Surullisen kaunista klassista

Kaunis on myös Yiruman When The Love Falls, vaikka onkin vain kvasiklassista. :)
http://www.youtube.com/watch?v=H6kROr0DwWs

Sama kuin edellinen kirjoitti:

Kaunis on myös Yiruman When The Love Falls, vaikka onkin vain kvasiklassista. :)
http://www.youtube.com/watch?v=H6kROr0DwWs

Kiitos "pimputtelijalle". Kauniita kappaleita ehdotit! Varsinkin Yiruman When The Love Falls on juuri sellainen joista pidän eniten! Sellaisia todella etsin edelleenkin.

Tahtoisi löytää kirjoitti:

Kiitos "pimputtelijalle". Kauniita kappaleita ehdotit! Varsinkin Yiruman When The Love Falls on juuri sellainen joista pidän eniten! Sellaisia todella etsin edelleenkin.

Chopinin valsseissa on ainakin yksi sellainen (omasta mielestäni) surullisen kaunis, en nyt valitettavasti tähän hätään muista mikä se niistä on mutta löytynee pienellä etsiskelyllä.

Ja valsseista puheen ollen, Sibeliuksen Valse Triste on myös varteenotettava, en tosin tiedä millaisia pianosovituksia siitä on tehty.

myös jotakin kirjoitti:

Chopinin valsseissa on ainakin yksi sellainen (omasta mielestäni) surullisen kaunis, en nyt valitettavasti tähän hätään muista mikä se niistä on mutta löytynee pienellä etsiskelyllä.

Ja valsseista puheen ollen, Sibeliuksen Valse Triste on myös varteenotettava, en tosin tiedä millaisia pianosovituksia siitä on tehty.

Chopinin Fantasia imromptu on sekä surullinen että iloinen ja samalla myös kaunis pianokappale.

krixis kirjoitti:

Chopinin Fantasia imromptu on sekä surullinen että iloinen ja samalla myös kaunis pianokappale.

sitä kun mollia ja duuria sotketaan keskenään samaan kappaleeseen. Biisit täytyy olla erikseen.... esim. for Elise on ärsyttävä esimerkki, muuten olisi hyvä biisi.

inhoon kirjoitti:

sitä kun mollia ja duuria sotketaan keskenään samaan kappaleeseen. Biisit täytyy olla erikseen.... esim. for Elise on ärsyttävä esimerkki, muuten olisi hyvä biisi.

beethovenin kuutamosonaatin ensimmäinen osa

myös jotakin kirjoitti:

Chopinin valsseissa on ainakin yksi sellainen (omasta mielestäni) surullisen kaunis, en nyt valitettavasti tähän hätään muista mikä se niistä on mutta löytynee pienellä etsiskelyllä.

Ja valsseista puheen ollen, Sibeliuksen Valse Triste on myös varteenotettava, en tosin tiedä millaisia pianosovituksia siitä on tehty.

Ainakin Francois Weigel on liittänyt voiman ja ylettömän nopeuden omaan Valse triste sovitukseensa. Tätä tulkintaa en ainakaan kutsuisi surullisen kauniiksi pianomusiikiksi. http://www.youtube.com/watch?v=pt4-lIGGQZ0

myös jotakin kirjoitti:

Chopinin valsseissa on ainakin yksi sellainen (omasta mielestäni) surullisen kaunis, en nyt valitettavasti tähän hätään muista mikä se niistä on mutta löytynee pienellä etsiskelyllä.

Ja valsseista puheen ollen, Sibeliuksen Valse Triste on myös varteenotettava, en tosin tiedä millaisia pianosovituksia siitä on tehty.

todella mahtava ja kaunis teos. Koko orkesterin voimalla soitettuna parempi kuin esim. pianolla ja viululla.

Chopinin Fantasia impromptu op 66 on todella kaunis. Ei mua haittaa vaikka duureja ja molleja on pantu samaan kappaleeseen. Sitä kappaletta on ihana kuunnella kerta toisensa jälkeen. Oma pianonsoittotaitoni ei riitä kuitenkaan sen tasoisen soittamiseen mikä on suuri harmi.

Chopinin preludi e-molli on myös kaunis ja sopiva eri tilaisuuksiin. Otan edelleen vastaan ehdotuksia!