Tilanne on siis seuraava;
Olemme seurustelleet vajaat puoli vuotta, ja tähän asti suht "normaalisti". Riitoja on ollut, mutta suht asiallisissa mitoissa.
Ongelmaksi nyt on kuitenkin muodostunut juurikin tuo riitely. Vaikka miten yritän huomauttaa rakentavasti että kun teet noin ja se ei tunnu kivalta, niin silti saan niskaani vain huutoryöpyn miten "kaikki on aina minun syytäni ja syyllistät minua kaikesta". Eilen huomautin siitä, että kun siihen puhelimeen voisi vastata, ja jos lyö luurin korvaan niin voisi sitten ainakin soittaa takaisin kun itselle se puhuminen sopii jos sillä hetkellä ei sopinut. Tästä saatiin kamala sota aikaan, minua heiteltiin hampurilaisilla ja riepoteltiin pitkin seiniä kun "kehtaan" syyllistää häntä kaikesta.
Eikä ennen ole ollut sitä ongelmaa että olisi tällaista ylimääräistä fyysisyyttä pelissä. En halua puhua pahoinpitelystä, koska eihän hän varsinaisesti minua lyö...?
Nyt tämän puhelinriidan ( jonka tiedän olleen täysin turha ) lomassa mies teki jotain, mitä en ikinä uskonut hänen kykenevän tekemään, tai ylipäätänsä kenenkään normaalin ihmisen tekevän. Hän alkoi _itse_ lyödä itseään päähän, samalla huutaen kovaan ääneen että älä pahoinpitele minua, **** ( nimisensuuri ) hakkaa minua! Hän asuu siis kerrostalossa, ja koska hän sen verran kovaan ääneen sitä kailotti, tiedän että se kuului varmasti naapureihin asti.
Olen vieläkin asiasta järkyttynyt, shokissa. En tiedä mitä asialle pitäisi tehdä, miten siitä pitäisi puhua? Ja mitä?
Luulin että meillä oli tulevaisuus, mutta miten minulla voi olla tulevaisuus ihmisen kanssa joka lavastaa minut väkivaltaiseksi pahoinpitelijäksi? Kuitenkaan en osaa erotakkaan, vaikka toisaalta ehkä haluaisin - toisaalta sitten taas en.
Viesti oli ilmeisen sekava ja hankalasti ymmärrettävä, mutta toivon että joku ymmärsi jotain ja osaisi jotain tähän kommentoida. Minulla kun ei valitettavasti ole kaveria jolle soittaa ja puhua.
Olemme seurustelleet vajaat puoli vuotta, ja tähän asti suht "normaalisti". Riitoja on ollut, mutta suht asiallisissa mitoissa.
Ongelmaksi nyt on kuitenkin muodostunut juurikin tuo riitely. Vaikka miten yritän huomauttaa rakentavasti että kun teet noin ja se ei tunnu kivalta, niin silti saan niskaani vain huutoryöpyn miten "kaikki on aina minun syytäni ja syyllistät minua kaikesta". Eilen huomautin siitä, että kun siihen puhelimeen voisi vastata, ja jos lyö luurin korvaan niin voisi sitten ainakin soittaa takaisin kun itselle se puhuminen sopii jos sillä hetkellä ei sopinut. Tästä saatiin kamala sota aikaan, minua heiteltiin hampurilaisilla ja riepoteltiin pitkin seiniä kun "kehtaan" syyllistää häntä kaikesta.
Eikä ennen ole ollut sitä ongelmaa että olisi tällaista ylimääräistä fyysisyyttä pelissä. En halua puhua pahoinpitelystä, koska eihän hän varsinaisesti minua lyö...?
Nyt tämän puhelinriidan ( jonka tiedän olleen täysin turha ) lomassa mies teki jotain, mitä en ikinä uskonut hänen kykenevän tekemään, tai ylipäätänsä kenenkään normaalin ihmisen tekevän. Hän alkoi _itse_ lyödä itseään päähän, samalla huutaen kovaan ääneen että älä pahoinpitele minua, **** ( nimisensuuri ) hakkaa minua! Hän asuu siis kerrostalossa, ja koska hän sen verran kovaan ääneen sitä kailotti, tiedän että se kuului varmasti naapureihin asti.
Olen vieläkin asiasta järkyttynyt, shokissa. En tiedä mitä asialle pitäisi tehdä, miten siitä pitäisi puhua? Ja mitä?
Luulin että meillä oli tulevaisuus, mutta miten minulla voi olla tulevaisuus ihmisen kanssa joka lavastaa minut väkivaltaiseksi pahoinpitelijäksi? Kuitenkaan en osaa erotakkaan, vaikka toisaalta ehkä haluaisin - toisaalta sitten taas en.
Viesti oli ilmeisen sekava ja hankalasti ymmärrettävä, mutta toivon että joku ymmärsi jotain ja osaisi jotain tähän kommentoida. Minulla kun ei valitettavasti ole kaveria jolle soittaa ja puhua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On aika outoa jos puolen vuoden seurustelun jälkeen tulee vähän väliä riitoja ja itse en kyllä kuvittelisi jatkavani seurustelua tuollaisen episodin jälkeen. Olisi vaikea luottaa toiseen jos hän esittää sinun pahoinpitelevän häntä tai muuten riepottelee sinua.
http://kvantti.ayy.fi/in/104.shtml
Tuo ei ole millään tavalla normaali tapa riidellä. Ja ei se tarkoita, ettei suhteessa ole väkivaltaa, jos mies ei lyö. Jos hän "riepottelee pitkin seiniä" ja heittelee sua tavaroilla, sanoisin sitä kyllä jo väkivallaksi. Samoin tuommoset huutamiset ja haukkumiset alkaa kyllä olla jo henkistä väkivaltaa. Eikä tuo itsensä hakkaaminenkaan kovin terveeltä kuulosta. Nyt kannattaisi kyllä ottaa ihan järki käteen ja laittaa tunteet sivuun. En pysty uskomaan, että tilanne tuosta lähtisi yllättäen parantumaan, pikemminkin uskon, että se menee vain pahemmaksi. Ei tuosta enää suuri kynnys ole lyömiseenkään. Ei parisuhteessa kuulu pelätä toista. Mä toivon, että todella otat asian vakavasti. Vaikka se voi tuntua vaikeelta, niin harkitse ihan oikeasti lähtemistä. Pian. Monet lähtee liian myöhään.
Ei todellakaan normaalia. Lähde ennemmin pian kuin myöhemmin.