Sukulaiset päättivät aloittaa yhden projektin minulta kysymättä, minun pihallani. Kuulin siitä yhdeltä yhteiseltä ystävältämme ja sanoin että ellei multa kysytä lupaa tähän etukäteen, projektia ei aloiteta minun pihalla. No sitten oltiin kysytty mun talossa vierailevalta sukulaiselta joka oli sanonut että joo, käy se. No minä en ole antanut tälle lupaa luvata omasta puolestani mitään, joten lupaus oli katteeton. Laitoin viestin että jos projekti tulee pihalleni minulta kysymättä ja toisen katteettomalla lupauksella, tulee siitä seuraamuksia. Joten tästähän mulle suututtiin.
Itse en tee toisten välineillä ja mailla mitään projekteja ilman kysymättä etukäteen. Se ei ole minun toimintatapani, ja on mielestäni kohteliasta kysyä maanomistajalta ja työvälineiden omistajalta etukäteen lupa. Minä teen näin aina, joten katson oikeutetuksi vaatia samanlaista kohtelua heiltä itseäni kohtaan. Olen vuosia vasten tahtoisesti joutunut hyysäämään näitä sukulaisia, mutta nyt kun talo on minun, ei nämä sukulaiset (jotka ovat aina asuneet muualla) pysty sisäistämään uusia sääntöjä. Jos minä teen kysymättä etukäteen vastaavia projekteja, saan vihat niskaani. Sama juttu oli nyt tästä tempauksestani. Olen omasta mielestäni kuin vieras omassa talossani, muut saavat tehdä mitä tahtoo ja itse saan olla kusi sukassa. No tämän kerran jäi projekti toteutumatta pihallani ja työvälineilläni, joten sain kerrankin näpäytettyä näitä sukulaisia. Itse olen 20 ikävuoden paikkeilla ja muut sukulaiset yli 55-70 ikävuosien välissä. Heillä on aina ollut tapana toimia ehkä kysymättä ja ovat tehneet ikänsä porukassa töitä, mutta minä olen uutta nuorempaa kaartia ja tottunut rahan kulttuuriin. Yhteinen ystävämme on yks alkoholisti, tuon porukan nuorin, ja hän on yksi pahimmista tuossa porukassa. Vanhin porukassa on ollut ikänsä ajattelematon, mutta kun ei usko niin ei usko. Tämä vieraana ollut sukulaismies taas ei olisi halunnut että talo siirtyy minun haltuun ja meillä on jatkuvasti ollut riitoja. Oma tulevaisuuteni on kärsinyt tämän hankalan perhe-asetelman vuoksi ja minut tulisi kuulemman lääkärien mukaan pistää sairaseläkkeelle, vaikken tahdo sitä. Yksinkertaisesti jos lähden opiskelemaan, sukulaiset repisivät ja veisivät omaisuuteni mennessään, kaiken minkä irti saavat laillisesti. Onko mitään keinoa saada laillisesti ajettua sukulaiset pois pihaltani pysyvästi?
Itse en tee toisten välineillä ja mailla mitään projekteja ilman kysymättä etukäteen. Se ei ole minun toimintatapani, ja on mielestäni kohteliasta kysyä maanomistajalta ja työvälineiden omistajalta etukäteen lupa. Minä teen näin aina, joten katson oikeutetuksi vaatia samanlaista kohtelua heiltä itseäni kohtaan. Olen vuosia vasten tahtoisesti joutunut hyysäämään näitä sukulaisia, mutta nyt kun talo on minun, ei nämä sukulaiset (jotka ovat aina asuneet muualla) pysty sisäistämään uusia sääntöjä. Jos minä teen kysymättä etukäteen vastaavia projekteja, saan vihat niskaani. Sama juttu oli nyt tästä tempauksestani. Olen omasta mielestäni kuin vieras omassa talossani, muut saavat tehdä mitä tahtoo ja itse saan olla kusi sukassa. No tämän kerran jäi projekti toteutumatta pihallani ja työvälineilläni, joten sain kerrankin näpäytettyä näitä sukulaisia. Itse olen 20 ikävuoden paikkeilla ja muut sukulaiset yli 55-70 ikävuosien välissä. Heillä on aina ollut tapana toimia ehkä kysymättä ja ovat tehneet ikänsä porukassa töitä, mutta minä olen uutta nuorempaa kaartia ja tottunut rahan kulttuuriin. Yhteinen ystävämme on yks alkoholisti, tuon porukan nuorin, ja hän on yksi pahimmista tuossa porukassa. Vanhin porukassa on ollut ikänsä ajattelematon, mutta kun ei usko niin ei usko. Tämä vieraana ollut sukulaismies taas ei olisi halunnut että talo siirtyy minun haltuun ja meillä on jatkuvasti ollut riitoja. Oma tulevaisuuteni on kärsinyt tämän hankalan perhe-asetelman vuoksi ja minut tulisi kuulemman lääkärien mukaan pistää sairaseläkkeelle, vaikken tahdo sitä. Yksinkertaisesti jos lähden opiskelemaan, sukulaiset repisivät ja veisivät omaisuuteni mennessään, kaiken minkä irti saavat laillisesti. Onko mitään keinoa saada laillisesti ajettua sukulaiset pois pihaltani pysyvästi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miksi sinä jumaloit tuota omistamaasi mammonaa niin että otat ihmisten syljeksimiset niskaasi vielä oman terveytesi hinnalla?
Eiko olisi järkeenkäypää sinun myydä täysin ventovieraalle koko paketti, riisua itseltäsi tuo taakka ja alkaa mennä elämässäsi eteenpäin? Sinulla on koko kaunis ja jännittävä elämä edessäsi. tilaisuus koulutukseen, oppimiseen, kehittääksesi itsesi voimakkaaksi ja positiiviseksi, yhteiskuntaa tukevaksi jäseneksi.
Jos jäät tuohon mutapesään, enennkuin huomaatkaan, sinusta on tullut katkeroitunut, ihmisiä vihaava henkinen raunio. Etko huomaa, TUO on se mitä sukulaisesi haluavat ja sinä olet jo hyvää vauhtia luisumassa siihen suuntaan. He eivät halua että sinä olisit iloinen, menestyvä ja voimakas, etkä sellaiseksi tulekkaan sukulaistesi lietsovan ilkeyden alla.
Tädilläni on ikuinen asumis oikeus asunnossani, saa asua ilmaiseksi ja minun on maksettava hänenkin asumis kulut. En voi remontoida vanhaa taloa sen vuoksi koska se ei käy tädille, eikä kannata myydä 50:een vuoteen remontoimatonta taloa, koska siitä ei saa tarpeeksi rahaa tulevaan elämään. Olen kyllä ajatellut tuotakin vaihtoehtoa, mutta sitten pitäisi purkaa yli 10 vuotta sitten tehty kauppa. purkaa 1 sopimuksen jälkeen rakennettua talo jolloin omasta omistajuudestani on menetetty 3/4 osaa, enkä sittenkään hyödy ratkaisuista. Tätini myi aikoinaan osuudensa asumisoikeuden hinnalla äidilleni, talo rakennettiin tontista lohotulle tontille ihan viereen, 3 osapuoli sai rahaa jotta äitini sai talon omistukseensa. No äitini menehtyi nuorena syöpään, sain alaikäisenä jotain eläkettä, mikä olisi kuulunut äidilleni, joten siitä jouduin loppu velat pois maksamaan. Lisäksi olen takaajana yhdelle muutaman miljoonan euron suuruiselle velalle, joten jos joudun maksamaan niitä velkoja, menetän joka tapauksessa taloni.
Mun hermot ovat menneet jo aikoja sitten ja olen katkeroitunut muihin ihmisiin, joten olen myös hyväksynyt sen että pysyn koko loppu elämäni yksin. Yksinkertaisesti haluan pitää sen hallussani mikä on minulle tärkeää ja minkä puolesta pitää puolia, joten vaikka ajatus pois myymisestä ja uudelleen aloittamisesta houkutteleekin, se ei ole mun kohdalla mahdollista. Lisäksi olen ollut koulukiusattu, joten olen koko elämäni ollut vihattu ja inhottu henkilö. Silti siitä huolimatta peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoni oli 8. Mutta olin jo sairastunut tästä koko kouluajan jatkuneesta kiusaamisesta ja hankalista perhesuhteista, eikä vahingossa väärin valittu koulu edesauttanut kouluttautumistani.
Totta on että sukulaiset haluavat riitaa ja minun ajautuvan pois talostani, mulle on ehdotettu että voisin myydä talon sukulaiselle, jonka monen miljoonan euron velkaa joudun takaamaan. Se ei ole missään määrin järkevää, lisäksi olen juuri tämän sukulaisen kanssa eniten riidoissa. Totta on myös se ettei sukulaiset halua että olen onnellinen. He ovat sanoneet että esim. minulla ei saa olla naisystäviä. Ehdottomasti ei, se ei ole hyväksyttävää. Kun koulua valittiin, ei hyväksytty lukio-ajatustani. Ehdottomasti ei, piti lukea merkonomiksi, mutta siinä koulussa viivyin päivän. Nyt viime syksynä menin lukioon, olin siellä kuukauden. Olin vain unohtanut peruskoulun oppeja paljon, kuten kielet, matematiikka, kemia, fysiikka ym. Yhteiskuntaoppi oli parhaiten hallussa. Nyt olen ajatellut Markkinointi-instituutin kiinteistönvälittäjä kurssia, älyä riittää ja kokemusta on maakaupoista ja remonteissa auttamisen ansiosta hieman talojen kunnon määrittämisestä. Jos läpäisen kurssin ja kokeen hyvin ja pääsen kiinteistönvälittäjäksi töihin, otan muutaman miljoonan euron velan ja alan siitten maanviljelijäksi ja monitoimi yrittäjäksi. Miksi? Ei ole mitään syytä miksen lähtisi sille linjalle. Ei mulla ole tulevaisuutta perheen ja ystäväpiirin kasaamisen osalta, luottamus toisiin ihmisiin on mennyt. Luottoa on vakuutuksia, rahaa ja politiikkaan kohtaan teräksenlujuuden verran, ja pyrinkin näiden osalla luoda uraani, jos suunnitelmat lähtevät ensin vaan liikkeelle. -Miksi jättäisin lähtemättä? Ei mulla löydy perheen osalta enää hyvää syytä olla lähtemättä ja jos epäonnistuu, ei ole mitään mitä häviäisin. Joka tapauksessa ei ole niin katteellista omaisuutta koossa, josta pankki koskaan tulisi mitään hyötymään, joten koko paskan kaatuessa kaikki jää pankin murheeksi.
Yhteiskunta maksaa oikeutetusti sen aiheuttamista ongelmistani.
Itseään kunnioittava ihminen ei luovuta helposti. Sitä paitsi maalla on tunnearvoa, ei se ole mikään vanha kumisaapas, jonka voi heittää roskikseen itkua tuhertamatta.
Maasta kannattaa aina pitää kiinni.
Kuinka mikään instituutio antaa sinulle velkaa kun nyt jo saatat olla miljoonien eurojen velassa ( jos takaamasi summa joutuu sinun maksettavaksi)?
Tietenkin on hyvä jatkaa koulutustasi mutta rakenna taloutesi varman päälle: tee ensin toitä, säästä ja sitten kun sinulla on pesämuna voit alkaa suunnitella bisneksen aloittamista. Sen menestyttyä sitä voi aina laajentaa ajan kanssa. Suunnitella velkaa velan päälle on hiukan kuin pilvilinnojen rakentelua. Puff- ja se hajoaa.
Kuinka maailmassa sukusi voi määrätä etsitko itsellesi vaimon vai et?! Ethän sinä häntä heille jakele!
Toivottavasti loydät kurssiltasi oikein jalat maassa toimivan finanssineron, kyllä te sitten yhdessä pärjäätte.
Voi kuvitella kuinka koulukiusaaminen on jättänyt arpia, oletko koskaan ajatellut käydä juttelemassa jollekin täysin ulkopuoliselle huolistasi? Joutuisit maksamaan siitä että ammatti-ihminen kuuntelee, se raha on hyvä investointi pidemmällä tähtäimellä. Jo se että saat purkautua, auttaa paljon. Ei ole hyvä yksin kantaa kaikkia huolia, siinä alkaa todellisuuskin vääristyä kun samaa asiaa jauhaa koko ajan ajatuksissaan.
Lykkyä tyko, äläkä kadota positiivisuutta!
konkurssi jos nuo velat mulle tulee maksettavaksi. Mutta yks merkittävä tekijä on se että minä en ole itse lähtenyt takaajaksi, vaan sen teki äitini aikoinaan. Mutta minä olen ainoa velaton takaaja. Joten voinhan koittaa jollain lailla ne takausvelat saada pois niskoiltani esim. oikeudenkäynnin kautta, jos tilanne niin pitkälle menee. Ennemmin annan purkaa kaikki vanhat kaupat kuin ottaisin toisen velkoja maksettavaksi, etenkin kun velat on tulleet 90-luvun laman myötä firman myynnistä, jonka jälkeen koko tappiollinen firma teki konkurssin ja uusi omistaja sai hieman hyötyä firmasta.
Tietysti täytyy töitä tehdä ainakin pari vuotta ennen kuin kannattaa alkaa velkaa ottamaan, mutta ilman velkaa ei rakenneta tulevaisuutta nyky Suomessa. Kilpailutus on siihen syynä. Pesämunaa mun ei tarvitse kauaa kerätä, ellei noi velat kaadu maksettavikseni, mutta nyt tuli sijoiteltua näihin varmoihin kotimaisiin osakkeisiin niin voin tienata siinä taas hieman lisää pesämunaa, ja helpottaa mahdollisia velkojen niskaan kaatumisia. Totta on tuo että velkaa velan päälle on huono asetelma, mutta jos lähden velkaa ottamaan, teen sen sellaisten alojen piirissä, joissa kaikki tulot säätelee markkinavoimat. Tällöin kun pankin kanssa neuvottelen aktiivisesti niin uskoisin pankin ymmärtävän tilanteiden kehittymisen ja joustamisen toimivan puolin ja toisin, ei muuten voisikaan alkaa luomaan uraa kiinteistö alalla.
No meidän suvussa on sellainen mulle-sulle asetelma aika pitkälti käytössä, esim. minua ei hyväksytä ja kaikki mitä ajattelen/sanon on väärin tai se ei ole hyväksyttävää, jos teen jotain väärin on se lähes tulkoon maailmanloppu, sitten on serkkuni, joka tekee terveysalalla töitä, kaikki mitä hän ajattelee/sanoo/tekee on täysin hyväksyttävää. Ei tule kysymystäkään siitä ja jos hän tekee jotain väärin, sitä ei huomioida. Jos meillä on keskenään kinaa ja serkku on oikeassa, siitä muistetaan vuosia eteenpäin. Jos minä olen oikeassa, se on jaa-a ja ihmettelyt kaupan päälle.
Olen kyllä käynyt ammatti auttajalla julkisella puolella, sieltä laitettiin testeihin joista tuli tulokseksi autistinen ja se pilaa nyt CV:tä, joskus se kumminkin tulisi esiin. Ja julkisella on vain pääasiana saada diagnoosi aikaiseksi eikä ongelmien ratkominen, kiitos pitkien jonojen ja liian pienien budjettien. Tiedän että tulos on täysin väärä, ongelmani ovat ohimeneviä koska perheeni on erittäin vanhoillinen. Poikkeus on sukulaismies jolla on vaimo ja 5 rakastajatarta, ja hän on lähemmäs 70 vuotias. Häntä kauhistellaan ja hänestä puhutaan avoimesti. Mutta yksityiselle ammatti-auttajalle voisi kyllä mennä, sieltä voisi tosissaan saada jotain apua.
Ja ainahan jos kaikki kaatuu niskaan velkojen ja muidenkin asioiden osalta, on vaihtoehtoja vankilasta itsemurhaan asti. Ei mua kukaan jää suremaan missään tapauksessa, en minä ketään varmaan ehdi löytämään kun kaikki aika menee tapellessa tuulimyllyjä vastaan. Ja sen jälkeen kaikki jääkin pankin murheeksi, tai näiden sukulaisten, jotka ovat aiheuttaneet kurjan elämäni. Joku kantaa aina vastuun.
ei todellakaan tule merkintöjä esim. mainitsemastasi neurologisesta häiriöstä, itse olen aikuinen ADHD-tyyppi ja ei se todellakaan CV:ni seiso..
Mene yksityiselle testeihin jos katsot ettei julkisen puolen testaus ollut ok. Itse kävin, hintaa kertyi n. 1500 euroa, sisältäen pari neurologin vast.ottopalkkiota ja neuropsykologin testit.
Mitä tulee sairaseläkkeestä; se on erittäin, erittäin epätodennäköistä tuon ikäisenä. Ensin 300 pv sairauslomaa, sitten kuntoutustuen haku ja sen mahd.myöntö jne.
Ei millään perhesuhteiden sotkuisuudella ja niiden aih. mielipahalla eläkkeelle pääse/joudu, ehei.
Kyllä siinä pitää olla jo rankat diagnoosit.
Aika utopista ajatella tuossa tilanteessa parin millin lainoja..
Mitä tulee parisuhteeseen, tajuat varmasti itsekin että olet täysi-ikäinen, asiasi ei silloin kuulu kellekään, ei mitkään, ei parisuhde tms.
Ei autismitesteissä käynti ole samaa kuin esim. psykoterapia johon sinuna hakeutuisin.
se suoraan näykkään CV:ssä, mutta on näistä ollut haittaa, koska olen ollut jo 4 vuotta kuntoutustuen piirissä, suoraan yläasteen jälkeen ja se on myönnetty korotettuna. Katkolla tämän vuoden loppupuolella, sitten pitää hakea jatkoa tai sairaseläkettä tai töihin, jollei ole opiskelupaikkaa saanut. Ja mulla on tosiaankin opiskelun osalta haasteita, koska en voi lähteä toiselle paikkakunnalle, koska ei ole varaa vuokrata paikkaa. Pitkiä matkoja ei voi päivittäin kulkea koska se on liian kallista, siksi etäopiskelu tai monimuoto opiskelu mitä on juuri näissä kouluissa jotka maksavat monta tuhatta euroa koulutus/kurssi, on ainoa sopiva vaihtoehto mulle. Minä en voi jättää talon laskuja maksamatta, koska tädillä on ikuinen asumisoikeus. Ja hänen ei tarvitse ottaa osaa mihinkään talon maksuihin, ainoastaan oma puhelin ja omat ruoat kuuluu hänen maksaa. Kaikki muut menot ovat minun kontollani. Talo on niin huonossa kunnossa että sillä ei käytännössä ole myyntiarvoa, joten ei siitä jäisi minulle mitään käteen jos sen saisi myytyä pois, mutta sekään ei ole mahdollista ennen kuin täti on talosta poissa, ja se käy vasta sitten kun täti joutuu vanhainkotiin.
Olen testattu julkisella puolella kahdesti. Ensimmäisellä kerralla tulos oli paljon pahempi mitä toisella kerralla, toisella kerralla tulos oli sen tasoinen että siinä ja siinä rajalle, että olenko sairas vai en. Joten siinä varmaan vedettiin hieman tuon aikaisemman tutkimus tuloksen suuntaan arviota. Omalla kohdalla esim. Työvoimatoimistossa sanottiin että minun kohdalla on tullut huomattavasti edistystä ja kehitys on edelleen myönteisellä suunnalla. Jos yksityisen sektorin hinnat ovat noin korkeat, on pakko jättää väliin. Pystyn juuri ja juuri maksamaan sen koulutus kurssin hinnan ja polttoainekulut oman auton kulujen päälle, joten aika tiukilla olen joutunut elämään vuosi kausia. En minä esim. ole ostanut uusia vaatteita viimeiseen 3 vuoteen vaan olen itse korjaillut jos jokin vaate hajoaa. Jos isompaa remontin tarvetta tulee talossa, on pakko korjata itse, mutta jos tulee jokin kallis remontti, kuten lämminvesi varaaja, lykkääntyy taas tuo kallis kurssi vuodella jos parilla. Eikä näistä voi takuuseen missään vaiheessa mennä, koska talon kaikki sähkölaitteet ja ym. mitä talossa onkaan on vähintään 30 vuotta vanhoja, niin aika tyhjältä pohjalta joutuu joka tapauksessa aloittamaan. Onhan nuo miljoonien lainat ehkä hieman utopisia, mutta jos saa työpaikan ja varmistaa asemansa siinä, ei kannata jäädä odottelemaan liian pitkäksi aikaan. Elämä ajaa ohitse. Etenkin jos pyrkii rakentamaan uran täysin markkinoiden säätelemien tulojen varassa. Mutta tällöin pankkikin joutuu tiukan paikan tullen joustamaan, jos haluaa omassa elämässä tehdä sitä mitä tosiaan haluaa tehdä, tulee päämäärän saavuttamiseksi tehdä ratkaisuja, eikä muuta ratkaisua ole kuin muutama miljoona euroa lainaa. Se on niin yksinkertaista. Koska jos lainaa ei ota, verottaja vie entistä enemmän rahaa kassaansa. Parempi on syytää rahaa pankkiin kuin valtiolle ja hyötyä itsekin siitä hieman samalla. En hyödy siitä mitään että säästän ensi vuosi kausia ja sitten ostan jonkin pienen rupusen peltoalan ja koneet ja rupeaa harrastelijaksi. Ei onnistu, siihen en suostu. Siinä on mennyt vuosi kausia hukkaan pilaten oman henkisen terveyden lopullisesti. Minulla on yhtäläinen oikeus olla itsekäs pyrkimyksieni suhteen mitä sukulaiseni ovat olleet koko elämäni ajan itsekkäitä, minun kustannuksellani.
Kyllähän minä tuon tajuan että omat asiani eivät kuulu muille, mutta jollen kerro joku keksii taas jotain V-mäisyyttä josta koituu minulle rahanmenoa ja joudun taas syntipukiksi. Eikä kukaan halua tällaiseen vanhaan taloon jossa pitäisi kaikki laittaa alusta asti uusiksi, lisäksi kun joutuisi kuuntelemaan ikivanhan naisihmisen jatkuvaa selostusta tv:n saippuasarjoista, ei hermot kyllä kestäisi teilläkään. Myös oma tietotasoni tämänhetken muoti-ilmentymistä kuten tv-sarjat, laulajat ym. on hakoteillä, en itse oikein paljon katso tv:stä mitään muuta kuin ajankohtaisia sarjoja ja komedioita. Lisäksi joudun pukeutumaan vanhoihin ja aika lailla loppuun kulutettuihin vaatteisiin, kun ei ole varaa ostaa parempia, joten kuka minusta edes kiinnostuisi?
Mutta kyllä sen ymmärtää kun saa vain vajaan 600 euron kuntoutus tuen ja sitten postilaatikkoon kolahtaa 1000 euron sähkölasku, ettei siinä paljon rahaa jää käteen. Sitten vakuutukset, puhelin ja internetti ym. kulut. Lasken yleensä tulot ja menot koko vuoden ajalta ja viime vuodelta jäi säästöön reilu 600 euroa, ihan sitä kurssia varten mihin ajattelin osallistua. Kiitos sen että olin maksanut sähkön arviolaskuissa liian paljon ja se kattoi kaksi seuraavaa laskua lähes kokonaan, siinä oli 4 kuukauden ns. ilmaiset tai sanotaanko etukäteen maksetut sähköt.
diagnoosilla olet ollut kuntoutustuella 4 vuotta?
Miten on mahdollista että sinusta tuli äitisi jälkeen lainan takaaja jos et itse suostunut? Onko sinut saatu pistämään nimi paperiin jonka sisältöä et ymmärtänyt, ehkä se olisi purkuperuste. Vai onko sinulle vain sanottu että sinä takaat koska äitisi takasi eläessään vai onko tässä sotkussa jotain mitä et kertonut?
Selvitä faktat ja käy juttelemassa lakimiehen kanssa, tunnin tapaaminen voi maksaa itsensä takaisin nopeasti. Ei missään tapauksessa oman pankinjohtajan luona koska häntä kiinnostaa laina eikä omalla paikkakunnalla jos kyseessä pieni paikka, vaan etsi oikeasti puolueeton henkilö.
Tädin heittäminen pois voi olla vaikeaa mutta jotenkin sinun pitäisi pystyä määrittelemään rajat, asumisoikeus ei takaa päätösoikeutta kaikessa.
paljonkin ei-kerrottua koko jutussa..
Erikoislääkäri on tutkinut minut ja laittoi paperit kuntoutusta varten vetämään. Se että olisin jotain jättänyt kertomatta ei pidä paikkaansa, ennemmin on kyse sitten siitä että multa on pimitetty tietoja. -Ovathan muut sukulaiset asuneet nykyisin omistamassani talossa jo 1960 -luvulta lähtien.
Edelliselle kirjoittajalle voin sanoa että olen takaajana siksi, koska äitini osti osuuden veljeltään ja oli yhtenä takaajana mukana. Todennäköisesti syy miksi olen takaaja johtuu siitä, ettei silloin kun äiti osti asunnon sisaruksiltaan, hän antanut laittaa sopimukseen sellaista pykälää että mikäli sairastuu/kuolee, loppu velasta anteeksi annetaan. Hän ei ollut sopimuksen tekohetkellä sairas eikä hänen sairastumista voinut ennakoida millään tavalla. Sitten kun hän oli sairastunut, tutkittiin muttei mitään vikaa löytynyt kuin vasta liian myöhään. Pankki taisi antaa yhden velan, suuremman velan anteeksi, koska heti kun olisin ollut täysi-ikäinen, minun olisi pitänyt hakea työtä kuin työtä. Pankki kuitenkin katsoi että sillä on heikko todennäköisyys hyötyä molemmista veloista, eikä minua tai tätiäni olisi voinut häätää, (koska olin ala-ikäinen), joten oli helpompi maksaa se toinen velkasumma ja antaa anteeksi se toinen. Jotain sopimuksia on siis käsitelty tuolloin paljon, mutten ole saanut olla niitä seuraamassa. Minulla ei ole sen puoleen täysin varmaa tietoa menneistä asioista, joka on yksi sukulaisten käyttämä kiristyskeino. Syynä voi olla se että pelättiin että isäni olisi hakenut huoltajuuttani, joten suku halusi turvata perheen muutkin rahat. Kuitenkin se on antanut mahdollisuuksia koska en voi koskaan saada 100% varmaa kuvaa tehdyistä kauppakirjoista ja papereista, koska pankki jota olemme käyttäneet, on muotoillut tekstitkin hieman epämääräisesti. Kaikki noin niinkuin suunnilleen -mallisesti, joten kaikki on mahdollista. Siksi olen suoraan takaajana, koska takaus periytyy samalla tavalla miten velkakin. Velkapaperit oli tehty joko 97 tai 98, joten ne ovat ihan vanhoista asioista. Sama velka jonka takaajana joudun olemaan, johtuu firmasta, jonka muut sukulaiset pakotti myymään, eikä hyväksytty että firma tekee konkurssin, johtuvia verovelkoja miljoona tolkulla. Firman kulta-ajat oli 70-80 luvuilla, mutta alamäki alkoi firman omistajien naissotkujen vuoksi. Koska koko perhe oli takaajana, piti velkajärjestelyjä tehdessä tehdä ratkaisuja. Eräät eivät suostuneet lähtemään mukaan takaajiksi, koska perheessämme suosittiin näitä "eräitä". Minä siis joudun ehkä kantamaan vastuuta vuosikymmeniä sitten tehdyistä mokista, joten se vituttaa ja sen perusteella minäkin voin tehdä mitä minun lystää tehdä, on sitten pankin tuki takana tai ei, koska muutkin on niin tehneet. Minä en ala kantamaan ainoastaan toisten maksamattomien velkojen vuoksi vastuuta, ehei. Siinä täytyy omiakin velkoja olla mukana.
Jos saan sen ammatin minkä haluankin, voin huoletta lähteä maanviljelys alalle, ostaa 100-150 hehtaaria peltoa, koneet, rakennuttaa hallit ja kuivurit ja tarvittavat piha & tiet ym. Se maksaa nykypäivänä paljon, mutta jos joudun velkavastuuseen ikivanhoista veloista, on aivan sama paljonko mulla on velkaa entuudestaan, koska niiden miljoonavelkojen jälkeen minä olen 100-varmasti konkurssissa. Myös jos olen itse velkainen, on suurempi vastuu muilla takaajilla, mutta kaikki ovat velkaisia. Todennäköisesti siinä tapauksessa jos velkoja joudutaan makselemaan, me kaikki mennään oikeuteen. Näin se menee.
Minä aion rakentaa omaa elämääni omalla linjalla, jos se kaatuu vuosikymmenien takaisten toisten mokaamisten vuoksi niin sitten alkaa tapahtumaan härskejä juttuja! Silloin ei omilla asioilla ole enää mitään väliä.
Velkahan ei periydy kuolinpesän osakkaille. Tosin tietysti kuolinpesä vastaa veloista mutta jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta ei loppu päädy osakkaiden maksettavaksi, perintökaaresta: "Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta".
Tosin tässä lienee jotain kiemuroita esim. jos perillinen käyttää kuolinpesän varoja ennen kuin tilit on tasattu. Puhu tosiaan ulkopuoliselle lakimiehelle, nettiarvaukset ovat arvauksia, etenkin kun tarinasi on aika epäselvä.
Hyvä, että osaat pitää puolesi ja on vaikea uskoa, että olet vasta 20 v - vaikutat kypsemmältä.
Saavutetuista eduista on todella vaikea luopua ja ihmiset alkavat pitää asioita itsestäänselvyyksinä. Nyt on oikea aika laittaa suku järjestykseen. Ei enää joustamisia, ei kuuntelemisia, ei mitään. Ulos vain koko konkkaronkka sinun mailtasi. Ota yhteys lakimieheen / oikeusavustajaan.
Tuollaiset sukulaiset eivät ole minkään arvoisia eikä heidän kanssaan tarvitse olla missään tekemisissä.
Olen aina ollut vastuullisempi, jos jotain alkaa tekemään se on tehtävä loppuun asti ja kunnolla. Olin koko kouluajankin se joka katsoi sivusta ja ajatteli ettei tuossa ole nyt järjen hiventäkään (esim. muut pojat seisoivat lautaseinää vasten ja yksi potki jalkapalloa heitä päin, se johon osui joutui pois, jos ei osunut, joutui seinälle.), myös perheenjäsenten keski-ikä oli lähemmäs 55, mikä on ollut vaikuttava tekijä. Lisäksi äitini ei saanut muita lapsia, isän puolella mulla on (tod.näköisesti) sisaruksia ja veljiä, mutten ole koskaan hehin tutustunut, en ole isääkään nähnyt viimeiseen 13 vuoteen. Kyllä silloin tällöin kuulee hänestäkin jotain juttua, viimeksi netin kautta, ihme ja kumma, just Suomi24:n keskustelupalstalla. Mutta ilman niin että olisi koko nimeä mainittu, mainittiin vain viittaavasti. Luonnollisesti. Mut kuvaus osui 100%:sti nappiin. Osa perheeseeni kuuluvista henkilöistä on riidoissa omien sisarustensa kanssa, joten itse vältän tämän sisarusten kesken. Tosin nämä äitini sisaruksissa on paljon riidanhaluista porukkaa. Vanhin sisaruksista on riidoissa omien lapsiensa kanssa. Tosiasia on vaan se että kaksi vahvaa, henkilöä tai oikeammin persoonaa (henkilöä ja henkilön mielenliikkeiden osalta vahvaa tahoa) ei sovi saman katon alle. Väistämättä on jotain hiertäviä asioita, jolloin tulee paljon riitoja sekä pahaa verta. -Näin katson omien kokemusten pohjalta. Näin ollen olen tottunut näkemään paljon riitelyä ja näin ollen kasvanut ehkä vahvatahtoiseksi ja itsevarmaksi ja päättäväiseksi ihmiseksi, mutta se on maksanut minulle paljon: Tunnepuoli on köyhä, jos tunteita on niin niitä ei näytetä. On oltava vahva. Perheessä ei keskustella sisäisistä suhteista eikä hyväksytä (perustellut syyt kyllä löytyvät aiemmista kirjoituksista) seurustelu-suhteita/avioliittoja varsinkin silloin jos on hieman rahaa ja omaisuutta, toisiin ei luoteta ja mitään ei kerrota etukäteen, nämä rasittavat minua paljon. Ja ehkä pahin on se että olen syrjäytynyt täysin muista ikäisistäni, minulla ei ole ystäväpiirissä kuin yks naapuri ja tämä juoppo, joka oli kovin traktoria tuomassa tänne. Olen hyväksynyt sen että joudun elämään elämäni yksin, osittain perheen pakottamana, osittain omien ennakkoluulojen (jotka pahenevat vuosi vuodelta) ja oman tulevaisuudennäkymien vuoksi. Yksinäisyyteen tottuu, olen jo 6-7 vuotta ollut ilman kavereita ja oikeastaan 8 vuoteen ei kukaan ole oman ikäisistäni käynyt luonani edes kylässä, eikä minua ole kutsuttu vastaavasti heidän luokse kylään. Minä olen hyväksynyt tämän ja täyttänyt vastaavan tyhjän luppo-ajan lukemalla sanomalehdistä taloutta, politiikkaa, ajankohtaisia asioita, näitä keskustelupalstoja, historiaa, tiedettä, olen ollut useissa rakennusprojekteissa auttamassa, olen ollut useissa maanlohkoamis tilaisuuksissa auttamassa, olen ollut metsähommissa istutuksesta puunkaatoon ja siitä klapihommiin, olen puutarhoja ja pihoja laitellut, olen eläinten hoidossa autellut, olen itse kutsunut itseni mukaan kunnanveden rakennusprojektiin joten olen sitäkin puolta nähnyt, olen ollut myös lapiointiapuna kaivinkonetyömailla, olen tehnyt tieprojektia ja olen autellut maanviljelijöitä jos on ollut tarvetta, usein ennenkin. Ja kaiken olen tehnyt ihan omasta vapaasta halustani, en rahan vuoksi. Apuni voi olla ollut ns. sellaista että joku muukin olisi voinut tehdä sen ilmaiseksi, joten en missään tapauksessa olisi voinut rahaa pyytää. Sen sijaan olen kyllä saanut pieniä vastapalveluksia. Lisäksi harrastan ristisanoja, anagrammeja, klassista musiikkia, päättelyä ja rauhallisia kävelylenkkejä. Onhan tuota aikaa ollut ihan reilusti näihin kaikkiin.
Olenpa nyt hieman riidoissa tämän traktori-jutun myötä, mutten välitä, koska se ei olisi lämmittänyt muutenkaan suhteita näihin ihmisiin, joten se oli oiva keino näyttää kuka päättää MINUN omaisuuteen liittyvistä asioista, etenkin kun olisivat joutuneet lainaamaan myös työkalujani. No se ettei lainaisi työkaluja on hieman itsekästä, mutta perus periaate on se että aina kysytään etukäteen lupa. Jos minä teen näin aina, eikö olekin reilua että muutkin tekevät vastaavalla tavalla minua kohtaan?
En nyt tiedä miten tulkitsisisin tuota puolien pitämistä, olen sen verran itsepäinen että jos multa ei etukäteen kysytä, pistän kovat kovaa vastaan. Se oli täysin periaatekysymys. Nyt nämä herrat jotka aikoivat tuoda traktorin laitettavaksi pihalleni laittelevat sitä kaupungin vuokra-asunnon pihalla. Mitähän kaupungin palkkaama talkkari olla tästä mieltä... Eivät meinaan kysyneet etukäteen kaupungiltakaan mitään lupaa että saavatko tehdä tällaisen projektin. Ja yksi syy myös miksi tuo projekti meni yli hilseen niin rajusti mulla on se että traktori on 70-luvulta ja se kunnostetaan sitä varten että se viedään Viroon, jossa todennäköisimmin traktori on koneineen äkkiä varastettu ja myyty eteenpäin. Lisäksi kun yhdistelmä aiotaan hinata henkilöautolla peräkärryn päällä.