PlatosMorbistDust halusi puhua miesten kipupisteistä. Mitä ovat miesten kipupisteet, milloin elämä ottaa kaikkein lujimmille?
Tuossa alempana
???
14149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kun pitäisi keskustella syvällisesti oman parisuhteen tilasta ja etenemisestä.
tarvitse analysoida puhki, viimeisessä hädässä se on varmaan ihan ok ja järkevääkin - ainakin, jos haluaa jatkaa oman siippansa kanssa.
sillon kun on naimisissa, pari lasta pyörii jaloissa, uraa luotava ja kun tajuaa lopullisesti kuin väärän miehen/vaimon on itelleen valinnu, sillon kysyy voimia, et jaksaa siitä vaan etenpäin.
ikävästi tuo "uraa luotava", etc. Miksi ihminen on niin tyhmä, ettei tajua virhettään ajoissa? Jos haluaakin kuitenkin jotain muuta, kuin niitä paria lasta, vaimoa/miestä, avioliittoa, jotka vielä pahimmassa tapauksessa ovat esteenä tai ainakin hidasteena ja haittana niinkin täkeälle asialle, kuin oman uran luomiselle - mitä ikinä se sitten onkaan.
ei avaudu ajoissa todellisuuden näkemiselle? Mikä sen estää?
todelliset luonteen piirteet tuppaavat paljastumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun sua aletaan pistään seinää vasten ja hoitamaan osuutes yhteisessä pesässä.
...ja piti kirjoittaman, että uraakin ois kiva ainaskin vähän luoda.
itsestäänselvää, että molempien pitää hoitaa oma osuutensa yhteisessä pesässä, vaikka asuisi kahdestaan ja sitä paremmalla syyllä, jos on vielä lapsiakin?
Niinhän sitä luulis normaalien ihmisten ajattelevan ja tekevän. Mut kuten sanoin, ei ole mitään niin karmeeta, kun yhtäkkiä tajuta lopullisesti kuin väärän ihmisen kans on joutunu naimisiin ja pari pientä lasta hyörii ympärilläs. Se tunne, että et voi tehdä asialle mitään, ainakaan muutamaan vuoteen, oot vanki, on aikas musertava, aikansa, kunnes sen yli pääsee.
kustannuksellani, mutta mitäpä siitä.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle!
millätavalla se ihminen onki väärä?
Jos se on sulle shokki, mieti miten iso shokki sinä olet vaimolles jos et edes yritä vaan haaveiletkin yhtäkkiä vapaudesta. Itse olet "vankilasi" rakentanut - ole mies!!!
Niitä silmiä ei edes yritetä avata vaan ajaudutaan elämässä epätoivottuun tilanteeseen. Ei edes aleta miettimään, mihin nykyinen tie voi viedä. Tai sitten ei välitetä ennen kuin paskat ovat housuissa ja ollaan liian heikkoja muuttamaan kurssia.
Esimerkkejä asian tiimoilta: Mies haluaa, että on joku, joka mahdollistaa suht säännöllisen seksielämän. Sitten huomataankin, että on pari muksua, vitusti velkaa ja nainen, muttei seksielämää. Tai nainen haluaa perheen, mutta huomaakin olevansa yksinhuoltaja parille pienelle ja yhdelle vähän isommalle, mutta viinaanmenevälle ja seksiä vonkaavalle.
sellanen, joka kanssa saa vääntää ja kääntää joka ikisestä asiasta eikä siltikään mitään muutosta mihinkään suuntaan tapahdu. Toinen tai molemmat siis kuuroja ja tekevät, mitä itte haluuvat.
Eiköhän silloin molemmat ole valinneet väärin. Se, joka ei tee komromisseja ja se, joka on uskotellut itselleen toisen muuttuvan. Harvoin kai ristiriidassa on vain yhtä osapuolta, vaikka itsensä mieluusti jättääkin tunnustamatta toiseksi syylliseksi.
tässä tilannetta, että omalla joustamisella on pärjätty siihen asti, kunnes sille tielle tulee piste ja kantapäät laitetaan maahan.