Heipähei, olen 158 centimetriä pitkä, 13 vuotias tyttö jolla on painoa 64 kiloa. Haluaisin ehdottomasti pudottaa kymmenen kiloa, jotta voisin alkaa käyttää bikinejä, eikä tarttisi hävetä silmiä päästään kun käyttää saman kokoisia vaatteita kuin viisikymppinen äiti : )
Olen siis jo piiiiiiiiiiiitkään haaveillut kunnollisesta laihduttamisesta, mutta se ei ole vain onnistunut (: Viime kesänä poltin n. 3000 kcal päivässä, mutta ne tuli nopeasti takas heti kun koulut alkoivat eikä enää ollut aikaa liikkua.
Liikun jonkin verran viikossa; Balettitunti (1½ h) kolme kertaa viikossa, tanssiminen vapaa-ajalla muutenkin, koulumatkat (2km), matkat harrastuksiin (1km) ja muutenkin tykkään liikkua (: Vika on kai sitten syömisessä, sillä rakastan syömistä : D Mutta aika usein kun olen todella surullinen (mulla on lievä masennus) niin tulee hotkittua paljon kaikkea hyvää, sillä se tuntuu lohduttavan : <
Kenenkään luokkalaiseni tytön mielestä en ole lihava, mutta pojat ovat erimieltä. He haukkuvat läskiksi, mikä todellakin ärsyttää ja loukkaa. Mutta en siis aijo laihduttaa muitten takia, vaan sen takia että saisin terveellisemmän elämän ja että pystyisin hyväksymään itseni ja olemaan itseni. Luulen, että lihavuus on suuri syy masennukseeni.
Mutta, siis vinkkejä laihduttamiseen tänne näin (: Mitä tahansa!
Kiitos!
Olen siis jo piiiiiiiiiiiitkään haaveillut kunnollisesta laihduttamisesta, mutta se ei ole vain onnistunut (: Viime kesänä poltin n. 3000 kcal päivässä, mutta ne tuli nopeasti takas heti kun koulut alkoivat eikä enää ollut aikaa liikkua.
Liikun jonkin verran viikossa; Balettitunti (1½ h) kolme kertaa viikossa, tanssiminen vapaa-ajalla muutenkin, koulumatkat (2km), matkat harrastuksiin (1km) ja muutenkin tykkään liikkua (: Vika on kai sitten syömisessä, sillä rakastan syömistä : D Mutta aika usein kun olen todella surullinen (mulla on lievä masennus) niin tulee hotkittua paljon kaikkea hyvää, sillä se tuntuu lohduttavan : <
Kenenkään luokkalaiseni tytön mielestä en ole lihava, mutta pojat ovat erimieltä. He haukkuvat läskiksi, mikä todellakin ärsyttää ja loukkaa. Mutta en siis aijo laihduttaa muitten takia, vaan sen takia että saisin terveellisemmän elämän ja että pystyisin hyväksymään itseni ja olemaan itseni. Luulen, että lihavuus on suuri syy masennukseeni.
Mutta, siis vinkkejä laihduttamiseen tänne näin (: Mitä tahansa!
Kiitos!
Vastaukset 10
Vanhimmat
olen itse 15 vuotias ja pudottanut painoa hyvällä menestyksellä ATKINS dietillä, eli jätä turhat hiilarit pois ja korvaa ne proteeiinilla. Älä myöskään syö, ellei sulla oo nälkä FYYSISESTI. Tosta dietistä saat lisätietoo netistä lisää :)
Atkins on varmaan ihan ok, mutta ite suosittelisin enemmän rasvanpolton paleo-kickstarttia (55 päivän rasvanpolttojakso), kannattaa tutkia vähän netistä siitä, on meinaan ihan mielenkiintoinen. Ja tsemppiä kaikille jotka yrittää laihduttaa!
Moikka!
Hei luin ton tekstis ja mulle tuli niin paha mieli kun nään itseni sinun tilassasi 10 vuotta sitten... itse olen sitä mieltä että kannaattaa laihduttaa pikkuhiljaa ja aloitta se HETI!!! Muuten murehdit vielä 10 vuoden päästä miksi olet edelleen omasta mielestäsi ylipainoinen... Toi haukkuminen on toooosi paha juttu koska sain itsekkin kokea sitä koko yläasteen ajan ja olin kylläkin masentunut myös koko yläasteen... Liikunnallinen olin myöskin mutta asiaa ei aittanut melkein joka päivä tekemäni taikina jonka söin... ihan taikinana... et sillai sitä sit kerty... Luulen ottä olet liian nuori ottamaan itseäsi todella niskasta kiinni ja lopettamaan herkkujen syöntiä mutta entä jos pyytäisit jotain kaveriasi mukaan... tai mene itsepuolustuskurssille... itse menin han moo doo-kurssille ja siellä todella rääkättiin kiloja pois... (kaverin kanssa mukavampaa) ja mulla ne kilot tuli sit pikkuhiljaa takaisin mutta nyt on taas pikkuhiljaa lähtemässä... Kaiken periaate on että hitaasti ja tunnollisesti ja laihduta heti!!!
Tiedän varsin hyvin tunteen, olen itse 15 vuotta, ja painan 72kg, ja moneen kertaan olen yrittänyt laihduttaa. Paino lähti kasvamamaan koulun alkaessa, kun kotona ei ollut mitään rajoja syömisen suhteen. Pizzaa ja hampurilaista tuli syötyä joka ruoaksi lähes, ja limsaa juotua pullo päivässä. Nyt olen alkanut tsemppaamaan, tosin melko huonoin tuloksi, kun itselläni on myös ailahtelevaa masennusta, ja syöminen tuntuu olevan ainoa ratkaisu, ja kosto muille ihmisille.
Muut eivät ole sanoneet mitään lihavuudestani sen jälkeen kun mummoni kuoli viime syksynä. Nyt, vajaa viikko sitten päätin, että kilot saa luvan häipyä, ja tavoite olis ensi alkuun alle 70kg, sitten 65kg.
Suosittelen vain, että yrität alkaa esim. syömään herkkujen sijasta jotain terveellisempää, ja sitten purkaa masennusta johonkin muuhun myös, kun syömiseen. Esim. kirjoittamiseen, tai parempana vaihtoehtoja kävelyyn tai juoksuun.
Pienestä se lähtee :)
Joo, ja täällä vielä pahempi tunne sillä olen 14v ja painan 100 kg. Aina päätän laihduttaa, mutta aina sitten repsahtaa syömään. Olen käynyt keskussairaalassa ja ravitsemusterapeutilla ja en toivo kenellekkään koskaan samaa kohtaloa kuin minulle. Tuntuu, että koko nuoruus on mennyt pilalle kilojen takia ja olen yksinäinen koulussa ja koulukiusattu. Nyt haluaisin olla kevyempi ripariin mennessä. Tavoitteena on kilo tai pari viikossa. En ole mikään himoliikkuja joten minua on vaikea saada liikkeelle. Inhoan peilikuvaani ja yritän kätkeä kiloni suurien lörpöttävien, mutta muodikkaiden vaatteiden alle. Haaveeni olisi pitää vain toppia ja legginssejä häpeämättä. Tiedän, että syön sen takia, että minulla ei ole tekemistä ja kun ei ole tekemistä ajattelen, että syödään sitten. Toivoisin, että löytäisin kohtalokaverin jonka paino olisi suurinpiirtein samaa luokkaa ja jonka kanssa voisi keskustella ja saada tukea vaikka vain netin välityksellä. :))
Täällä päässä 16v, ennen 124,5kg ukko. Nykyään paino 117,2kg ja 2kk on laihdutusta takana. Laihduttaminen tapahtui itseasiassa helposti kuin heinänteko. Lähdin noudattamaan sovellettua Atkins-diettiä. (En ikinä pidä ketoosipäivää = syön jokapäivä väh. 50g hiilihydraatteja.)
Ensimmäinen viikko oli yhtä tuskaa; makaroonilaatikko, kanapasta, riisipuuro, uudet perunat ja mäkkiruoka tuoksuivat nenään niin hyviltä ja toivat aina hirveän nälän tunteen. Sitten siihen alkoi tottua että muut syö eritavalla. Asiaa helpottaa kasvissyöjäsiskoni vertaistuki ruoka-asioissa. Nykyään ravintoni koostuu 45% lihasta, 50% kasviksista ja hedelmistä ja 5% lisäravinteista, joita käytän punttisaliharjoittelun ohella.
Ensimmäisellä viikolla painoa katosi 2kg ja tämä poika hurrasi onnesta. Toisella viikolla sama juttu. Sitten painonlasku pysähtyi, itseasiassa paino hieman nousikin. Tämähän johtui kuntosaliputkesta (9pv putkeen lihasmassaharjoittelua), jonka hommasta innostuttuani pidin kaverini kanssa. Sen jälkeen painon tippuminen on jatkunut tasaiseen tahtiin.
Liikuntaa tulee päivittäin n. tunti. Salilla käyntiä (Massa, voima ja kestävyysharjoittelua eri päivinä), pyöräilyä (töihin ja takaisin, 4,5km suuntaansa. Joskus myös muulloin.) ja sillointällöin sprinttijuoksua. Liikunnasta tulee hyvä olo ja siihen jää koukkuun! :)
Jos joku haluaa keskustella laihdutuksesta, salihommista tai lisäravinteista enempi niin minut tavoittaa sähköpostilla osoitteesta [email protected]! :)
Tsemiä kaikille laihduttajille ja laihdutusta harkitseville!
Haluaisitko laihdutuskaverin minusta? Olen 17-vuotias tyttö ja painoni on nyt 65 kg ja aion laihduttaa ainakin 60 kilogrammaan. :)
niin ja unohtui sitten se tärkein: sähköpostini on [email protected]
tää oli tarkotettu lähinnä aloittajalle mutta saatte muutkin kirjotella:)
Tottakai voisin laihdutuskaverisi olla. Joten laitanpas heti sähköpostia tulemaan (:
72kg/163cm 15v., ulkopuolelle iloinen ja mukava ja sisäpuolella ahdistunut. Läskiä mahassa, reisissä ja käsissä. Koko elämän saanut kuulla "läski" -heittoja, vaikka ne tulisivatkin läpällä, ne satuttavat. Tässä mun elämä. Haluisin jonkun kaveriksi laihduttamaan / tsemppaamaan. En juurikaan vahdi painoa, tahdon vain rueta näyttämään omasta mielestäni hyvältä ettei tarvitse peitellä tiettyjä osia kropastaan.
Mailia tulemaan siis: [email protected]