtaan mitenkään poikkeavia.
Ei, vaan neuvoo, eikö se nyt mene jakeluun? Ei siinä tarvitse olla mallia, vaan tarvitsee neuvoja, että saa hoksata itse: sillä kehittyy. Sillä, että neuvoo ja opastaa, ei valmista mallia. Sillä että ajattelee, hoksaa ja tajuaa ITSE osaavansa ja luovansa ja tekevänsä. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa käsittää?
Mitä osaa sä et ymmärrä siitä, että ihmisen täytyy vaan itse tehdä ja neuvot voi antaa ja näin, mutta valmis malli tuhoaa sen oman ajattelun ja onnistumisen tunteen pahimmillaan? Ei töissäkään aina ole valmista mallia vaan hyvin pitkälle työelämä on soveltamista. Todella harvoin on mistään jo valmiista mallista mitään pitemmälle kantavaa hyötyä ja kopioinnista onnistumisen tunnetta. Jos tekee (toistuvasti) valmiista mallista eikä joudu taistelemaan itse, ei ikävä kyllä kasva luottamaan itseensä, ei saa todellista onnistumista koskaan eikä kasva tekijänä miksikään. Se on paha karhun palvelus.
Kuka sanoi että laiskuus on ainoa syy? Mutta se voi olla yksi syy (yhtälailla kun se, että on oikeasti väärällä alalla väärään aikaan), kun mäkin tunnen yksinhuoltajia, jotka ovat opiskelleet paljon, itse, tehneet, järjestäneet ja onnistuneet. Ei ne ole valmiita malleja pyytäneet, vaan ohjeet ja neuvoja, just ne muistiinpanot jne. Se on totta, ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita: niistä pitää vaan selvitä neuvoilla ja avulla, aikuinen ihminen osaa varmasti myös pyytää apua? Lisäksi 3 lapsen yksinhuoltajan pitää olla aikataulutuksellisesti todella hyvä, -myös töissä. Muuten kukaan ei ota sitä töihin. Jälleen karhun palvelus, ikävä tosiasia on se, ettei elämä kompensoi, ratkaisuja on keksittävä. Kannustaa voi, ne muistiinpanot antaa poissaolevalle, jne. mutta lasten höpötystä on tuo muu.
Hassua on myös se, että kun ihminen jotain oikein todella tosissaan haluaa, se menee läpi vaikka harmaasta kivestä (näissä hyvinvointivaltioissa kun on mahkut) ja aikaa löytyy ja asiat järjestyy, kun motivaatio on riittävän suuri: kun ei ole, niin ei löydy eikä ole. Jos aika on väärä, niin uusia tulee. Semmosta se on elämä.
Kyllä sä olet hieman lapsellinen siis, ei työelämässä ole tarkoitus tehdä toisten hommia, auttaa ja neuvoa, että toinen voi tehdä ne itse, mutta ei tehdä töitä puolesta, haloo. Nyt herätys pahvi.
Sä et vissiin halua vaan ymmärtää? "Ja kyllä työelämässä vielä tärkeämpää, että toisia autetaan jos ei meinaa ehtiä tai muuta. Paska työntekijä on, jos kattelee vieressä kun toisella jää homma tekemättä." Pitäiskö piirtää mun vastaus paperille, että tajaisit: kuka sanoi, että vaan kattellaan vierestä ja että ei auteta? Oletko sä noin tyhmä vai esitätkö jänkätäksesi? Ei ole ihme, että hommat jää viimetinkaan.
Kyllä se niin on, että jos joltain jää hommat jatkuvasti tekemättä, syystä tai toisesta ja pitempään, niin se vaan maksaa kaikille: koska muitten pitää ehtiä kaksin kertaisesti, ja missäs on sun myötätuntos niitä raatajia kohtaan? Miten niitten pitää jaksaa ja maksaa toisen laskut, tienata toistuvasti sen leipä? Ei, kuule, on myötätuntoa ja sitten omaa vastuuta. On apua ja sitten puolesta tekemistä. On auttajia ja kynnysmattoja. On eri asia jeesata kun tehdä puolesta.
"Ja miten tästä nyt taas tuli vähän se fiilis että tässä nyt mies itkee kun naiset ei auta sitä miestä. Ei vaan ne naiset on kylmiä nimenomaan toisilleen."
Koska sä olet päättänyt sen asian tajuta niin, siksi. Puhuin vaan siitä yhdestä tapauksesta siinä alussa sinusta ylipäätään. Muuten puhuin yleisesti. Että älä turhaan ala lukemaan rivien välistä, kyllä mä olen asiani sanonut ihan suoraan :)
On se, elämä on kovaa jokaiselle vuorollaan ja on myötätuntoa ja sitten on sääliä. Ehkä sun luokkasi sitten on säälimättömiä, mutta et säkään myötätuntoinen ole, vaan säälivä. Sä et kannusta, vaan säälit.
Kuten sanoin, mä opiskelen miesten kanssa, mitäs ne sitten on? Lue, jos osaat.
"Paska työntekijä on, jos kattelee vieressä kun toisella jää homma tekemättä."
Nämä sinun kommenttisi antavat kylläkin ymmärtää omasta asenteestasi sen, että taipumuksenasi on elää muiden siivellä. (Onko äiti passannut sinut aikoinaan pilalle tekemällä kaiken puolestasi, kun näytät sitä odottavan muiltakin naisilta?)
Homma voi jäädä tekemättä sen takia, että toinen on uusi työntekijä, ja vasta opettelee hommaansa. silloin tietenkin kokeneet auttavat. Jos homma jää jatkuvasti tekemättä, vaikka kokemusta on jo kertynyt riittävästi, on henkilö joko väärällä alalla, tai laiska. Laiskaa siipeilijää ei muiden työntekijöiden tarvitse "auttaa" oman jaksamisensa äärirajoilla. Urakkahommissa lorvailijoita ei siedetä yhtään. Sellaiset alentavat muidenkin tienestejä. Kyllä jokaisen aikuisen ihmisen on oma työnsä pystyttävä kohtuudella hoitamaan. Jos ei pysty, niin sitten vaihdetaan alaa.
Edellä sinulle jo näitä asioita selitettiin, mutta tulipahan kerrattua.
Tän täyty olla provo?
Oishan se kiva kun ammatti-ihmiset olis sormi suussa , kun täytyis oikeesti tehdä jotain. Että mites tämän potilaan anestesia hoidetaan, kun ei näy sitä luokkakaveria missään?
selveni mitä on naisten kilpailu?
Olen opiskellut ja tehnyt töitä mies- että naisporukoissa. Se että molemmista löytyy vallanhaluisia sekä yhteistyöhaluisia on selviö, MUTTA naisten ryhmissä kilpailu on raaempaa. En tiedä mistä johtuu, mutta naisten tapa ilmaista aggressioitaan on epäsuorempi ja vyön alle lyöntejä sekä selkään puukottamista tapahtuu enemmän. On joskus väitetty että se johtuu siitä, etteivät naiset osaa selvittää avoimesti keskinäisiä asemiaan. Tiedä sitten…
Riippuu siis minkälaisia naisia on tuossa ryhmässä, oman kokemuksen mukaan etenkin sosiaalialalle tuntuu hakeutuvan enemmän heitä, joille yhteisöllinen oppiminen on vaikeaa. Suorituksia tehdään itselle, pyritään ”hyviin tuloksiin” (arvosanoihin, pomon/opettajan kiitoksiin...) ja pelätään kovasti että joku hyötyy niistä omista tuotoksista. Tämä on vallan perusyksikkö, jos niin voi sanoa. Se jolla on tieto, sillä on valta.
Sinulla on muutama mahdollisuus.
Liittoutuminen.
1 Liittoudut sellaisen kanssa, jolla on ”valtaa”. Hinta on että olet valmis suhtautumaan negatiivisesti ja hyljeksivästi heitä kohtaan, joita tuo henkilö sinulle osoittaa. (kyky yhteistyöhön/kuppikunnat, eli pois sulkeminen yhteisöstä)
2 Liittoutuminen vaihtoa vastaan. Sinulla on siis oltava jotain tietoa osaamista tai työsuorituksia, joista ”valta” saa itsekin jotain lisäarvoa, saadakseen olla kuitenkin hiukan parempi kuin sinä. Muista kun kiitoksia jaetaan, ne osoitetaan hänelle, josta hän sitten antaa sinullekin ehkä pientä kiitosta. Näin osoitat ”lojaalisuutta”. (nöyryys/vyön alle lyöminen)
Palvelun tarjoaminen
1 Teet itsekin jotain tuotoksia, joita sitten tarjoat sille, joka niitä tarvitsee. Eli varastossasi tulee olla aina jotain mitä toiset eivät ole tehneet, mikä tavallaan antaa sinulle jotain valtaa. (sosiaalisuus/selkään puukottaminen)
2 Tarjoudut antamaan jotain sellaista mitä muut eivät halua tehdä. Se voi olla vaikka jonkun tympeän työnosuuden tekemistä. Näin saat suopeutta, olethan ”epäitsekäs”. Varo ette jää tähän ansaan. . (ahkeruus/ylistämällä alistaminen)
Se mikä tällaisille kilpailijoille on todella vaikeaa, on yhteisöllinen oppiminen, eli missä kukaan ei panttaa tai omista tietoa. Etenkin nykytyöyhteisöt tarvitsisivat tätä tekemisen muotoa, sillä silloin ei synny ongelmia siitä ettei tieto kulje tai kehittäminen jää vain puheen asteelle. Eli kaikki tieto, osaaminen jne. jaetaan aina kaikille. Pidetään huolta että se ”heikoin lenkki” pysyy matkassa ja työt (etenkään ne ikävät) ei keräänny vain yhden harteille.
En tiedä mutta ehkä miehet jotenkin paremmin hahmottavat sen, että kun kyse on ryhmästä, sen tulos on tärkeämpää kuin yksilön suoritukset. Se ehkä ei näy opiskellessa mutta työelämässä se varmasti näkyy. Monessa paikassa kun tehdään ns. tiimiorganisaatiossa työtä, missä on erittäin tärkeää kyky jakaa ja pitää ryhmästä huolta.
Muistutan että eivät miehetkään näistä peleistä ole täysin vapaita…