Näin on päässyt käymään.
Olen suurimman osan elämästäni ollut alipainoinen. V. 2008 kuitenkin jätin koulun kesken (se on taas sitten toinen juttu) ja sitten tietenkin olin kotona, kun ei minua huolittu töihinkään. Kaverini myös jätti koulut kesken ja olimme molemmat siis aivan vapaalla jalalla. Kaverini rakastaa kaupungilla käymistä, ja hän aina pyysi minua mukaansa.
Rahaa meni niin ja näin, mutta kun aloin olemaan kaverini kanssa enemmän, elämääni tuli kauhea lisuke: Herkut. Minun oli pakko ostaa sipsejä 1 tai 2 pussia ja luoja tietää paljon niissä on kaloreita. Silloin en välittänyt ollenkaan kaloreista tai vastaavista ja söin vaan mitä huvitti.
2009 keväällä kuitenkin huomasin lihonneeni, kiitos toisen kaverini, joka on anorektinen, sillä hän sanoi "Sä oot nykyään ihan vitun läskin näköinen, ei millää pahalla". Seuraavana päivänä menin sitten taas kaverini kanssa kaupungille ja huokaisin siitä mitä tämä anorektinen ystäväni sanoi. Kaverini kuitenkin lohdutti minua ja sitten menimme Mäkkäriin vetämään Big Mac aterian. Voi luoja.
2009 syksyllä pääsin kouluun ja huokailin yhä lihavuuttani. Kaverini vaan sanoi että en ole lihava ja vei minut kaupunkiin ja osti minulle ison sipsipussin. Tyhmänä tietenkin söin sipsit. Elämäni oli täynnä vain sipsiä, karkkia, subeja, hampurilaisia, jäätelöä ja limsaa. Tajusin olevani ylipainoinen, mutta jatkoin samalla radalla.
2010 tammikuussa päätin, että vähennän syömistäni, ja sillä siisti. Nyt olen onnistunut luopumaan herkuista, paitsi nyt näin hellepäivinä on tullut syötyä jäätelöä ja joskus kipaisen Subwayihin syömään subin. Kaverini yrittää yhä sanoa minulle, että en ole ylipainoinen, mutta en enää usko häntä. Painoindeksin mielestä olen myös ylipainoinen (painoindeksini on 27,5 ja olen 177 cm pitkä ja painan 86.2 kg).
Ongelma onkin tässä: Liikkuminen. Tiedän, minun tulisi liikkua, mutta ei vaan suju. Olen aina vihannut liikuntaa (kiitän tähän koulua...), ja olen aivan älyttömän laiska.
Tuntuu välillä siltä että en saa nostettua läskiä persettäni mitenkään ylös tietokonetuoliltani. Istun useimmiten vain sisällä läppärini ääressä surffaamassa nettiä ja välillä käyn ulkona taluttamassa kissaa tai sitten syön grilliruokaa (sellaisen tikun jossa on makkaraa ja lihapullia. Pitäisiköhän nämäkin jättää väliin?) ja tuleehan sitä tikkatauluun heiteltyä tikkoja ja välillä jopa pyöräilen, mutta lenkkini ovat lyhyitä, jotka kestävät n. 15 min.
Nytkin ulkona olisi hyvä sää, mutta tuntuu siltä että istun mieluummin läppärini äärellä surffaamassa netissä (tiedän, tietokone on obsessioni...).
En tiedä onko tämäkään hyvä juttu, mutta syön nykyään harvemmin. Ongelmana onkin, että syön aina silloin tällöin, eikä minulla ole mitään erityistä aikataulua. Se on vain silloin kun äiti pyytää syömään, joka on aina milloin sattuu.
Tiedän, että viikolla syön liikaa sellaista, mitä ei tulisi syödä. Juon jokainen aamu kahvia, enkä syö mitään (tiedän, aamupalaa tulisi syödä, mutta en vain osaa syödä aamupalaa). Koulussa syön mitä siellä on tarjolla, paitsi jos se on jotain kalaruokaa, yhhh (koulussa ruokailu on about 11 - 12 aikoihin). Sen jälkeen syön siinä 15 - 19 aikoihin jotain ns. "kunnon ruokaa", eli sitä mitä äiti nyt sattuu laittamaan, makaronia ja lihapullakastiketta, riistakeittoa, melkein mitä vain. Maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina (eli saunapäivinä) syön illalla myös (useimmiten jauheliha) pizzan. Joskus on joku vanukas tai vastaava.
(Tänään kuitenkin kävimme koulun kanssa Raxissa ja en meinannut aluksi syödä mitään, mutta kyllä sitä vähän lasagnea ja salaattia tuli popsittua.)
Olen myös kuullut että jos nukkuu vähän, niin lihoo helpommin. Itse nukun 4-6 tuntia, en "osaa" nukkua enempää, sillä herään vain väkisin, enkä voi enää nukkua.
Itseni mielipide? Veikkaan, että syön huonosti, ja ruokavalioon tulisi tehdä muutos ja liikuntaa tulisi lisätä. Miten voin motivoida itseni liikkumaan? :(
Olen suurimman osan elämästäni ollut alipainoinen. V. 2008 kuitenkin jätin koulun kesken (se on taas sitten toinen juttu) ja sitten tietenkin olin kotona, kun ei minua huolittu töihinkään. Kaverini myös jätti koulut kesken ja olimme molemmat siis aivan vapaalla jalalla. Kaverini rakastaa kaupungilla käymistä, ja hän aina pyysi minua mukaansa.
Rahaa meni niin ja näin, mutta kun aloin olemaan kaverini kanssa enemmän, elämääni tuli kauhea lisuke: Herkut. Minun oli pakko ostaa sipsejä 1 tai 2 pussia ja luoja tietää paljon niissä on kaloreita. Silloin en välittänyt ollenkaan kaloreista tai vastaavista ja söin vaan mitä huvitti.
2009 keväällä kuitenkin huomasin lihonneeni, kiitos toisen kaverini, joka on anorektinen, sillä hän sanoi "Sä oot nykyään ihan vitun läskin näköinen, ei millää pahalla". Seuraavana päivänä menin sitten taas kaverini kanssa kaupungille ja huokaisin siitä mitä tämä anorektinen ystäväni sanoi. Kaverini kuitenkin lohdutti minua ja sitten menimme Mäkkäriin vetämään Big Mac aterian. Voi luoja.
2009 syksyllä pääsin kouluun ja huokailin yhä lihavuuttani. Kaverini vaan sanoi että en ole lihava ja vei minut kaupunkiin ja osti minulle ison sipsipussin. Tyhmänä tietenkin söin sipsit. Elämäni oli täynnä vain sipsiä, karkkia, subeja, hampurilaisia, jäätelöä ja limsaa. Tajusin olevani ylipainoinen, mutta jatkoin samalla radalla.
2010 tammikuussa päätin, että vähennän syömistäni, ja sillä siisti. Nyt olen onnistunut luopumaan herkuista, paitsi nyt näin hellepäivinä on tullut syötyä jäätelöä ja joskus kipaisen Subwayihin syömään subin. Kaverini yrittää yhä sanoa minulle, että en ole ylipainoinen, mutta en enää usko häntä. Painoindeksin mielestä olen myös ylipainoinen (painoindeksini on 27,5 ja olen 177 cm pitkä ja painan 86.2 kg).
Ongelma onkin tässä: Liikkuminen. Tiedän, minun tulisi liikkua, mutta ei vaan suju. Olen aina vihannut liikuntaa (kiitän tähän koulua...), ja olen aivan älyttömän laiska.
Tuntuu välillä siltä että en saa nostettua läskiä persettäni mitenkään ylös tietokonetuoliltani. Istun useimmiten vain sisällä läppärini ääressä surffaamassa nettiä ja välillä käyn ulkona taluttamassa kissaa tai sitten syön grilliruokaa (sellaisen tikun jossa on makkaraa ja lihapullia. Pitäisiköhän nämäkin jättää väliin?) ja tuleehan sitä tikkatauluun heiteltyä tikkoja ja välillä jopa pyöräilen, mutta lenkkini ovat lyhyitä, jotka kestävät n. 15 min.
Nytkin ulkona olisi hyvä sää, mutta tuntuu siltä että istun mieluummin läppärini äärellä surffaamassa netissä (tiedän, tietokone on obsessioni...).
En tiedä onko tämäkään hyvä juttu, mutta syön nykyään harvemmin. Ongelmana onkin, että syön aina silloin tällöin, eikä minulla ole mitään erityistä aikataulua. Se on vain silloin kun äiti pyytää syömään, joka on aina milloin sattuu.
Tiedän, että viikolla syön liikaa sellaista, mitä ei tulisi syödä. Juon jokainen aamu kahvia, enkä syö mitään (tiedän, aamupalaa tulisi syödä, mutta en vain osaa syödä aamupalaa). Koulussa syön mitä siellä on tarjolla, paitsi jos se on jotain kalaruokaa, yhhh (koulussa ruokailu on about 11 - 12 aikoihin). Sen jälkeen syön siinä 15 - 19 aikoihin jotain ns. "kunnon ruokaa", eli sitä mitä äiti nyt sattuu laittamaan, makaronia ja lihapullakastiketta, riistakeittoa, melkein mitä vain. Maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina (eli saunapäivinä) syön illalla myös (useimmiten jauheliha) pizzan. Joskus on joku vanukas tai vastaava.
(Tänään kuitenkin kävimme koulun kanssa Raxissa ja en meinannut aluksi syödä mitään, mutta kyllä sitä vähän lasagnea ja salaattia tuli popsittua.)
Olen myös kuullut että jos nukkuu vähän, niin lihoo helpommin. Itse nukun 4-6 tuntia, en "osaa" nukkua enempää, sillä herään vain väkisin, enkä voi enää nukkua.
Itseni mielipide? Veikkaan, että syön huonosti, ja ruokavalioon tulisi tehdä muutos ja liikuntaa tulisi lisätä. Miten voin motivoida itseni liikkumaan? :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
jatka samalla roskaruoka=pizzat,lihapullat ym. rasvapommi linjalla, niin et elä kovin vanhaksi. Näin yhteiskunta säästää suuren summan kun ei tarvitse sinun kaltaisen luuserin työttömyyskorvauksia ja sossutukia maksaa kovin kauaa.
Okei, kiitos neuvosta. Eikö kuitenkin olisi vain nopeampaa jos vain tappaisin itseni vaikka hirttäytymällä? Säästäisi senkin vaivan.
Ainoa ja paras neuvo. Kiitän.
:|