moi kaikki au pair-ihmiset!
onko teillä ollu ongelmia vanhempien kanssa siis niin että he ei ole antaneet lupaa lähteä au pairiksi?
Itse olen 19v täyttävä tyttö, oisin lähtenyt au pairiksi mutta vanhemmat esti tämän. Kiivaan keskustelun tuloksena vanhempani päättivät näin, tosin itselleni on täysin epäselvää miksi. Okei, au pair päätös on aika iso juttu mutta silti.
kertokaas kokemuksianne toverit! ja millaisia keskusteluja olette käyneet asiasta vanhempienne kanssa?millainen päätös?
ja kaikki tämä vaikka olen täysi-ikäinen ym.
kiitos jo etukäteen!
onko teillä ollu ongelmia vanhempien kanssa siis niin että he ei ole antaneet lupaa lähteä au pairiksi?
Itse olen 19v täyttävä tyttö, oisin lähtenyt au pairiksi mutta vanhemmat esti tämän. Kiivaan keskustelun tuloksena vanhempani päättivät näin, tosin itselleni on täysin epäselvää miksi. Okei, au pair päätös on aika iso juttu mutta silti.
kertokaas kokemuksianne toverit! ja millaisia keskusteluja olette käyneet asiasta vanhempienne kanssa?millainen päätös?
ja kaikki tämä vaikka olen täysi-ikäinen ym.
kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 14
Vanhimmat
..etköhän sä täysikäisenä ite päätä mitä teet. kerää rahat kasaa ja lähde au pairiks! tuskin sun vanhempas sua lukitsee mihinkää estääkseen sun menoa ja jos niin tekee niin se on jo vapaudenriistoa.
ala mennä jo!
onhan se niin et vanhemmilla on iso osa meidän elämässä, mut mieti kuinka paljon sua kaduttas myöhemmin jos et lähde... :) meillä isä kannustaa mua lähteen ja on maksanu puolet kaikista mun kuluista mitä lähtemiseen tulee... äiti taas vittuilee koko ajan asiasta ja kertoo mulle kuinka mä kahden viikon jälkeen palaan häntä koipienvälissä pois... mä olen sivuuttanut nuo äitini jutut ihan totaalisesti!! isän tuki on tärkeää, ja se riittää mulle... ehkä vanhempien on vaikea luopua susta kokonaan niin pitkäksi aikaa... sano niille että sä lähdet sano ne mitä tahansa, niin sit ku ne joutuu sulatteleen sitä asiaa, niin ennen sun lähtöä ne on ihan varmasti lentokentällä saattamassa!!! :) onnea!!!
harmillistahan tuo on, jos täysikäsen ääntä ei oteta ollenkaan huomioon. mulla ei onneks vanhemmat asettunu mun lähdön tielle... äiti oli aika innoissaan vaan, kun ois varmaan ite kans joskus muinoin halunnu jonnekin maailmalle lähteä. okei, kyllä se vähän tietty pelkää, et jos mä vaikka sinne maailmalle sit au-pairvuoteni jälkeen jään asustaan, mut minkäs sille sit voi. mun oma elämähän täs on kyseessä! oon kans 19v. ja lähdössä tänä kesänä siis saksaan. oikeestaan en edes sillon lähtöä harkitessani miettiny, et mitä jos vanhemmat ei mua päästäkään. -sellasta vaihtoehtoo ei vaan ollu. minä olin päättäny lähteä ja sillä selvä. opiskelemaanhan sitä kuitenkin lähtis. ja mä ainakin vielä jollekin suuremmalle paikkakunnalle... jossakin vaiheessa niitten vanhusten on kummiski meistä luovuttava! siis mun keskustelut au-pairasiasta on ollu lähinnä perhettä koskevia: valitako mikä perhe ja sit kaikenlaisia käytännönasioita koskevia: ajokortti, vakuutukset jne jne. ja just mitä itse maksan ja auttaako vanhemmat ja millon lähden. meillä ei siis istuttu kahvikupit kädessä pöydän ääressä miettimässä, päästetäänkö tyttöä lähtemään vai ei. toivottavasti sinäkin saat oman tahtos kuuluviin ja unelmastas voi tulla totta :)
Oon 19v ja mulla on ihan sama ongelma ku sulla; vanhemmat on jyrkästi au pairiks lähtöä vastaan. Opiskelu tai "oikeat" työt ulkomailla olis niiden mielestä ihan ok, mut au pair-vuodesta ei kuulemma oo mitään hyötyä. Vanhemmat myös pelkää että mulle sattuu jotain yms... Toisaalta ymmärrän et ne on huolissaan, mut aion silti saada tahtoni läpi ja lähteä!! Älä luovuta, yritä vielä puhua vanhemmilles ja kysy miks ne vastustaa sun lähtöä. Tsemppiä!!
Tosi ikävää että on tollanen tilanne... Mun vanhemmat on aina tietysti sanonu mielipiteensä asiosta, mutta lopullinen päätös on ollut mulla. Ne on sitte sanonu tukevansa sitä, mihin ikinä päädynkin elämässäni...kunhan olen itse tyytyväinen ja nautin olostani, KIITOS siitä heille!!
Mä en nyt tiedä ollenkaan osaanko olla avuksi, mutta yritäppä kysellä että miksi he ovat niin sitä vastaan. Sano vaikka, että vaikka et nyt lähtisikään au pairiksi niin sinua kiinnostaa heidän mielipiteensä au pair-hommista. Kysy onko ongelmaa kenties rahallisesti? Pelottaako heitä?...jos,niin mikä? Ja sitä en käsitä että siitä ei olisi MITÄÄN hyötyä?!! Voin sanoa että KAIKKI mikä ei tapa, se kasvattaa ;) Enhän voi tietenkään luvata että kaikki sujuisi täydellisesti, eikä sillä mielellä pidä liikenteeseen lähteäkään!!! Mutta kokemuksesta ei varmasti ole haittaakaan, se on varma!! Tiedän mistä puhun, olen toista kertaa au pairina. Takana yhteensä n.1 ja puol vuotta au pair hommia...
Mutta sinuna lähtisin ensin selvittämään vanhempiesi ajatuksia, ja sitten löytää oikeat vastaukset niihin. Ehkä hekin kuullessan hyvät mielipiteet pikkuhiljaa tottuvat ajatukseen, ettei au pairina oleminen ole mitään "huu haa-hommaa". ONNEA MATKAAN!!! =)
kun eivät suostu vastaamaan kysymykseen että miksi en saa jne. Koska vanhempani ovat syntyneet noin 50vuotta sitten, he eivät ole kauheasti opiskelleet kieliä yms. En väitä olevani minäkään kielissä maailman paras mutta olen kiinnostunut oppimaan lisää ja saamaan uusia kokemuksia. Nythän on paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä kaikkia asioita, tai siis olisi. Tuntuu tyhmältä vastata aina kaikille tyyliin "äiti ei anna" tms.
meidän porukoille kun ei asioita kauheasn helposti selitetä, ja kun he eivät edes halua tietää asioista mitään. itse olen kiinnostunut uusista maista ym, porukoille ruotsikin on paha ja vieras maa.
Tiedän että au pairina voi tulla eteen kaikenlaista, onhan tavallisesti kulttuuri ym asiatkin toisessa maassa hieman eri lailla kuin täällä suomessa. Yleisesti ottaen kuitenkin euroopassa on asiat aika hyvin.
kohtalotoverit:koitetaan jaksaa, vaikka se onkin välillä vaikeaa!
lisää kokemuksia saa laittaa!!!
Siis TOSI IKÄVÄ tilanne!!! Mun mielestä sun vanhemmat ois kuitenkin sen verran sulle "velkaa", että jos ne ei kerran mitenkään haluu sua päästää ni kertois edes syyn?! Kyllähän sä tietty pystyt vaan lähteeki jos vaan lähet, mutta ymmärrän että toki sitä haluisi vanhempien kannustuksen ja tuen uusiin elämän tilanteisiin. En halua MILLÄÄN lailla loukata tunteitasi, vanhempasi ovat varmasti hyviä ja rakkaita ihmisiä sinulle, mutta täytyy sanoa että loksahtaa suu ammolleen auki lukiessa tommosia juttuja... Ehkä sen ymmärtää sitten paremmin kun on omia lapsia ja niin pois päin?! Mutta siltikin...plääh! Ois niin kiva ku vois jotenki olla avuks, mut taitaa olla vähä vaikeeta :/ Mutta sulle sanon vaan että älä unelmistas luovu!!! :)))
Hei,
Itse olen ollut kaksikin kertaa au pairina. Ekan kerran sinun ikäisenäsi eli 19-vuotiaana Dublinissa ja melkein heti perään Vancouverissa. Minua eivät vanhemmat olisi pystyneet estämään, siltä varalta aloitinkin pehmityksen jo paria vuotta ennen lähtöä. Koko lukion ajan vanhemmille oli selvää, että yo-juhlien jälkeen tämä tyttö lähtee maailmalle.
Ehkä vanhempasi pitävät au pair-suunnitelmiasi ohimenevänä haihatteluna? Tai heitä pelottaa homman "pitkäkestoisuus"? Entä jos koittaisit suostutella heitä siihen, että olisit maailmalla vuoden sijasta vain 6kk? Tai jos raha (matkaliput?) on este, tee selväksi, että lähdet ulkomaille tavalla tai toisella ja aupair-pesti nyt on ainakin sieltä halvimmasta päästä. Jotkut perheet myös maksavat aupairin matkat. Et siis tarvitse vanhempiesi lupaa!
Itse en voi kuin suositella au paireilua! Tähän ikään mennessä (28v) molemmat reissuni ovat olleet elämäni kohokohtia. Eikä ole tarvinnut katua sitä, etten lähtenyt.
Pakkaa siis kassisi ja lähde!
Jos eivät suostu vastaamaan kysymykseen miksi ei saa lähteä au pairiksi - asia on aika selvä. Pitävät sinua edelleenkin 8 vuotiaana. Ja toisaalta luulen että he eivät edes tiedä mikä au pair on.
Veikkaan että asut maaseudulla, olen nimittäin kuullut samanlaisista ongelmista ennekin mm. lieksalaisilta tytöiltä.
Mitäs jos kaikessa hiljaisuudessa vaan hankit passit ja teet järjestelyt- ja lähdet. Itse asun Englannissa ja meillä on ollu mm. ruotsalaisia ja suomalaisia tyttöjä au pairina. Kokemukset ovat olleet niin hyviä että naapurimmekin haluaisivat au pairin. Täällä nimittäin kaikki muu on halpaa paitsi lastenhoito joten au pairit menevät käsistä.
Meidän uusin au pair tulee kesäkuun alussa. Ei ole koskaan ollut ulkomailla joten olen tehnyt kaikki järjestelyt lentokentältä perille saakka. Eli Finnairin virkailjat avustavat kentällä ja olen itse vastassa. Helppoa! Au pairin tulot ovat verovapaita ja koska olet EU-maasta paperisotaa ei ole.
Laita mailia jos kiinnostaa.
veikkasit aika oikein että en asu isossa kaupungissa. kehä kolmosen ulkopuolelle mutta e-suomessa kuitenkin.
au paireistahan taitaa olla kussakin maassa ihan laissakin joku maininta, näin olen lukenut.
en tiedä, porukat syyttelee nykyisin toisiaan siitä että mistä minä olen tälläista saanut päähäni. olen kyllä yrittänyt väittää että ihan itse olen tietoa hankkinut. koulu on "vaarallinen" paikka, sielä voi saada vaarallisia vaikutteita, etenkin lukiosta.
vai olisikohan pitänyt kieltää opettajia puhumasta välivuosivaihtoehdoista?kas kummaa kun ei tullut puheeksi...
haloo, miksi minä muuten au pairiksi hakisin ellei se todellakaan kiinnostaisi minua!!!!!
minkäs sille voi että nykyisin arvostetaan kielitaitoa ja pelkällä suomella ei pääse mihinkään.
saa nähä miten kauan jaksaa vai onko luovuttamisen paikka->porukat pomppii ilosta.
Meidän uuden aupairin vanhemmat taas ovat Iisalmen läheltä ja yllättävästi he ovat kannustaneet tytärtään ulkomaille sanomalla että pitäähän sitä muutakin nähdä elämässä kuin kirkonkylän R-kioski.
Mutta tässä toisenlainen tositarina omasta sukulaispiiristä: serkkuni mietti kanssa muuttoa Etelä-Suomeen töiden perässä johon vanhemmat sanoivat ei, ei siellähän tapetaan, on huimausaineita jne.
Tämä tapahtui 70-luvun alussa. Poika on nyt 50-vuotias ja ollut kotona nurkissa hiiviskelemässä viimeiset 30 vuotta ilman töitä.
Jos ei muu auta niin vihjaa vanhemmillesi että aiot asua kotona heidän elätettävänään 50-vuotiaaksi !
Eipä ollu mullakaan minkäänlaista ongelmaa.. Mä vaan hankin esitteen ja sit ilmotin, että se on nyt niin, että mä lähden Amerikkaan ku lukio loppuu.. Nyt rupee vasta mein äipälle tulee paniikki ku lähtöön on pari kuukautta.. :)
toisaalta eihän sun vanhemmilla pitäs olla siihen mitään päätösvaltaa, kun olet jo täysikänen.. Että jos oikeinkin kovasti tahdot, niin lähde ihmeessä, kyllä nekin sen sitten vielä ymmärtää sun maailmaa avartavana ja mahdollisuuksia avaavana kokemuksena.
Palasin juuri ennen pääsiäistä 8 kuukauden au pair -reissulta. Lähtöni oli aika äkkinäinen päätös..tai no, oli siinä melki 2kk aikaa sopeutua lähdön ajatukseen. Vanhemmilleni tein heti selväksi, että kantansa saavat esittää, mutta lähden silti. Olin jo lähtiessäni 19 ja asunut jo liki 4 vuotta muutenkin yksin. Vanhempani vastustivat ajatusta, isä on edelleenkin sitä mieltä, että olin piikana. Mutta haittasiko heidän vastustuksensa minua? Ei. Vaikka olisihan se ollut mukavampi lähteä, jos olisi heti alussa ollut koko perheen tuki takana. Mutta onneksi minulla on sisaruksia, jotka olivat tukena. Ja heti kun oikeasti lähdin, sain vanhempienikin tuen taakseni, vaikka he edelleenkin pitivät au pair aikaa hukkaan heitettynä. Mutta eiväthän he voineet estää lähtemästä. Miten he sen olisivat tehneet? Lukinneet minut kaappiin vuodeksi? Niin minä lähdin ja tulin takaisinkin. Vaikka sinne jääminen houkuttikin enemmän kuin palaaminen. oli upeat 8kk ja ehdottomasti kannatti lähteä!! Pidä siis pääsi ja lähde!
Meidän entinen au pair emailasi justiinsa että on saanut uuden työpaikan (siis ei au pairina). ja kuulemma meiltä saamansa työtodistuksen ansiosta.
Eli au pair kokemuksesta saattaa olla hyötyäkin.