Mitä mieltä olette järjestetyistä avioliitoista?
Kun täytin 16, venäläiset vanhempani alkoivat etsiä minulle miestä. Lopulta mies löytyi. He valitsivat sulhasen hänen perheensä perusteella. Näin aviomieheni pari kertaa vanhempiemme läsnäollessa. Mies on minua 2 vuotta vanhempi ja erittäin fiksu. Hän opiskelee ja työskentelee isossa firmassa. Avioiduimme 18-vuotissyntymäpäivänäni.
Alussa minua kauheasti epäillytti mennä avioliittoon vieraan miehen kanssa, mutta nyt on neljä onnellista aviovuotta takana. Toki järjestetty avioliitto on aikamoista onnenkauppaa, mutta minua onnisti niin paljon, etten voisi elää ilman aviomiestäni.
Kun täytin 16, venäläiset vanhempani alkoivat etsiä minulle miestä. Lopulta mies löytyi. He valitsivat sulhasen hänen perheensä perusteella. Näin aviomieheni pari kertaa vanhempiemme läsnäollessa. Mies on minua 2 vuotta vanhempi ja erittäin fiksu. Hän opiskelee ja työskentelee isossa firmassa. Avioiduimme 18-vuotissyntymäpäivänäni.
Alussa minua kauheasti epäillytti mennä avioliittoon vieraan miehen kanssa, mutta nyt on neljä onnellista aviovuotta takana. Toki järjestetty avioliitto on aikamoista onnenkauppaa, mutta minua onnisti niin paljon, etten voisi elää ilman aviomiestäni.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tiedän että suomalaisessa kulttuurissa kovasti kauhistellaan järjestettyjä avioliittoja. Minulla oli aikoinaan ystävä jonka vanhemmat järjestivät hänelle myöskin avioliiton. Hän oli siihen ajatukseen kasvanut, mies oli hyvä mies ja häiden jälkeen kun seurasin heidän elämäänsä niin näyttivät olevan oikein onnellisia.
Oman äitini kanssa juttelin joskus asiasta eikä ajatus niin kamalalta tuntunut. Kukapa muu sinut tuntisi paremmin kuin omat vanhempasi? He ovat varmasti halunneet parhaan mahdollisen miehen sinulle. Joskus kavereiden suhdesekoiluita seuratessa tulee mieleen että joillekin olisi kyllä parempi jos joku muu saisi valita kumppanin heille. Jotkut tuntuvat valitsevan aina ne huonoimmat vaihtoehdot eivätkä huomaa sitä vaaleanpunaisten lasiensa takaa.
Tänä päivänä järjestetty avioliitto ei ehkä ole enää se paras vaihtoehto naiselle. Ennen oli tärkeää päästä naimisiin jotta oli joku joka huolehtii ja elättää. Tavalliset naiset eivät välttämättä osanneet lukea tai kirjoittaa ja ilman avioliittoa jäi vanhempien elätettäväksi ja yhteiskunnan hyljeksimäksi. Huonokin avioliitto oli parempi kuin vanhanpiian kohtalo. Avioliitosta syntyneet lapset olivat myös tae siitä että on joku joka hoitaa vanhana kun ei ollut vanhainkoteja.
Nykyään naisilla on mahdollisuus elättää itsensä ja jos ei tunnu löytyvän sitä oikeaa ei ole pakko tyytyä huonoon suhteeseen. Moni kuitenkin jossain vaiheessa tahtoisi pysyvän suhteen ja ainakin omassa kaveripiirissä onnellisina pidetään heitä jotka ovat löytäneet itselle sopivan kumppanin.
Kohtalon kauppaahan se on oli avioliitto järjestetty tai ei. Tältäkin palstalta voi lukea ”kauhutarinoita” siitä kuinka kaikki on mennyt pieleen vaikka on tunnettu ennen avioitumista.
Minulla ei periaatteessa ole mitään järjestettyjä avioliittoja vastaan, kun kaikki osapuolet ovat suostuneet järjestelyyn vapaaehtoisesti. Mutta ajatus siitä, että omat vanhempani olisivat valinneet minulle puolison, on kauhistuttava! Voi olla, että joidenkin kohdalla sinun ajatuksesi, että "omat vanhemmat tuntevat sinut parhaiten", pitää paikkansa, mutta varmaan on myös monia, joiden vanhemmat tuntevat vain omat ihanteensa ja sen mitä haluaisivat lapsensa olevan.
Jos minun vanhempani olisivat valinneet minulle puolison, se olisi ollut oikeustieteellisessä tai lääketieteellisessä opiskeleva minua 1-3 vuotta vanhempi nuori mies "hyvästä perheestä". Olisimme seurustelleet 1-2 vuotta, menneet naimisiin kirkossa isoissa sukuhäissä ja alkaneet pukata lapsia omakotitalomme täyttämiseksi sitä mukaa kuin omat lääketieteen opintoni olisivat antaneet periksi. Puolisoni olisi ollut henkilö, jolle on tärkeää että hänen kaksi ja puoli lastansa ilahduttavat aina idyllisissä perhejuhlissa soittamalla kukin omaa soitintaan saumattomasti yhteen. Henkilö, joka pitää tarpeellisena olla politiikassa ja kulttuurissa suurin piirtein ajantasalla - ei siksi että se kiinnostaisi, vaan siksi että niin kuuluu olla. Joku, jolle merkityksellisempää on se, miten rumalta parvekkeella tuulettuvat eriväriset täkit näyttävät naapureista, kuin se, miten ihanalta ulkoilmassa kuivatettu pyykki tuoksuu!
Luojan kiitos sain valita itse :)
Järjestäähän kaveritkin usein kaksi toisilleen sopivaa sinkkua yhteen. Itse olen esitellyt lempiserkulleni kivan tytön, he ovat nyt naimisissa ja vauvakin on. Vanhempani yrittivät tuputtaa minulle erästä "fiksua" tuttavaperheen poikaa kun olin teini, se oli ärsyttävää, sillä minusta poika oli lähinnä tylsä. Nyt aikuisena tunnen tämän miehen edelleen ja tämä olisi tosiaankin ollut hyvää aviomiesainesta!
Periaatteessa minulla ei siis ole mitään käytäntöä vastaan, pääasia että se lopullisen päätöksen saa nuoripari tehdä sitten ihan itse ilman "viisaampien" painostusta.
Puolet avioliitossa olevista äänestää jossain vaiheessa liittoaan, että itse puolisonsa valitsemalla EI TULE ONNELLISEKSI!!
Eräs viisas aasialaienen mies sanoi opettajalleni tästä asiasta kysyttäessä, että "Te valitsette puolisonne, ja joudutte opettelemaan rakastamaan häntä. Meille valitaan puoliso, ja joudumme opettelemaan rakastamaan häntä."
Kulttuureissa, joissa on opittu valitsemaan puoliso, ja se tehdään muista motiiveista kuin rahasta, voi tuollainen käytätntö toimia paljon paremmin kuin tämä Suomen suin päin päätäpahkaa avoliittoon tai naimaan -meininki. Vanhemmat aika usein tietävät, millainen heidän lapsensa on, ja mikä hänet tekee onnelliseksi.
minusta järjestetty avioliitto olisi ihanaa. olen vasta 21v. nainen, mutta en todellakaan jaksaisi enää olla parin kuukauden suhteissa miehiin, jotka ihastuvat ulkonäkööni, mutta loppupeleissä ovat liian epäkypsiä/epätasapainoisia parisuhteeseen kanssani. olen jopa seurustellut minua 10. vanhempien miesten kanssa, mutta hekin ovat olleet todella lapsellisia, ehkä en itse vain osaa valita kumppania itselleni. en tietenkään haluaisi, ettei minulla olisi oikeutta tutustua mieheen ennen naimisiin menoa, mutta jos vanhempani tuntisivat komeita, hyväkäytöksisiä, fiksuja, huumorintajuisia, vakaita (myös rahallisesti) minun ikäisiäni tai vähän vanhempia miehiä, tutustuisin heihin mielelläni.
Ehkä vika on siinä, että se paino on sanalla KOMEA... Kun siitä ulkonäöstä edes hieman tinkii, niin voi löytää todella ihanan kumppanin. Itselle ainakin kävi näin. Enkä vaihtaisi mihinkään kiiltokuva-komistukseen mistään hinnasta!!!
Mutta, nuori olet vielä, joten nauti nuoruudestasi (ja niistä komeista miehistä!!!), ettei tartte uudelle kierrokselle lähteä sitten myöhemmin.
siinä suhteessa oikeudenmukainen, että vanhemmat osaavat etsiä aviopuolison suunnilleen samasta sosiaaliluokasta kuin itsekin ovat, jolloin kulttuurishokki puolisoiden välillä ei muodostu kovin suureksi. Kaikenlaiset onnenonkijat karsiutuvat silloin pois.
Onnistumiset ja epäonnistumiset ovat sitten henkilökohtaisella tasolla eli luonteet. Jos molemmat ovat empatiakykisiä niin perusasiat ovat aikalailla kunnossa ja onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Vain joku psykopaatti luonne voi tuhota tällaisen avioliiton, mutta tuhoaisi hän minkä liiton tahansa.
Vaikka puolison tuntisi etukäteen niin se ei takaa onnistumista, sillä koko elämä on toiseen tutustumista niinkuin on nähty meidän länsimaisissa avioliitoissamme, jotka sitten kariutuvat alta aikayksikön.
Ei muuta kuin onnea vaan hyvin alkaneelle liitollenne. Itse olen valinnut huonosti. Jo kahdesti.
Olen valinnut itse ja kymmenen vuotta on takana. Vielä ollaan tuttavienkin mielestä kuin vastarakastuneet.
Ennen aikaa 16-vuotiaat tytöt joutuivat kyseiseen avioliittoon (vaikkapa 1700-1800-luvulla). Nämä asiat hoitivat perheen miespuoliset (kuten puolisot, isät, veljet, isoisät ym.) Sillä ei ole merkitystä, tykkäsivätkö tytöt aviomiehestä vai ei. Jos tytöt vastustavat, heidät nuhdeltiin ja kuritettiin. Ennen aikaan kondomi ei ollut käytössä ja siksi tytöt olivat isoäiteinä jo vaikkapa 40-vuotiaina! Tytöt ovat avioliitoissa 15-16-vuotiaina, koska sitä ajateltiin sopivaksi "sukukypsinä". Tämä järjestetty avioliitto saattoi olla ehkä syynä varojen suurentamisesta sekä tyttärien tulevaisuuksien parasta. Mitäs itse sanotte tästä asiasta? =S
voisi vielä kurjistaa nuorikon elämää, esmes Intiassa nainen joka ei saa lapsia poltettiin, nykyisin kai laitetaan jonnekin luostariin ettei jää sukulaisten vaivoiksi.
Yksi eksän täti poltettiin Egyptissä tuossa 60-luvulla kun ei saanut lapsia. Ilmoitettiin vaan sukulaisille ( toiseen Välimeren maahan) että oli muka tehnyt itsemurhan sulkeutumalla taloonsa ja sytyttämällä tulipalon. Mitä nämä eivät uskoneet todeksi mutta eivät voineet mitään tehdä.
Ja tuskin tuo maa on ainutlaatuinen, eiköhän tapa ole tavallinen monessa maassa ja kulttuurissa. Niin helposti se käy toisissa maissa.
Suomessa on asiat paremmin. Jos et saa lapsia et joudu kaltoin kohdelluksi. Ja jollet saa miestä ja jäät vanhaksipiiaksi ei sinua polteta silloinkaan. Täällä on sosiaaliturva joka takaa sen ettet tarvitse välttämättä miestä elättämiseen. Ja vaikket saisi töitäkään et joudu kurjuuteen..
Siksi naimisiin pääseminen ei ole niin ahdistavaa kuin muissa maissa, Venäjälläkin se on ollut tavoiteltu keino parantaa sosiaalista asemaansa..tosin siellä sitten on tuiki tavallista että juostaan vuoroon vieraissa kunhan papin aamen on saatu. Tai mikä avioliittopalatsin rituaali, enivei. (kokemukset osin 70-luvulta) Tapansa tänne muuttaneet tuovat osin tullessaan, kuten tuo lapsiensa naittaminen.
Hyvä jos onnistuvat löytämään sopivan kumppanin. Ellei, onhan sosiaaliturva. Kela esim. tiedottaa siitä onnistuneesti kolmella kielellä joka kotiin tulevassa aviisissaan.
Mulla ei onnanut yhtä hyvin. Yks tyttö Tomskista yritti väkisin naittaa minut itselleen, vaikka meillä oli 30-vuoden ikäero. Ei semmosen vanhan venäläisämmän kanssa olis jaksanut sekunttiakaan. Sitä paitsi se ei tehnyt muuta, kun yritti pummata multa rahaa muuttaakseen tänne Suameen.
Kyllä meidän kelpaa. Nyttemmin olen adoptoinut itselleni yhden viehättävän 18-vuotiaaan korealaistytön. Hän on kiva ja sen jälkeen olen aina kulkenut puhtaissa sukissa.
Kyllä varmaan suomalaisakatkin vois olla kivoja, kun ne sentään puhuu samaa suamee, mut ku ne on niin pirun paksuja nykyään, ettei ne paljon sen puolesta venakkomaatuskoista eroa.
AI, ai kun pa...ttaa taas. Taidan mennä hiukan lepäämään tuon oman pitkäsäärisen korealaiskullan kainaloon hetkeksi.
Hyvää kevättä ja kesää vaan kaikki tietokonenerot tai mitä te olette, jotka jaksatte tänne kaiken maailman soopaa ja paskaa kirjoitella.
ei sentään ihan ilmainen tyttö ollut. Sielläpäin kun käydään kauppaa tällkin rintamalla. Passaa sitä tulla tänne kehuskelemaan puhtaista sukista - tähän astihan sinä oletkin haissut pahasti jalkahielle:D ja nyt ostit iltsellesi ihan oman pyykkärin. Taitaapa siellä henkisellä rintamalla olla niin ja näin, mutta tärkeintä sinulle lienee,
että tyttöparka palvelee sinua ja on varmasti köyhistä oloista lähtöisin.
Muuten ei olisi lähtenyt tänne kylmään Suomeen jonkun perusjuntin eukoksi:D
Korealaistyttö tuli kuvioihin mukaan ihan puhtaasti kummankinpuoleisen rakastumisen myötä.
Älä ole kateellinen toisten onnesta. Odotamme jo kaksoistyttöjämme innoissamme. Sinulla on varmaan nimiehdotuksia, mutta älä vaivaudu. Olin huomaavinani, että fantasiasi on niin pas...nen, että mene metsään ruokkimaan ajatusmaailmaasi kevään kukkien esteettisyydellä.
Lähde lenkille ja laihduta sinäkin itsesi iloisen kevyeksi. Ehkä vielä flaksi käy sinullekin ja löydät jonkun kiltin suomalaisen miehen itsellesi, jolla on kahden hengen vapaalippu Kapelskääriin ja takasin kansipaikalla tosin, mutta voihan sitä ryypiskellä omasta kossupullosta käytävän kokolattiamaton lämmössä.
Me lähdemme Silja Sinfonialla Stokaan asti korealaisvaimoni kanssa ja asumme laivan sviitissä. Elämys sekin tietty. taidanpa taas mennä hiukan pa...maan tuota vaimokultaani.
Voi paksusti tai sillai...
Nooh, kirjoita mitä kirjoitat... Se uskoo joka uskoo...
Mutta ettäkö pitkäsäärinen korealaisnainen? No jo vain!!! Et sä kyllä ite ainakaan miltään järjenjättiläiseltä vaikuta, mutta hienoa jos teillä vaimon kaa synkaa...
Hiihhh.... Uskoitko ihan oikeasti, etta kyseessa oli molemminpuolinen rakastuminen...? Etta oikein pitkasaarinen korealaistytto (hehheh... eikos nuo korealaiset ole paremminkin etnisesti persjalkaista porukkaa?!) ihan charmisi huumaannuttamana riemumielin lennahti sinne Suomeen sukkiasi pyykkaamaan! Taidatpa vaan heittaa bensaa liekkeihin saadaksesi keskustelua aikaan, ei huono sekaan -minulta ainakin sait makoisat naurut! Sita paitsi, pidan kielikuvistasi (lattiamaton lammossa ;D)...
Heipuli mikä heipuli luulen, että olet patolookinen valehtelija. Eipä silti voihan sitä mielikuvituksissa elää vaikka prinsessan kanssa. Kehoittaisin ottmaan järjen käteen ja elämään todellisuudessa.
Onhan se kyllä niinkin, kukas se kissan hännän nostaa ellei kissa itse.
nojaa. samapa tuo. kunhan on okei asian kanssa.
no se vaara tietenkin on olemassa että vanhemmat ajattelevat valinnassaan ensisijaisesti omaa nassuaan ,. eli että perhe pääsee väleihin varakkaan ja vaikutusvaltaisen perheen/suvun kanssa ,.
Näissä järjestetyissä avioliitoissa,järjestetään se avioero? Hoitaako eroprosessin vanhemmat? Entä sitten tämä lasten tekeminen,avustaako siinäkin lähisukulaiset? Kuinkas omakotitalon rahoitus,järjestyykö sekin vanhempien rahoituksella? Vai vaikuttaako vanhemmat ainoastaan parin vallinnassa ja parin yksityiselämän tarkkailun? Missä elämän vaiheessa nuoripari alkaa itsenäisesti elämään parisuhdettaan? Järjestetty avioliitto on mitä mainioin ratkaisu uusavuttomille.
Näistä vatipäistä osa putoo tähän ihan kybällä ja alkaa armoton jeesustelu ja voivottelu puolin ja toisin.
Niinpä, uskomatonta mitä porukka uskoo. Ja heti jeesustellaan ja tuomitaan ihan into piukassa näppis sauhuten, eikä osata kyseenalaistaa juttujen uskottavuutta ollenkaan.
No mut, hupinsa kullakin. Voi sen elämänsä kait noinkin käyttää...
Ihan hyvä homma tuo on. Sinulla on varsinkin mennyt ihan mukavasti tuo, niin sopi kyllä odottaakin menevän. http://mattiviikate.newsvine.com/