Oikein harmittaa, kun olen ollut aina se osapuoli, joka joutuu pyytämään kahville/ulos, kun suomalaiset miehet ei uskalla. Minusta se on kolaus naisellisuudelle, että menen juttelemaan rempseästi jollekin miehelle ja kysyn että haluttaisiko lähteä ulos.
Kolmen viimeisen suhteeni aikana on selvinnyt, että nämä miehet olivat aikeissa kysyä minua ulos, mutta eivät uskaltaneet, kun pelkäsivät pakkeja.
Missä on rohkeat, hyväkäytöksiset ja romanttiset nuoret miehet? Mulle ainakin kelpaisi....
Kolmen viimeisen suhteeni aikana on selvinnyt, että nämä miehet olivat aikeissa kysyä minua ulos, mutta eivät uskaltaneet, kun pelkäsivät pakkeja.
Missä on rohkeat, hyväkäytöksiset ja romanttiset nuoret miehet? Mulle ainakin kelpaisi....
Vastaukset 26
Vanhimmat
Itsekin naisena olen saanut saman kokea. Olen antanut itseni ymmärtää, että miehet haluavat, että nainenkin välillä tekisi aloitteen...asiassa, jos toisessa. Mutta sitten, kun sen teet, niin saa olla sitten koko ajan viemässä suhdetta eteenpäin ja mies saa, joko torjua tai hyväksyä ehdotukset... Ja se sitten ei oikein tunnu kivalta. Kai sitä odottaa, että toinen sitten vahvistaisi omilla ehdotuksilla kiinnostuksen molemminpuoliseksi. Ehkä se siitä on sitten ollut kiinni...? Mies jatkaa, jos kiinnostaa, mutta ei tee ihan selväksi, jos ei kiinnosta.... PAITSI ne, jotka vaan häviävät maan alle... Saako tuosta mitään selvää...tosi asia on, että etsivä ei todellakaan löydä!:)
"Minusta se on kolaus naisellisuudelle, että menen juttelemaan rempseästi jollekin miehelle ja kysyn että haluttaisiko lähteä ulos."
Ei se ole kuule välttämättä hauskaa kenellekään. Mutta ei se pitäisi olla kolaus myöskään. Juttele miehelle, mutta jätä kysymättä lähtisikö hän ulos. Jätä jotain tehtävää miehelle. Noin yleensä ottaen, mua vähän ärsyttää nuo roolit, että nainen ei voi koskaan tehdä aloitteita.
Niin juuri, toimii monessa asiassa. Jos nainen tulee oma-aloitteisesti juttusille, miehen on helpompi pyytää häntä ulos. Jos nainen vihjaa samoissa ympyröissä pyörivälle miehille vaikka pitkillä katseilla että saattaisi kiinnostaakin tutustua, miehen on helpompi tulla tutustumaan. Jos baarissa nainen vaikka vähän silloin tällöin vilkuilee sivulle miehen suuntaan, samalla kun hänellä ei juuri ole juttu kesken kaverinsa kanssa, miehen on helpompi mennä naisten pöytään juttelemaan. Jne. Jos nainen tulee vähän vastaan, se helpottaa miehen taakkaa huomattavasti. On se aloitteellisuus näissä asioissa ihan tarpeeksi vaikeaa silti, koska itsensähän siinä laittaa peliin (ellei ole oppinut suhtautumaan asiaan toisin kuten ehkä pelimiehet osaavat).
Kyllä se on niin arvon rouvat (tai neidit) että kun menee pyytämään jotain mielenkiintoisen näköistä/tuntuista naista ulos niin ainakin näillä stadin kulmilla saa jopa 40 vuotiailtakin vastauksen: suksi vittuun!
Eli se siitä "rohkeudesta". Jos vastapuoli on (kuten erittäin usein näyttää olevan) edellä mainittua luokkaa
niin ei se muutaman kerran jälkeen kiinnosta enää ketään. Ja nyt ei ole kysymys ulkonäöstä, pers kännin ottamisesta tai mistään epäsosiaalisesta.
Suomalainen nainen on vain pelkkä unelmoija. Kun tosipaikka tulee niin nokka nousee pystyyn.
Suomalainen mies on ihan arvostettu euroopassakin ja siellä nainen harvemmin sylkee silmille joten
kohteliaisuuden suhteen kannattaa olla Suomen maaperällä aika säästäväinen.
No ei se nyt ihan noin säännönmukaista ole, vaikka faktaa onkin että välillä joiltain naisilta kyllä tuntuu jääneen kaikki kotikasvatus saamatta. Mutta ainakin viime viikonloppuna minulle taas tuli vastaan just päinvastaisia tapauksia. Ekaksi avasin suuni ratikassa, kun tuli niin kivan näköinen nainen viereen, mitä en yleensä juuri koskaan tee. Heitin jotain yleistä päättäjäisillan vetämistä väkimääristä jne ja kysäisin sitten, olisiko hänellä kiinnostusta lähteä seuraksi lasilliselle, kun kaveriseurueen tulo kaupunkiin tökkii. No hänellä oli omat kuvionsa jo sovittuna, mutta sain ihan hymyilevän vastauksen silti.
Kioskin kulmilla pyysin yhdeltä naiselta tulta ja vaihedettiin siinä muutama hyväntuulinen kommentti hyvä meininki, pidä kunnolla hauskaa-linjalla, ei tosiaan mitään ihmeellistä mutta ei taaskaan mitään tylytystä.
Seuraavaksi menin baariin, jossa olikin pari tuttua, no siinä taas viereisessä pöydässä pari kivaa nuorta naista, jolle heitin jotain tilannehuumoria innokkaasta tekstailusta, jolla sain jonkun hymyn ja pienen repliikinvaihdon aikaiseksi, tanssipuolelle eivät olleet innokkaita lähtemään, mutta eipä tullut mitään niskojen nakkeluakaan.
Kolmas oli sitten taas joissain tulenpyytämistilanteessa kohtaamani nainen, ehdotin fiilisten kyselyn jälkeen että lähdes mukaan toiseen paikkaan ja sehän sitten yllättäen sopikin ja ilta jatkuikin todella pitkään... lopulta poistuttiinkin yhdessä. Enkä tosiaan ole mikään ihmeellinen naisteniskijä, harvoin se näin letkeästi menee, hyvä jos jonkun kerran vuodessa ja välillä on jo valmiiksi sellainen tunne että ihan turha yrittääkään, mutta joskus vaan itsellä on sopivasti hyvä fiilis ja kansa iloisella mielellä liikenteessä, niin saa sen suunsa auki ja tuurilla sattuu vielä vaan hyvällä asenteella olevia ihmisiä kohteeksi. Eli ei kannata antaa sen optimismin kokonaan hiipua, vain kokeilemalla voi voittaa. Kesä on kyllä ihmisten vastaanottavuuden kannalta parasta aikaa.
valitettavasti sellainen juttu, että miehet on niin itserakkaita, että jos niille ei tee ihan selväksi, ettei kiinnosta, niin ei niistä pääse pirullakaan eroon.
on vähän eroa silläkin, että "minua ei kiinnosta" tai "suksi vittuun". Myöhempi osoittaa sen tason ylimielisyyttä että oksat pois.
Täyttä paskaa tuo väite. Siis aivan täyttä paskaa. Ei tuollaisia miehiä ole kuin yksi tai kaksi sadassa, ja nekin vain kovassa humalassa, sen jälkeen kun nainen on ensin antanut flirttiä ja silmäpeliä niin ettei mitään rajaa, mutta sen jälkeen nainen onkin muuttanut mielensä ja päättänyt ettei mies olekaan kelvollinen.
Niinno tässähän on ihan selvästi kysymys oppimisprosessista. Siihen haistatteluun kyllästyy lopulta, joten ei yksinkertaisesti viitsi enää pyytää. Eihän kukaan koske punahehkuiseen hellanlevyyn pelkuruuttaan, vaan sen takia että se on yksinkertaisesti typerää.
Ei se aina ole varsinaisesta rohkeuden puutteestakaan kiinni, jos miehet eivät pyydä ulos, vaan pohjimmainen syy voi olla vaikkapa vain siinä, että mies on niin harjaantumaton pyytämään naisia ulos, että jo sopivan paikan keksiminen tuottaa tuskaa.
Miehet yleensä tapailevat toisiaan laumassa, joten harjaannusta kahdenkeskisiin "ulospyytämisiin" ei saa oikein omankaan sukupuolen kanssa. Miehillä lienee myös tapaamispaikkojen suhteen vähemmän mielikuvitusta kuin naisilla. Jos ei satu harrastamaan elokuvia, eikä kehtaa pyytää naista "kaljalle" tai "lätkämatsiin", niin mitä sanoisi sitten, kun nainen kysyy "no, minne ulos".
Tämän kaiken pohdiskelu ja epävarmuus lopputuloksesta nostaa sitten pintaan olon, että varmaan tulisi pakit, jos yrittäisi. Eikä sitten tavallaan "uskalla".
miettiä etukäteen? Niin kuin esim. sekin, että miten pyytää naista mukaansa ravintelista. Täysin spontaanisti tulee yleensä huonompia ratkaisuja.
Mulle kävi joku aika sitten niin että tutustuin ihan vahingossa yksissä bileissä kivaan tyttöön, jonka kanssa synkkasi heti hyvin ja pientä läheisyyttäkin oli loppuillasta. En tajunnu sillon pyytää numeroa, ja asia jäi jälkeenpäin vaivaamaan. Lopulta löysin henkilön facebookista ja uskaltauduin kirjottamaan sille tyyliin "Moi, sun seurassa oli hauskaa siellä bileissä, olis kiva nähdä uudestaankin jos vaan sua huvittaa?" Vastaus tuli heti seuraavana päivänä "Hyvä idea! Kerro vaan millon ja missä ja mitä haluut tehdä niin yritän päästä."
Tosta viestistä tuli hirveet paineet keksiä jotain kiinnostavaa tekemistä, kun itse olin ajatellut vaan tyyliin kahvittelua. En sit keksinyt mitään mielekästä ja asia jäi siihen. Jälkeenpäin oon kyl tuntenut itseni aika idiootiksi. :p
Se kahvikin olisi oikeasti voinut olla ihan riittävän hyvä idea. Esim näin: "Jutellaanko vaikka kahveilla lähemmin siitä, mikä meitä molempia voisi kiinnostaa." Hitsi kun menit jättämään hyvän tilaisuuden sikseen.
No todellakin kahvittelu olisi ollut ihan riittävä treffi"ohjelmaksi." Ei me naiset tarvita mitään suurta viihdettä ja kalliita puitteita. Haluamme vain jutella, tutustua ja viettää aikaa sellaisen miehen seurassa, johon olemme ihastuneet.
Ikävintä on että taisit tuottaa tuolle tytölle aikamoisen pettymyksen ja hän varmasti etsii vikaa itsestään. Idiootin käytöstä tuo olikin. Noin toimii luuseri. Jos ette miehet muuta keksi, niin katsokaa valmiiksi joku kiva kahvila, pyytäkää naista kanssanne kahville ja viekää hänet sinne. Ei se niin vaikeeta ole!
Myönnetään että käyttäydyin idioottimaisesti. Menin vaan jotenkin lukkoon kun toi treffailun etiketti ei ole oikeen hallussa. Tiedä sitten.. Itse olisin tyytynyt jutusteluun kahvimukin ääressä, ja hyvällä tuurilla olisin nähnyt vilauksen kauneimmasta hymystä. *huokaus*
Alkoi naurattamaan toi sun toiminta. Edes minä en olisi ollut noin jäinen tossa tilanteessa! Miten nyt et keksinyt MITÄÄN muka?!?! Olisit sitten kysynyt mimmiltä ehdotuksia!?! AN OPPORTUNITY MISSED!
Mitäs mieltä olette, että jos mies ei tiedä minne veisi naisen treffeille, niin voiko mies vain kysyä tapaamista mutta paikka ja mahdollisesti aikakin jäisi vielä avoimeksi? Hieman epäsuorasti siis
Mistä nainen siinä tapauksessa tietää pukeutuako teatteriin vai lenkkipolulle?
No jos sovitaan vain normaalista tapaamisesta eikä siihen liity mitään erikoista.
ainakin edellisenä päivänä mun mielestä selvittää, että minne mennään, että tosiaan nainen osaa pukeutua. Tietysti jos "nainen" on 17 v., niin sinne ostarille voi mennä notkumaan ihan perusvaatteissa.
Onhan se pelkkää alamäkeä, jos nainen tulee edes puolitiehen vastaan. Täyden epävarmuuden vallitessa se kynnys on taas niin korkea, ettei sitä monen pää kestä.
Tulkaa nyt, naiset hyvät, vastaan.
lähtee lenkille. kun ei baarit kiinnosta.
No, minäpä käyn lenkillä useita kertoja viikossa kun ei baarit kiinnosta.
Vain pakki toimii, joten milläs etenet? Kun pakkeja on tullut tarpeeksi, alkaa tilanne tyhmemmällekin hahmottumaan: Parempi olla väkisin hankkimatta negatiivista palautetta, joka tuhoaa itsetunnosta ne vähäisetkin rippeet, joilla jonkun joskus voisi saada. Jos romanttisella tarkoitit miestä, jolla on jonkinlainen tunne-elämä, olet täysin hakoteillä. Heidän rohkeutensa on tuhottu jo kouluaikoina, koska nälvimistä, tölvimistä, vähättelyä ja naurunalaistamista piti johonkin harjoitella ja he nyt vaan sattuivat olemaan herkullisia kohteita. Heistä näki, jos negatiivinen palaute sattui. Tämä tuotti tietysti tytöille suurta tyydytystä ja auttoi luomaan tervettä itsetuntoa, jolla oli paljon käyttöä aikuisena. Etsimääsi miestyyppiä ei siis ole, mutta vihjaise jollekin pelimiehelle, niin varmasti hän voi esittää tällaista hetken aikaa. Tämä tietenkään ei tarkoita, että etsimäsi miestyyppi olisi mitenkään pelkuri muuten kuin naisten kanssa. Päinvastoin, tarpeeksi kolhittu ihminen ei todennäköisesti pelkää pirua eikä kuolemaa, vaikka naisia ei luontevasti pystykään lähestymään.
Suomessa miehet ovat tunnetusti nössöjä ja kankeita, mutta toisaalta olisiko sellainen ählämi-tyylinen päällepäsmäri sitten parempi ratkaisu? Sellainen, joka tulee pyytämään -ei välttämättä kahville, vaan rohkeasti pyytää pillua- ja tekee itse sen aloitteen. Suomalaiset miehet eivät tällaista tee, ainakaan selvinpäin.
Näen myös (miehenä), että naisen on helpompi ottaa pakit vastaan. Varsinkin jos olet edes alustavasti söpö/hyvännäköinen nainen. Silloin se varattukin mies lähes kiroaa mielessään, että perkule kun on varattu niin ei voi suostua tähän treffikutsuun. Miehen iskiessä voi taas pahimmillaan tulla juuri näitä haista vittuja, ilkeitä tuijotuksia tai muuta ikävää. Toki pääasiassa naisetkin varmasti kieltäytyvät kohteliaasti, mutta näen itse että naisella se worst case scenario on huomattavasti miellyttävämpi pakit vastaanottavalle osapuolelle, kun miehen tapauksessa.
että teistä naisista ei ota mitenkään selvää oletteko kiinnostuneita vai ette. Aina väitetään jotain "no katseet ja hymyily sen kertoo" - paskat, ne ei kerro oikeasti mitään. Hämäävät vaan tekemään aloitteen vaikka todellisuudessa nainen ei ole edes kiinnostunut. Tollaset kanssa siitä paskoja "flirttejä", että ne voi helposti kuvitella päässään ihastuneena (ihmisen aivoilla on taipumus pönkkittää egoa "selvästihän se mua katselee").