Etsin perhettä Englannista, sijainnin suhteen en ole kovin kranttu, mutta ehkä Lontoo/lähiseudut olisivat mukavimpia. Päivystän joka päivä au pair worldissä ja gumtreessä ja otan perheisiin yhteyttä ja lähetän hakemuksia. Mutta tuntuu, että joka paikasta tulee lämmintä kättä!
En ymmärrä mikä minussa on vikana! En tupakoi, en ole nuorimmasta päästä (kohta 20), ja minulla on lastenhoitokokemustakin sillä olen 3 lapsen täti ja olen ollut päiväkodissa töissä monesti. Mahtaako johtua siitä, että olen ns. perussuomalaisen vaatimaton, enkä osaa kehua ( tai valehdella olemattomia) itseäni maasta taivaisiin! Englannissakin väittäisin olevani keskimääräistä parempi. Plus, että olen yksinhuoltaäidin tytär, joka on tottunut pitämään huolta taloudesta, kokkailemaan, laskemaan senttejä. Tosin olen ujo ja hieman huonoitsetuntoinen, joka saa miettimään onko minusta ylipäätään koko hommaan. Jatkuvat pakit vielä ruokkii lisää tätä tunnetta. Suosittelijoitakin voisin saada päiväkodeista, tosin toisesta työharjoittelusta on muutama vuosi aikaa eikä olla pidetty yhteyttä lastentarhanopettajien kanssa.
Toki mullakin on joitain ehtoja, esim. en halua perheeseen jossa puhutaan suomea, tai jossa on hirveän pieniä lapsia, koska olen epävarma vauvojen kanssa sekä en halua mitään "7 am to 7 pm 50 punnalla ja muuta ulos vkolopuiksi"- perheitä. Noita edellisiäkin on tullut vastaan.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole hakea perhettä, vaan lähinnä kysellä, että onko kellekään muulla ollut samanlaista takeltelua tää perheenhakuprosessi tai on parhaillaan hakemassa perhettä eikä mitään järkevää löydy. Eikö nää mun "qualiteetit" oikeestikaan riitä aupairiuteen, vai pitäskö suosiolla mennä kesäksi Alepan kassalle ja syksyllä kouluun takaisin? Kismittää!
En ymmärrä mikä minussa on vikana! En tupakoi, en ole nuorimmasta päästä (kohta 20), ja minulla on lastenhoitokokemustakin sillä olen 3 lapsen täti ja olen ollut päiväkodissa töissä monesti. Mahtaako johtua siitä, että olen ns. perussuomalaisen vaatimaton, enkä osaa kehua ( tai valehdella olemattomia) itseäni maasta taivaisiin! Englannissakin väittäisin olevani keskimääräistä parempi. Plus, että olen yksinhuoltaäidin tytär, joka on tottunut pitämään huolta taloudesta, kokkailemaan, laskemaan senttejä. Tosin olen ujo ja hieman huonoitsetuntoinen, joka saa miettimään onko minusta ylipäätään koko hommaan. Jatkuvat pakit vielä ruokkii lisää tätä tunnetta. Suosittelijoitakin voisin saada päiväkodeista, tosin toisesta työharjoittelusta on muutama vuosi aikaa eikä olla pidetty yhteyttä lastentarhanopettajien kanssa.
Toki mullakin on joitain ehtoja, esim. en halua perheeseen jossa puhutaan suomea, tai jossa on hirveän pieniä lapsia, koska olen epävarma vauvojen kanssa sekä en halua mitään "7 am to 7 pm 50 punnalla ja muuta ulos vkolopuiksi"- perheitä. Noita edellisiäkin on tullut vastaan.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole hakea perhettä, vaan lähinnä kysellä, että onko kellekään muulla ollut samanlaista takeltelua tää perheenhakuprosessi tai on parhaillaan hakemassa perhettä eikä mitään järkevää löydy. Eikö nää mun "qualiteetit" oikeestikaan riitä aupairiuteen, vai pitäskö suosiolla mennä kesäksi Alepan kassalle ja syksyllä kouluun takaisin? Kismittää!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mulla ihan sama! Oon varmaan puoli vuotta jo katsellut aupair worldistä perheitä mutta ei ole vieläkään napannut! Mielestäni mulla on hyvä se profiilli siellä ja ite ainaki palkkaisin itteni millon vaan! ;D Joten ei huolta, et ole ainoa, jota ei ole vielä onnistanut! :)
jonkun sen puoli vuotta... Lähtöpäivää joutunu siirtämään koko ajan kun ei tärppää. Mullakin on omasta mielestäni ihan hyvä profiili, kerron lastenhoitokokemuksestani jne. mutten mitenkään ylistä itseeni et "kannattaa valita mut, olen paras" Jatkuvasti ilmaisen mielenkiintoani kiinnostavimmille perheille, mutta niiltä just yleensä saan sen "No"- vastauksen heti alkuun. Oon rekisteröitynyt myös jonnekin greataupairs uk:hon tms, mut sen koen täysin hyödyttömäksi. En ole saanut sitä kautta yhtäkään yhteydenottoa, ja kun itse otan yhteyttä, yksikään perhe ei ole vastannut takaisin!
Tosi turhauttavaa lukea muiden auppareiden blogeja just kun ne esim. kirjoittaa et "viiden minuutin päähänpistosta päätin lähteä englantiin auppariksi" ja itse on etsinyt perhettä viime vuoden syystalvesta asti! Tänäänkin sen jälkeen kun kirjoitin tuon aloitusviestin, minuun otti yhteyttä yksi tosi kiva nainen, yksinhuoltajaäiti, mutta siinä perheessä olisi töitä tarjolla vaan muutama ilta viikossa, ja palkka sen mukainen (20 puntaa per vk) plus majoitus olisi olohuoneen sohva, niin eipä tärpännyt tälläkään kertaa.
Uskaltaako joku laittaa tahan ilmoituksensa niin voisin yrittaa kertoa mista mattaa?
Asiat jotka pistavat hakemuksen roskiin:
- "Asun poikaystavan kanssa / olen avoliitossa". Kukaan ei halua palkata mesessa itkijaa. Tahan joku sanoo mutta en ole sellainen - ihan yksi hailee koska riski on olemassa.
- "Olen kaynyt armeijan". Armeijan kaynyt nainen ei ole ihan "hot" materiaalia ulkomailla. Esim. Briteissa armeijaan menevat ne jotka eivat muualle paase, siksi RAF etc. mainostaa jatkuvasti ja joka paikassa tyopaikkoja.
- "Vapaa-aikani vietan kavereiden kanssa". Kylma totuus on se etta au pair ei yleensa loyda kavereita itselleen. Paikalliset nuoret eivat halua tankeroenglantia sonkkaavaa kaveria jonka sanasto on 5 vuotiaan tasolla. Kun kavereita ei loydykaan, iskee koti-ikava - ei toimi.
- "Olen tehnyt sita mutta se ei ollut mun juttu. Sitten tein sita mutta sekaan ei ollu mun juttu". Tyonantaja ajattelee etta tallainen ihminen ei pysty keskittymaan kuin hetken tiettyyn asiaan, ja toteaa etta au pair homma ei ollut mun juttu. Hakemus roskiin.
- "Mun facebook sivut on tassa". No, perhe loytaa ne joka tapauksessa ja jos nakyy etta heittelet kakkuja ja annat tilannetiedotuksia 24/7 ja 15 minuutin valein, tyonteosta ei tule mitaan. Tama on se syy miksi tyonantajat yleensa kieltavat Facebookin. Toinen riski on se etta au pair holayttaa etta perhe on nyt lomilla ja pidan pienet juhlat kaverin kanssa. Kun asia lukee Facebookissa, kohta on ovella 150 kuokkavierasta ja talo remontissa.
Olen etsinyt aktiivisesti perhettä aupair-worldistä nyt vaille kaksi kuukautta eli en periaatteessa niin hirveän kauan. Monta mukavaa perhettä olenkin löytänyt ja muutamien kanssa olen jopa meilaillut ja soitellut Skypessä. Tosin varmaan 90% on vastannut jo ensimmäiseen yhteydenottoon "no" ja osaan olen itse joutunut sanomaan ei. Toisaalta ymmärrän, jos hakijoita on +100, niin aika pieni on mahdollisuuteni saada kyseistä paikkaa. Aina voi kuitenkin yrittää!
Minulla (vai pitäisiköhän sanoa minussa) on ongelma, johon tähän mennessä lähes kaikki mahdollisuudet ovat tyssänneet. Minulla on nimittäin paljon sekä ruoka-aine- että eläinallergioita. En voi mennä auppariksi sellaiseen taloon, jossa on eläimiä, ja ruokapuoli puolestaan on joskus hieman haasteellinen. Yleensä aina, kun mainitsen allergioistani, vastaus on:"Sorry, allergioistasi on liikaa vaivaa, emmekä siksi voi ottaa sinua." Kerron yleensä allergioistani vasta muutaman meilin jälkeen tai kysyttäessä, koska haluaisin, että perheet tutustuvat minuun, eivätkä vain näe pelkkiä allergioitani. Toisaalta ymmärrän ei-sanoneita perheitä varsin hyvin. Jos olisin itse hostmamma, niin en kyllä minäkään haluaisi mitään lisähankaluuksia, kun aupairin ottaminen jo muutenkin varmasti stressaavaa. Minua kuitenkin ärsyttää, kun en itse voi näille mitään, mutta eipä näitä oikein voi jättää huomiottakaan! -.-'
Ei voi minkään, etsiminen jatkukoon!
Au pairin pitaa olla luotettava ja tosiaan jos allergioita on niin ongelmallinen juttu. Kaikki riskit pitaa minimoida koska hakijoita on tosiaan paljon. Meille hakeneista suurin osa on alle 20 v, ja sitten yli 24v onkin pulaa. Kaupungista olevat perheen ainoat lapset eivat tule kuuloonkaan; siina on suuri riski etta odottavat hostaidin toimivan kuten oman aitinsa - antavan rahaa, siivoamaan jalkensa jne.
Maalta ei tule enaan hakemuksia lainkaan. Ilmeisesti Suomen maaseutu on kuollut tai kaikki tytot menneet armeijaan tai eivat halua lahtea ulkomaille. Meilla oli iso ilmoitus (maksoi vain 120 euroa) maaseudun paivalehdessa. Tulos: kaksi hakemusta.
Olemme myos ilmoittaneet mol.fi:sa ja aupairworldissa, ja hakemuksia tulee satoja mutta vain 16-19v tytoilta. Eli vahan nayttaa silta etta ensi vuonna meilla ei ole au pairia koska sopivaa tyovoimaa ei ole. Monet ovat kehuneet tsekkilaisia tyttoja, ehka siirrymme heihin.
> Vapaa-aikani vietan kavereiden kanssa". Kylma totuus on se etta au pair ei yleensa loyda kavereita itselleen. Paikalliset nuoret eivat halua tankeroenglantia sonkkaavaa kaveria jonka sanasto on 5 vuotiaan tasolla. Kun kavereita ei loydykaan, iskee koti-ikava - ei toimi.
Ma en tieda onko tama provo. Mutta ei kuulosta tutulta. Meidan au pairit ovat kaikki loytaneet lukuisia kavereita. Osa heistakin on ollut natiiveja jotka eivat pahastu tankeroenglannistakaan - heista Santalandian tytot ovat eksoottisia (ja moni paikallinen poika luulee etta skandinaavien housuihin paasee paikallisia paremmin!). Suurin osa kavereista on sitten kielikursseilta muita au paireja. Heihin on yhteydenpito jatkunut vuosia au pair ajan jalkeen (kymmenkunta vanhaa au pairia on mun facebook friendeja ja olen tosi selvilla naista).
Samaa mielta olen siita ettei sita pida mainostaa. Meilla ainaskin aika moni ongelmista tuli nimenomaan siita etta kaverit oli tarkeampia kuin tyovastuut. Ne kotityot mita au pairille kuului jaivat tekematta kun paivat meni kavereiden luona ja pahin oli se kun kaveri piti saada mahtumaan jo lapsia taynna olevaan autoon. Yksi lapsista oli laitettu takapenkin jalkatilaan lattialle istumaan ilman turvavoita siis. Matkakaan ei ollut kovin lyhyt, parikymmenta kilometria. No, oli se sitten vaikka metri niin minusta taysin anteeksiantamatonta. Au pair ei edes ottanut vastuuta vaikka oli siis kuski. Se oli lasten syy koska ystavaperheen 12-vuotias oli sanonut etta se on ok ja "heidan au pairit ovat aina tehneet niin".
Korostakaa hyvia valeja vanhempiin ja omaan perheeseen - jos ne on hyvat. Ja kannattaa mainostaa etta on joskus viikonloppuja mielellaan tutustumassa maan paakaupungin kulttuuritarjontaan. Yleensa perheet kaipaavat edes joskus ihan omaa aikaa.
"(ja moni paikallinen poika luulee etta skandinaavien housuihin paasee paikallisia paremmin!)."
Ai luulee. Meidän au pair tuli viime vuonna meille, itkeskeli aluksi ku non poikaystävää ikävä. Pari kuukautta sitten halusi puhua mun kanssa kahden kesken kun oli ongelmia. Oli poikaystävä Suomessa ja kaksi täällä Briteissä. Lisäks ei halunnut sitoutua koska oli kiva kun pojat ostivat drinksuja koko viikonlopun ajan. Kuutelin tätä huuli pyöreänä enkä osannut sanoa mitään...
En tiedö onko tyttö lihonut tai jo raskaana, mutta pöhöttynyt hän ainakin on. Verrattuna alkuaikojen valokuviin näyttää lähinnä Tuksu-Tukiaiselta, iho on huonontunut ja naama turpea kuin vanhalla alkoholistilla.
"kymmenkunta vanhaa au pairia on mun facebook friendeja ja olen tosi selvilla naista)."
Jep niinku, ettet vaan olisi itse se au pair? Ihan tuosta kielenkäytöstä päätellen.
> Jep niinku, ettet vaan olisi itse se au pair? Ihan tuosta kielenkäytöstä päätellen.
No en, mainitsinkin tuossa omien lasteni kuljetuksista auton lattialla ilman vöitä. En myöskään löydä yhtään jep niinkua tekstistäni. Facebookissa toki olen koska se on mitä parhain tapa pitää yhteyttä noihin vanhoihin au paireihini. Kirjeitä ja sähköposteja tulee lähetettyä niin harvoin että yhteydenpito jäisi muuten kokonaan ja on ihan mukava kuulla vielä vuosien jälkeenkin mitä heille kuuluu. Se että kaverit ovat "friendejä" oli ihan lipsahdus, anteeksi! Jepniinkuja en ole kirjoitellut koskaan. Yli kymmenen vuotta Englannissa on vaikuttanut suomen kielioppiin ja varsinkin kirjoitukseen tosin.
Meidän au pair uralla oli kolme raskauden keskeytystä, kerran sen lisäksi yksi auppari oli raahannyt yhden illan panon ystävien aviovuoteeseen kun he olivat poissa kotoa. Kun kysyin olisiko hänestä ihan ok päästää tuntemattomia ihmisiä hänen kavereidensa kanssa meidän sänkyyn kun me olemme pois ja hän lasten kanssa kotona. Hän vastasi: "ei se nyt ENÄÄ olisi!"
Siis haloo? Missä on terve järki ja toisten ihmisten yksityisyyden kunnioitus. Näillä tytöillä oli kyllä kirjalliset ohjeet olla päästämättä ketää sellaista kotiin ketä ei ole esitelty perheelle ensin. Aina sitä kuitenkin joutui yllättymään miten omat itsestäänselvyydet eivät toisille merkinneet mitään. Ja miten taju siitä miten käyttäytyä toisten kodissa puuttuu täysin vielä tuossa iässä.
Ehkä sitä oli itse samanlainen, en enää muista. Mutta ihan saman olen huomannut ettei se paikallisten käsitys ole ihan tyhjästä tullut.
* Lisäks
* drinksuja
* Kuutelin tätä huuli pyöreänä
* Pikkuhutsun passaaja
* Jep niinku, ettet vaan olisi itse se au pair? Ihan tuosta kielenkäytöstä päätellen.
Nyt kun kielenkaytosta itse huomautit. Ei tamakaan kovin aikuiselta tai sivistyneelta kuulosta. Pata kattilaa vai miten siella Suomessa sanottiinkaan... Ihan kivaa keskustelua muuten mutta aina pitaa jonkun viisastelijan unohtaa asia ja alkaa nalvia muita. Toivottavasti ainakin oma paiva pelastui tuolla!
Olemme suomalais-saksalainen perhe Berliinissä. Meillä on tähän mennessä ollut neljä suomalaista aupairia. Kaksi vuottai sitten olimme vähän liian myöhään liikkeellä emmekä saaneet ketään suomesta ja otimme tsekeistä tytön aupairWorldin kautta ja sehän menikin niin poskelleen että jouduimme lähettämään neljän kuukauden jälkeen pois. Suomalaistytöissä ei ole tähän mennessä ollut valittamista. Mol.fi sivu ei valitettavasti taida enää toimia au paireille.
En minä ole koskaan ymmärtänyt tuota naisten tuntemaa naisvihaa kun toisiamme huoritellaan. Au pairit ovat nuoria naisia (yleensä) joilla se rakkauselämäkin on vielä lapsenkengissä. Ei minusta host perheiden, äitien varsinkaan, tarvi tuomita, olemme mekin nuoria olleet. Itse olen kertonut jokaiselle että pillerit ovat maksuttomia ja nuorisotilat ja ehkäisyklinikat jakavat kondomejakin maksutta mutta apua saa kunhan pyytää. Ilman että tuomittaisiin, ei se järvi soutamalla kulu.
Itsestään pitää osata vastuu ottaa ensin ennen kuin toisen lapsista sitä yrittää kantaa. Ihan selvästi näissä au paireissa on näkynyt se että toiset osaavat vastuun kantaa, ehkäisystä, töistään ja virheistään jo kauan ennen au pairiksi tuloa, toisilla siihen menee sitten koko aikuisikä ja samat au pairit olivat ainakin meillä sitten pulassa näistä jokaisesta vastuustaan.
Kerta sinä näytät tietävän jotakin noista pillereistä, niin mahdatko tietää saako Enklannista Diane Novan kaltaista valmistetta ellei sitten jopa samoja pillereitä? Kun mietiskelin, että pitääkö Suomesta hinata mukaan vuoden listat. Olen noita taivaanlahjoja syönyt nyt 2 vuotta akneen, eikä huvittaisi enää mätänaamaksi palata ihan heti takaisin. Kiitti jos viitsit vastailla!
Anteeks, että meni totaalisen off topic!
En kyllä tiedä pillereistä, sorry, mutta olisin tosi hämmästynyt jos täältä ei saisi jotain mitä Suomesta saa, meidän auppareille ei kertaakaan ainakaan käynyt niin. Suosittelen ottamaan kuukauden (ainakin) annoksen mukaan, ottamaan sen paketin kun menet lääkärille niin varmasti järjestyy.
Akne on joillain au paireilla pahentunut, riippuu tietysti vähän missäpäin asuu, mutta usein vesi on kovempaa kuin Suomessa ja siten vaikuttaa ihonkin kuntoon.
"Kaupungista olevat perheen ainoat lapset eivat tule kuuloonkaan; siina on suuri riski etta odottavat hostaidin toimivan kuten oman aitinsa - antavan rahaa, siivoamaan jalkensa jne."
Pyytäisin, että tutustuisit ensin ko. henkilöön, ja toteaisit onko hän todella tuollainen kun yllä kuvailit. Itse olen ainoa lapsi kaupungista, mutta siivoan tasan omat jälkeni ja tunnen vastuuni. Kaikki eivät ole lellittyjä ja passattuja! Maalta olevissa suurperheissä voi yhtä lailla löytyä muiden kustannuksilla eläviä.
Yleistykset voisitte vaikka unohtaa!
Hei. Olen parikymppinen tytsy. Kattelin vissiin justiin teidän ilmoituksia Mol.fi sivuilla. katoin heti että juuu, tuonne menee vissiin se vähintään sata ilmoitusta. Vähän alkaa into hiipua tässä hakemusten kirjottelussa ja perään soittelussa. minulla on harkinnan alla yksi englantilainen perhe tässä. Mutta mutta. tekisi mieli melkein kysyä mikä niistä kolmesta haetaan au-pair ilmoituksista olitte?
Diane Nova on ehkäisypilleri jota on saatavissa myös ulkomailla, koska ei taida olla ihan kotimainen valmiste:
http://www.by-choice-not-chance.com/scripts/en/consumer/00/03/c_00_03_03_01.php
Kirjastosta varmaan saisi englanninkielisia CVn kirjoitusoppaita. Hanki sellainen ja kirjoita hyva CV. Englannissa kehutaan paljon suomalaista enemman ja varmasti CVn parantaminen ei ainakaan haittaa.
Lue ilmoitus tarkeen - ala hae ajokortittomana perheeseen joka hakee ajokortillista au pairia esim.
Laadi hakemus viralliseen muotoon - dear family on ihan ok ilmoituksessa mutta perhe hakee tyontekijaa (5 tunniksi paivassa) pitamaan huolta heidan kaikkein arvokkaimmastaan, lapsista ja kodista. Siina ei voi olla liian virallinen. Parhaat hakemukset mitka itse koskaan sain olivat taysin virallisia. Kaikilla nailla hakijoilla oli useita perheita mista valita. Sita voi myos kayttaa pohjana tulevaisuudessa joten vaikka ei paikkaa saisi on sen olemassaolo englanninkielisenakin tarpeellista.
Hae juuri tahan perheeseen: Jos hakemuksesta saa sen kuvan etta se on copy/paste mika on mennyt tuhanteen muuhun tyopaikkaan, se ei yleensa vakuuta ja lukijasta tuntuu ettet ole kiinnostunut juuri heille tulemaan.
Oikolue hakemuksesi, pyyda ystavaa oikolukemaan se myos. Lukuisat kirjoitusvirheet antavat boheemin ja huolimattoman kuvan.
Hakemuksen tehtava on saada hakija haastatteluun. Valta kysymyksia, pysy asiassa ja kerro miksi sina haluat tahan perheeseen ja miksi olisit perheeseen sopiva. (Jata kysyttava haastatteluun, kirjoita ne ylos itsellesi ja tee muistiinpanoja.)
Muista aina laittaa koko nimesi, syntyma-aikasi ja yhteystietosi puhelinnumeroineen hakemukseen. On todennakoista ettet ole ainoa tyota hakenut ja antaa huomattavasti luotettavamman vaikutuksen laittaa nama tiedot nakyviin kuin esitella itsensa ”Taina Keski-Suomesta”. Ilmoittaja kuitenkin hakee tyontekijaa, ei kaveria itselleen. Olkoonkin etta au pair asuu kodissa eika siita kaveruudestakaan ole haittaa.
Valta ylisanoja, ole totuudenmukainen taidoissasi ja kokemuksessasi. Kerro harrastuksistasi, aktiivisuus on hyvaksi au pairilla.
Ala yrita olla hauska: hakemuksessa ei toimi. Varsinkin vieraalla kielella kevyt heitto saatetaan tulkita loukkaavaksi.
Englantilaiset arvostavat sita etta tulet loistavasti toimeen perheesi kanssa ja etta teilla on laheiset valit. Ammatti nannyt kayttavat tata tehtavaa hakiessaan. Ala myoskaan laita yo kuvaa. Taalla lakkia ei tunneta.
Itse olen palkannut viitisentoista au pairia. Hakemuksen roskiin ovat laittaneet seuraavat:
Au pair on ihan ensimmaisena hakemuksessaan kysynyt onko meilta koskaan lahtenyt au paireja pois parin viikon jalkeen seka onko meidan lapset vammaisia koska kaverille oli kaynyt niin etta yksi lapsista oli ollut vammainen. Teki mieli vastata kysymalla ihan ensimmaiseksi onko han paattanyt paasta mun mieheni kanssa sankyyn mun toissa ollessani tai jattamaan lapset heitteille ja karkaamaan kesken paivan (niinkin on mun tuttaville kaynyt!). Sinansa surullista koska loppuosa oli lupaava ja olisi ollut meille sopiva hakija. Odotustaso oli liian negatiivinen, ei mua huvita kenellekaan noin asennoituneelle ruveta todistamaan etta olemme ok (ihan samalla tavalla kuin perheella on voinut olla huonoja kokemuksia etka sa halua heti joutua niista syytteeseen tai todistamaan mitaan)
Hakija on kertonut haluavansa Englantiin koska hanen poikaystavansa on siella. Han ei siis halunnut meille.
Hakemuksessa ei ole ollut ainoatakaan isoa alkukirjainta, edes hakijan nimessa: en mina sihteeria etsi mutta ihan normaalisti alykasta nuorta ihmista jonka kanssa kuvittelisin voivani tulla toimeen.
Hakemus liian epavirallinen: jotkut meilit on otsikoitu "heippa" ja hakija ei ole laittanut edes sukunimeaan hakemukseen, saati muita yhteystietojaan. Antaisitko sina omat lapsesi tallaiselle ihmiselle hoitoon?
Hakemus vilisee kirjoitusvirheita. Antaa huolimattoman kuvan.
Hakemuksessa kerrotaan ettei hakija paikkaa kuitenkaan saa - ei sitten!
Toivon etta naista saa edes alkua tai joitain muutoksia milla tarppaa. On myos tarkeaa muistaa etta perhe hakee lahes poikkeuksetta aina vain yhta au pairia. Jos sita paikkaa ei saa ei se tarkoita ettei au pairiksi sopisi tai olisi ollut paras hakijoista. Kun hakijoita on 100 siella on useita kymmenia sopivia. Paikan saa sitten tuurilla tai joskus jopa kivan varisella puserolla kuvassa. Hae uudelleen vaikka et paikkaa saisikaan.
Harkitse myos yhteydenottoa suomalaiseen kirkkoon: monet Lontoon au pairit kayvat siella saannollisesti ja joidenkin velvollisuuksiin kuuluu hankkia seuraaja itselleen. Siella on ilmoitustaulu seinalla mihin ilmoituksen voi jattaa, en tieda onko mahdollista lahettaa sellaista esim. sahkopostilla. Mulle tama ei ole ajankohtaista mutta siis kannattaa kysya.
http://www.finnishchurch.org.uk/
Allekirjoittaisin tuon hakemuksen tarkeyden. Viiden rivin sahkoposti ei ole hakemus! Hakemukseen kannattaa todella panostaa. Itse en ainakaan ota sellaista aupairiksi, joka ei ole viitsinyt yhtaan panostaa hakemukseen. Koska valitettavasti se sama asenne nakyy myos sitten tyonteossa.
Ihan yleiseksi kysymykseksi hostmammoille: Mitä kautta olette aupparia hakeneet, kun painotatte hakemuksen virallisuutta? Aupair-worldissä en ole varmaan kenelläkään nähnyt erityisen virallista hakemusta tai noh, ehkä sitä voisi ennemminkin kutsua esittelyksi. Mielestäni on aivan eri asia, puhuuko virallisesta vai muuten perusteellisesta ja panostetusta hakemuksesta. Ainakin olen omassa profiilissani yrittänyt kertoa itsestäni mahdollisimman tarkasti ja totuudenmukaisesti, mutta en p****njäykästi. En sitten tiedä, onko se hyvä vai huono asia.
Minusta sen ei tarvitse olla virallinen, mutta siihen pitaa silti panostaa. Ja sen pitaa olla kohtelias. Mutta usein tulee juuri sellaisia viiden rivin hakemuksia jotka on kirjoitettu puolihuolimattomasti ja aloitetaan sanalla "elikkäs" tmv (Elikkas olen 18v tytto Tuusulasta.... tmv). Ei anna hyvaa kuvaa tuollainen. Minusta.
Ei tarvi olla paskanjaykka. Hyvin harva virallinenkaan on.
Musta on tarkeaa ymmartaa etta oli ilmoitus missa vaan (mulla oli aina mol.fi mutta sinne ei enaa oteta au pair ilmoituksia) sen tarkoitus on pyytaa hakijoilta hakemus. Hakija laatii hakemuksen siten etta paasee haastatteluun. Haastattelussa sitten ongitaan selville onko perhe eparehellinen ym. mita nuo mulle tulleet kysymykset joskus ovat indikoindeet. Silloinkin pitaa koettaa olla hienotunteinen.
Ma en yhtaan tieda au pair worldin hakutavoista mutta jos tosiaan 100 kandidaattia hakee samaa paikkaa niin sen saaminen ei ole yhtaan hankalaa - joku siihen aina valitaan! Silloin pitaa jotenkin erottua edukseen. Se etta on hyva hyvalla englannin kielella laadittu CV liitteena ei varmaan ainakaan haittaa. Niissa CV oppaissa on kymmenia ellei satoja esimerkkiCVta mita voi sitten kopioida.
Noista esimerkeista mitka menee roskikseen: mulle on tullut pari vastausta ilmoitukseen jotakuinkin nain: "onkohan paikka viela auki? ota yhteytta jos olet kiinnostunut!". Kun tan lisaksi on tullut kymmenia hyvin laadittuja hakemuksia ei yksikaan perhe rupea onkimaan hakijalta millainen tama on. Perhe on jo indikoinut etta tyopaikka on silla etta on laittanut ilmoituksen. Hakijan tehtava on sitten hakemuksella herattaa mielenkiinto.
Meille on tullut hakemuksia tyyliin: kertokaan paljon itsestanne, kerron sitten ehka jotain itsestani. Joissain ei ole edes hakijan nimea tai yhteystietoja.
Roskiin menee suoraan koska ei ole aikaa.
Ja sitten nama " olen iloinen, avoin, sosiaalinen" avaukset jotka ovat kaikilla. Kukaan ei usko niita enaa kun on lukenut 70 identtista. Ilmeisesti naita opetetaan jossakin tyokkarin kursseilla? Ja usein kun naille soittaa ei saa yhta sanaa niilta suusta vaan "joo-o". Tulee mieleen etta keksittya koko sosiaalisuus.
Sellainen hakemus jossa on "niinku", "tai jotai" useita kertoja, hymioita ja pistepistepisteita (...) runsaasti on tavattoman arsyttavaa luettavaa.
Et niinku LOL ( o ) ( o ) :p ...
Mun mielestani on hyva pitaa erillaan se profiili ja hakemus. Kuten jo aikaisemmin sanoin mulla ei ole kokemusta Au pair worldista mutta kuvittelisin etta se profiili on se miksi perhe ottaa yhteytta, silloin on aika lahettaa se CV. Liitekirje voi olla "informal", ei siis jaykka tai virallinen mutta ei kylla mitenkaan ylirentokaan.
Missaan nimessa ei siis LOLleja tai hymioita, niista olen samaa mielta. Asiallinen pitaa siis olla. Voi olla etta au paireja palkkaavissa on muunkinlaisia joita ne eivat arsyta. En ole ikina kuullut etta ketaan arsyttaisi asiallinen/virallinen hakemus.
Lyhin mulle tullut hakemus oli kolme sanaa: "tassapa teille aupair!". Ei nimea, yhteystietoja eika liitetiedostoa. Itseluottamus oli kylla kohdallaan muttei tama tytto meilta toita saanut.
Hello,
lueskelin aiempia taman palstan kirjoituksia.. ja ja.. itse olen talla hetkella au-pairina ja mun perhe on todella todella mukava! Ja ystavia olen saanut lyhyessa ajassa , ja hyvia sellaisia! Eli ei kannata pelata ja kannattaa " pitaa silmat ja korvat auki".. tutustua uusiin ihmisiin ja niin edelleen :) . Kannattaa kayttaa facebookkia ja sopia tapaamisia vaikka kahville tai muualle ja kun tutustut yhteen ja sitten huomaatkin et tutustut jo toiseen.
Itse sain todella paljon vastauksia eri perheilta.. joten siina mielessa olin aika " onnekas" etta pystyin valitsemaan perheen monien joukosta..
En ole mikaan " yltiososiaalinen" vaan ihan tavallinen nuori:D mutta taalla olen huomannut jo muuttuvani hetkessa varsinkin kun ystavia ulkomailta ja ihmiset voi olla erilaisia kuin ma !
Toivotan onnea perheen loytamisessa :) !!
...ja muista ilmoittaa Facebookissa koska perhe on lomalla.
Naapurin talo meni toissa viikolla remonttiin kun oli ilmestynyt 35 ihmista ovelle perheen ollessa lomalla. Oon lukenut naista lehdista mutta nyt nain mita tapahtuu kun joku ilmoitti Twitterissa etta "ihanan hiljaista kun perhe meni lomalle. Nyt olen yksin talossa, mitahan tekisin... baarikaappi on ihan pullollaan hienoja juomia mutta en taida uskaltaa kokeilla..."
Talosta lahti vahan muutakin kuin juomat, taisi menna valiseiniakin uusiksi.
Hyviä neuvoja täällä nuiden hakemusten suhteen! Onko siis pahitteeksi jos alkaa hyvinkin ajoissa hakemaan paikkaa (~vuosi) ? Kuinka aikaisin esim. te tällä hetkellä aupparoivat aloitte hakemaan?
Itellä olis mahdollisuudet lähteä ihan kunnolla pois täältä vasta vuoden päästä, mutta oon jo nyt alkanut selailemaan kaikenlaisia sivuja ja mm. hakenut kesätöitä ulkomailta. Harva kyllä haluaa 2 kuukauden jobbaria mutta ainakin näiden hakemusten kirjottaminen tulee tutuksi :>