Ylikontrolloiva vanhempi

Olen jo reilusti päälle parikymppinen sinkkumies. Ongelmani on se, että tunnen vanhempani kontrolloivan liikaa elämääni. Hän on ahdistavan paljon kiinni minussa eikä näytä useinkaan ymmärtävän että haluan tavata omia kavereitani ja lähteä juhlimaan. Haluan nyt viimeinkin elää ns. perusnuoren elämää. Vanhempani tuntuu toisinaan pitävän minua jonkinlaisena seuralaisena ja odottaa minun puuhailevan hänen kanssaan kaikkea. Välillä tuntuu että hän yrittää omia minua ja hermoni kiristyvät.

Olen saanut häneltä paljon, siitä olen kiitollinen. Toisaalta hän käyttää sitä tiedostamattaan tai tiedostetusti usein välineenä. Jos en tee kuten hän sanoo, hän käyttää tuota aseena minua vastaan. Se on henkisesti todella stressaavaa tasapainoilla omien halujen ja hänen toiveidensa kanssa (koska pelkää loukkaamista ja siitä seuraavia rajuja kohtauksia). Miten saisin hänet ymmärtävään, että en ole enää kovin nuori? Olen aikuinen ja haluaisin nyt elää omillani tällä tavalla, vielä kun se on mahdollista. Lisäksi hänellä vaikuttaa olevan melko suureellisia odotuksia minun suhteeni. Itse haluaisin vapaasti valita tieni.
2637
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

moinen voi edes olla mahdollista, siis tämä kontrollointi?
Olet reilusti päälle parikymppinen kuten kerroit, näin ollen varmastikin elät ja asut omillasi. Miten siinä tilanteessa vanhempi voi kontrolloida?

Sanot suoraan miten asiat koet.

Äänestä

Jos et ota etäisyyttä, et saa koskaan omaa elämää. Älä kerro osoitteen- ja puhelinnumeromuutoksia vanhemmallesi. Lähde minne vain silloin kun haluat. Älä kysy kaikkeen lupaa.

Äitini mielestä minun ei olisi kuulunut koskaan löytää miestä itselleni. Hän asennoituu edelleen elämääni kuin sinun vanhempasi.

kirj. narsistiäidin tytär

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jjjjj-- kirjoitti:

Olen jo reilusti päälle parikymppinen sinkkumies. Ongelmani on se, että tunnen vanhempani kontrolloivan liikaa elämääni. Hän on ahdistavan paljon kiinni minussa eikä näytä useinkaan ymmärtävän että haluan tavata omia kavereitani ja lähteä juhlimaan. Haluan nyt viimeinkin elää ns. perusnuoren elämää. Vanhempani tuntuu toisinaan pitävän minua jonkinlaisena seuralaisena ja odottaa minun puuhailevan hänen kanssaan kaikkea. Välillä tuntuu että hän yrittää omia minua ja hermoni kiristyvät.

Olen saanut häneltä paljon, siitä olen kiitollinen. Toisaalta hän käyttää sitä tiedostamattaan tai tiedostetusti usein välineenä. Jos en tee kuten hän sanoo, hän käyttää tuota aseena minua vastaan. Se on henkisesti todella stressaavaa tasapainoilla omien halujen ja hänen toiveidensa kanssa (koska pelkää loukkaamista ja siitä seuraavia rajuja kohtauksia). Miten saisin hänet ymmärtävään, että en ole enää kovin nuori? Olen aikuinen ja haluaisin nyt elää omillani tällä tavalla, vielä kun se on mahdollista. Lisäksi hänellä vaikuttaa olevan melko suureellisia odotuksia minun suhteeni. Itse haluaisin vapaasti valita tieni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu