Ja miksi pitää ensin seurustella jonkun naisen kanssa, harrastaa seksiä ja sitten sanoa hetken päästä, että mä en tiedä mitä mä haluan ja kenet mä haluan? Pyydän kaikilta Suomen miehiltä älkää harrastako seksiä sellaisten naisten kanssa joiden kanssa ette aio olla koko loppuelämäänne, älkää särkekö sydämiä !
Miksei miehet tiedä mitä ne haluu
älä särje sydänt
141006
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
osa Suomen naisista tekee ihan samaa....
samanlaiseen sikaan ehdin tutustua ja siinähän sitä oltiin niinku ois oltu yhessä, vaan eipä miehen mielestä oltukaan. Paskiaisia ja todellisia kusipäitä.
Saattavat myös olla todella hukassa itsessään, eivätkä tarkoita mitään pahaa, mutta onnistuvat silti loukkaamaan. Masentunut mies on kävelevä aikapommi, joka satuttaa ihmisiä ympärillään. Harvemmin silti tahallaan. Tällainenkin mahdollisuus on olemassa sen yleisen kusipäisyyden rinnalla.
Sellasta se on! Saahan sitä harrastaa seksiä ihan huvikseen ilman sen kummempia suhdesotkuja, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista. Ei koskaan voi olla ihan varma toisen tunteista, ne voi muuttua. Tottakai se on väärin, jos mies antaa odottaa liikoja ja sitten lemppaakin yhtäkkiä. Niin vain käy, että sydän voi särkyä jos rakkautta etsii, ei se ole kenenkään vika. Helposti käy niinkin, että on vähän aikaa jonkun kanssa yhdessä ja sitten huomaakin ettei sovita yhteen. Sitä ei tiedä ennen kuin kokeilee.
Tein itse sen klassisen virheen, rakastuin mieheen jolle olin vain pano ja jota en voi saada. Tapailimme vähän aikaa, lopussa se oli pelkkää seksiä. Hän lopetti tämän jutun, kun löysi jonkun vakavastiotettavan. Luulin että pystyisin pitämään tunteeni kurissa, mutta kun tämä loppui, niin tajusin miten paljon hänestä välitän. Hän ei antanut minun elätellä turhia toiveita, mutta en vain voinut tunteilleni mitään. Ei se hänen vikansa ole, että rakastuin ja nyt on kamala olo. Se olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta, hän oli aivan liian komea ja hyvä minulle. Typerintä tässä on se, että kun järjellä ajattelen, niin emme sopisi yhteen, mutta silti en voisi kieltäytyä jos hän sattuisi vielä joskus olemaan niin puutteessa että haluaisi taas tavata minut. Hänen seurassaan ei voinut muuta kuin olla oma itsensä, hän jotenkin "näki lävitseni". Olisin mielelläni pitänyt hänet kaverina, koska sellaisia ihmisiä tapaa äärimmäisen harvoin, mutta nyt se on myöhäistä.
Tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Minulla loppui juuri tässä kummallinen suhde, joka periaatteessa oli lähinnä pelkkää seksiä, mutta kuitenkin mies lähetteli paljon rakkauden lupauksia ja tunnustuksia. Koska en kuitenkaan kokenut saavani suhteelta oikein mitään konkreettista suhteessa siihen mitä itse hänelle annoin, ehdotin kaverille parikin kertaa että oltais pelkässä seksisuhteessa; rakas sanojen käyttö olisi kiellettyä jne. Mutta ei, hän aina vannoi rakkauttaan minuun ja tahtoi kuulemma vain minut. Sitten yhtenä päivänä sain puhelun naiselta, joka ilmeni olevan tämän miehen vaimo. Sen jälkeen mies soitti vielä pari äkäistä puhelua, eikä vastannut enää yhteenkään viestiini. Kunnollisia hyvästejä eikä varsinaista suhteen lopettamista ei siis edes tapahtunut. Hän vain karisti minut elämästään noin vain.
Tämä kaikki tapahtui vaikka sanoin hänelle jo alussa ettei leikkisi tunteillani.
Vaikka järjellä ajateltuna tiedän, että ko. mies on idiootti, pettäjä, valehtelija ja muutenkin huono käytöksinen, sydämeni on riekaleina. Tästä pitäisi nyt vain yrittää toipua, mutta kaiken kukkuraksi minulle ei ole tällaisia rakkauden tunteita syntynyt koskaan aiemmin ja tullut jätetyksi.
Olin aiemmin naimisissa 13 vuotta ja kun ero tuli, ei ollut mitään vaikeuksia erota koska rakkaus oli loppunut suhteesta jo kauan ennen sitä.
Siksi kai tästä ylipääseminen onkin nyt niin vaikeaa.
Pitää kai vain toivoa että aika kuluisi nopeasti ja arvet umpeutuisivat.
Mutta kuten sanoit, jos minäkin törmäisin häneen vielä, olisin valmis ihan mihin tahansa hänen kanssaan heti.
Seksi on sen verran tunneasia naiselle että se herättää vaikka mitä toiveita ja odotuksia.
Siis varsinkin kun se onnistuu todella hyvin.
Minäkin ihmettelen miehiä, jotak onnistuneen naisessa toiveita ja rakkautta synnyttävän seksiaktin jälken alkaa toitottaa etteihän tässä mitään sen kummempaa, että vapainahan tässä jatketaan ja niin edelleen.
Se on kamalaa psyykkistä pahoinpitelyä.
Siksipä ei kanata antaa seksiä miehille ennenkuin on katsonut vähän tarkemmin mitä tämä tyyppi pitää sisällään.
No jos on niin intohimoa täynnä ettei voi kieltäytyä, silloin on varauduttava myös tällaiseen pahoinpitelyyn kun mies lähtee vain käveleen pussit tyhjinä kuin ei mitään.
Olen niin kyllästynyt tuohon tunnelöpinään! Ei seksi ole välttämättä yhtään sen enempää tunneasia naiselle kuin miehellekään. Tunteilijoita on sekä naisissa että miehissä, samoin kuin niitä, joille seksiin ei tarvitse sotkea tunteita (siis panetuksen lisäksi, tunnehan sekin on).
Käytit ilmaisua "antaa" seksiä miehelle... hih. Entä jos mä vaan otan? No ei, hauskintahan se on kun molemmat antaa ja ottaa.
Kun ensi kerran tapasin tämän miehen mistä aiemmassa viestissäni kerroin, ajattelin että hän ei voisi ikinä olla kiinnostunut minusta, kuitenkin kysyin häntä luokseni yöksi. Kun kyllähän nyt yleensä pano kelpaa. En ajatellutkaan saavani häneltä muuta kuin seksiä. Mutta sitten jatkoimme tapailua, muutenkin kuin seksin merkeissä, ja menin sitten ihastumaan tähän mieheen ihan päättömästi.
Tää touhu on sellaista, että aina on se riski että satuttaa itsensä. Mutta se tuntuu niin hyvältä, että sitä riskiä ei voi olla ottamatta vaikka järki sanoisi muuta... Hullua, kun välillä eniten haluaa sitä mikä satuttaa.
kun nainen alkaa vittumaiseksi, minä otan eron. Mua ei mikään kusinen suolenpätkä kiinnosta niin paljoa että seurustelisin vittumaisen naisen kanssa, ainoaa elämääni en tuhlaa mihinkään äpärään!!!!!!!!!!!!
MÄ VIHAAN SUA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! TOIVON JOKA ILTA KUOLEMAASI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
"ainoaa elämääni en tuhlaa mihinkään äpärään!!!!!!!!"
Hahaa, tiätköhän äpärä-nimityksen merkitystä?? Ei oikeen passaa tähän :D
Ja seksistä; jos mies on 6 vuoden ns. yhteiselon jälkeen vielä tunnevammainen ja sitoutumispelkoinen, niin menkööt. Tää kommentti siis tolle "seksi on naiselle tunneasia"-tyypille (elin "suhteessa" 6 v, mutta kuulemma meillä ei suhdetta koskaan ollutkaan???
Korvauksen seksistä joka onkin ilman tunteita, oikeastaan voisi jälkikäteen miehet maksaa sitten vaikka 100 euroa seksikerta vanhoille tyttöystövilleen jotka ovat hyvää hyvyttään harrastaneet seksiä,ja tehneet kaikki maailman seksitemput miellyttääkseen. Ja sitten kuitenkin vaikka puolen vuoden päästä mies ei tiedä mitä haluaa, ja kenet haluaa, ja sinua en ainakaan halua ja haluan pitää breikkiä nyt ja katsella maailmaa Siitähän tulisi äkkiä iso summa kun laskee että kuukaudessa on esim 30 päivää ja jos vaikka joka viikko 2-3 kertaa seksiä.
Maksun pyytäminen olisi rehellsintä heti ensi kerrasta lähtein jos on mies vain seksiä hakemassa ja mulla on toiset päämärät suhteeseen alkamiseen.
Sittenpähän jokaiselle jäisi jotakin "käteen" kun mies lähtee lenteleen muualle.
Paljon oikeudenmukaisempaa.
Harvemmin kemiat kohtaa yks yhteen ekalla kerralla.
Sydämen särkemistä kukaan ei tietysti tahdo tehdä kellekään mutta se voi tapahtua kaikesta huolimatta kun seksi/seurustelu suhteeseen tarvitaan kaksi. Yhden halukkuus ei yksin riitä.
Kannattaa ennemmin olla yksin, sinkkuna tai sitten varovainen seikkailuissaan.
Liian paljon liian nopeasti voi johtaa siihen ettei koskaan vakiinnu.
Vakiintunut suhde on hieno asia, kaikki ei vain ole saavuttanut sellaista vaihetta.
Eiköhän se ole niin, että jos ei tiedä mitä haluaa, ei halua. Ainakin, jos jahkailu jatkuu ja jatkuu. Tälläinen oli mun poikakaveri. Ja mulla ainakin loppui kärsivällisyys. Erottiin sulassa sovussa yhteistuumin eilen. Itse mietin aika lailla suhteen lopussa, saanko tästä suhteesta sitä mitä haluan. Kannattaako tyytyä siihen, että toinen vain jahkaa ja jahkaa. Itselläni ainakin mielenkiinto lopahtaa. Toki se on ihan terveellistä mietiä välillä, mitä haluaa, mutta jatkuva jahkailu!!!! Arvostakaa ihmiset itseänne ja antakaa mennä. Kyllähän niitä suhteeseen valmiitakin tyyppejä on. Ehkä.
Joillakin kait rakkaus on niin vahva, että se kestää kaiken. Itselläni ainakaan nyt ei kestänyt...
Kylllästymisvaihe tulee, jos suhde ei etene, niin se vaan on. Koettu on se. Mutta miten sitten jättää se jahkaava mies? se joka vaan roikkuu ja roikkuu siinä ja pitää yhteyttä, mutta kuitenkaan ei ole suhteessa täysillä, eihän sellainen ole mitenkään täysipainoinen suhde. Kaikki peliin, tai ei mitään. Olen jättämässä jahkaajaa, mutta homma vaan pitkittyy ja pitkittyy, milläs pistät poikki, kun ystävällisyys vaan jatkuu. Valitettavasti kipinä puuttuu. Tai oli sitä ekat kuukaudet, mutta kun meni jahkailuksi, niin mielenkiinto todellakin sammui.