rittääkö ilto 270 100m2 asuntoon

> Ensinnäkin laite mitoitetaan aina kuutioille, joista lasket vaihtotarpeen joista saat millä nopeudella se käy.

Niin, näin saa siis karkean arvion. Toki jos/kun haetaan se halvin LVI-suunnittelija 500 € kokonaishinnalla, niin muuta ei voi odottaakaan.

Jos hommaan yhtään paneudutaan, niin sitten mitoitetaan tarpeen mukaan eli katsotaan, montako makuuhuonetta ja niissä asukkaita (tarve tuloilmalle) ja paljonko tiloja, joissa tarvitaan poistoa. Se 0,5 kerroin johtaa säälittävän pieniin huonekohtaisiin ilmamääriin alle 130 m² asunnoissa ja 130 on sekin vielä vähän rajoilla, joudutaanko huonekohtaisista ilmamääristä tinkimään, jos pitää väen vängällä saada kertoimeksi se pienin sallittu = 0,5.

Ehkä jopa jos kun tässä ollaan ilmanvaihtoa parantamassa, ei systeemiä kannata mitoittaa ihan nahkoilleen. Eli heitetään vaikka vähän realistisempi 0,7 siihen vielä 30 % tehostusvara päälle -> 0,9, mikä tekee 320 m³ (lähtötiedoissa varmaan typo, huonekorkeus tuskin on 1,76 m) talossa 80 l/s, kun tehostus on käytössä. Periaatteessa Ilto 270 venyy just tähän asti, mutta normaali-ilmanvaihdolla (0,7 = noin 60 l/s) joudutaan tulopuhallinta käyttämään toiseksi suurimmalla jänniteportaalla eli lähes täysillä ... mikä ei ole metelin yms. kannalta kauhean hyvä. Eli mieluummin pykälää isompi mylly.

Ei pidä (hyyää) mekkalaa. Jos pahvi lukisit itse, mitä toiset kirjoittaa. Olemme asentaneet ILTO 270:n ainakin kymmeneen 110-130 neliöiseen okt-taloon, joissa kuutiot 300-400 ja lisäksi kerrostaloihin 60-120 m2 asuntoihin noin 120 kpl. Koneen äänitaso hyvin suunniteltuna ja oikein asennettuna ( ja säädettynä ) erinomaisen hiljainen. Riippuu tietysti olemassa olevasta kanavistostakin, jos sitä on tarkoitus hyödyntää.
Mutta neuvon mielelläni koneen valinnassa ja annan kilpailukykyisen hinnan 270 Econo-mallista. www.airem.fi

Airem kirjoitti:

Ei pidä (hyyää) mekkalaa. Jos pahvi lukisit itse, mitä toiset kirjoittaa. Olemme asentaneet ILTO 270:n ainakin kymmeneen 110-130 neliöiseen okt-taloon, joissa kuutiot 300-400 ja lisäksi kerrostaloihin 60-120 m2 asuntoihin noin 120 kpl. Koneen äänitaso hyvin suunniteltuna ja oikein asennettuna ( ja säädettynä ) erinomaisen hiljainen. Riippuu tietysti olemassa olevasta kanavistostakin, jos sitä on tarkoitus hyödyntää.
Mutta neuvon mielelläni koneen valinnassa ja annan kilpailukykyisen hinnan 270 Econo-mallista. www.airem.fi

Lue lisää

Huijaat ja koneesikin on ihan hanurista - iltot siis

katso peiliin kirjoitti:

> Ensinnäkin laite mitoitetaan aina kuutioille, joista lasket vaihtotarpeen joista saat millä nopeudella se käy.

Niin, näin saa siis karkean arvion. Toki jos/kun haetaan se halvin LVI-suunnittelija 500 € kokonaishinnalla, niin muuta ei voi odottaakaan.

Jos hommaan yhtään paneudutaan, niin sitten mitoitetaan tarpeen mukaan eli katsotaan, montako makuuhuonetta ja niissä asukkaita (tarve tuloilmalle) ja paljonko tiloja, joissa tarvitaan poistoa. Se 0,5 kerroin johtaa säälittävän pieniin huonekohtaisiin ilmamääriin alle 130 m² asunnoissa ja 130 on sekin vielä vähän rajoilla, joudutaanko huonekohtaisista ilmamääristä tinkimään, jos pitää väen vängällä saada kertoimeksi se pienin sallittu = 0,5.

Ehkä jopa jos kun tässä ollaan ilmanvaihtoa parantamassa, ei systeemiä kannata mitoittaa ihan nahkoilleen. Eli heitetään vaikka vähän realistisempi 0,7 siihen vielä 30 % tehostusvara päälle -> 0,9, mikä tekee 320 m³ (lähtötiedoissa varmaan typo, huonekorkeus tuskin on 1,76 m) talossa 80 l/s, kun tehostus on käytössä. Periaatteessa Ilto 270 venyy just tähän asti, mutta normaali-ilmanvaihdolla (0,7 = noin 60 l/s) joudutaan tulopuhallinta käyttämään toiseksi suurimmalla jänniteportaalla eli lähes täysillä ... mikä ei ole metelin yms. kannalta kauhean hyvä. Eli mieluummin pykälää isompi mylly.

Lue lisää

100m2 x huonekorkeus (esim 2.5m) = 250m3 eikö ?

miten sait huonekorkeudeksi 1.76m ?
jos 270:n esitteessä puhutaan alle 140 m2 taloihin niin eikai se 100m2:een ole pieni vaikka miten lasket....

villox kirjoitti:

100m2 x huonekorkeus (esim 2.5m) = 250m3 eikö ?

miten sait huonekorkeudeksi 1.76m ?
jos 270:n esitteessä puhutaan alle 140 m2 taloihin niin eikai se 100m2:een ole pieni vaikka miten lasket....

Lue lisää

No sehä tuli siitä, että oli silmät ristissä ja luin asunnon kooksi 130 m².

100 m² asuntoon Ilto 270 on täysin riittävä.

Niinkuin otsikossa mainostin niin Ilto on yhtä hyvä kuin muutkin iv-koneet. Itse valitsin ja suosittelisin muillekin ottakaa tarpeeksi iso kone ilmamäärien saavuttamiseksi. Elikkä jos koneessa on poweria hiukan liikaa neliöihinne verraten niin ei tarvitse täysillä huudattaa iv-konetta tarvittavaan ilmanvaihtoon. Jos maksat talostasi maltaita sisustuksen suhteen ja muusta päällepäin näkyvästä nii miksi ostaa halvin iv-kone, koska itsehän siellä aikaa vietät. Panosta asumisviihtyvyyteen eli ota tarpeeksi iso iv-kone ettei tarvii konetta täysillä huudattaa ilmamäärien saavuttamiseksi. Vaikuttaa äänitasoihin ja muutenkin ilmanvaihtuvuuteen mikä on aika olleellista näissä kuvioissa. Jos talo maksaa 200 000 tuhatta euroa niin miksi et sijoittaisi 500 enemmän tehokkaampaan koneeseen. Jos haluat ottaa halvimman vaihtoehdon niin valinta on tietenkin sinun mutta suosittelen hiukan "ylimitoitettua" ilmanvaihtoa tulevaan projektiisi.

kokemusta sekä,että kirjoitti:

Niinkuin otsikossa mainostin niin Ilto on yhtä hyvä kuin muutkin iv-koneet. Itse valitsin ja suosittelisin muillekin ottakaa tarpeeksi iso kone ilmamäärien saavuttamiseksi. Elikkä jos koneessa on poweria hiukan liikaa neliöihinne verraten niin ei tarvitse täysillä huudattaa iv-konetta tarvittavaan ilmanvaihtoon. Jos maksat talostasi maltaita sisustuksen suhteen ja muusta päällepäin näkyvästä nii miksi ostaa halvin iv-kone, koska itsehän siellä aikaa vietät. Panosta asumisviihtyvyyteen eli ota tarpeeksi iso iv-kone ettei tarvii konetta täysillä huudattaa ilmamäärien saavuttamiseksi. Vaikuttaa äänitasoihin ja muutenkin ilmanvaihtuvuuteen mikä on aika olleellista näissä kuvioissa. Jos talo maksaa 200 000 tuhatta euroa niin miksi et sijoittaisi 500 enemmän tehokkaampaan koneeseen. Jos haluat ottaa halvimman vaihtoehdon niin valinta on tietenkin sinun mutta suosittelen hiukan "ylimitoitettua" ilmanvaihtoa tulevaan projektiisi.

Lue lisää

Olisi varmaan kannattanut sijoittaa sen verran enemmän, ettei iltoa olisi tarvinnut laittaa ilmaa pilaamaan...

25 kirjoitti:

Olisi varmaan kannattanut sijoittaa sen verran enemmän, ettei iltoa olisi tarvinnut laittaa ilmaa pilaamaan...

NO kerropa mihin ois kannattanu sijoittaa? Pingviiniinkö? Jos valloxia tai muita ristivirtakennoja kehut nii kaikki on samalla viivalla. 20-vuotta näitä koneita on tullu räplättyä ihan ammatikseen. Ja muuten pyörivähän laskee takaspäin kosteutta/hajua et en tiiä tuosta ilmanpilaamisesta? Mut makuasioitahan ei kannata kiistellä mut hei niistä saa aikaan parhaimmat kiistat!

edellinen kirjoitti:

NO kerropa mihin ois kannattanu sijoittaa? Pingviiniinkö? Jos valloxia tai muita ristivirtakennoja kehut nii kaikki on samalla viivalla. 20-vuotta näitä koneita on tullu räplättyä ihan ammatikseen. Ja muuten pyörivähän laskee takaspäin kosteutta/hajua et en tiiä tuosta ilmanpilaamisesta? Mut makuasioitahan ei kannata kiistellä mut hei niistä saa aikaan parhaimmat kiistat!

Lue lisää

En ajatellut tuossa Pingiivniä. Eikä kuutiokoneet ole missään nimessä samanlaisia. Valloksissa on sama vika kuin iltossa, eli se pätkii.

Laitteiden eroja katsoessa voi kiinnittää esim. seuraaviin asioihin huomiota:
- kennon sulatus (pätkimätön parempi, mielestäni ehdon vaatimus)
- kesätoiminto (automaattinen parempi, toimii jopa vuorokauden lämpötilaerojen mukaan)
- automatiikka (240V parempi verrattuna digitaaliseen, koska pienempi vikaherkkyys ja varma edullisten varaosien saatavuus)
- riittävä paine (muuten käy niin ettei venttiilejä pysty edes säätämään)
- ylipaineautomatiikka (takkakytkin, liesituulettimen/keskuspölynimurin tunnistus)
- muut automatiikat (co2, kosteus)
- tarpeeseen sopiva jälkilämmitys
- kiertoilma (tämä alkaa ehkä mennä jo makuasioihin, paljon keskustelua)
- huollettavuus (riittävän tilava)
- suodattimet (vaihtoväli, mahdollisuus sähkösuodattimeen)
- sähkönkulutus
- jäähdytys/viilennys yksikön saatavuus
- melutaso (on esim. laitteita, joissa puhaltimet voi sijoittaa yläpohjaan, ja silti saa huoltokohteet/suodattimet lämpimään tilaan, puhallinmelu jää siis pienemmäksi)

Noille asioille voi kukin antaa erilaisia painoarvoja valintaa tehdessä.

10 kirjoitti:

En ajatellut tuossa Pingiivniä. Eikä kuutiokoneet ole missään nimessä samanlaisia. Valloksissa on sama vika kuin iltossa, eli se pätkii.

Laitteiden eroja katsoessa voi kiinnittää esim. seuraaviin asioihin huomiota:
- kennon sulatus (pätkimätön parempi, mielestäni ehdon vaatimus)
- kesätoiminto (automaattinen parempi, toimii jopa vuorokauden lämpötilaerojen mukaan)
- automatiikka (240V parempi verrattuna digitaaliseen, koska pienempi vikaherkkyys ja varma edullisten varaosien saatavuus)
- riittävä paine (muuten käy niin ettei venttiilejä pysty edes säätämään)
- ylipaineautomatiikka (takkakytkin, liesituulettimen/keskuspölynimurin tunnistus)
- muut automatiikat (co2, kosteus)
- tarpeeseen sopiva jälkilämmitys
- kiertoilma (tämä alkaa ehkä mennä jo makuasioihin, paljon keskustelua)
- huollettavuus (riittävän tilava)
- suodattimet (vaihtoväli, mahdollisuus sähkösuodattimeen)
- sähkönkulutus
- jäähdytys/viilennys yksikön saatavuus
- melutaso (on esim. laitteita, joissa puhaltimet voi sijoittaa yläpohjaan, ja silti saa huoltokohteet/suodattimet lämpimään tilaan, puhallinmelu jää siis pienemmäksi)

Noille asioille voi kukin antaa erilaisia painoarvoja valintaa tehdessä.

Lue lisää

Pätkiminen on pahin ongelma ilmanvaihtokoneissa, kyllä ilma pitää vaihtua niin että tulo ja poistopuhaltimet pyörivät jatkuvasti ja ilman virtaus on tasainen.
Paras on sellainen kone joka ei jäädy ollenkaan.
Kosteuden kierrätys talvella on pelkkää plussaa kyllä me kaikki suomalaiset kärsitään kuivasta ilmasta talvella ja vaikka on se enervent koneena niin silti on ilma liian kuivaa talvella.
Jos hajut alkaa kiertää ilmanvaihdon mukana rinkiä niin siinä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä asunnon siivoamisesta vastaavaan henkilöön, silloin nimittäin siivous hommat on pahasti laiminlyöty, kun siivousasiat on kunnossa ei ole hajujen kierto ongelmaa.

LTR-3 kirjoitti:

Pätkiminen on pahin ongelma ilmanvaihtokoneissa, kyllä ilma pitää vaihtua niin että tulo ja poistopuhaltimet pyörivät jatkuvasti ja ilman virtaus on tasainen.
Paras on sellainen kone joka ei jäädy ollenkaan.
Kosteuden kierrätys talvella on pelkkää plussaa kyllä me kaikki suomalaiset kärsitään kuivasta ilmasta talvella ja vaikka on se enervent koneena niin silti on ilma liian kuivaa talvella.
Jos hajut alkaa kiertää ilmanvaihdon mukana rinkiä niin siinä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä asunnon siivoamisesta vastaavaan henkilöön, silloin nimittäin siivous hommat on pahasti laiminlyöty, kun siivousasiat on kunnossa ei ole hajujen kierto ongelmaa.

Lue lisää

No kertokaapa millä olette estäneet pätkimisen ilman etulämmitys vastusta? Täällä meidän olosuhteissa pakkohan se jollain on estää se kennon jäätyminen? (niin se on oikeissakin eli isoissa iv-laitteissa) ja saahan tuon ohjaus elektroniikan myös valloxiin (jossa se muuten oli ensimmäisenä tässä kylässä) ja myös meptekkiin ja muihin kopioihin! Ja se on myös otettava huomioon missäpäin suomea tämä kone sijaitsee koska käyttölämpötilat voi vaihdella lapin ja helsingin välillä aikas monta astetta. Joo ja taas päästään siihen vuosihyötysuhteeseen elikkä jos pyörität sitä pyörivää kennoasi -30 pakkasessa niin laskepa hyötysuhde uudelleen, ei ole sitä mitä myyntiesite väittää. En toki väitäkkään sitä tosi asiaa etteikö se olisi parempi kuin kuutiokoneen jonka h-suhde on nolla kun tulopuhallin seisoo. Mutta kertokaapa mikä on se kone joka ei jäädy kyseisissä olosuhteissa? Mutta niinku sanoin jo aikaisemmin se on maku asia sano Musti ku muni.......?

edellinen kirjoitti:

No kertokaapa millä olette estäneet pätkimisen ilman etulämmitys vastusta? Täällä meidän olosuhteissa pakkohan se jollain on estää se kennon jäätyminen? (niin se on oikeissakin eli isoissa iv-laitteissa) ja saahan tuon ohjaus elektroniikan myös valloxiin (jossa se muuten oli ensimmäisenä tässä kylässä) ja myös meptekkiin ja muihin kopioihin! Ja se on myös otettava huomioon missäpäin suomea tämä kone sijaitsee koska käyttölämpötilat voi vaihdella lapin ja helsingin välillä aikas monta astetta. Joo ja taas päästään siihen vuosihyötysuhteeseen elikkä jos pyörität sitä pyörivää kennoasi -30 pakkasessa niin laskepa hyötysuhde uudelleen, ei ole sitä mitä myyntiesite väittää. En toki väitäkkään sitä tosi asiaa etteikö se olisi parempi kuin kuutiokoneen jonka h-suhde on nolla kun tulopuhallin seisoo. Mutta kertokaapa mikä on se kone joka ei jäädy kyseisissä olosuhteissa? Mutta niinku sanoin jo aikaisemmin se on maku asia sano Musti ku muni.......?

Lue lisää

Mutta hei poijjaat ja tyttäret, alkuperäinen kysymyshän oli että riittääkö ilto 270 eikä mikä on paras kone? Itse sanoisin että ei riitä. Kiitos!

edellinen kirjoitti:

No kertokaapa millä olette estäneet pätkimisen ilman etulämmitys vastusta? Täällä meidän olosuhteissa pakkohan se jollain on estää se kennon jäätyminen? (niin se on oikeissakin eli isoissa iv-laitteissa) ja saahan tuon ohjaus elektroniikan myös valloxiin (jossa se muuten oli ensimmäisenä tässä kylässä) ja myös meptekkiin ja muihin kopioihin! Ja se on myös otettava huomioon missäpäin suomea tämä kone sijaitsee koska käyttölämpötilat voi vaihdella lapin ja helsingin välillä aikas monta astetta. Joo ja taas päästään siihen vuosihyötysuhteeseen elikkä jos pyörität sitä pyörivää kennoasi -30 pakkasessa niin laskepa hyötysuhde uudelleen, ei ole sitä mitä myyntiesite väittää. En toki väitäkkään sitä tosi asiaa etteikö se olisi parempi kuin kuutiokoneen jonka h-suhde on nolla kun tulopuhallin seisoo. Mutta kertokaapa mikä on se kone joka ei jäädy kyseisissä olosuhteissa? Mutta niinku sanoin jo aikaisemmin se on maku asia sano Musti ku muni.......?

Lue lisää

Katso vaikka Parmair ja Kair koneista (joiden kennot ei pyöri) miten pätkiminen on vältetty. Etuvastus on ainoa keino estää kennon jäätyminen, mutta siihenhän ei pyritäkään. Sen sijaa kenno sulatetaan tarvittaessa. Halvin tapa on pysäyttää tuloilmapuhallin ilto/vallox jne. tapaan. Se johtaa talossa liikaan alipaineeseen ja sitä kautta sisäilman huononemiseen sekä lisäksi yöllä häiritsevään äänitason vaihteluun. Toinen tapa on ohjata osa tuloilmasta tilapäisesti eri reittiä, jolloin kenno sulaa jäteilmalla ilman että painesuhteet muuttuvat. Kolmas on sitten tuo mainitsemasi etuvastus, jonka heikkoutena on hyötysuhteen lasku.

28 kirjoitti:

Katso vaikka Parmair ja Kair koneista (joiden kennot ei pyöri) miten pätkiminen on vältetty. Etuvastus on ainoa keino estää kennon jäätyminen, mutta siihenhän ei pyritäkään. Sen sijaa kenno sulatetaan tarvittaessa. Halvin tapa on pysäyttää tuloilmapuhallin ilto/vallox jne. tapaan. Se johtaa talossa liikaan alipaineeseen ja sitä kautta sisäilman huononemiseen sekä lisäksi yöllä häiritsevään äänitason vaihteluun. Toinen tapa on ohjata osa tuloilmasta tilapäisesti eri reittiä, jolloin kenno sulaa jäteilmalla ilman että painesuhteet muuttuvat. Kolmas on sitten tuo mainitsemasi etuvastus, jonka heikkoutena on hyötysuhteen lasku.

Lue lisää

Kaikki sulatustavat laskevat hyötysuhdetta saman verran. Kaikilla tavoilla aiheutetaan sama lopputulos jäteilman lämpeneminen plussan puolelle. ( Kaikki sulatustavat ovat enemmän tai vähemmän on/off tyyppisiä, vaikka sillä ei ole mitään merkitystä ). Sulatustavasta riippuu vain se mistä tarvittava sulatuslämpö otetaan. Etuvastus käyttää sähköä(tai joissakin harvoissa tapauksissa maalämpöpiirin nestettä) Kennon ohitus käyttää sisälämpöä mutta aiheuttaa suuren jälkilämmitystarpeen. Eli periaatteessa sulas toimii sillä lämmitysmuodolla kuin millä jälkilämmityskin. Kennon pätkiminen käyttää sisäilman lämpöä ja imee kylmää jostain nurkista jonka päälämmitysmuoto korvaa.

Eli summasummarum
- sähkölämmitteisessä talossa periaatteessa aivan sama mitä käyttää( siis etuvastuskin on fiksu)
- Kauko/maa/pelletti/jokakodinfuusiorektori -lämmityksessä jossa lämpöenergia on sikahalpaa verrattuna sähköön ei ehkä kannata sähköllä paahtaa.
- Kuitenkin pitäisi olla jokin järjen tasapaino kustannusten ja säästön välillä. Esim. maalämmöllä toimiva sulatus eli etulämmitys ei ole järkevä jos se maksaa 2000e silloin kun sähkövastus kuluttaisi 1000kWh vuodessa.

kieroliero kirjoitti:

Kaikki sulatustavat laskevat hyötysuhdetta saman verran. Kaikilla tavoilla aiheutetaan sama lopputulos jäteilman lämpeneminen plussan puolelle. ( Kaikki sulatustavat ovat enemmän tai vähemmän on/off tyyppisiä, vaikka sillä ei ole mitään merkitystä ). Sulatustavasta riippuu vain se mistä tarvittava sulatuslämpö otetaan. Etuvastus käyttää sähköä(tai joissakin harvoissa tapauksissa maalämpöpiirin nestettä) Kennon ohitus käyttää sisälämpöä mutta aiheuttaa suuren jälkilämmitystarpeen. Eli periaatteessa sulas toimii sillä lämmitysmuodolla kuin millä jälkilämmityskin. Kennon pätkiminen käyttää sisäilman lämpöä ja imee kylmää jostain nurkista jonka päälämmitysmuoto korvaa.

Eli summasummarum
- sähkölämmitteisessä talossa periaatteessa aivan sama mitä käyttää( siis etuvastuskin on fiksu)
- Kauko/maa/pelletti/jokakodinfuusiorektori -lämmityksessä jossa lämpöenergia on sikahalpaa verrattuna sähköön ei ehkä kannata sähköllä paahtaa.
- Kuitenkin pitäisi olla jokin järjen tasapaino kustannusten ja säästön välillä. Esim. maalämmöllä toimiva sulatus eli etulämmitys ei ole järkevä jos se maksaa 2000e silloin kun sähkövastus kuluttaisi 1000kWh vuodessa.

Lue lisää

Ei kai se ole ihan noinkaan. Lämpötila ero vaikuttaa lämmön siirtymiseen: mitä isompi ero, sitä nopeammin se siirtyy. Eli jos kennolla ero on suurempi, siirtyy lämpö paremmin.

Toiseksi täytyy olettaa että tarpeeksi kylmällä säällä etu- tai jälkilämmitys on päällä jatkuvasti, jotta huoneisiin saadaan sopivan lämpöistä ilmaa. Jos käytetään jälkilämmitystä, niin jäteilma voi olla hyvinkin pakkasen puolella, koska lisälämmitys tapahtuu vasta kennon jälkeen. Jos etulämmityksellä lämmitetetään ilman plusasteisiin, ei jäteilma voi koskaan olla alle nollan. Eikö siis jäteilman mukana mene enemmän engergiaa hukkaan?

18 kirjoitti:

Ei kai se ole ihan noinkaan. Lämpötila ero vaikuttaa lämmön siirtymiseen: mitä isompi ero, sitä nopeammin se siirtyy. Eli jos kennolla ero on suurempi, siirtyy lämpö paremmin.

Toiseksi täytyy olettaa että tarpeeksi kylmällä säällä etu- tai jälkilämmitys on päällä jatkuvasti, jotta huoneisiin saadaan sopivan lämpöistä ilmaa. Jos käytetään jälkilämmitystä, niin jäteilma voi olla hyvinkin pakkasen puolella, koska lisälämmitys tapahtuu vasta kennon jälkeen. Jos etulämmityksellä lämmitetetään ilman plusasteisiin, ei jäteilma voi koskaan olla alle nollan. Eikö siis jäteilman mukana mene enemmän engergiaa hukkaan?

Lue lisää

Ei hyvää päivää. Homma on just niinkuin kieroliero sanoi: kaikki sulatusmenetelmät perustuvat siihen, että jäteilman lämpötila nostetaan plussan puolelle, tavalla tai toisella (LTO:n ohituspelti, esilämmitys, tulopuhallin seis, mikä on kanssa eräänlainen LTO:n ohitusratkaisu jne.). Siis kaikilla sulatusratkaisuilla menee jäteilman mukana enemmän energiaa hukkaan = tasapeli.

Ne erot eri ratkaisujen välillä tulevat sitten siitä
- miten fiksu ohjaus on ts. sulatetaanko (myös esilämmitys kuuluu tähän kastiin) todellisen tarpeen mukaan vai aina kun on teoriassa mahdollista, että LTO voisi ehkä jopa huurtua
- mistä lämpö otetaan ts. minkä hintaisella energialla katetaan lisääntynyt lämmöntarve
- pysyykö tuloilmavirta & lämpötila vakiona sulatuksen aikana (mukavuus)

BTW niillä etulämmitysvastuksilla ei lämmitetä ilmaa plussan puolelle, vaan just sen verran, ettei jäteilma mene pakkaselle. Eli normi kuutio-LTO:n hyötysuhteilla riittää, ettei LTO:lle tule alle -8 °C tjsp. ulkoilmaa.

BTW 2, no, onhan niitä koneita (lähes poikkeuksetta kiekkokoneita), missä valmistaja luottaa maailman hyvyyteen ts. ei ole sulatusautomatiikkaa eikä aina edes viemäröintiä.

eräillä kirjoitti:

Ei hyvää päivää. Homma on just niinkuin kieroliero sanoi: kaikki sulatusmenetelmät perustuvat siihen, että jäteilman lämpötila nostetaan plussan puolelle, tavalla tai toisella (LTO:n ohituspelti, esilämmitys, tulopuhallin seis, mikä on kanssa eräänlainen LTO:n ohitusratkaisu jne.). Siis kaikilla sulatusratkaisuilla menee jäteilman mukana enemmän energiaa hukkaan = tasapeli.

Ne erot eri ratkaisujen välillä tulevat sitten siitä
- miten fiksu ohjaus on ts. sulatetaanko (myös esilämmitys kuuluu tähän kastiin) todellisen tarpeen mukaan vai aina kun on teoriassa mahdollista, että LTO voisi ehkä jopa huurtua
- mistä lämpö otetaan ts. minkä hintaisella energialla katetaan lisääntynyt lämmöntarve
- pysyykö tuloilmavirta & lämpötila vakiona sulatuksen aikana (mukavuus)

BTW niillä etulämmitysvastuksilla ei lämmitetä ilmaa plussan puolelle, vaan just sen verran, ettei jäteilma mene pakkaselle. Eli normi kuutio-LTO:n hyötysuhteilla riittää, ettei LTO:lle tule alle -8 °C tjsp. ulkoilmaa.

BTW 2, no, onhan niitä koneita (lähes poikkeuksetta kiekkokoneita), missä valmistaja luottaa maailman hyvyyteen ts. ei ole sulatusautomatiikkaa eikä aina edes viemäröintiä.

Lue lisää

Varmaan minulla on hidas sytytyskin, mutta minusta tuossa on kuitenkin ero. Huoneisiin menevää ilmaa kuitenkin lämmitetään, kyse ei ole siis pelkästään sulatuksesta. Ehkäpä sen takia emme ymmärrä toisiamme. Jälkilämmityksessä jäteilman lämpötila nousee vain sulatuksen aikana. Etulämmityksessä jäteilman lämpötila nousee aina, kun huoneisiin menevää ilmaa halutaan lämmittää. Tietääkseni etulämmityksellisissä laitteissa ei ole erikseen jälkilämmitystä, voi olla tietysti etten vain tiedä..

11 kirjoitti:

Varmaan minulla on hidas sytytyskin, mutta minusta tuossa on kuitenkin ero. Huoneisiin menevää ilmaa kuitenkin lämmitetään, kyse ei ole siis pelkästään sulatuksesta. Ehkäpä sen takia emme ymmärrä toisiamme. Jälkilämmityksessä jäteilman lämpötila nousee vain sulatuksen aikana. Etulämmityksessä jäteilman lämpötila nousee aina, kun huoneisiin menevää ilmaa halutaan lämmittää. Tietääkseni etulämmityksellisissä laitteissa ei ole erikseen jälkilämmitystä, voi olla tietysti etten vain tiedä..

Lue lisää

> Jälkilämmityksessä jäteilman lämpötila nousee vain sulatuksen aikana

Seuraavaksi voitkin yrittää pohtia, minkä perusteella sitä sulatustoimintoa yleensä ohjataa...

aivan oikein, siellä jäteilmapuolella on termostaatti, joka pätkii sulatusta päälle/pois niin, että jäteilman lämpötila pysyy esim. 7 asteessa.

0-tiedoilla kirjoitti:

> Jälkilämmityksessä jäteilman lämpötila nousee vain sulatuksen aikana

Seuraavaksi voitkin yrittää pohtia, minkä perusteella sitä sulatustoimintoa yleensä ohjataa...

aivan oikein, siellä jäteilmapuolella on termostaatti, joka pätkii sulatusta päälle/pois niin, että jäteilman lämpötila pysyy esim. 7 asteessa.

Lue lisää

Onko tosiaan niin että etulämmitus on pelkästään sulatustoimintoa varten? Miten sitten huoneisiin tulevan ilman (lisä)lämmitys? Luulin että se tapahtuu myös tuolla etulämmityksellä. Jälkilämmityksessähän termostaatti ohjaa esim vesipatteria niin, että tuloilma on halutun lämpöistä. Onko siis purkkeja joissa on sekä etu- että jälkilämmitys?

30 kirjoitti:

Onko tosiaan niin että etulämmitus on pelkästään sulatustoimintoa varten? Miten sitten huoneisiin tulevan ilman (lisä)lämmitys? Luulin että se tapahtuu myös tuolla etulämmityksellä. Jälkilämmityksessähän termostaatti ohjaa esim vesipatteria niin, että tuloilma on halutun lämpöistä. Onko siis purkkeja joissa on sekä etu- että jälkilämmitys?

Lue lisää

Enervent pyöriväkennoinen ei jäädy sen takia kun nollapiste lämpötila vaeltaa kennossa edestakaisin pyörimisen mukana eli jäähän muodostuu kohtaan jossa lämpötila hieman nollan alapuolella, se vähäinen jää joka siihen muodostuu sulaa pois kun kenno pyörii.
Kuutiokennossa nollapiste pysyy samassa paikassa jatkuvasti ja alkaa keräämään jäätä siihen joka pitää sulattaa yllä mainituilla keinoilla.
Yritin talvella saada kennoa jäätymään tekemällä höyryä asuntoon saunankiukaalla kun ulkona pakkasta -20c ja en siinä onnistunut kenno ei jäätynyt millään.
Koneessa on 500w jälkilämmitysvastus ja olen pitänyt talvella tuloilman lämpötilan 22c.
Kun ulkona -20c niin jäteilma on -15c eli hyötysuhde todella hyvä, sen lisäksi kone osaa kesähelteellä kierrättää poistoilman "kylmää" takaisin tuloilmaan, olen todella tyytyväinen ilmanvaihtokone valintaani.

30 kirjoitti:

Onko tosiaan niin että etulämmitus on pelkästään sulatustoimintoa varten? Miten sitten huoneisiin tulevan ilman (lisä)lämmitys? Luulin että se tapahtuu myös tuolla etulämmityksellä. Jälkilämmityksessähän termostaatti ohjaa esim vesipatteria niin, että tuloilma on halutun lämpöistä. Onko siis purkkeja joissa on sekä etu- että jälkilämmitys?

Lue lisää

juuri noin kuten kirjoittelit. esilämmitys pitää huolen sulanapidosta ja jälkilämmitys pitää huolen sopivasta tuloilman lämpötilasta.

Jos koneessa on korkea hyötysuhde (vastavirtakenno) niin siinä ei välttämättä tarvitse jälkilämmitystä kun tuloilma voi olla tarpeeksi lämmintä jo etulämmityksen vuoksi. esim. kone jonka (poistoilma)hyötysuhde on 75%. kun ulkoa tuleva ilma on -7 asteista(esilämmitettynä tai ilman) poistoilma jäähtyy 22 asteesta nollaan. samoin tuloilma lämpenee 22 astetta eli -7:stä asteesta 15 asteeseen. Käytännössä tuloilman lämpenemä on hieman suurempi kun poistoilma on kosteampaa ja poistoilmaa menee enemmän (5-10%). Silloin tuloilma lämpenee helposti 2-4 astetta lisää ja on jo riittävissä lukemissa eikä aiheuta vedontunnetta. tuloilman hyötysuhde (eli ns. mainoshyötysuhde) on silloin noin 85%

kieroliero kirjoitti:

juuri noin kuten kirjoittelit. esilämmitys pitää huolen sulanapidosta ja jälkilämmitys pitää huolen sopivasta tuloilman lämpötilasta.

Jos koneessa on korkea hyötysuhde (vastavirtakenno) niin siinä ei välttämättä tarvitse jälkilämmitystä kun tuloilma voi olla tarpeeksi lämmintä jo etulämmityksen vuoksi. esim. kone jonka (poistoilma)hyötysuhde on 75%. kun ulkoa tuleva ilma on -7 asteista(esilämmitettynä tai ilman) poistoilma jäähtyy 22 asteesta nollaan. samoin tuloilma lämpenee 22 astetta eli -7:stä asteesta 15 asteeseen. Käytännössä tuloilman lämpenemä on hieman suurempi kun poistoilma on kosteampaa ja poistoilmaa menee enemmän (5-10%). Silloin tuloilma lämpenee helposti 2-4 astetta lisää ja on jo riittävissä lukemissa eikä aiheuta vedontunnetta. tuloilman hyötysuhde (eli ns. mainoshyötysuhde) on silloin noin 85%

Lue lisää

taas tiedossa asiantutemusta? Mutta Mikä oli se alkuperäinen kysymys tällä palstalla? Eli riittääkö 270 ILTO 100 neliön asuntoon ilmanvaihdon turvaamiseen eikä missä koneessa on paras hyötysuhde. Joten totean taas kerran, suurin virhe vastauksessa on että tietämätön vastaaja vastaa vielä tietämättömämmän kysymykseen???

edellinen kirjoitti:

taas tiedossa asiantutemusta? Mutta Mikä oli se alkuperäinen kysymys tällä palstalla? Eli riittääkö 270 ILTO 100 neliön asuntoon ilmanvaihdon turvaamiseen eikä missä koneessa on paras hyötysuhde. Joten totean taas kerran, suurin virhe vastauksessa on että tietämätön vastaaja vastaa vielä tietämättömämmän kysymykseen???

Lue lisää

täällä meni tuttuun tapaan asian viereen, mutta voin alkuperäisen kysymyksen esittäjänä vastata itselleni että tehot riittää hyvinkin.
kone vaihtaa ilmaa tarpeeksi jo 1 nopeudella, mutta pidetään "varalta" 2 nopeudella, varsinkin nyt kesällä tuo illalla/yöllä raikasta viileää ilmaa päivällä auringossa lämmenneisiin huoneisiin mukavasti.
laite on hiljainen, oikeastaan vasta maksimi 3 nopeus kuuluu jotekuten.
yöt nukutaan nyt hyvin ja päivät ollaan virkeinä, kuten oli remontin tarkoituskin.

esittäjä kirjoitti:

täällä meni tuttuun tapaan asian viereen, mutta voin alkuperäisen kysymyksen esittäjänä vastata itselleni että tehot riittää hyvinkin.
kone vaihtaa ilmaa tarpeeksi jo 1 nopeudella, mutta pidetään "varalta" 2 nopeudella, varsinkin nyt kesällä tuo illalla/yöllä raikasta viileää ilmaa päivällä auringossa lämmenneisiin huoneisiin mukavasti.
laite on hiljainen, oikeastaan vasta maksimi 3 nopeus kuuluu jotekuten.
yöt nukutaan nyt hyvin ja päivät ollaan virkeinä, kuten oli remontin tarkoituskin.

Lue lisää

Kaksi vuotta on ollut meillä Ilto X100 Premium "käytössä". Ilmanvaihto toimii normaalisti vain kesäisin. Muuhun vuodenaikaan ilmanvaihtoa ei ole koska kone pätkii ja pysähtyy jatkuvasti. Eli laite "toimii" mutta ei pysty ilmanvaihtoon kylmän ulkoilman takia. Pätkiminen alkaa un ulkolämpötila laskee lähelle 2. En suosittele konetta kenellekään. Viilennystoiminnosta ei myöskään ole apua - käynnistyy vain kun huonelämpötila on ulkolämpötilaa korkeampi. Mikäli ulkona 30 ja kivitalomme sisällä 25 - on turha koko toiminto. Tunnen itseni huijatuksi.

Pettynyt ostaja kirjoitti:

Kaksi vuotta on ollut meillä Ilto X100 Premium "käytössä". Ilmanvaihto toimii normaalisti vain kesäisin. Muuhun vuodenaikaan ilmanvaihtoa ei ole koska kone pätkii ja pysähtyy jatkuvasti. Eli laite "toimii" mutta ei pysty ilmanvaihtoon kylmän ulkoilman takia. Pätkiminen alkaa un ulkolämpötila laskee lähelle 2. En suosittele konetta kenellekään. Viilennystoiminnosta ei myöskään ole apua - käynnistyy vain kun huonelämpötila on ulkolämpötilaa korkeampi. Mikäli ulkona 30 ja kivitalomme sisällä 25 - on turha koko toiminto. Tunnen itseni huijatuksi.

Lue lisää

No kylläpä kannatti jättää eristeet pois kanavista. Nyt ilmeisesti poistoilma jäähtyy matkalla koneelle jo niin kylmäksi, että koneessa on sulatus päällä lähes jatkuvasti.