Niinpä niin. Taas totuus löi päin naamaa kuin märkä rätti. Mies on jälleen käynyt vieraissa, mukavat jäljet kaulassa todistamassa intiimejä hetkiä. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta. Eroa olen pyytänyt häneltä jo pitkään, mutta ei ole suostunut. Järjetöntä vääntöä yhdestä talosta. Ei halua erota, koska olen hänen elämänsä nainen ja hän rakastaa minua. Ja silti pettää.
Pettäminen on aina paskamaista, mutta kaikkein eniten mua ärsyttää miehen ylimielinen käytös. Mikään ei uppoa. Jos sanon, että puhutaan erosta ja keskustellaan lasten tulevaisuudesta, hän hymyilee ylimielisesti, mutta ei sano mitään. EI MITÄÄN! Sama juttu on kaikissa muissakin asioissa. Vaikeneminen on vallankäyttöä julmimmista päästä ja se saa minut raivon partaalle, vaikka yritän analysoida tilannetta järkevästi. Arvatkaako onko käynyt mielessä tehdä jotain raivokasta!
Huomenna soitan tutulle juristille ja alan järjestämään asioita. Ei sitten puhuta, jos ei puhuta, mutta ero silti tulee. Mulla on vuosikausien turhaumat ja raivot pakkautuneena sisälläni ja nyt tämän viimeisen naisjutun jälkeen tekee mieli tehdä jotain saada ukko rämpimään polvilleen. Kuvitelkaa olevanne suhteessa miehen kanssa, johon ei mikään puhe vaikuta mitenkään. Minun puhelinta ja menojani vahtii kuin haukka ja en saa pitää yhteyttä kehenkään miespuoliseen ystävääni, jotka olivat minulle aikaisemmin tärkeitä.
Itse tekee mitä haluaa ja ei osoita koskaan minkäänlaista katumusta. Hänen aikaisempi avioliitto päättyi myös suunnattomaan vihaan ja katkeruuteen. Ex-vaimo kosti hänelle lopulta samalla tavalla eli pettämällä. Sehän oli ihan kauheata... Valitettavasti tämä kaikki selvisi minulle liian myöhään.
Se päivä, kun olen päässyt tuosta ukosta eroon, tulee olemaan elämäni onnellisin päivä.
Pettäminen on aina paskamaista, mutta kaikkein eniten mua ärsyttää miehen ylimielinen käytös. Mikään ei uppoa. Jos sanon, että puhutaan erosta ja keskustellaan lasten tulevaisuudesta, hän hymyilee ylimielisesti, mutta ei sano mitään. EI MITÄÄN! Sama juttu on kaikissa muissakin asioissa. Vaikeneminen on vallankäyttöä julmimmista päästä ja se saa minut raivon partaalle, vaikka yritän analysoida tilannetta järkevästi. Arvatkaako onko käynyt mielessä tehdä jotain raivokasta!
Huomenna soitan tutulle juristille ja alan järjestämään asioita. Ei sitten puhuta, jos ei puhuta, mutta ero silti tulee. Mulla on vuosikausien turhaumat ja raivot pakkautuneena sisälläni ja nyt tämän viimeisen naisjutun jälkeen tekee mieli tehdä jotain saada ukko rämpimään polvilleen. Kuvitelkaa olevanne suhteessa miehen kanssa, johon ei mikään puhe vaikuta mitenkään. Minun puhelinta ja menojani vahtii kuin haukka ja en saa pitää yhteyttä kehenkään miespuoliseen ystävääni, jotka olivat minulle aikaisemmin tärkeitä.
Itse tekee mitä haluaa ja ei osoita koskaan minkäänlaista katumusta. Hänen aikaisempi avioliitto päättyi myös suunnattomaan vihaan ja katkeruuteen. Ex-vaimo kosti hänelle lopulta samalla tavalla eli pettämällä. Sehän oli ihan kauheata... Valitettavasti tämä kaikki selvisi minulle liian myöhään.
Se päivä, kun olen päässyt tuosta ukosta eroon, tulee olemaan elämäni onnellisin päivä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jätä se paska: http://www.avioero.fi/
Ihan samaa tekee mun miesystävä, kun kysyn jotain ei vastaa, kun sanon että on pettänyt tulee "niinhän sä luulet" Ja on ihan selviä tapauksia, narsisti tekee mitä halaa, mutta muut ei saa tehdä mitään.
Eroa niinkauan kuin olet vähääkään järjissäs, itse olen hulluuden partaalla...
Niin jätäkin. Saa sen talon myytyä juristin avulla, vaikka äijä ei sanoisi sanaakaan. Ollaan sitten molemmat hiljaa, niin ei tarvitse lastenkaan kärsiä riidoistamme. Eteenpäin sanoi mummo lumessa.
Parempi yksin ja tuo vie kyllä itsetunnon todella alas... siksihän moni kostaa pettämällä, testaa että kelpaako muille.
Tsemppiä
Kyllä sille ensimmäiselle pettämiskerralle on varmasti ollut miehelläsi todella iso kynnys.
Sitä, kun tarpeeksi kauan pihtaa sitä lemmenrasiaa, niin noin siinä käy.
Olet pyytänyt eroa jo pitkään, mutta hän ei ole suostunut? Tiedät kai, että et tarvitse miehesi suostumusta, jos haluat erota.
Jotenkin kirjoituksestasi sai sellaisen kuvan, ettet tosissasi edes ole lähdössä. Toivottavasti et ole sellainen "marttyyri", joka vaan uhkaa ja uhkaa, muttei oikeasti uskalla lähteä. Jos nyt et lähde, niin sitten on turha enää valittaa ja haukkua miestä.
Itsehän olet valinnut jäämisen kusipään rinnalle, se on oma valinta.
Luultavasti ap. halusi keskustella erosta juuri lasten takia, siis käytännön asioista. Hän luultavasti pelkää että ero menee rumaksi, enkä ihmettele jos miehen asenne on noin epäkypsä ettei pysty keskustelemaan.
Hei Tahdon pois!
Vaihtoehtosi ovat vähissä - patologinen tyyppi, jos pettää toistuvasti, eikä osaa katua ja muuttua. Persoonallisuushäiriöistä ei voi muuttaa, eikä hän siihen pysty itsekään. Kannattaa katsoa totuutta suoraan silmiin ja tehdä johtopäätökset. Hyväksyä se, että mun kohdalle sattui tällainen, joita on n. 2-3 % ihmisistä. Puhuminen avoimesti esim. sukulaisten kanssa auttaa, jos on kyse sairaalloisesta tyypistä. Joku kertoo sinulle pian, että omituinenhan se oli jo lapsena ja nuorena, mutta silloin se ei näyttäytynyt vielä ihmissuhteiden alueella. Anna äijän mennä elämystensä perässä, niitä naisia riittää aina vähäksi aikaa huvittelemaan tuollaisten ukkojen kanssa. Hyvä vain olisi, että tällaiset miehet korvamerkittäisiin, jotta sitoutumiskykyiset osaisivat välttää.
Lähde menemään, rauhalliset ja levolliset päivät odottavat sinua mutkan takana!