Rasvanpoltto

30min aikana ei juuri rasvaa vielä pala sillä elimistö käyttää ensin hiilihydraatti varastoja ja siirtyy sitten rasvanpolttoon. eli tollanen 30min menee juuri niissä hiilarivarastojen tyhjentymisissä.
Suosittelen kanssa pitkiä lenkkejä, vaikka kävellen 60-90min, tehoaa varmasti.

- kirjoitti:

30min aikana ei juuri rasvaa vielä pala sillä elimistö käyttää ensin hiilihydraatti varastoja ja siirtyy sitten rasvanpolttoon. eli tollanen 30min menee juuri niissä hiilarivarastojen tyhjentymisissä.
Suosittelen kanssa pitkiä lenkkejä, vaikka kävellen 60-90min, tehoaa varmasti.

Rasvaa palaa aina ja heti kun liikut. Mitä kovemmalla teholla liikut-sitä enemmän absoluuttisesti rasvaa palaa. "Rasvanpolttosykettä" ei ole olemassa !!! Kevyellä teholla jaksat vain liikkua kauemmin, mutta rasvaa palaa vähemmän kuin suuremmalla teholla. Tunti kävelyä kulutus keskivertoihmisellä n 300 kcal. Tunti kovaa juoksua-kulutus lähempänä 1000 kcal. valitse siitä !!

kalorit kirjoitti:

Rasvaa palaa aina ja heti kun liikut. Mitä kovemmalla teholla liikut-sitä enemmän absoluuttisesti rasvaa palaa. "Rasvanpolttosykettä" ei ole olemassa !!! Kevyellä teholla jaksat vain liikkua kauemmin, mutta rasvaa palaa vähemmän kuin suuremmalla teholla. Tunti kävelyä kulutus keskivertoihmisellä n 300 kcal. Tunti kovaa juoksua-kulutus lähempänä 1000 kcal. valitse siitä !!

koulukuntia on monia. KCAL ei TARKOITA rasvaa, vaan energiaa. 1000kcal:n juoksussa ei välttämättä kuluta rasvaa, energia kylläkin, niin paljon kuin matalasykkeisessä about 600kcal lenkissä.

luullakseni tiedän kirjoitti:

koulukuntia on monia. KCAL ei TARKOITA rasvaa, vaan energiaa. 1000kcal:n juoksussa ei välttämättä kuluta rasvaa, energia kylläkin, niin paljon kuin matalasykkeisessä about 600kcal lenkissä.

rasvaa palaa n. 300 - 350 kcal eli rasvaa noin 30 grammaa. 600 kcal rauhallisessa lenkissä palaa rasvaa n. 330 kcal eli samanverran.

Tyylin valinta riippuu siitä, että mitä tavoitellaan ja kuka tavoittelee.

Harvalla ihmisellä on paino ongelmia jos jaksaa juosta 1000 kcal verran.

Aikamonelle taas on tarpeen peruskunnon kasvatus ja se tapahtuu matalilla sykkeillä.

amatoori-- kirjoitti:

rasvaa palaa n. 300 - 350 kcal eli rasvaa noin 30 grammaa. 600 kcal rauhallisessa lenkissä palaa rasvaa n. 330 kcal eli samanverran.

Tyylin valinta riippuu siitä, että mitä tavoitellaan ja kuka tavoittelee.

Harvalla ihmisellä on paino ongelmia jos jaksaa juosta 1000 kcal verran.

Aikamonelle taas on tarpeen peruskunnon kasvatus ja se tapahtuu matalilla sykkeillä.

Jos juoksee kovilla sykkeillä niin kehokuluttaa ensin hiilihydraatti varastot ja sen jälkeen rupeaa polttamaan lihasta, sillä rasvanpoltosta ei saa tarpeeksi nopeasti energiaa suurikulutuksiseen harjoitteluun. Tästä syystä väitän että kyllä se rasvanpoltto syke on olemassa. Silloin keho pystyy käyttämään rasvoja energiana kun energian kulutus ei ole hetkellisesti niin suuri..

luullakseni tiedän kirjoitti:

koulukuntia on monia. KCAL ei TARKOITA rasvaa, vaan energiaa. 1000kcal:n juoksussa ei välttämättä kuluta rasvaa, energia kylläkin, niin paljon kuin matalasykkeisessä about 600kcal lenkissä.

vain esimerkkinä kulutuksesta. Vaikka kovemmalla teholla tehdyssä harjoituksessa palaa suhteellisesti vähemmän rasvaa kuin alhaisella teholla tehdyssä suorituksessa, kuitenkin absoluuttisesti enemmän, mikä tässä on tärkeintä.

kalorit kirjoitti:

vain esimerkkinä kulutuksesta. Vaikka kovemmalla teholla tehdyssä harjoituksessa palaa suhteellisesti vähemmän rasvaa kuin alhaisella teholla tehdyssä suorituksessa, kuitenkin absoluuttisesti enemmän, mikä tässä on tärkeintä.

Kevyessä perusliikunnassa ei ole periaatteessa mitään vikaa, mutta raaka totuus on, että kevyesti liikkumalla saa kevyitä tuloksia.

Lenkkipolut ovat pullollaan ulkoilijoita, sauvoilla ja ilman; Uimahalleissa ei ole turhaa tilaa ja vesijuoksuvyötkin ovat enimmäkseen varattuja. En kritisoi näitä liikuntamuotoja vaan sitä, että ne ovat liian yksipuolisia ja tehottomia tavalla, jolla niitä yleisesti harjoitetaan. Myös ns. rasvanpolttosyke on suurinta huuhaata mitä on keksitty, koska se antaa ihmisille väärän kuvan siitä, millaiset harjoitukset ovat kaikkien hyödyllisimpiä.

Rasvaa palaa prosentuaalisesti enemmän matalatehoisessa harjoittelussa, se on totta, mutta kokonaismäärällisesti harjoittelun jälkipoltto mukaanlaskettuna kovatehoinen harjoittelu kuluttaa enemmän energiaa ja rasvaa. Lisäksi se aiheuttaa hormonaalisen ja hermostollisen ärsykkeen, joka on lihaskasvun, voiman kehittymisen ja rasvan polton kannalta ylivoimainen verrattuna matalatehoiseen harjoitteluun. Jos rasvan prosentuaalinen osuus energiankulutuksesta olisi tärkein kriteeri rasvanpoltossa , nukkuminen ja videoiden katselu olisivat ykkösaktiviteetteja.

Rasvan palamiseen vaikuttaa myös ravitsemus, se kuinka paljon ja mitä on syöty. Valitettavan usein energiavaramme ovat niin täynnä jatkuvasta musuttamisesta, että rasvavarastomme eivät vähene lainkaan, olipa harjoittelu millaista tahansa. Yksinkertainen perussääntö on : Jos olet ylipainoinen, syö enemmän proteiinia, vähemmän rasvaa ja hiilihydraatteja ja pudota kalorimäärää. Syö aterialla ensin proteiinit ja vihannekset, sitten vasta riisi tai perunat, jos tilaa vielä on. Syö määrällisesti paljon ravintorikasta ruokaa, mutta kaloreiden suhteen sunteellisen niukasti. Vaihtele päivittäistä kalorimäärää, ja pidä kerran viikossa vapaapäivä, jolloin voit vapaasti herkutella. Lisää vielä mukaan oikeanlainen, riittävän tehokas liikunta. Näitä sääntöjä noudattamalla opetat kehosi polttamaan rasvaa tehokkaammin

Ei riitä, että on käynyt 3 - 4 kertaa viikossa uimahallissa polkemassa vettä ja juttelemassa kavareiden kanssa, tai kävelylenkillä vaikka joka ilta koiran kanssa. Määrä ja aika eivät oikeastaan ratkaise mitään, jos tehot ovat liian matalat. Monet saavat kuitenkin hyvän mielen siitä, että kertovat harrastavansa liikuntaa useamman kerran viikossa, vaikka eivät oikeastaan tee juuri mitään sellaista, josta olisi varsinaista hyötyä.

Matalatehoinen liikunta on perusliikuntaa, jota voi harrastaa vaikka useita tunteja päivässä, päivittäin. Sitä ei kuitenkaan pitäisi luokitella hyötyliikunnaksi vaan normaaliksi fyysiseksi aktiviteetiksi, koska kukaan ei koskaan tule saavuttamaan hyvää fysikkaa, vaikka hoitaisi puutarhaansa 5 tuntia päivässä, kesät talvet, ellei sitten kaiva lapiolla ojaa, mikä sekin on hyvin yksipuolista. Meidät on saatu valitettavasti uskomaan siihen, että normaalit aktiviteetit ovat muka hyötyliikuntaa, vaikka ne eivät ole mitään muuta kun normaaleja aktiviteetteja, joihin ei sisälly suuria kuntolupauksia.

Tietokonesukupolvelle tosin normaali aktiviteetti on suhteellinen käsite, joka ei välttämättä ulotu vaatteiden pukemista ja riisumista pidemmälle. Varsinainen hyötyliikunta on mielestäni sellaista, josta saadaan suurin mahdollinen hyöty lyhyimmässä mahdollisessa ajassa. Siitä pitää olla suurin mahdollinen hyöty kehollemme.

Usein luullaan, että pelkkä painon pudottaminen dieetin avulla on riittävä panostus terveyteen, mutta dieetti ilman liikuntaa on vain vain puolivoitoa eikä liikunta ilman hyvää dieettiä ole sen kummoisempaa.

Surfrats kirjoitti:

Kevyessä perusliikunnassa ei ole periaatteessa mitään vikaa, mutta raaka totuus on, että kevyesti liikkumalla saa kevyitä tuloksia.

Lenkkipolut ovat pullollaan ulkoilijoita, sauvoilla ja ilman; Uimahalleissa ei ole turhaa tilaa ja vesijuoksuvyötkin ovat enimmäkseen varattuja. En kritisoi näitä liikuntamuotoja vaan sitä, että ne ovat liian yksipuolisia ja tehottomia tavalla, jolla niitä yleisesti harjoitetaan. Myös ns. rasvanpolttosyke on suurinta huuhaata mitä on keksitty, koska se antaa ihmisille väärän kuvan siitä, millaiset harjoitukset ovat kaikkien hyödyllisimpiä.

Rasvaa palaa prosentuaalisesti enemmän matalatehoisessa harjoittelussa, se on totta, mutta kokonaismäärällisesti harjoittelun jälkipoltto mukaanlaskettuna kovatehoinen harjoittelu kuluttaa enemmän energiaa ja rasvaa. Lisäksi se aiheuttaa hormonaalisen ja hermostollisen ärsykkeen, joka on lihaskasvun, voiman kehittymisen ja rasvan polton kannalta ylivoimainen verrattuna matalatehoiseen harjoitteluun. Jos rasvan prosentuaalinen osuus energiankulutuksesta olisi tärkein kriteeri rasvanpoltossa , nukkuminen ja videoiden katselu olisivat ykkösaktiviteetteja.

Rasvan palamiseen vaikuttaa myös ravitsemus, se kuinka paljon ja mitä on syöty. Valitettavan usein energiavaramme ovat niin täynnä jatkuvasta musuttamisesta, että rasvavarastomme eivät vähene lainkaan, olipa harjoittelu millaista tahansa. Yksinkertainen perussääntö on : Jos olet ylipainoinen, syö enemmän proteiinia, vähemmän rasvaa ja hiilihydraatteja ja pudota kalorimäärää. Syö aterialla ensin proteiinit ja vihannekset, sitten vasta riisi tai perunat, jos tilaa vielä on. Syö määrällisesti paljon ravintorikasta ruokaa, mutta kaloreiden suhteen sunteellisen niukasti. Vaihtele päivittäistä kalorimäärää, ja pidä kerran viikossa vapaapäivä, jolloin voit vapaasti herkutella. Lisää vielä mukaan oikeanlainen, riittävän tehokas liikunta. Näitä sääntöjä noudattamalla opetat kehosi polttamaan rasvaa tehokkaammin

Ei riitä, että on käynyt 3 - 4 kertaa viikossa uimahallissa polkemassa vettä ja juttelemassa kavareiden kanssa, tai kävelylenkillä vaikka joka ilta koiran kanssa. Määrä ja aika eivät oikeastaan ratkaise mitään, jos tehot ovat liian matalat. Monet saavat kuitenkin hyvän mielen siitä, että kertovat harrastavansa liikuntaa useamman kerran viikossa, vaikka eivät oikeastaan tee juuri mitään sellaista, josta olisi varsinaista hyötyä.

Matalatehoinen liikunta on perusliikuntaa, jota voi harrastaa vaikka useita tunteja päivässä, päivittäin. Sitä ei kuitenkaan pitäisi luokitella hyötyliikunnaksi vaan normaaliksi fyysiseksi aktiviteetiksi, koska kukaan ei koskaan tule saavuttamaan hyvää fysikkaa, vaikka hoitaisi puutarhaansa 5 tuntia päivässä, kesät talvet, ellei sitten kaiva lapiolla ojaa, mikä sekin on hyvin yksipuolista. Meidät on saatu valitettavasti uskomaan siihen, että normaalit aktiviteetit ovat muka hyötyliikuntaa, vaikka ne eivät ole mitään muuta kun normaaleja aktiviteetteja, joihin ei sisälly suuria kuntolupauksia.

Tietokonesukupolvelle tosin normaali aktiviteetti on suhteellinen käsite, joka ei välttämättä ulotu vaatteiden pukemista ja riisumista pidemmälle. Varsinainen hyötyliikunta on mielestäni sellaista, josta saadaan suurin mahdollinen hyöty lyhyimmässä mahdollisessa ajassa. Siitä pitää olla suurin mahdollinen hyöty kehollemme.

Usein luullaan, että pelkkä painon pudottaminen dieetin avulla on riittävä panostus terveyteen, mutta dieetti ilman liikuntaa on vain vain puolivoitoa eikä liikunta ilman hyvää dieettiä ole sen kummoisempaa.

oikein ! Vihdoinkin joku puhuu asiaa !!! Loppujen lopuksi kyse ei ole liikunnan tehosta hiljaa / tai kovaa, "rasvaa tai hiilihydraatteja", pääasia on, että kuluttaa enemmän kuin syö, siitä ns. "rasvanpolltto" alkaa.