Vuodet kuluu ja vanhaksi pojaksi jääminen on entistä vahvempaa, ainakin tällaisessa nykykulttuurissa, jossa vilisee pinnallisia naisia pilvin pimein, miten tällaisesta elämästä voi kohdata enää mitään aitoa ja todellista ystävyyttä? Olen 31v aina sinkkuna saanut kulkea, fiksu, reipas, kunnollinen poikamies, joka luonteeltaan olisi monelle naiselle mieleen ja ominaisuuksiltaakin, mikäli ne naiset missä edes ovat, todennäköisesti naimisissa ja osa eroaa väkivaltaisesta miehestä jne. En itse ymmärrä mikä ns. renttumaisissa ukoissa voi niin olla viehättävää, jos mä olisin nainen, en koskaan huolisi alkoholilla, tupakalla varustettua baarissa monena iltana notkuvaa silmissäni jopa säälittävää ressukkaa, niin vaan sellaiset äijät ovat monien naisten mieleen, ehkä juuri riittävän suuren hoivaamisen tarpeen, on jota hoivata ja opettaa paremmalle tavoille.
Kun sitä vastoin raittiit, reippaat, hyvin toimeen tulevat kunnolliset miehet nähdään tylsinä tapauksina, kun heillä on asiat kunnossa, osaavat pitää huolta asioista.
Näkevätkö naiset todella asian näin, et kunnollinen mies ei periaattessa kumppania tarvitse? Kunnollinenhan pärjää selvästi paremmin mitä ylipäänsä rentut, joilla ongelmia on jakaa muille, kohdistavat sitä pahaa oloaan väkivallalla joillain muilla keinoilla.
Olen huomannut viimeisen 10v aikana, et naisten pinnallisuus on lisääntynyt räjähdettävästi. Mitä vielä 20- vuotiaana, jopa joku halusi kirjoittaa kirjeenkin, nyt tänä päivänä ei juuri kukaan, hyvä et edes sähköpostiakaan, senkin käyttö vähentynyt. Ilmeisesti kaikki alkaa tyytymään sinkkuelämään, ettei haluta enää tutustua perinteisellä, luotettavalla tavalla.
Kulkiessa luonnollisessa tilassa, ei juuri kukaan hymyile, ollaan vain synkkinä tai ei välitetä lainkaan, miten tällaisessa maailmassa voi enää tutustua keneenkään?
Netti täynnä ennakkoluuloisia, livenä hymyilemättömiä omissa maailmoissa kulkevia, ei voi kohta enää haaveillakaan parisuhteesta ja et joskus olisi perhekin. Ois kiva jättää itsestäkin jotain muistoja, kun aikani koittaa lähteä täältä pois, kun kerran vain eletään.
Nuorena usko et olisi normaali elämä edessä, on ihminen kenen kanssa elää. Saa olla kyllä hyvin pettynyt, en ois ikinä uskonut, et mukavia, aitoja, luotettavia, toista kunnioittavia, ystävällisiä, terveesti eläviä naisia on näin vähän olemassa, joille sisäinen kauneus on tärkeintä.
Olen itse tyytyväinen ulkonäköön, on moni söpöksi sanonut, siihen se sitten vain aina jäänyt, kellään ei vain ole kiinnostusta ja rohkeutta oikeaseen suhteeseen, korkeintaan olla ystävä, niitäkin hyvä jos kohtaa 1-2 vuodessa. Tänä vuonna ei ole kertaakaan voinut treffata ketään, paha on tavata koskaan ketään, jos ei ilmoituksen kauttakaan saa yhteydenottoja yhtään. Väsynyt itse vastaamaan juuri kukaan ei vastaa takaisin.
Onko enää juurikaan mahdollisuuksia? Pidetty myös aikoja ettei ole katseltu ketään, väittämyksen on aina väittämyksiä, kun et etsi silloin se löytyy. Jos mä en etsi, en tule koskaan löytämään ketään, kukaan ei tule maaseudulle, jossa työskentelen yrittäjänä, joka vie suuren osan ajasta, eikä vapaa-aikaa ole lähteä autolla ajelee pitkin mannerta, kukaan hoida sillä välillä töitäni. Ihminen on ns. kaiken keskellä yksin, sitä tuntee liikkuessa ihmisten ilmoilla. Hyvä puoli tässä se on et oma rauhaa on vaikka muille jakaa, kukaan ei ole huolissaan miten jaksan jne.
Ajattelin hetkeksi tulla kertomaan tällaisen tarinan, kun on hetki aikaa hengähtää, pohtia tätäkin asiaa tässä elämässä. Elämän pitäisi olla kauneimmillaan tässä iässä, työ on siinä menee hyvin, vaikka rankkaa on, rankemmaksi sen tekee, kun yksin saa tehdä kaiken, helpompaa se ois jos kumppanikin olisi, kaikkea ei voi saada, oma kohtaloni näyttää et ilman kumppania olisi selvittävä, jäädä ilman perhettä, ellei onni joskus kääntyisi, vaikea vaan enää uskoa, kun on nähnyt tätä ikävää puolta, petyt joka kerta, monen kuukauden tutustuminen menee hukkaan, saisit yhden naisen sijasta tutustua 10 samaan aikaan, silti lopuutulos aina sama.Aloitat alusta taas.
Odotellaan mielenkiinnolla, tuoko tämä kirjoittaminen mitään hedelmää, joku samoja ajatuksia omaava kommentoisi se olisi iso asia!
Mukavaa alkanutta kesää kaikille jotka tämän sattuivat lukemaan!
Kun sitä vastoin raittiit, reippaat, hyvin toimeen tulevat kunnolliset miehet nähdään tylsinä tapauksina, kun heillä on asiat kunnossa, osaavat pitää huolta asioista.
Näkevätkö naiset todella asian näin, et kunnollinen mies ei periaattessa kumppania tarvitse? Kunnollinenhan pärjää selvästi paremmin mitä ylipäänsä rentut, joilla ongelmia on jakaa muille, kohdistavat sitä pahaa oloaan väkivallalla joillain muilla keinoilla.
Olen huomannut viimeisen 10v aikana, et naisten pinnallisuus on lisääntynyt räjähdettävästi. Mitä vielä 20- vuotiaana, jopa joku halusi kirjoittaa kirjeenkin, nyt tänä päivänä ei juuri kukaan, hyvä et edes sähköpostiakaan, senkin käyttö vähentynyt. Ilmeisesti kaikki alkaa tyytymään sinkkuelämään, ettei haluta enää tutustua perinteisellä, luotettavalla tavalla.
Kulkiessa luonnollisessa tilassa, ei juuri kukaan hymyile, ollaan vain synkkinä tai ei välitetä lainkaan, miten tällaisessa maailmassa voi enää tutustua keneenkään?
Netti täynnä ennakkoluuloisia, livenä hymyilemättömiä omissa maailmoissa kulkevia, ei voi kohta enää haaveillakaan parisuhteesta ja et joskus olisi perhekin. Ois kiva jättää itsestäkin jotain muistoja, kun aikani koittaa lähteä täältä pois, kun kerran vain eletään.
Nuorena usko et olisi normaali elämä edessä, on ihminen kenen kanssa elää. Saa olla kyllä hyvin pettynyt, en ois ikinä uskonut, et mukavia, aitoja, luotettavia, toista kunnioittavia, ystävällisiä, terveesti eläviä naisia on näin vähän olemassa, joille sisäinen kauneus on tärkeintä.
Olen itse tyytyväinen ulkonäköön, on moni söpöksi sanonut, siihen se sitten vain aina jäänyt, kellään ei vain ole kiinnostusta ja rohkeutta oikeaseen suhteeseen, korkeintaan olla ystävä, niitäkin hyvä jos kohtaa 1-2 vuodessa. Tänä vuonna ei ole kertaakaan voinut treffata ketään, paha on tavata koskaan ketään, jos ei ilmoituksen kauttakaan saa yhteydenottoja yhtään. Väsynyt itse vastaamaan juuri kukaan ei vastaa takaisin.
Onko enää juurikaan mahdollisuuksia? Pidetty myös aikoja ettei ole katseltu ketään, väittämyksen on aina väittämyksiä, kun et etsi silloin se löytyy. Jos mä en etsi, en tule koskaan löytämään ketään, kukaan ei tule maaseudulle, jossa työskentelen yrittäjänä, joka vie suuren osan ajasta, eikä vapaa-aikaa ole lähteä autolla ajelee pitkin mannerta, kukaan hoida sillä välillä töitäni. Ihminen on ns. kaiken keskellä yksin, sitä tuntee liikkuessa ihmisten ilmoilla. Hyvä puoli tässä se on et oma rauhaa on vaikka muille jakaa, kukaan ei ole huolissaan miten jaksan jne.
Ajattelin hetkeksi tulla kertomaan tällaisen tarinan, kun on hetki aikaa hengähtää, pohtia tätäkin asiaa tässä elämässä. Elämän pitäisi olla kauneimmillaan tässä iässä, työ on siinä menee hyvin, vaikka rankkaa on, rankemmaksi sen tekee, kun yksin saa tehdä kaiken, helpompaa se ois jos kumppanikin olisi, kaikkea ei voi saada, oma kohtaloni näyttää et ilman kumppania olisi selvittävä, jäädä ilman perhettä, ellei onni joskus kääntyisi, vaikea vaan enää uskoa, kun on nähnyt tätä ikävää puolta, petyt joka kerta, monen kuukauden tutustuminen menee hukkaan, saisit yhden naisen sijasta tutustua 10 samaan aikaan, silti lopuutulos aina sama.Aloitat alusta taas.
Odotellaan mielenkiinnolla, tuoko tämä kirjoittaminen mitään hedelmää, joku samoja ajatuksia omaava kommentoisi se olisi iso asia!
Mukavaa alkanutta kesää kaikille jotka tämän sattuivat lukemaan!
Vastaukset 45
Vanhimmat
Ihan samaa olen itsekin ihmetellyt. Ikää 30 eikä naisesta tietoakaan. AMK käyty, vakituinen työ, harrastuksia, jne... Naiset ovat valinneet sen yksinäisen elämän ja siksi ei miehillekään löydy kumppania.
Ota vaan iisisti läpipuhkinussittu lutka ja pistä itses rentun näköseks!
Ota kaljaa ja vahvoja ja puhu paskaa niille, ei ne muuta ymmärrä.
Tsemppiä!
Jokaista sataa naista kohden Suomessa syntyy 104 miestä. Tämä suhdeluku alkaa tasoittua vasta 50-60 -vuotiaana koska miehet kuolevat hieman nuorempana kuin naiset keskimäärin. Pariutumisiässä tämä miesten enemmistö kuitenkin säilyy.
Jokaista sataa miestä kohden on siis neljä miestä joille ei yksinkertaisesti riitä naista ja heidän osanaan on jäädä yksin.
Kyllä yksinjäävien miesten määrä on vielä isompi kuin se "luonnollinen ylijäämä". Monet naiset, vaikka eivät olisikaan aitoja ikisinkkuja, saattavat olla pitkiä aikoja yksin, ja alkavat suhteeseen vain (yhden yön tai kymmenen vuoden suhteeseen, ihan sama), jos saavat jonkun hyvin tasokkaan, kiinnostavan, seksikkään jne. miehen. Toisaalta, on olemassa miehiä, jotka kiinnostavat käytännössä kaikkia naisia, ja jotka mielellään käyttävät hyväksi tämän itseensä kohdistuvan liikakysynnän naisten puolelta, eli harrastavat jatkuvasti seksiä lukuisten naisten kanssa. Näitä miehiä kutsutaan tällä palstalla yleisesti YTM:ksi. Kun lasketaan yhteen se, että osa naisista lähtee suhteeseen vain kun näitä naisia huomattavasti "seksuaalisesti tasokkaampi" mies on tarjoolla, ja se että "seksuaalisesti tasokkaat" miehet pyörittävät jatkuvasti lukuisia naisia, niin tuloksena on se, että tavallisten miesten ulottuvissa olevien naisten määrä markkinoilla vähenee entisestään. Ja kun tavallisten miesten saatavilla olevien naisten määrä vähenee markkinoilla, niin kokonaan, lopullisesti yksinjäävien miesten määrä kasvaa sitä miesten "luonnollista ylijäämääkin" suuremmaksi.
Vastaan tähän erittäin hyvään ap:n kirjoitukseen kysymyksellä: Naiset, miksi miehen kaikki, noin kapitalistista taloutta ajatellenkin, HYVÄT OMINAISUUDET muuttuvatkin turn-offiksi Parisuhdemarkkinoilla?
Tottakai sinkku elämää-muoti-neiti ei pers-korpeen tahdo tulla piiaksi (sori karrikoitu analogia ap ei viittaa sinuun) eli lähtö tilannekkin siinä painaa millaista naista tämä miehen oma systeemi kiinnostaa. Vaikka sitä ei yleenstä ääneen sanota niin se on se mitä tsekataan ja arvioidaan. Kemioiden puute, yleensä jotain tälläista.
kerran sanottu ne keskeiset asiat miksi vailla naisseuraa olevia miehiä meillä pakostakin on. Tosin parisuhde/seksi-markkinakulttuurinen ulottuvuus ja sen vaikutus asiaan tästä vielä puuttuu. Tämä kulttuurinen ulottuvuus aiheuttaa sen, että osa miehistä syrjäytyy koko iäkseenkin ja/tai jossain vaiheessa kokonaankin näiltä parisuhde/seksi-markkinoiltamme.
Kun parisuhde/seksikulttuurissamme miesten edellytetään tekevän aloitteeet naisiin päin niin kaikki vähänkin säällisen oliset naiset saavat niin helposti seksiseuraa jo hyvin nuoresta ja silloinkin vaikka olisivat olleet pidempään syrjässäkin näiltä markkinoilta. Näin mennen osan miehistä parisuhde/seksi-kokemukset jäävät vähäisemmiksi suhteessa naisten vastaaviin kokemuksiin, ja jotkut miehet jäävät kokonaankin vaille mitään tällaisia kokemuksia. Tästä suraa se että naiset alkavat halveksia tällaisia itseään vähemmän parisuhde/seksikokemuksia omaavia miehiä eivätkä siksi halua enää heidän seuraansa lainkaan. Naiset alkavat inhota ja jopa demonisoida tällaisia miehiä, ja heitä sitten ymmärrettävistä syistä tässä asiassa tukee naisten suosiossa olevat ja/tai paljon naisia nussittavikseen haluavat miehet.
... eipä noita kunnollisia miehiäkään taho löytää. Jossainhan teitäkin siis on kai :D
Minua jotenkin kyllästyttää se jatkuva jankkaus, että naiset kiinnostuisivat vain komeista rentuista, eivätkä kunnollisista, asiansa hyvin hoitavista miehistä. Eihän se pidä paikkaansa.
Ensinnäkin vain pieni osa miehistä jää kokonaan ilman naista. On ihan totta, että komeilla ja itsevarmoilla miehillä ron enemmän vientiä, mutta ihan samoihan on niillä huomattavan kauniilla naisilla. Valtaosa miehistä kuitenkin löytää naisen, vain pieni osa on kokonaan ilman. Valtaosa naisista EI saurustele komeiden renttujen, vaan ihan tavallisten miesten kanssa. Ihan tavallisten, jotka voivat olla ihan yhtä kunnollisia kun sinäkin.
On totta, että osa naisista kuolaa machorenttujen perään. Toisille naisille sellaiset miehet taas ovat ällötyksiä. Tätä tällä palstalla ei suostuta myöntämään, vaan yleistetään asia niin, että kaikki naiset olisivat väkivaltaisien juopporenttujen perään. Ei ole asia niin, ei lähimainkaan. Eikö jo järkikin sano, ettette te edes sopisi yhteen sellaisen naisen kanssa, joka pitää niin eri tyyppisistä miehistä? Miksi te siis sellaisien naisten mieltymyksistä valitatte? Luuletteko että sen naisen miesmaku yhtäkkiä muuttuisi ihan toiseksi, kun hän alkaisi teitä tapailemaan?
Sehän on hieno juttu, jos on "kunnollinen", hoitaa asiansa hyvin ja tulee hyvin toimeen. Eivät nämä asiat pelkästään kuitenkaan ole mikään syy alkaa suhteeseen. Ne ovat mainioita ominaisuuksia esim. työntekijässä, mutta parisuhteeseen vaaditaan muutakin. Minä ainakin odotan sitä, että oikeasti haluan olla sen ihmisen kanssa, meillä on samanlaisia arvoja ja viihdymme toistemme seurassa. Tietysti vaaditaan myös sitä, että toista kohtaan tuntee jonkinlaista vetovoimaa. Enhän minä haluaisi suudella tai harrastaa seksiä sellaisen kanssa, jota en pidä lainkaan viehättävänä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ulkonäön täytyisi olla huippuluokkaa. Sen täytyy vain olla minua viehättävä. Jos minä tuntisin pelkkä kaveruutta ja arvostaisin vain toisen "kunnollisuutta", niin olisi sama vaikka hankkisin pelkän kämppiksen.
Vielä yksi pointti: Mies voi olla kunnollinen ja hoitaa asiansa hyvin, mutta olla silti mielenkiintoinen. Eivät kunnollisuus ja tylsyys ole mitään synonyymeja. Osa kunnollisista on naisten mielestä liian tylsiä, mutta niin on myös osa "rentuista". Ei ihminen viinan juomisella tai baareilulla mielenkiintoiseksi muutu.
kirjoitus!
Mistä näitä yksinäisiä kunnollisia miehiä löytyy??
Kelpaako minkälainen ikähaarukka? -Tausta- lapseton/lapsia - jne?
Millainen nainen pitäisi olla?
Etsintä päällä ;)
Juopporenttujen suosio ei ole pelkkä myytti, se ei kuitenkaan johdu niinkään renttujen ominaisuuksista vaan siitä, että baareissa liikkuu paljon naisia ja alkoholin vaikutuksen alaisena naiset ovat avoimempia ja altiimpia seikkailuille.
Miten raittiin on toimittava? Yritettävä tutustua naisiin netin kautta ja vaaditaan äärettömästi viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä, että ylipäätään pääsee treffeille.
Tilaisuuden sattuessa mies innolla sopii treffit kahvilaan. Nainen on useimmiten tottunut tutustumaan baareissa alkoholin "avustuksella" ja aina yksi kaverikin näköpiirissä, kahvila on outo ympäristö, nainen on vaivaantunut pienestäkin hiljaisesta hetkestä. Ajatus, että raitis, kokematon mies, näistä lähtötilanteista, saisi jonkun suhteen syntymään, on suht mahdoton. Siinä olisi haastetta jo YTM:llekin.
Nainen odottaa sitä ihanaa tunnetta, kun on perhosia vatsassa ja jalat-alta tunnetta, kuten naiset treffi-ilmoissa mainitsee, ei vaivaantuneisuutta hiljaisista hetkistä, joten toista mahdollisuutta ei miehelle tule.
Tästä syystä raitis mies on suuressa riskissä joutua syrjäytyneeksi parisuhdemarkkinoilta. Alkoholi on niin tärkeä osa koko kuviota.
Baareissa/discoissa/yökerhoissa käyvät miehet ovat juopporenttuja? Taitaa teidän raittiiden miesten ongelma olla omahyväisyys ja ylimielisyys. Ei itselleni tuota tuskaa käydä baareissa, vaikka en alkoholia käytäkään, nyt kun niissä ei enää saa tupakoida. Harvoin sitä harrastan, mutta eivät ne sen kummempia synnin pesiä ole kuin kahvilatkaan.
Nettideittailun aika on ohi, ei tarvitse kuin lukea tuota Suomi24:n Nettideittailu-palstaa varmistuakseen siitä. Vielä 90-luvun lopulla ja tämän vuosituhannen alussa sitä kautta oikeasti tapasi ihmisiä, mutta enpä ole muutamaan vuoteen kuullut yhtäkään positiivista kokemusta.
Raittius ja parisuhdemarkkinat! Niinpä niin. Suomalainen sosiaalinen elämän perustuu alkoholiin ja kännäämiseen. Olen nainen, joka tykkää maistella muutaman drinksun ja pitää hauskaa, mutta en koskaan ryyppää itseäni tolkuttomaan kuntoon. Tällainen käytös on ongelma monille suomalaisille niin, että nykyisin en enää juuri käy missään riennoissa. Jos Suomessa lähtee baariin tai kesä(ryyppy)juhlille olematta kaatokännissä, saa koko ajan selittää ja perustella, miksi tarjottu viina ei kelpaa ja mikä luulee olevansa.
Jos kuitenkin haluaa tässä ihanassa maassa käydä ihmisten ilmoilla ilman kaatokänniä ja huomispäivän pilaavaa krapulaa, voi esittää örveltäjää sulautuakseen joukkoon. Pitäkää meteliä, huutakaa ja itkekää. Välillä kannattaa niistää räkä poskelle ja "yrjötä" roiskauttaa viinat rinnuksille. Kun oikein haluaa tehdä porukkaan vaikutuksen, voi kusaista housuun tai paljastaa perseensä. Siitä suomalaiset tykkää, etkä taatusti jää ilman seuraa. Eri asia on, tunnetko itse vetoa humaltuneisiin kusikinttuihin?
...Lycklig pahasti ohi maalin.
"Baareissa/discoissa/yökerhoissa käyvät miehet ovat juopporenttuja?"
Nä enhän minä niin sanonut. Mutta siellä niitä ON.
"Taitaa teidän raittiiden miesten ongelma olla omahyväisyys ja ylimielisyys."
Niin? Puhuinko minä jotain raittiudestani, häh? En ole absolutisti ja käyn myös baareissa, mikäli sua kiinnostaa.
"Nettideittailun aika on ohi."
No se on sinun mielipide. Sitä pahempi tilanne raittiille.
Oliko sulla jotain ihan sanottavaakin mun viestistäni, vai menikö riman alitukseksi?
ainakaan tunne mitään vetovoimaa yli 25v naisiin. Jotenkin elämän ja miesten väsyttämiä. Mitä nuorempi, sitä herkullisempi, luonne ja ulkonäkö.
Läskille vanhalle yh:lle ei ainakaan ole tarjolla ketään.
Eiköhän valtaosa niistä baarissa pariutuvista (vaikka lyhyemmäksikin aikaa) miehistä ole jotain ihan muuta kun "juopporenttuja". Alkoholin satunnainen humalahakuinen juominen ei ole synonyymi alkoholismin kanssa.
Tätä voidaaan miettiä, kun tilastollisesti 50% avioliitoista päättyy eroon ja 80% naisen aloitteesta, että miksi 80% naisista valitsee väärän miehen avioon?
Lisäksi näistä eronneista 50% omaa lapsen joista taas vastaavasti 80% jää naiselle pääsääntöisesti ja iskukit huoltaa joka toinen viikonloppu max, jokainen voi laskea montako yh-mammaa tämä tekee, joista en todellakaan ole kiinnostunut.
Olisi kiva saada tilastot montako miestä omaa vähintäin kahden eri naisen kanssa lapsen, eli montako naista on pilattu ja samalla yh tilasot naisisista ikäryhmittäin joten saisi todellisen käsityksen vapaana olevista naisista ilman pelimiessiemmennys taakkaa v vapaana olevat lapsettomat miehet.
Toki tähän pitää huomioida tilanne, että koska pakolaisilla ei ole sukupuolikiintiöitä 80% heistä on miehiä ja naimattomia ja se murto-osa jotka suomeen päätyy naisista muuttavat miehen mukana.
Kantaväestöhän on jo 50000 miestä extraa naisiin nähden joten lisätään nämä 2 naista yks mies siemennys tilanne ja 80% mamu sinkkumiehet mikä jää loppuluvuksi?
Millä perusteella väität, että kyse on väärän miehen valinnasta eikä jostain muusta syystä? Kuten siitä, ettei avioliittoa enää ylipäänsä pidetä loppuelämän sitoumuksena? Useimmilla se lienee ihanteena avioitumisen aikaan, mutta todellisuudessa nuo luvut puhuvat karua kieltään. En millään jaksa uskoa, että kyseessä olisi väärän miehen (tai naisen) valinta vaan yhteiskunnallinen/sosiokulttuurinen/whatever ilmiö.
Myytti, että avioliitot kestäisivät, jos naiset valitsisivat alunalkaen "kunnon miehen" ei perustu mihinkään faktoihin.
Perustuuhan nuo luvut naisen 80% väärään kumppaninvalintaan, oli syy mikä hyvänsä, lapsenteko % väärän miehen kanssa pätee sama, kaikki naisen valintoja erota ja tehdä lapsi väärän miehen kanssa.
Lisäksi vielä todennäköisesti 99% varmuudella uusi nainen tietää miehen tehneen lapsen jo naisen kanssa ja kuvitellaan kyllä se on parempi mulle :)
Ei ainakaan itselle ole tullut vastaan naista joka pakottaa lapsentekoon ja pakkoavioliittoon.
Se antaa käsityksen naisista, että heillä ei ole joko ymmärrystä kenen kanssa menee naimisiin/tekee lapsen tai vanha player lause pätee eli naiset rakastavat runkkuja.
Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, etteikö nainen eroaisi yhtä helposti ns. kunnon miehestä.
...olla niin päin että juuri siitä kunnon miehestä erotaankin, kun se ei aiheuta niitä värinöitä.
Ja sulla ei ole ymmärrystä mitä puhut, jos totesin jo että avioeroista 80% nainen päättää lähteä suhteesta, miten ihmeessä päädyt johonkin kysymykseen % paljonko kunnon miehiä ja paljonko renttuja,tuskin kukaan nainen omasta mielestään kunnollisesta miehestä eroaa??
Vastaus nainen on ihq mies unelmieni prinssi, väänettään kersa...ei tää ei ollukaan mun juttu no onneksi löytyy joku teppo tavallinen mikä voi kustantaa mun ihq erhelapsen ja miehiä nyt on muutenkin enemmän, jotta kyllä teppoa kiinnostaa se enemmän kuin yksin jääminen.
Erittäin hyvä kysymys.
yksi oikein: "tuskin kukaan nainen omasta mielestään kunnollisesta miehestä eroaa". Paino sanoilla OMASTA MIELESTÄÄN. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä tämän palstan miehet "kunnollisella miehellä" tarkoittavat.
Kaikki muu menikin pieleen (uskoisin tuntevani naisten ajatusmaailman "hieman" paremmin kuin sinä).
"tuskin kukaan nainen omasta mielestään kunnollisesta miehestä eroaa"
Kyllä muuten eroaa. Kunnollisuus miehessä ei vielä riitä, miehessä pitää olla muutakin. Näin sanovat naiset itsekin. Ei sullekaan pelkästään kunnon mies kelpaa, myönnä pois. Kemiaa, kemiaa - sitähän te tykkäätte hokea.
Miksi vain naisella on vastuu parisuhteen onnistumisesta? Ovatko miehet siis täysin tahdottomia, perässä vedettäviä nössyköitä, joilla ei ole mitään vastuuta? Nainen päättää yksin ryhtyä parisuhteeseen?
Sinäkö olisit mielelläsi sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa et edes viihdy tai haluaisi olla? Sellaisen, joka ei herätä sinussa sen enempää tunteita kuin että "on se kyllä kunnollinen ja siivoaakin hyvin"?
mihinkään faktoihin sen kummemmin perustu mitkään jutut näissä asioissa ja jos perustuvaat niin paskaa niistä siltikin voi yhtä lailla pajattaa.
Pahin vääristymä tässä on kuitenkin se että lapsia nussiva mies ei itse elätä lapsiaan. Sen nimittäin voi helposti arvata mitä tällaisesta menosta vähänkin pidemmän päälle seuraa.
Se taas on myytti että naiset nykyään elättävät lapset kun ovat hyvätuloisia. Naisten työt nimittäin ovat mitä ovat ja heille sitä hyvää palkkaa ja elämän mukavuudet voidaan järjestää vain sen kautta mitä miehet tekevät.
Eli siis eronneista naisista 40 prosenttia huomaa valinneensa väärin (poislukien nämä naiset, jotka eivät olleet aloitteellisia erossa, vaikka silloinkin kyseessä voi olla huono valinta ja poislukien myös ne, jotka ovat avioliitossa - siis tuosta 80 prosentistasi eronneista).
Tuossa olen huomannut sellaisenkin, että kun parisuhde on kummallekin suoraansanottuna täyttä helvettiä niin mies voi helposti jumittua tilanteeseen ja sietämään, kun ei viitsi alkaa paperihommiin, pelkää mahdollisia riitoja talosta ja lapsista. Ja toki, kun huomioidaan että mieskin isänä joutuisi oikeasti hoitamaan siitä lähtien YKSIN niitä lapsia, niin voi ero olla aika pelottava ajatus. Naisille se voi joskus mennä niin, että kokevat muutenkin hoitaneen kotia yksin, joten ei tilanne tästä voi kauheasti huonontua.
Ja sitten jätit täysin huomiotta pariskunnat, joissa ero on yhteinen päätös ja jonkun pitänyt vain ne eropaperit hakea.
Tällaiset kaupungissa asuvien sinkkunaisten on tosi vaikea tutustua maalaismiehiin tai ylipäätänsä miehiin. Moni esim. maalta kotoisin oleva nainen saattaa harkita vakavasti maalle muuttoa, mutta mies puuttuu. Kaupungissa on työt. Ei voi muuttaa tyhjän päälle, jos ei ole työpaikkaa ja senhän takia sieltä maalta muutettiin pois kaupunkiin, jotta olisi enemmän koulutus- ja työmahdollisuuksia. Mistä sen miehen sitten tapaa? Nettitreffeihin ei ole mitään luottamista. Miehet valehtelevat paljon ja sitten löytyy friikkejä, joiden kanssa ei uskalla alkaa mitään tapailemaan tai mitään, koska ei tunne ihmistä. Sitten ei uskalla järjestää mitään suuria juhlia, kun ei ole hirveästi ylimääräisiä varojakaan pitää laajaa ystäväpiiriä ja toiseksi perheelliset ovat ydinperheissään. Ei niitä kiinnosta, onko joku sinkkukaveri yksin vai ei. Ei ne koskaan kutsu minnekään juhliin tai pidä yhtä muutenkaan muiden kuin perheellisten kanssa jos sitäkään. Ennenhän maalla oli kotibileitä, joiden kautta tutustuttiin muihin nuoriin. Itse mm. järjestin muutaman kerran isot juhlat, joissa useat pariutuivat, mutta itse valitettavasti en. Kahdelle kaverilleni olen miesvainullani löytänyt elämänkumppanit. Kaupungissa on baarit, joissa kahden tunnin jälkeinen keskustelun tulos on miehen kysymys: "Voisitko tulla mun luokse kylään?" Kuka nyt jonkun tuntemattoman äijän luokse menee, kun ei tiedä yhtään, että onko se joku kahjo ja mitä se tekee. Töissä ei saa ihastua, koska työpaikkaromanssit ovat moraalisesti kiellettyjä. Vieläkin on myrkkynuolista ja selkäänpuukottajista arvet jäljellä. Joten älä koskaan mene erehdyksissäsi ihastumaan/rakastumaan edes samassa konsernissa työskentelevän kanssa. Vältä kaikkia juhlia. Suomalainen yhteiskunta on eurooppalaisiin maihin verrattuna ahdasmielisempi. Ensimmäinen kysymys on, kun tapaa tuttavan "Miten töissä menee? Ja vastaus on; " Eipä mitään ihmeempiä tai paskaaks tässä." Koskaan ei kysytä, miten rakkauselämä menee niinkuin Ranskassa on tapana. Syrjähypyistä seuraa henkinen tappotuomio välittömästi ja nuoruuden esiaviollisesta seksistä syytetään ja syljetään päälle lopun elämää, että kyllä sinä olet huono ihminen. Tervetuloa Suomeen, hapannaamojen ja sarvikuonojen maahan.:)
Ihmiset eivät kohtaa ja ihmisiin ei voi luottaa. Kaikki on p:stä. Minä en jaksa enää muuttaa tätä systeemiä. Yritin joskus, mutta ei paljon kiinnosta. Kaikki saavat olla hapannaamoja minun puolestani.
näinhän se menee.
Vielä lisäisin sen verran että jos yrität olla aidosti mukava ja jutella jollekin ihan viattomasti tutustumismielessä tai kohteliaisuuttasi niin se toinen on heti luulemassa että yrität iskeä, näyttää joko sormustaan tai kertoo partneristaan jotta ymmärtäisit pysyä kauempana tai sinkkuna liimautuu kylkeen koko illaksi koska annoit ymmärtää.. eli paree olla naama norsunveellä vaan..
Jos flirttaat avoimesti, olet ihan seksihullu ja ihan sitä paljon. Jos myöhemmin vetäydyt tilanteesta saat jotenkin kuulla että annoit ymmärtää ja mikset nyt ymmärrä antaa. Muualla maailmassa flirtti otetaan ihan kevyenä viihteenä ja kohteliaisuutena, mummot ja papatkin flirttaa etelässä, meillä kyräillään epäluuloisena vähän aikaa ja sitten korkeintaan säästä murahdetaan jotakin.
Jos erehdyt tutustumaan väärään tyyppiin ja olet hänelle mukava, saat pahimmillaan perääsi fanaattisen stalkkerin tai puhelinterroristin(oma kokemus) ja joudut hakemaan lähestymiskiellon vain siksi, että olit mukava, huomaavainen ja kohtelias.
Täälläkin palstat täynnä suomalaisten haukkumista, varsinkin suomalainen nainen lyödään syvälle lokaan. Ihana Suomi. Ei ihme että nappaillaan viinaa ja masennuslääkkeitä, eihän tätä muuten kestä. Nostan kyllä heti kytkintä kun opinnot on ohi, mittani on ihan täynnä tätä takapajuista myrtsinaamailua!!!
Kiteytit kuvion aika onnistuneesti. Tää on todellakin hapannaamojen ja sarvikuonojen maa. Tietty porukka on yli-ekstrovertti, mutta taviksilla sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ja kyvyt sen kun vähenee. Meistä on tulossa koneita, ja systeemi kiittää. Mutta toisaalta, oma vikamme kai se on, kun emme osaa paremmin. Homma korjaantuu sillä, että emme lisäänny, ja tilalle tulee semmoisia ihmisiä jotka osaavat.
Sehän se on, että Suomessa kaikki kommunikaatio miesten ja naisten välillä käsitetään, että nyt noilla on jotain säpinää keskenään. Olen kerran esim. erikseen täsmentänyt eräälle työkaverille, kun jäin miespuolisen työparin kanssa iltavuoroon, että meillä ei ole sitten minkäänlaista muuta tekemistä toistemme kanssa kuin että olemme samassa iltavuorossa ja piste. Olen ehkä viisi kertaa kahden vuoden aikana sanonut moi eräälle 20 metrin päässä istuvalle (eri osastoa) miespuoliselle päällikölle ja myyntijohtaja mulkaisi siihen malliin, että onko noilla jotain säpinää keskenään. Itse hän kyllä lamppaa kaikkien ukkojen kanssa tupakalla, mutta ei kyllä kenelläkään muulla saa olla hauskaa. Olen niin kurkkua myöten täynnä tätä menoa. Olen tempperamentiltani "etelämaalainen", että vaikka olen täysin suomalainen, olen aina tykännyt säpistä ihmisten kanssa. Olen heittänyt läppää ja näyttänyt tunteitani, mutta vuosien saatossa minusta on tullut vähän tönkkö p****. Mun puolesta saa kaikki suomalaiset käyttää mielialalääkkeitä ja yrmistellä toisilleen. Aina pitäisi pelätä, kenen kanssa juttelee ja juuri niinkuin sanoit, kaikki käsitetään väärin.
Olen aina tykännyt paljon ihmisistä ja olen aina tullut hyvin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta ilmeisesti kateus ja kilpailuhenkisyys on aikuisuuden myötä lisääntynyt räjähdysmäisesti, että ei voi olla oma itsensä. Ja missään tapauksessa ei saa näyttää tunteitaan. Sehän olisi katastrofi. Pitää olla samanlainen viivasuu kuin muutkin. Ja rakastuminen - se se vasta pahasta onkin. Järkiavioliitot ja raha - eläköön!
Kerroppa oliko tekstissäsi mitään muuta kuin itsesi korostusta, toisten mollaamista tai rivien välissä sen toteamista että naiset on saatanan tyhmiä kun eivät kelpuuta sua ja lopussa kiemuriasesti ilmaistu että ottakaa nyt ennen kuin ale loppuu?
Kun ei teille ikisinkuille kelpaa eronnut nainen jolla jo on lapsia. Aviomies lähtee toisen naisen matkaan ja jättää vaimonsa ja lapset. Näin hänellä on jo kaksi naista varattuna itselleen koska kukaan ei sitten huoli sitä jätettyä. Siten perheettömien miesten ylijäämä kasvaa kun yksi mies varaa itselleen useamman naisen elämänsä aikana ja niille muille ei sitten kelpaa eronneet naiset (joilla yleensä on lapsia). No, minäkin eronneena saan varmaan olla lopunelämää yksin kun miehet haluavat vain lapsettoman naisen.
on vähänkin itsekunnioitusta niin on se todella iso kynnys alkaa olla jonkun toisen miehen jättämän naisen kanssa. Tämä toinen mies on jättänyt naisen siksi kun on löytänyt jonkun paremman näköisen ja yleensä nuoremman tilalle. Tämä jätetty nainen siis on uhrannut koko kauneimman nuoruutensa naisena tämän hänet jättäneen miehen hyväksi ja vielä lapsiakin hänelle tehnyt.
Saattaisihan tuollaisestakin vielä jotain tulla siinä tapauksessa jos mies on ihan looserityyppi ja/tai joku rumilus ja nainen vielä kuitenkin säällisen näköinen.
Ei pidä paikkansa välttämättä. Meillä mies häipyi koska ei kestänyt vauvan tuomaa stressiä. Häipyi 10 vuotta vanhemman matkaan. Ja itse löysin vasta miehen lähdettyä oman tyylini ja olen kivemman näköinen nyt kuin nuorena.
katsellut deittisaittien naistarjontaa ja naisten profiileja ja niitä runsaslukuisia jotain 40 eronneiksi ilmoittautuneita naisia joilla usein vielä on profiilissaan hirmuisen tiukat vaatimukset hakemansa miesseurann suhteen niin kyllä se on aika hämmentävää. Siis tajuavatko nämä naiset ollenkaan sitä mitä nämä heidän elähtäneet ja lässähtäneen näköiset kuvansa yhdistetrtynä tuohon eronnut statukseen miehelle kertovat. Niin ja ne kertovat ihan samaa asiaa ihan kaikille miehille statukseen ja ulkonäköön katsomatta. No nämä naiset sitten hakevat tasokasta miestä niin aseman kuin ulkonäönkin suhteen ja vielä ikävaatimuksetkin on aika tiukasti sidottu omaan ikään tai vähän itseään nuorempiin.
Niin ja sitten on usein vielä niitä ihanaksi ilmoitettuja aikuistuvia tai jo aikuistuneita lapsia joilla oletettavasti on kuitenkin vielä paljon nimenomaan rahallisen tuen tarvetta kun opiskelevat tai jotain vastaavaa.
Ja ajattele. ATM ei kelpaa edes tähän tarkoitukseen. Mahtavaa.
Samanlaisia kokemuksia maalla asumisesta. Aika turhauttavaa, kun kukaan nainen ei tule edes käymään, vaan pitää itse ajella pitkiä matkoja tapaamaan todetakseen vain, että yksiin treffeihin se jäi... En nyt sano, että huono juttu olisi ollut se, ettei niistä jutuista seurannut mitään isompaa, koska naiset eivät olleet kovin sopivia. Ikävä puoli on se, että nainen ei halua tutustua tyyppiin, joka sattuu asumaan landella. Sanovat, että etäsuhde ei toimi. Ehkäpä se pitääkin paikkansa. Olisi tympeää ajella satoja kilometrejä, jos haluaisi nähdä toisen.
Perusongelmahan on se, ettei maalla oikein ole naisia vapaana. Jokin ulkopuolinen magneetti kiskoo heitä pois landelta. Kyse ei ole pelkästään töiden puutteesta, koska onhan maalla miehiäkin eivätkä kaikki ole työttömiä. Ja jos joku vapaa sopivanikäinen nainen muuttaakin kylään, joutuu hänestä kilpailemaan muiden miesten kanssa. Loppujen lopuksi tämä nainen sitten muuttaakin pian pois, koska ahdistuu tai työsuhde loppuu jne.
Asuin töiden takia maalla monta vuotta, mutta muutin sitten kaupunkiin. Elämä muuttui ja kumppanikin ilmestyi kuvioihin aika pian. Jos naista olet vailla, parhain keino olisi ehkä muuttaa kaupunkiin. Pitää asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Onko nainen niin tärkeä? Voit myös kokeilla hommata ulkomailta kumppania tai ilmoittaututa siihen maajussien paritus tv-ohjelmaan, jos olet maanviljelijä.
vapaita naisia kyllä nykyään tahdo sen paremmin kaupungeissa olla paitsi jotain sellaisia jotka eivät kelpaa panomiehien vakipanoverkostoihin tai kellekkään edes yhden illan panoseuraksi. Naisethan löytävät aina niin helposti parisuhde/seksi-seuraa kun miesten edellytetään tekevän aloitteet, ja siten heti useat naisia hyvin käsittelemään ja iskemään tottuneet panomiehet piirittävät naista jos hän vapaana parisuhde/seksi-markkinoille ilmsestyy eikä mene kaupaksi jo tiskin alta.
haluaisin tavata nimenomaan maalla asuvan miehen, mutta en tiedä kuinka yhtälö käytännössä toteutuisi, kun ei nyt kukaan suinpäin toisen luokse muuttaisi. Oma ammattini on sellainen, että ihan helposti ei pääkaupunkiseudun ulkopuolelta töitä löytyisi. Uuden ammatin voisin opiskella, sellaisen missä töitä olisi maaseudullakin, mutta ensin pitäisi olla jonkinlainen varmuus siitä, että on syytä hakeutua sinne (tulotaso laskisi radikaalisti nykyiseen ammattiin nähden).
Netin kautta ei kehenkään tutustu, se on tullut nähtyä, ja muuta kautta on aika mahdotonta tavata maalla asuvia miehiä, joten minkäs teet. Elän yksin ja odotan että sitten joskus pääsen eläkkeelle ja sillä tavalla voin muuttaa maalle.