Haluaisin mielenkiinnolla tietää mikä on se kun eron jälkeen heti pitää olla joku nainen tai mies kainalossa? Itse en olisi ollut jaksanut aloittaa heti uutta suhdetta kenenkään miehen kanssa. Mieheni oli narsistinen ja koin avioliittoni aikana aika moista kohtelua (pahoinpitelyä, alistamista, kaikki vain minulle, piti olla joka tavalla ymmärtäväinen ja nettiseksit ja paljon muuta inhottavaa). Olin uupunut ja olen vieläkin. Olisi kiva aloittaa uusi suhde, mutta tunnen että en ole vielä valmis mihinkään. Olen käynyt nyt terapiassa ja se on auttanut. Ex-miehelläni on uusi suhde ja on kuulemma niin rakastunut ja kaikki hyvin? Ihmettelen? Mielenkiinnolla myös odotan milloin tämä uusi morsian huomaa, että kaikki ei vain ole niinkuin pitäisi. Tiedän tuttavissani monta joka on heti vanhan suhteen loputtua ottanut uuden? Ymmärrän myös sen että on helpompaa kadottaa vanha elämä uuteen suhteeseen mutta miten sellainen suhde toimii pitempään? Epäilen vain? Minkä taaksensa jättää sen edestään löytää, vai miten se meni? Meidän naisten pitäisi aina ottaa selvää entisiltä vaimolta mikä on ollut eron syy? Itse yritän olla tulevaisuudessa todella varovainen.
Eron jälkeinen suhde
Talla11
11890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miullakin oli narsistinen puoliso,josta erosin.Vuosia kesti henkinen kidutus eron jälkeen.Olin henkisesti ihan lopussa,ainaisen uhkailun yms.takia. No puol vuotta sitten exä tapasi venäläisen naisen ja ovat jo nyt naimisissa.Tunnen itsein vihdoinkin vapaaksi ja onnelliseksi.
että narsisti ei koskaan todella rakasta ketään, joten et lopulta merkinnyt hänelle yhtään mitään! Niinpä ei kannata elämäänsä tuhlata sellaisen ihmisen perään itkemiseen, tai hänen aiheuttamien vammojen pohtimiseen. Hän ei näet tiedä olevansa sairas, mutta sinä tiedät ja siksi mielestäni toipuminen voi olla hyvinkin nopeaa kunhan narsistista lopulta eroon pääsee. Ei kannata siis ottaa uutta kumppania loukkauksena, vaan narsistihan tarvitsee aina uuden lähteen kun yhdestä eroon joutuu/pääsee..
Jos mietit myös sitä, että rakastuit johonkin aivan muuhun kuin todelliseen ihmiseen niin sitä helpompaa, kunhan vain ymmärrät antaa itsellesi anteeksi..
Näinhän se menee! Hän ajatteli koko suhteemme aikana vain itseään ja millään muulla ei ollut väliä kuin sillä. Hän näki muutenkin asiat aivan eri tavalla tai halusi nähdä kuin ns. normaalit ihmiset. Jutut ei muutenkaan mennyt jakeluun, jos jostain sanoi, että tämä ei ole oikein tai moitti alkoi ankara rähinä, joten mistään ei saanut moittia, eikä valittaa. Erittäin hyvä näyttelijä. Sitä ei kaikkia tajua ennen kuin joku sanoo sen, joten kiitos paljon sanoistasi.
sattuu vastaan niin ei kai sitä kannata alkaa hannaamaan...?
itse olin vuosia lasten takia epätyydyttävässä suhteessa lasteni isän kanssa.suhteessa oli niukkaa väkinäistä seksiä,puhumattomuutta,yleistä passiivisuutta miehen puolesta.oli siis helppoa rakastua uuteen päin vastaiseen mieheen,kun vanha suhde oli jo vuosia sitten kuollut, vaikka yhdessä oltiinkin.minun ei tarvinnut surra tietyä aikaa vahnaa suhdetta, ennen kuin aloitin uuden.koska jo vanhan suhteen aikana haaveilin miehestä, joka on himokas ja puhelias ja kun sellainen tuli vastaan ja vielä tykkäsi minusta se oli menoa.
vanhaa huonoa suhdetta on turha jäädä märehtimään,eteenpäin vain.nauti elämästä ja ihanista miehistä.heti jos uusi mies osoittautuu inhottavaksi,sano morjes vaan ja etsi parempi.
itse kun erosin niin oli ja on paljon käsittelemättömiä asioita
joten eipä ekaksi käynyt mielesä heti uutta suhdetta alkaa rakentamaan annoin ajan kulua
ja aikaa eheytyä myös lapsen vuoksi olen sitä mieltä jos liian aikaisin aloittaa niin vetää entisen suhteen liat mukanaan ja nehän on vain käytävä läpi muuten ei voi mennä eteen päin
nyt yhdeksän kuukauden jälkeen olen uskaltanut mennä suhteeseen ihanan miehen kanssa
jotenkin on vain tosi vaikeaa oppia luottamaan toiseen kun entisessä suhteessa luottaa ei voinut joten kannattaa kuunnella itseään ja mennä omien tuntojen mukaan toinen tarvitsee pitkänkin ajan että voi taas yrittää ja toinen voi heittäytyä heti eron jälkeen uuteen suhteeseen;)
mitään tarkkaa aikaa milloin uusi suhde voisi alkaa, mutta kyllä ainakin itselläni meni useampi vuosi ennenkuin koin olevani valmis uuteen suhteeseen. Se kai riippuu vähän siitä miten paha ero on ollut takana. Se on ainakin varmaa, että heti eron jälkeiset ns. laastarisuhteet eivät kestä kuin vähän aikaa. Jokaisen pitäisi ensin käsitellä oma eronsa oikein ajan kanssa, ja sitten vasta aloittaa uusi suhde.
Minusta dr Phil neuvoi osuvasti erästä pariskuntaa kun he eroa miettivät.
Ero pitää ottaa sitten kun on kaikki asiat käsitelty, eikä enää tarvitse miettiä ja selvitellä mitään.
Eli jos vielä eron jälkeen tarvitsee miettiä ja selvitellä asioita, on tullut erottua liian hätiköidysti ja ilman asioiden selvittämistä. Ero on ero ja siitä eteenpäin eletään uutta elämää, se mennyt on pitänyt käsitellä jo ennen eroa, siksihän sitä erotaan, kun enää ei ole mitään tehtävissä.
Sellainen, joka on käsitellyt asiat mielessään (ja toisen osapuolen kanssa) perusteellisesti voi edetä elämässään ja uuteen suhteeseen.
jousinais puhuu paljon asiaa. Usein se uusi on vain sitä että pääsee edellisestä suhteesta eroon "helpommin", mutta sitten on näitäkin, jotka ovat (ikävä kyllä) eläneet tyhjässä suhteessa vuosikaudet, ja sitten kun lopulta erotaan, on sen toisen jättänyt tunnetasolla jo kauan sitten.
Paljolti on kysymys siitä, haluaako oppia virheistää ja kasvaa ihmisenä ennen uutee suhteeseen ryntäämistä. Eihän kaikkea syytä erosta voi sisällyttää toiselle. Ainakin voi miettiä sitä, miksi ajauduin suhteeseen minulle sopimattoman ihmisen kanssa. Mitä voisin tehdä toisin ensi kerralla. Vaikka suhde olisi ollut huono, miin kyllähän normaaleilla ihmisiää on tarve tehdä jonkinasteinen surutyö kun joutuu erilleen ihmisestä, jonka kanssa on jakanut elämänsä.
Meitä on moneksi. Jotkus haluavat unohtaa ja heittäytyä uuteen suhteeseen.
aikoinani naimisiin elääkseni elämääni parisuhteessa. Se tarve ei muuttunut, vaikka mieheni jäi kiinni pettämisestä ja meille tuli avioero. Niinpä minulle oli päivänselvää, että parisuhteen haluan jatkossakin.
Pettämistä lukuunottamatta liitto oli hyvä, eli mitään muita traumoja, kuin pettämisestä johtuvia, ei minulle liitosta jäänyt.
Kun mieheni jäi kiinni, minulle oli päivänselvää ettei liitolla olisi jatkumisen mahdollisuuksia (tämä kannan pettämiseen olin jo liiton alkuvaiheessa ilmoittanut), joten sen suurempaa tarvetta "vielä yrittämiseen" ei ollut.
En siis ymmärrä, miksi minun olisi pitänyt vuosia surra liittoni kariutumista tai terapoida itseäni, vaan kun puoli vuotta myöhemmin tapasin nykyisen aviomieheni, olin täysin valmis rakastumaan eikä nykyisessä avioliitossammekaan näy mitään merkkejä "käsittelemättömien asioiden" vaikutuksista.
Niin ja nykyisellä miehellänikään ei omasta avioerostaa ollut kuulunut sen pidempää aikaa.