Poikaystäväni kertoi, että on suhteemme alussa pettänyt minua exänsä kanssa. Siis ensimmäisen parin viikon aikana. Suutuin ja loukkaannuin tietysti kovasti, mutta annoin anteeksi, koska tämä oli tapahtunut kun vasta olimme alkaneet tapailla. Ainakin hän vannoo ettei ole sen jälkeen käynyt vieraissa.
Nyt itse ongelmaan. Poikaystävän tunnustuksen jälkeen minulla on ollut vaikeuksia olla hänen kanssaan intiimisti. Kun hän suutelee minua, mieleeni pomppaa kuva siitä, miten hän on samalla tavalla suudellut exäänsä meidän suhteemme aikana. Ongelma vain pahenee, kun olemme etenemässä kohti seksiä. En ole kieltäytynyt, enkä puhunut tästä hänelle. Huuma on aina lopulta vienyt mennessään. Seksi hänen kanssaan on fantastista ja rakastan häntä kovasti.
Miten saisin tämän ikävän kuvan katoamaan mielestäni? Poikaystäväni on jo huomannut että välttelen hänen hellyydenosoituksiaan. En tahtoisi ottaa tätä hänen kanssaan puheeksi, koska aihe on jo käsitelty enkä tahdo sitä ajatella. Auttakaa!
Nyt itse ongelmaan. Poikaystävän tunnustuksen jälkeen minulla on ollut vaikeuksia olla hänen kanssaan intiimisti. Kun hän suutelee minua, mieleeni pomppaa kuva siitä, miten hän on samalla tavalla suudellut exäänsä meidän suhteemme aikana. Ongelma vain pahenee, kun olemme etenemässä kohti seksiä. En ole kieltäytynyt, enkä puhunut tästä hänelle. Huuma on aina lopulta vienyt mennessään. Seksi hänen kanssaan on fantastista ja rakastan häntä kovasti.
Miten saisin tämän ikävän kuvan katoamaan mielestäni? Poikaystäväni on jo huomannut että välttelen hänen hellyydenosoituksiaan. En tahtoisi ottaa tätä hänen kanssaan puheeksi, koska aihe on jo käsitelty enkä tahdo sitä ajatella. Auttakaa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä ei fyysistä pettämistä tapahtunut, mutta henkistä kylläkin. Sekin teki loven, joskin sitä on nyt koitettu ahkerasti työstää ja tuntuu, että tästä kuopasta päästään vielä korkeammalle mäelle kuin ennen ongelmia.
Mutta se edellyttää minusta sitä, että asioista puhuu paljon. Totta kai se on pettävälle osapuolelle ikävää vatvoa asioita, mutta minusta petetyllä puolella on oikeus ottaa asiat puheeksi jos siltä tuntuu. Meillä on samat keskustelut käyty jo moneen kertaan. Minä en syytä enkä puhu ilkeästi miehelleni, vaan kerron omista tunteistani. Alkuvaiheen "miten sä voit olla noin tyhmä" -asenteen sijaan. Hän kuuntelee, ja oletettavasti kääntää itse omaa veistään haavassaan samalla. En minä häntä halua tietoisesti "kiduttaa" asialla, mutta olen ottanut oikeudekseni olla itsekäs asiassa.
Älä siis pelkää puhua asioista jos haluat päästä tuosta asiasta yli. Niin kauan kuin se asia vaivaa, sitä pitää käsitellä. Ja minusta se on parisuhdetta vahvistavaa, että ongelmat käsitellään yhdessä. Oli ne toiselle tai molemmille kuinka kiusallisia tahansa.
Keskustele miehen kanssa tuosta. Hän sen virheen teki ja hänen takiaan kärsit siitä. Joten totta helvetissä kerrot hänelle, miten tuo vaikuttaa sinuun.. miksi sun pitäisi olla hissukseen asiasta jonka miehesi teki? Rohkeasti kerrot miehellesi tunteistasi ja noista läheisyysvaikeuksista.. ei ole mikään ihmekkään että toisen pettämisen jälkeen on vaikea olla toisen lähellä.