Mitä miehet ajattelevat tyttömäisestä tytöstä, joka kuitenkin on aika hurjapää. Korkeat paikat, vauhdikkaat lajit on lähellä sydäntäni. JOtenkin tuntuu että luonteeni ja harrastuksieni vuoksi minuun ihastuu sellaiset hieman hiljaisemmat pojat. Haluaisin miehen, joka harrastelee samoja lajeja ja haluaa adrenaliinia suoniinsa. Haluan siis että suhteessa on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Olen kantapään kautta kokenut että jos ei näin ole ei suhde toimi, koska olen niin paljon harrastusten parissa ja matkoilla. Koskaan ei kuitenkaan ole vielä käynyt niin, että tällaiset pojat olisivat kiinnostuneet minusta (en ainakaaan tiedä että olisi). Vietän aikaa heidän kanssaan harrastuksen parissa ja olen vakuuttanut heidät taidoistani ja ollut jopa parempi kuin osa heistä. He ovat ilmaisseet arvostavansa minua ja ihailevansakin taitojani, mutta ei muuta. Toivon, ettei tämä ainakaan ole esteenä sille että löytäisin samanhenkisen kumppanin. Jos miehellä on oma itsetunto kunnossa niin eikai se voi olla turnoff että osaan mennä kovaa!? Ympäristössäni näilä miehillä on usein sellainen prinsessamainen ja arka tyttöystävä, jota ei koskaan näy mukana. Mistä tämä johtuu? eivätkö miehetkin halua jakaa harrastuksiaan rakkaansa kanssa?
ja en todellakaan ole mikään rahvas shemale, vaan oikeasti söpöksi kehuttu pikkuinen nainen...
ja en todellakaan ole mikään rahvas shemale, vaan oikeasti söpöksi kehuttu pikkuinen nainen...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minkähän ikäinen olet kun pojista kerran puhut?
Mä oon varma että ne aattelee susta nii että niillä ei oo mahiksia. Tunnen itekki yhen sun kaltasen tytön. Mua hävettäs kyllä lautailla itteeni paremman lautailijan kanssa joka on vielä tyttö, mut ei se haittas enempää.
heh, no missä mahtaa mennä raja pojan ja miehen välillä X) oon 22
No siinä iässä miehillä on tapana lopettaa harrastuksensa ja keskittyä ryyppäämiseen ja kaikkeen muuhun paskaan. harvinaisuutta on vaikea etsiä.
No selvääkin selvempää. Vastakohtaisuudet vetää puoleensa toisiaan (ainakin toinen toista) joten ne hurjapäämiehet tahtoo nimenomaan hissukan naisen päästäkseen niihin fiiliksiin.
Sä olet yks jätkistä. Hyväksy se.
Puolestaan hiljaisemmalla tulella palavalle miehelle sinä olet jännittävä ja eloisa, nää miehet puolestaan ei huomaa niitä hissukoita naisia kovinkaan kummasti.
En ihmettele että sulle on vaikea löytää ketään jos ei hiljaisempi mies kelpaa. Se nyt vaan ei tunnu oikein loogiselta; oletko koskaan tutustunut rauhallisempaan puoleesi ja ajatellut että ehkä sinä voit nimenomaan olla se vauhdikas mimmi ja nauttia siitä ja saada sen toisenkin puolen miehen kautta? Se on se mitä ne vauhdikkaat miehet hakee omista kumppaneistaan.
Toisaalta ymmärrän että naista viehättää miehessä sellainen miehinen eloisuus ja adrenaliinisuus, sehän on nimenomaan perimiehekästä. Ongelma siis on se ettet ole se hissukka ja pysty tarjoamaan sen hyviä puolia miehelle. Luultavasti ahdistuisit myös menevän miehen odotuksista sinulle naisena, joten suhteenne toimii lähinnä sinun mielikuvituksessasi.
Miksi järjestely jossa sinulla menevät miehet ovat kavereita ja se hissukkamiehesi voi keitellä yrttiteetä niiden naisten seurana ei ole hyvä ja illalla kaikki pääsee rauhallisille yöunille oman vastakohtansa kanssa tyytyväisenä elämästä? :D
dsreljrlejlrwrla kirjoitti erittäin mielenkiintoisen näkökulman ja asiallisesti, kiitos siitä. Yritän hakea erilaisia perspektiivejä nähdä tämä "ongelmani". Ei se ole niinkään niin että "hiljaiset" (miten tuonkin määrittelee) eivät välttämättä viehättäisi jos heillä vain on samanlaisia mielenkiinnon kohteita, usein vain on käynyt heidän kanssaan seuraavalla lailla:
minua on alkanut häiritsemään kun nämä hiljaisemmat miehet ovat alkaneet yrittämään olla niitä meneviä miehiä, ikään kuin yrittäneet olla jotain muuta mitä he eivät ole. Miehet ovat keskittyneet tietynlaisen imagon/mielikuvan esittämiseen ja unohtaneet siinä oman "hiljaisemman" itsensä. Tämä esittäminen ja itsensä korostaminen on mennyt yli ja näkynyt läpi. Ovatko he sitten kokeneet olonsa epävarmaksi tai riittämättömäksi, sitä en tiedä. Mutta en viihdy ihmisten seurassa, joiden pitää esittää jotain ja jotka puhuvat vain itsestään koska haluavat näyttää minulle jotain...
ymmärrän tuon vastakohtien viehätyksen ja olen ennen uskonutkin niin. Nykyään kuitenkin kaipaa sitä samankaltaisuutta koska yhteinen tekeminen on minulle tärkeää. Harrastukseni vie niin paljon ajastani ja suhtaudun siihen erittäin intohimoisesti, joten ei se oikein riitä että toinen odottaa kotona tai pyörii kyllästyneenä mukana (niinkuin nämä prinsessatyttöystävät). Sanoisinkin, että yhteiselon kannalta on tärkeää että ollaan samanlaisia, mutta olisi hyvä että temperamentti olisi vastakohtainen. ;) ymmärsitkö..
En voi todellakaan sille mitään jos en koskaan saa samanhenkistä miestä, sitten minun on elettävä sen kanssa. en kuitenkaan haluaisi nähdä asiaa noin mustavalkoisesti joko tai... olen optimistinen... onhan niitä esim painonnostajapariskuntia, marathonia juoksevia pariskuntia, kiipeileviä pariskuntia, moottoripyöräileviä pariskuntia.... ainakin olen nähnyt, ehkä heitä on vähemmistö mutta kuitenkin..
Ja seuraavalle evoluutiosta vastausta hakevalle en naura. varmasti jossain alitajunnassa tuo pitääkin paikkaansa.
lisää mielipiteitä otan mielelläni vastaan... Olen ehkä yksi jätkistä, mutta enkö naiseudellani onnistuisi kaatamaan" heitä... tosin en viitsi oikein yrittää syödä kuormasta, koska jos saan pakit on noloa pyöriä näissä samoissa piireissä... :(
sellainen juttu vielä tuli mieleen, että eikö se olisi miehestä hienoa kun leffaillan sijasta voisi tehdä kaikkea mukavaa ja jännääkin kumppaninsa kanssa sen sijaan että kuuntelisi miten rakennekynnet tarvitsisivat huoltoa... tiedättekö kaipaan miestä jonka kanssa toteuttaa unelmiani.... minulla on kyllä ystäviä kenen kanssa tehdä, mutta jokainen kaipaa kuitenkin sitä jotakin muutakin...a
No hei. Tuot mieleen ensirakkauteni tietyllä tavalla. Hän oli klassinen poikatyttö, ei ulkoisesti mutta henkisesti. Tuo mitä valitit että miehet alkaa esittää jotain... ymmärrän ongelman. Mä onnistuin oleen ihan kiltti ja välittävä nörttipoika koulussa (omilla villityksilläni) ja varmaan se sen ensirakkauden sulattikin. Kommenttisi on fiksu, et ole mikään tyhjäpää huomaan... Tiedän että sinussakin on naisellinen puolesi joka kaipaa aivan varmasti speciaalihuomiota osakseen kun sellaienen tilaisuus tulee... :)
Ja tuo on totta mitä sanot noista saman alan pareista. Väitän että sellaiset suhteet toimii kun molemmat ovat intohimoisia ja asettavat tähtäimen korkealle mitäikinä tekevätkään, ottavat asiansa vakavasti ja tosissaan. Normaalit tyypit haluaa kuitenkin vaihtelua ja hillitsee jossain vaiheessa, alkaa perustaan perhettä tai uraa tai jotain ja niille se juttu on sivuharrastus. Väitän että tuollaisen ihmisen kohtaa ja hän kolahtaa ennenkaikkea jos keskittyy itse asiaan ja nauttii siitä mitä tekee, oli se sitten v8-moottorien rakentelua tai whatevermakesyouhappy. Silloin tapaa ne sen jutun omakseen täysin kokevat ihmiset ja kenties sitten sen jonkun tietyn. Se ei ole varma pariutumiskeino eikä ole tarkoituskaan olla, mutta sellainen "lifestyle" kumppani löytyisi sitten sen intohimon kohteeseen keskittyessä ja löytyessä se ihminen jonka kanssa synkkaa vielä sielä ralliradalla kun muut on jo väsyneet ja menneet kotiin. Sitä vois sanoa varmaan lifestyle-järkisuhteeksi, ehkä jo siksikin että omistautunutta ihmistä välttämättä kukaan muu ei pystyisikään sietämään ja ymmärtämään kuin toinen samanlainen :)
Tässä tulee nyt vähän ohi asian, mutta koita kestää. Kävin tänään mielenkiintoisen keskustelun pomoni (vanha herrasmies) kanssa elämänkaavasta. Hän totesi viisaasti että ihminen tarvii oman intohimonsa ja pääasiallisen kiinnostuksen lisäksi jotain aivan muutakin tekemistä ja jonkun toisen merkittävän jutun mitä tehdä, päästäkseen irti välillä niistä kuvioista mikä nyt sattuukin olemaan sydäntä lähellä. Muuten leipiintyy ja pysähtyy elämässään. Mä mietin että jos sulle adrenaliinilajit on kova sana niin oletko ajatellut että esim. musiikista ja jostain bänditouhuista löytyisi ehkä "toinen suunta", voisin kuvitella että niissä piireissä on sekä "Sähäkkää että leppoista" porukkaa joka antaisi vähän niinkuin molempia puolia. Siitä vaan hakemaan rumpuja tai skittaa kaupasta ja kokeilemaan onnea, löytyypähän uusi harrastus ellei muuta. Musassa on myös se hyvä puoli että se vaatii kontrollia ja harjoittelua vaikka siinä tehdään käytännössä kans. Se tasapainottaa.
Musta jotenkin tuntui vastausta lukiessasi että oikeesti, ei sulla ole ongelmaa asiassa. Tai on, mut ei se eroo kenenkään muun pariutumisongelmista oikeastaan. Oot omanlainen, mut hienosti sulla on valmiuksia ja ajatuksia. Peukku sille.
Kun harrastat, tapaat vain samanlaisia miehiä, jotka kuitenkin haluavat jonkun kotihengettären ihailemaan suorituskykyään, vai ymmärsinkö oikein? Tavataksesi erilaisen miehen, pitäisi sinun viettää aikaasi poissa harrastusten parista, mikä kuitenkaan ei ole vaihtoehto, sillä sinähän todella rakastat harrastuksiasi. Olet siis aina muualla kuin etsimäsi mies. Houston, we have a problem! Jos joskus jonkun löydätkin, ovat ikäisesi miehet vielä sen verran itsekeskeisiä ja pohjimmiltaan epävarmoja, että he tuntevat itsensä yksinäiseksi ja hyljätyksi sinun sinkoillessasi ympäri maailmaa harrastusten perässä. Jotkut voivat olla mustasukkaisia kaikista menevistä adrenaliinijätkistä, joita matkoilla tapaat. He tuntevat häviävänsä kilpailussa, mitä yksikään mies ei kauaa kestä. Jos mies tuntee jäävänsä aina tappiolle, hän vaihtaa naista, jos vain itsetunnosta on niin paljoa jäljellä, että uuden naisen löytää. Korjaa, jos olen väärässä. Lisäksi pitää muistaa raha. Harrastukset maksavat. Matkat maksavat. Ehkä sinun ei koskaan ole täytynyt ajatella rahaa, mutta useimmille normaalimiehille jatkuva reissaaminen ja harrastelu on käytännössä mahdotonta. Pitää tehdä töitä, maksaa vuokraa, ostaa auto, jossa sinua ja välineitäsi kehtaa kuskata, maksaa tuhansien eurojen bensalaskuja, korjauskuluja, vakuutuksia, renkaita, hankkia talo, johon harrastusvehkeesi mahtuvat, kärkkyä ylennyksiä, madella pomon edessä, anella ylitöitä ja lisää ylitöitä. Lopulta mies ei enää ole hauskaa seuraa, vaan väsähtänyt, velkainen ja loppuun stressattu hermoraunio, jolta hymy hävisi johonkin jo vuosia sitten. Miehet osaavat ajatella tulevaisuutta ja tämän he näkevät. Jos kummallakin on määrättömästi omaisuutta, vapaa-aikaa ja hyviä sijoituksia, voi homma toimia. Miehen siis pitäisi myös tuntea olevansa riittävän rikas sinulle. 90% ehdokkaista katosi juuri, jollet huomannut.
Miesvalikoima ilmiselvästikin on siis varsin suppea. Joudut laajentamaan hakukriteerejä. Luultavasti joudut viettämään jonkin veran vähemmän aukaa harrastusten parissa. Ikähaarukka on pakko nostaa viisikymppisiin. Heille riittää, että olet nuori ja nätti. Heillä on varaa sinuun. Heillä on jo talo tai kaksi. Rupsahtanut vaimo on juuri menossa vaihtoon. Jotkut ovat jo varhaiseläkkeellä, joten he ovat vain iloisia saadessaan mielekästä tekemistä, kuten upean sporttitytön kuskailua Leville. Kaikki heidän kaverinsa olisivat kateellisia sinusta. Farmariauton ostoa ei tarvitse stressata, kun on jo tuo katumaasturi hankittuna. Jos tykkäät hypätä laskuvarjolla, ehkä löydät eronneen, eläkkeellä olevan lentokapteenin, joka mielellään lennättää sinua minne vaan ja kuinka monta kertaa tahansa. Vaihtoehtoisesti voit hakea kolmikymppistä miestä, joka on jo lapsensa toisen kanssa tehnyt, eronnut ja nyt etsii uutta sisältöä elämäänsä vaikkapa harrastuksista ja uudesta tyttöystävästä, jolla saa exän tuntemaan itsensä vanhaksi. Toivottavasti hän on rikas tai sitten sinulla pitää olla omaa rahaa riittävästi harrastusten maksamiseen.
Eihän sinussa tietenkään mitään vikaa ole. Vaikutat todella fiksulta ja ikäistäsi kypsemmältä ihmiseltä, joka todella ansaitsisi hyvän miehen. Valitettavasti käytännön seikat estävät sinua selvästikin löytämästä sekä pitämästä miestä. Oma ikäluokka on liian pieni sinulle. Oikean löytäminen muutenkin vaikeaa. Kalliit ja aikaavievät harrastukset tekevät etsinnästä lähes mahdotonta. Säntäiletpä koko ajan extreme lajien tapahtumista toiseen tai kierrätpä vaikka koiranäyttelyitä, aina valinnanvara kapenee. Treffipalstoilla näyttää olevan oudon paljon naisia, jotka sanovat hevosten olevan todella lähellä sydäntään. Kuvissa he ratsastavat tai sukivat hevosta. Profiilissa he luettelevat tukuittain hienoja ominaisuuksiaan ja lopuksi toteavat, etteivät voisi kuvitellakaan elävänsä muun kuin todellisen hevosmiehen kanssa. Todellisilla hevosmiehillä on kuitenkin maata, iso talo, rahaa, omaisuutta, metsää sekä vaimo, joka ei taatusti päästä irti mistään näistä. Siispä ihanat ja kauniit heppanaiset ovat yksin, koska eivät tajua odottavansa junaa, joka meni jo. Jos ilmoituksessa etsittäisiin miestä, joka voisi haluta oppia tykkäämäään hevosista ja sietäisi sitä, että vaimo on kaiket päivät tallilla, ehkä he jonkun löytäisivätkin. Jos siis vastaisivat yhteydenottoihin, kun kiinnostusta on. Sinun tilanteesi ei ole vielä mahdoton, mutta kymmenen vuoden päästä olet heppanaisten kanssa samalla viivalla.
Laajenna hakua.
Kiitos yäktyyppi vastauksesta, sekin antoi erilaisen näkökulman - aivan vääristyneen tosin! En tiedä, miten olet käsittänyt että raha olisi ratkaiseva tekijä elämässäni/miehen löytämisessä!? Myönnän, että minun ei ole tarvinnut paljoa elää kädestä suuhun, mutta se ei tarkoita että eläisin jotenkin highmaintenancemäisesti! Harrastuksiini ei uppoa sen enempää rahaa kuin "tavallisiinkaan" harrastuksiin! Tottakai raha on ratkaiseva tekijä, mutta esim kaupan kassan palkoillakin voidaan niitä toteuttaa. Esimerkiksi reppureissaaminen (yksi harrastuksistani) ei nyt niin kovin kallista ole! Ja missään vaiheessa en ole ajatellut hankkia katumaasturia, viittä lasta, rotukoiraa ja kartanoa (hevosista puhumattakaan). Mitä harrastusteni rahoittamiseen tulee niin niitä ei mieheni tarvitse rahoittaa, pystyn siihen omallakin palkallani! Ja jos minäkin pystyn sen maksamaan niin kyllä se mieskin omansa pystyy. Tekstisi oli kovin negatiivinen, en tiedä miksi, oletko itse joutunut kyseiseen tilanteeseen missä et ole rahoinesi riittänyt!? :( ikävää jos niin on. Vaadin vain, että kumppanini ei todellakaan elä siinä oravanpyörässä missä sinä kirjoituksesi perusteella elät!? korjaa jos teen liikaa johtopäätöksiä. Elämän ilot pitää ottaa jokaisesta hetkestä, jokaisesta kauniista auringon noususta ja laskusta, ei siihen välttämättä tarvita harrastuksia yms hienoa. Harrastukseni ovat tosiaan toteutettavissa melkein ilmaiseksi jos välineet löytyy... En vaadi hilton hotellia vaan yövyn mielummin teltassa, en viiden tähden ravintoloita syön mielummin purkkihernekeittoa... jnejne...
Korjasinko väärinkäsityksen!? Tarvitsen vain ihmisen, joka voi extempore lähteä kanssani kokeilemaan kaikkea uutta oli se sitten mount everestin valloitusta tai naapurin keinun vauhteja... ymmärsitkö pointin..
Alkaa kuvio selkiimään. Jos tuo tosiaankin on tilanteesi, ei miehen löytyminen ole ongelma. Sopivia löytyy vaikka kuinka. Ongelma onkin todennäköisesti tiedottamisessa. Monet voisivat lähteä messiin, jos vain tietäisivät sinun olevan hakemassa seuraa. Moniko tietää sinun olevan edes olemassa? Moni tämän ketjun lukenut voisi tietää, jos olisit käyttänyt omaa nimmariasi.
Naisista on muutenkin vaikea nähdä, ovatko he etsimässä seuraa, joten kuinka vaikeaa on etsiä sen suuntaisia viitteitä ihmisestä, joka on aina muualla? Joudut mainostamaan. Joudut mainostamaan kotipuolessa ja matkoilla. Käytännössä joudut tehokkaasti tiedottamaan mitä haluat, miten haluat ja millaisen miehen kanssa. Baarissa istuminen ja kauniilta näyttäminen voi toimia muilla naisilla, mutta sinun miehesi todennäköisesti ei ole baarissa eikä muutenkaan pysy pitkään yhdessä paikassa. Kun hän on paikallaan, tiedon sinusta pitäisi tavoittaa hänet. Valitan, voit joutua tekemään itse aloitteita, puhumaan suoraan ja selkeästi, sillä muuten et voi onnistua. Tai voit, mutta hyvin epätodennäköisesti.
Oliko juttuni hieman negatiivinen? No, satun olemaan negatiivisuuden mestari, jolta synkeät visiot irtoavat tuosta vaan, ilman erityistä yrittämistä. Positiivisten näkymien maalailu vaatii työtä, yritystä ja ehkä hieman pakoa todellisuudesta. Sellaiset asiat kuin usko, toivo ja muutama muu kiva juttu ovat meikäläisellä aina olleet vähän "tuolla jossain". Oravanpyörässä en onneksi ole mukana. Yritin ehkä selittää, että halusit tai et, on useimmat kunnon miehet ohjelmoitu ainakin yrittämään tarjota sinulle parhaat mahdollisuudet itsesi toteuttamiseen. He pyrkivät pätemään taloudellisilla suorituksilla maailmassa, jossa vain taloudellinen suorituskyky virallisesti määrittää miehen arvon. He pärjäisivät varmasti teltassa, mutta haluaisivat viedä sinut hotelliin. Jollei onnistu, he tuntevat asemansa uhatuksi ja pelkäävät menettävänsä sinut jollekin taloudellisesti suorituskykyisemmälle. Yksinkertaisin keino välttää tämä tilanne on valita joku toinen nainen. Miesten maailma ei ole reilu ja useimmat alitajuisesti välttävät joutumista epäreiluun kilpailutilanteeseen jonkun rikkaamman kanssa, olipa aihetta tai ei. Ainoa keino muuttaa tilannetta on tiedotus. Teet oikeasti selväksi, ettet missään tapauksessa halua mitään ihmeellistä ja upeaa (kallista), vaan ihmisen. Jos toinen yrittää päteä taloudellisesti, kiellät häntä tiukasti edes yrittämästä. Valitettavasti miehet on ohjelmoitu olemaan tyytyväisiä voidessaan tarjota taloja ja tavaroita, joten opettele purkamaan ohjelma. Voit saada jotain, mitä useimmat naiset eivät haluaisi, mutta joka sopii sinulle.
Tämä on nyt aivan hatusta vedettyä ja saa tokkiinsa nauraa, mutta voisiko asiassa olla mukana jotain alkukantaisia juttuja? Naisethan saattavat hakea hurjastelevia miehiä, koska riskinottajat ovat luola-aikana osoittaneet puolustavansa tarpeen tullen oman henkensä uhalla kumppaniaan ja jälkeläisiään. Mutta sitten lasten synnyttyä naiset eivät enää niinkään välitä, että se huimapääsiippa ottaakaan enää tarpeettomia riskejä, vaan pitää vesat turvallisesti leivässä.
Naisen huimapäisyys saattaisi puolestaan saada miehet alitajuntaisesti aprikoimaan sitä, että heidän jälkeläisensä saattavat jäädä ilman emoa, jos mamilla on tapana hurjastella.
Tämä (ja oikeastaan koko ketju) on juuri sitä mistä puhuin: seksuaalisen energian purkautumisreitti.
Cuul
Rikkainta ja kauneinta elämässä on katsella yössä oranssien virtojen valumista alas sysimustalta vuorelta.