Olen netissä kirjoitellut yhden mukavan tuntuisen miehen kanssa. Olemme kirjoitelleet alle 10 viesti, mutta hän vaikuttaa todellakin tutustumisen arvoisella tapauksella. Erottuu tosi positiivisesti netissä tapaamistani miehistä. Tiedän, että voin pettyä jos/kun tapaamme.Hän ei välttämättä ole sellainen kuin kuvittelen.
Joka tapauksessa mua vaivaa se, että hän asuu reilun parinsadan kilometkin päässä. Mietityttää, että tuleeko välimatkasta asia, johon juttu viimeistään kaatuu.
Tämän takia haluasikinkin tietää, ootteko olleet kaukosuhteissa? Jos ootte niin kuinka pitkä välimatka oli? Kuinka usein tapasitte ja miten juttunne kesti pitkän välimatkan? Ja kuinka toinen muutti uudelle paikkakunnalle, jotta ei tarvisi aina kulkea pitkää matkaa päästäkseen toisen luo?
Joka tapauksessa mua vaivaa se, että hän asuu reilun parinsadan kilometkin päässä. Mietityttää, että tuleeko välimatkasta asia, johon juttu viimeistään kaatuu.
Tämän takia haluasikinkin tietää, ootteko olleet kaukosuhteissa? Jos ootte niin kuinka pitkä välimatka oli? Kuinka usein tapasitte ja miten juttunne kesti pitkän välimatkan? Ja kuinka toinen muutti uudelle paikkakunnalle, jotta ei tarvisi aina kulkea pitkää matkaa päästäkseen toisen luo?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mulla ei ole kokemusta seurustelusta samalla paikkakunnalla asuneen miehen kanssa, kaikki on olleet kauempaa. Pisin välimatka on tainnut sen parisen sataa kilsaa olla. Mulle kaukosuhde toimii hyvin, saa touhuta omiaan ja viikonloput sitten tiiviisti yhdessä. Sen saa toimimaan jos on siihen asennoitunut, joskus se voi kaatua pelkästään siihen välimatkaan, joskus joihinkin toisiin seikkoihin mutta kyllä se kestää jos on halua saada suhde kestämään. Tällä hetkellä elän parisuhteessa jossa välimatkaa on n. 40 kilsaa. Ei paljoa mutta näemme kuitenkin viikonloppuisin ja viikot ollaan omillamme. Vaatii luottamusta ja uskallusta. Suosittelen ottamaan selvää, ei kannata huolehtia sujuuko se sen välimatkan takia.
Parisataa kilsaa on aika pitkä välimatka kuljettavaksi vähän väliä. Eikö sellaisen matkan kulkeminen alkanut tuntumaan rasittavalta? Ja kuluuhan siihen rahaakin. Nuoret voivat olla vielä opiskelijoita, joten heillä ei välttämättä ole varaa matkustaa paria kertaa kuussa kauas toisen luokse.
nuorista en osaa nyt tähän väliin sanoa mitään, mutta kyllä sitä sitten pinnistää muista menoista että pari kertaa kuussa pääsee sen toisen luokse kun oikein rakastaa. Ja matkustaminenhan käy puolin ja toisin. Toiset kuluttaa 100 euroa baariin viikonlopun aikana, meikäläinen matkusteli mieluummin junalla viettämään laatuaikaa. Nyt kun on pienempi välimatka, se sujuu hyvin henkilöautossa körötellen.
Kerro mulle miten opintotuesta saa säästöön matkustamisessa tarvittavat rahat. Vuokran maksun jälkeen jää noi 100 €, jolla pitäs hommata kaikki tarpeellinen kuten ruoka.
Melko kova on vuokra, taidat asua pääkaupunkiseudulla tai sitten ihan omassa yksiössä/kaksiossa.
Itse asuin solussa Oulussa ja olin melkein koko opintojeni ajan osa-aikaisena lähikaupankassalla töissä, joten kyllä sitä rahaa aina sen verran jäi että oli varaa tehdä se 1-2 junamatkaa kuukaudessa miehen luokse.
Vuokran jälkeen ihmiselle jäävä perusosa on vähän reilu 400 euroa, joka on tarkoitettu kaikkeen muuhun elämiseen. Jos sulla jää 100e kuussa rahaa vuokran jälkeen niin mene hyvä ihminen sossuun ja hae toimeentulotukea, toi 400 euroa on ihmisen perusturva joka pitää jäädä handuun. Omaa tyhmyyttä jos ei hae sitä mitä sulle kuuluu. Opintolainaa voi hakea myös, ettei millään 100 eurolla kuussa tarvitse kituuttaa. Kolmas asia on mennä töihin, opiskelijana saa tienata 500 euroa kuussa opintotuen lisäksi, ennenkuin ne nappaavat opintotuesta.
Ei todellakaan jää niin paljoo,jos saa opintotukea. Opintotuki ja asumislisä on yhteensä hieman alle 470 €, joten ei todellakaan jää lähellekkään 400 € käteen vuokran maksun jälkeen.
Ja sossu ei anna rahaa, koska opintotuen ja asumislisän pitäisi riittää elämiseen. Ja ennen kuin sossusta saa rahaa, pitää olla opintolaina haettuna. Enkä halua nostaa opintolainaa, koska tällä hetkellä työllisyyskään ei näytä kovin valoisalle. Ja lainahan pitää joskus maksaa takaisin.
Onko 360 € sun mielestä kova vuokra 30 neliön yksiöstä? Eipä näätä ainakaan mun asuinkaupungissa halvemmallakaan saa. Opiskelijahan ei saa kuin noin 470 €/kk (jossa on siis huomioitu opintotuki ja asumislisä).
Vittuako sä sitten kyselet kun sulla on jo alkuun noin negatiivinen asenne :D Eihän mitään tapahdukaan ellei vähän yritä, koitappa hakea vaikka töitä sitten jos ei muuten raha kelpaa.
Oon kesän töissä tienaamassa, jotta olis talvella käytettävissä ees vähän enemmän rahaa.
ennen kuin olette tavanneet. Ja järjestä se tapaaminen mahdollisimman pian. Ihmistä ei opi tuntemaan kirjoittelun tai edes puheluiden kautta. Kyse ei ole ulkonäöstä vaan paljon, paljon hienovaraisemmista asioista jotka paljastuvat vasta kohdatessa.
Jos sen jälkeen vielä arveluttaa etäisyys niin kysy sitten uudestaan. Nyt on ihan turha spekuloida, kun ette ole vielä edes tavanneet.
Ehkä ap. miettii että kannattaako jatkaa tutustumista. Onhan se helpompaa olla jatkamatta tutustumista kuin tutustua, ihastua ja huomata että välimatka on ongelma.
Aloin seurustelemaan opintojeni viimeisenä vuotena miehen kanssa joka asui Oulussa, vaikka itse asuin Jyväskylässä. Ihan hyvin tuo toimi, kun vuorottelimme aina sitä kuka on kenenkin luona viikonloppuisin. Opinnot olivat molemmilla jo loppuvaiheessa, joten yhteistä aikaa oli melko helppo järjestää kun vapaata oli melko paljon. Opiskelijana nuo junamatkat eivät paljoa maksaneet ja viikonloput oli melkeinpä aina vapaata aikaa.
Opintojen jälkeen muutimme sitten yhteen, mutta eipä se meidän suhde sitten sitä yhdessä asumista kovinkaan pitkään kestänyt, vaikka ihan hyvin oli noin etäsuhteena toiminutkin. Suhteemme kesti yhteensä sen vähän reilut 2 vuotta, josta asuimme yhdessä vähän reilut puoli vuotta.