No, olin lätkässä kouluaikoina maailman suloisimpaan tyttöön. Tuntui jopa, et ei haittaa, vaikka hän oli samalla koulun seksikkäin. Vaan olinpa semmonen etupenkin hiljanen poika, et oli vaikee kuvitella jutella sen kanssa, enpä montaa sanaa sanonu hänelle lukioaikana. Hitto mikä virhe! Koulusta on yli 15v ja ajattelen vieläkin tyttöä...No löytypä sen nimi jostain ja tein jotain jotain järkyttävää...soitin "tytölle", olihan mulla "kässäri" et mitä sanon sille, ja oletushan oli että "turpaan kuitenni tulee". No, tyttö loppaa luurin korvaan, mut minuutin päästä soittaa takas "kirjotin textaria ja painoin väärää nappia..." . No muistaahan tyttö minut, mutta ihanuus vaan huokasee niin törkeän mielettömän suloisesti ja ihanalla äänellä, et mitä oli tekemässä, et mulla meni ihan mappi sekasin. Siis ihan sukellusvene uppos ja lentokone lensi ilmaan!! Voi hitto! Mä olin sittenkin sen käsissä ihan koulupoika vaikka vaan puhelimessa! Olisin halunnu sille heittää jonkun puujalan tai jotain lopuksi, vaan vaan inisin (toistoa) et oisin halunnu nähä sen...ees kerran. Ois voinu sekin sanoa naamatusten mulle, et kivat jatkot sulle, mutta ei. Enhän mää ny enää niin ujo onnex oo ja ikään en ois halunnu sille mitään ikävää!! Oulussa se maailman ihanin "rakoperse" asuu, periaatteessa siihen siis vois törmätä vahingossakin, mutta haluaisko tyttö mitään jutella vai näkisinkö vaan hiton huolestuneen ilmeen kasvoillaan..kipeetä kävis. Niin, onnex omat lapset ei oo niinkun minä olin ja voishan tää suloisuuskin olla ihmeissään jos näkis, en oo enää niin kipsissä. Jos ei nähä, niin elä onnellinen elämä.
pentu vieläkin oulu
tonttulan tonttu
0307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.