jos teillä tai toisella osapuolella on/tulee vakava sairaus, mitä tapahtuu? Annattako toiselle edes mahdollisuuutta vai oletteko niin ilkeitä, että toinen häipyy kuvioista? Asiallisia vastauksia..
Vakava sairaus
mietinnän paikka
14904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oikeasti rakastunut, inhimillinen ihminen ei häivy kuvioista. Muunlainen voi häipyä, valitettavasti.
työntää luotaan, eihän sitä väkisenkään voi olla kenenkään kanssa.
Olemme olleet yhdessä muutaman vuoden.
Alku vuodesta selkäni kipeytyi pahasti olen koko aikuisiän kärsinyt selkä ongelmista,mutta näin pahaa en osannut odottaa.
Minä olen meillä hoitanut aina asiat eli asuntolaina minun nimissä,auto,netti ym tein kotityöt hoidin kauppa asiat..sitten tilanne meni siihen etten pystynyt edes liikkumaan.Alkuu tilanne oli kaaottinen olin tuskissani ja kipulääkkeissä koko ajan mieheni ihan pihalla kun joutui yllättäen asioita hoitamaan.
Raha asia on pitemmän päälle muodostunut puheenaiheeksi palkkani on pienentynyt pitkän sairasloman takia.
Seksielämä on mitä on.
Suurin ongelma on ymmärrys minä olen kaikki päivät yksin kotona mihinkään en pysty lähtemään yritän hammastapurren hoitaa kotityöt henkisesti romahtamis pisteessä elämä muuttui merkityksettömäksi.Mieheni valittaa pikku asiosta hän ei voi ymmärtää ettei sairas kykene enkä minä miksi ymmärrä miksi terve ei jaksa eikä kehtaa tehdä ja valittaa.
Olen miettinyt onko suhteella tulevaisuutta kun toinen ei kestä vaikeita tilanteita ja tuntuu itsestä pahalta kun toisen elämä menee sairaan kanssa.Minulla on kuitenkin mahdollisuus parantua,mutta tuleeko ero kuitenkin sitten kun tästä sairaus tilanteesta selvitään.
Suhteen alkuvaiheessa voi olla mahdoton ennustaa miten sairauksista selvitään joku voi sanoa suoraan ettei pysty,mutta pystyy kuitenkin,toinen uskottelee ettei ole ongelmaa,mutta ongelmia kuitenkin tulee.
Sori vaan, mutta jos sä olet kaiken hoitanut, tarkoittaa, että miehesi on aina ollut lapsellinen ja heikko kantamaan vastuuta. Sinä olet hoitanut liikaa ja hän liian vähän: ei tuossa nyt ihan yllätyksenä voi tulla, ettei mies halua sitten sinuakaan hoitaa. Eihän hän muutakaan ole hoitanut, todennäköisesti on siis vastuussa heikko ja lapsellinen. Joten se, että hän on uskotellut muka ettei ole ongelmaa: aivan varmasti on ongelma jos toinen ei osaa mitään hoitaa ja asiat kaatuu sen niskaan. Ne voisi kaatua muutenkin. Miksi sinusta tuntuu pahalta, että toisen elämä "menee sairaan kanssa"? Eikö aikuinen osaa mielestäsi itse valita? Miksi olet aina hoitanut kaiken? Eikö toisista ole mihinkään? Pitääkö sinun aina hallita? Miksi leikit marttyyria ja vieläkin hoidat asioita hammasta purren ja mitä saat siitä, että paapot sairaana aikuista ihmistä? Se on nimittäin ihan sinun omaa valintaasi.
Kaikki teidän suhteen asiat olisi ollut ennustettavissa siinä mielessä, että ihminen on sitä mitä se on. Mutta miehesi olkoon mitä on, sinun itsesi ja tulevaisuutesi kanssa (sairaudella tai ilman) olisi tarpeen ja tärkeää miettiä, miksi ihmeessä olet valinnut noin heikon miehen, kun tarvitse oikeasti vahvan ja vastuullisen? Kyllä se ihminen joka sellainen on, on sitä käskemättäkin ja ilman sairauttakin.
Ehkä haluat olla edes jossain vahva ja todistella, koska olet sairas? Hölmöä, kidutat sillä vain itseäsi. Ehkä sairaus on vaikuttanut itsetuntoosi ja katsot, ettet ansaitse parempaa? Hölmöä, eihän fyysinen vika huononna sinua IHMISENÄ. Ehkä saat tyydytystä marttyyriudesta ja edes jotain taivaspaikkaa ja kruunua ostettua? Hölmöä, olet hyvä ilman kruunujakin ja olet hyvä, vaikka saisit hyvääkin. Usko se. Olet hyvä, vaikka selkäsi on vaivainen ja ansaitset todellakin parempaa!
Jätä tuollainen mies, usko posi, selkäsikin paranee pikkuhiljaa ja paremmin ilman ylimääräistä painolastia. Mukavia ja vastuuntuntoisiakin miehiä löytyy, jotka ovat niin vahvoja että kestävät vastoinkäymisiäkin. Anna muiden auttaa ja jätä tuollaiset nykymiehesi kaltaiset painot, heitä vesijärveen. Jos miehen nimissä ei voi olla mitään, se on väärä mies. Jos mies ei halua kantaa vastuuta, ei se voi kantaa sinuakaan edes silloin kun sitä eniten tarvitset. Ja mitä kumppanilla tekee, mikä ei mitään kestä? Kestäthän sinäkin!
Tsemppiä!
mutta toisesta osapuolesta en oikein tiedä, hän on ailahtelevainen ymmärrettävästikin tai miten sen tulkitsiis.
Ainoa sairaus joka saa minulle jalat alle on hiv/aids, jos niitä ei ole, en usko että mikään sairaus voisi estää suhteen. mutta hiv/aids ihmisten kanssa en halua olla koska en jaksaisi pelätä koko ajan tartuntaa
Samaa olen miettinyt. Minulla todettiin vakava sairaus. Olen torjunut minusta kiinnostuneita mukavia ihmisiä koska pelkään että jos tutustun ja ihastun, niin tieto vakavasta sairaudesta pelästyttäisi toisen pois. Sellainen tuntuisi pahalta ja epäreilulta. En halua kuitenkaan jokaiselle vastaantulijalle kailottaa sairaudestani heti kättelyssä, sillä haluan että minuun suhtaudutaan omana itsenäni eikä säälittävänä huono-onnisena potilaana. Tuntuisi myös epäreilulta paljastaa sairaus kun suhde on ehtinyt jo edetä. Silloin se saattaa olla aikamoinen pommi, jos on saanut toisen jo kiintymään itseensä. Tulen pian tarvitsemaan henkistä tukea läheisiltä, enkä kestäisi jätetyksi tulemista. Tulen myös heikentymään fyysisesti. Tieto omasta sairaudesta syö itsetuntoa. Sitä saattaa kuvitella että toinen on kiltti vain säälistä. Myös se, vaikuttaako sairaus haluttavuuteen toisen silmissä, askarruttaa, vaikka tiedostaisikin näyttävän ihan hyvältä. Ja jos vaikuttaa niin missä tapauksissa ja mistä syystä?
kultaisen keskitien löytäminen on varmasti vaikeaa. Jos toinen kertoisi vakavasta sairaudestaan vasta puolen vuoden tiiviin yhdessäolon jälkeen, niin tulisi hieman petetty olo ja sama koskee muitakin henk.kohtaisia asioita ts. se voisi rapauttaa luottamusta.
Mikä sairaus sinulla sitten on? MS-tauti? se tuli jotenkin mieleen "Tulen pian tarvitsemaan henkistä tukea läheisiltä, enkä kestäisi jätetyksi tulemista. Tulen myös heikentymään fyysisesti" kohdasta.
ei sitä sairautta tarvitse hävetä, et ole sitä itse valinnut tai aiheuttanut (sukupuolitaudit on ihan omaa hölmöyttä ja huolimattomuutta, mutta eivät muut).
En usko, vaikka tietty ebola nyt varmaan ois sellanen että pitäs nähdä vaan karanteeniseinän lasin läpi, tosin suhde jäisikin vaan muutaman päivän vanhaksi... No mustahuumori sikseen.
Ei sellaiset jää, jotka ei ole tosissaan tai jotka eivät ole kokeneet mitään eivätkä osaa suhteuttaa asioita. Sellaiset taas jotka haluavat tutustua ihmiseen ja ovat oikeasti rakastumassa/rakastuneita, harkitsevat ja todennäköisesti jäävät. Kun tää nyt on suhteen aloituksesta... Niin, ja jos ois pitkälle ehtinyt suhde, niin ainakin omalla kohdallani aika paljon saisi tapahtua ennenkuin hylkäisin ihmisen, ja sairaus ei riitä siihen.
En usko että joku ilkeyttään lähteen, mielestäni sana on 99%:n varmuudella väärä. Lapsellisuuttaan, kokemattomuuttaan, pelkoaan, tietämättömyyttään jne. ehkä, mutta ne on eri asia kun olla ilkeä tarkoituksella. Kaikki eivät koskaan pysty sankarillisiin valintoihin, sillehän ei mahda mitään.
..vakavaksi sairaudeksi?
Esim. joku masennus ja ehkä syöpä vois kyllä olla sellasia, jotka estäis seurustelun alkamisen, mut pidempää suhdetta tuskin lopettais.
Ainoo, mikä pitkänkin suhteen lopettais, ois hiv..
sairaus, joka voi rajoittaa tuntuvasti normaalia elämää. Kyllähän syövästäkin voi parantua ja masennuksesta...
joku halvaus?
Neliraajahalvaantunut mies ois kyllä aika kinkkinen.. :( Kyllähän sitä toivois, et rakkaus kestäis tollasen, mut tosielämässä vois kyllä olla toisin.. :(
kun minulla todettiin,rupesin heti hak.hoitoo suhtauduin vakavasti.mieheni olisi pysynyt rinnalla mutta tiesin että,kun hän juoen jaksa hoitaa häntäkin.joten päätin sairastaa yksin.kävin hoidot läpi ja tauti saatiin pois,tuli vain msennuksen aiheuttama painoongelma ja kaikkea muuta vikaa.nyt jo muuten hyvä mieli,mutta ihmisten ennakkoluulojen voittaminen ja jyvät akanoista system.plus sydämmessä suuri tyhjyys jonka aiheuttaa se,että miksi mies ei ollut mies ja sanonut,seison rinnallasi prk.ja sillä selvä.aluks en kehdannut kertoa ed.kenellekkään,vittu et on ollu yksinäistä.uskaltaskohan sitä jo luottaa toiseen ihmiseen, 6v.meni koko hommaan,mitä sanoisit jos tapaisit naisen joksa kertos näin tai sulle kerrottas, juoksisitko karkuun..kertokaa te minulle.