Kuvitellaan hypoteettinen tilanne, jossa varattu henkilö on baarissa. Vastaisen sukupuolen edustaja tulee pyytämään häntä tanssimaan. Kyseisen varatun henkilön parisuhdekäsitykseen ei kuulu tanssiminen muiden vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa, joten hän kieltäytyy. Pelkkä "ei, kiitos" antaa liian herkästi vaikutelman, että kysyjässä on jokin vika tai piirre mikä estää suostumisen, ja varsinkin jos kyseessä ei ole illan ensimmäinen "ei" hyvistä yrityksistä huolimatta, niin mielen pahoittaminen on hyvinkin mahdollista joskin epätoivottavaa. "Ei, kiitos, olen varattu" taas kuulostaa siltä, että olisi pyydetty vihille tai lapsentekoon eikä vain tanssimaan.
Miten torjutaan poliittisesti korrektisti ja missä vaiheessa? Uusiin ihmisiin "tutustuminen" voisi olla mukavaa, small talk, ajatusten vaihto, rupattelu, hymyileminen, ystävällisyys... mutta siihenkään ei uskalla lähteä kun se tupataan tulkitsemaan väärin. Eikä sormus sormessa, silloinkaan kun se on ääneen huomioitu, näytä merkitsevän nykyään mitään :)
Ei sillä, että tämä ongelmaksi asti muodostuisi, mutta kaikkea sitä ihminen ajankulukseen pohtii. En ole baarissa se jota miehet ensimmäisenä lähestyvät, mutta yllätyksekseni olen saanut oman osani, enkä tiedä miten siihen tulisi suhtautua.
Miten torjutaan poliittisesti korrektisti ja missä vaiheessa? Uusiin ihmisiin "tutustuminen" voisi olla mukavaa, small talk, ajatusten vaihto, rupattelu, hymyileminen, ystävällisyys... mutta siihenkään ei uskalla lähteä kun se tupataan tulkitsemaan väärin. Eikä sormus sormessa, silloinkaan kun se on ääneen huomioitu, näytä merkitsevän nykyään mitään :)
Ei sillä, että tämä ongelmaksi asti muodostuisi, mutta kaikkea sitä ihminen ajankulukseen pohtii. En ole baarissa se jota miehet ensimmäisenä lähestyvät, mutta yllätyksekseni olen saanut oman osani, enkä tiedä miten siihen tulisi suhtautua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mun mielestä ei ole mitenkään paha, jos sanot että "kiitti, mutta lopetin kokonaan tanssimisen siinä vaiheessa, kun aloin seurustelemaan vakavasti", siinä ei ole mitään henkilökohtaiseksi tarkoitettujen pakkien makua.
"Ei kiitos, mieheni ei hyväksyisi sitä. (Tu-tuolta hän mu-muuten jo tu-tuleekin)"
"Kiitos vaan mutta nyt ei sovi." Ja iloinen ilme ja hymy päälle, elekielellä(kin) voi näyttää, että pakit johtuvat vain omasta tahdosta / viitseliäisyydestä / jaksamisesta ... eikä mitenkään toisen ulkomuodosta tms. - Mitään hörön-lörön "varattu" -juttuja ei tarvitse kekkailla.
Ja sitten toisekseen; miten h-ssä minkäänlainen parisuhe voi estää tanssimisen vaikka kenenkä kanssa ? Jos ooot nykyajan nuori, niin kylläpä on ahdasta ajattelupuolella. Vastakkaisen sukupuolen kanssa voi ja tulee voida seurustella ilman väärin tulkitsemisten pelkoa vuonna 2010 !
En tiedä olenko "nykyajan nuori", olen 24-vuotias. Enkä minä nyt tiedä onko se niin ahdasta, jos en oman kokemattomuuteni vuoksi koe hyväksi toisen miehen fyysistä läheisyyttä esim. tanssiessa oli se sitten kuinka viatonta tahansa. Jos tanssimme ryhmässä, jossa on myös miehiä, ja kukaan ei ihan kylkeen tunge niin ok. Ja muut tanssikoon niin paljon kuin sielu sietää, en minä sitä estä tai tuomitse, mutta oma tilani on miesten suhteen varmaan keskimääräistä laajempi. Mitä väärää siinä on?
Olen aivan tasan samaa mieltä siitä, että vastakkaisen sukupuolen kanssa pitäisi voida rupatella ilman väärin tulkitsemisen pelkoa... mutta muutaman "vitun huoran" ja "mitä helvettiä sä sitten täällä teet?" kommentin jälkeen suhtaudun siihen hieman varauksella. Nämä siis tilanteissa, joissa olen rupatellut pitkin iltaa ilmoittamatta heti kättelyssä että minulta ei saa pillua edes teoriassa.
"mitä helvettiä sä sitten täällä teet" -tyyppejä tarvitse pitää minään. Todella mulkvisti asenne. Oikeuttaa aika kovaan palautteeseen takaisin päin.
"Nämä siis tilanteissa, joissa olen rupatellut pitkin iltaa ilmoittamatta heti kättelyssä että minulta ei saa pillua edes teoriassa."
Kohteliasta onkin jossain vaiheessa tehdä oma parisuhdetilanteensa tiettäväksi, jos toinen osapuoli on kuitenkin seuranhakutarkoituksella liikkeellä. Jotkut ovat ihan tositarkoituksella liikkeellä, ehkä sen ainoan kerran moneen kuukauteen kun ravintolaan tulevat, ja onhan se silloin suuri pettymys jos lupaava kumppanikandidaatti osoittautuu hyvin myöhäisessä vaiheessa varatuksi, ja seuraavat työ- tai kaveriporukan juhlat, joista päädytään ravintolaan luultavasti tulevat joskus elokuulla...
No et ooo tosissasi. Että pikkuisen baari-iltajutustelun jälkeen lähretään heti tositoimiin. Tarkoitat siis, että sinä et juttele ihmisten, etkä varsinkaan nais-, kanssa muuten kuin "tositarkoituksella". Mistä teitä pönttöjä piisaa ? - Normaali-ihminen juttelee muitten kanssa ihan vain tutustuakseen ja sitten joskus myöhemmin selviää, seuraako siitä tutustumiseta jotakin muutakin.
Joooo, kyllä sä ooot nykyajan nuori. Ja sellainen tietää, että jonkun pösilön alatyyliset kommentit eivät haittaa eivätkä vaikuta yyyhtään mitään, siis niitten ei tule antaa vaikuttaa.
Jos joku sanoo tuntemattomalle "v-n huora", niin eihän se kerro muuta kuin sanojan aivokapasiteetin määrän. Miksi sellaisista tarttee välittää tai mitenkään noteerata.
Totta tuokin... :)
Mitä hemmettiä sitten teet "tanssibaarissa", mene pubiin.
Sinne minne kaveritkin, pubissa kävisi ilta pitkäksi itsekseen :)
Ai niin, ja tosiaan, tykkään kyllä tanssia kavereideni kanssa! En vain vieraiden miesten.
Mielestäni pelkkä "ei kiitos" on kohtelian, ystävällisin, ja vähiten väärikäsityksiä herättävä kieltätyimis tapa.
Jep, pelkkä "ei kiitos" riittää, mutta muista hymyillä samalla niin ei anna tylyä vaikutelmaa. Jos tyyppi sitten jatkaa ja kysyy että miksei, niin silloin vastaan yleensä "sori mutta oon naimisissa" ..toimii aina tilanteessa jossa tulee tunne että tyyppi jäisi ruinaamaan tms. Onhan joukossa sitten näitä hönttejä, jotka vastaa että "mitä sä sitten baarisa teet?" jotka ei tajua, että kaikki naiset ei ole siellä miehien perässä. Käyn tosi harvoin baarissa, mutta silloin kun menen, olen yleensä vain pitämässä hauskaa kavereiden kanssa.
Itse totean yleensä, että ei kiitos, olen varattu. Hyvin on miehet siihen suhtautuneet, paitsi osa heittää (toivottavasti leikillään) takaisin, "ei se mitään estä, mitäs siitä" tai "ei se mitään, niin minäkin".