Voiko mies olla liian kiltti parisuhteessa?
Minulla on ollut kolme noin vuoden kestävää parisuhdetta ja uskon että kaikki on kariutunut siihen että haluan olla toiselle ystävällinen ja kiltti. Koitan välttää riitelyä ja koitan sopia asioista aikuisten ihmisten tapaan. En ole kuitenkaan sellainen nössö joka antaa periksi asioissa vaan en vain oikein suostu tappelemaan. Minulle tulee riitelystä ja tappelusta vain todella paha mieli ja koitan välttää sitä viimeiseen asti. Tuntuu siltä, että naiset ovat pitäneet kiltteyttäni ja ystävällisyyttäni heikkoutena. Ymmärrän että naiset tarvitsevat miehestään alfaurosta joka toimii johtajana mutta onko väärin että mies haluaa tasapuolista parisuhdetta?
Pitääkö naisille antaa oikeus kiukutella ja tiuskia? Naisethan on tunnetusti temperamenttisempiä kuin miehet ja naisilla kerran kuussa mielialojen muutokset ovat ihan luonnollisia mutta onko se hyvä syy kiukutteluun? Mielestäni olen makuukammarin puolella tyydyttänyt naiseni hyvin kun yleensä saan suurimman nautintoni siitä että saan naiseni tyydytettyä eli kiukuttelun ei pitäisi johtua siitä että nainen ei saa mitä haluaa vai voinko olla väärässä?
Onko olemassa naisia jotka ymmärtävät sen mitä aito kiltteys tarkoittaa ja osaa vastata siihen aidolla kiltteydellä? Olenko vain seurustellut minulle sopimattomia naisia jotka luulevat kiltteyden olevan heikkous ja luulevat että koitan vain manipuloida heitä olemalla kiltti?
Jos siellä on muita kilttejä ihmisiä jotka ymmärtävät mitä tarkoitan niin auttakaa minua :(
Minulla on ollut kolme noin vuoden kestävää parisuhdetta ja uskon että kaikki on kariutunut siihen että haluan olla toiselle ystävällinen ja kiltti. Koitan välttää riitelyä ja koitan sopia asioista aikuisten ihmisten tapaan. En ole kuitenkaan sellainen nössö joka antaa periksi asioissa vaan en vain oikein suostu tappelemaan. Minulle tulee riitelystä ja tappelusta vain todella paha mieli ja koitan välttää sitä viimeiseen asti. Tuntuu siltä, että naiset ovat pitäneet kiltteyttäni ja ystävällisyyttäni heikkoutena. Ymmärrän että naiset tarvitsevat miehestään alfaurosta joka toimii johtajana mutta onko väärin että mies haluaa tasapuolista parisuhdetta?
Pitääkö naisille antaa oikeus kiukutella ja tiuskia? Naisethan on tunnetusti temperamenttisempiä kuin miehet ja naisilla kerran kuussa mielialojen muutokset ovat ihan luonnollisia mutta onko se hyvä syy kiukutteluun? Mielestäni olen makuukammarin puolella tyydyttänyt naiseni hyvin kun yleensä saan suurimman nautintoni siitä että saan naiseni tyydytettyä eli kiukuttelun ei pitäisi johtua siitä että nainen ei saa mitä haluaa vai voinko olla väärässä?
Onko olemassa naisia jotka ymmärtävät sen mitä aito kiltteys tarkoittaa ja osaa vastata siihen aidolla kiltteydellä? Olenko vain seurustellut minulle sopimattomia naisia jotka luulevat kiltteyden olevan heikkous ja luulevat että koitan vain manipuloida heitä olemalla kiltti?
Jos siellä on muita kilttejä ihmisiä jotka ymmärtävät mitä tarkoitan niin auttakaa minua :(
Vastaukset 20
Vanhimmat
Itse naisena en luultavasti jaksaisi olla liian kiltin miehen kanssa. Olisi pidemmän päälle turhauttavaa kun mies aina vain yrittäisi mielistellä eikä olisi "munaa" täräyttää kunnolla omia tuntemuksia ja mielipiteitään ilmoille. Kuinka sellaisen ihmisen kanssa voisi keskustella sillätavalla rakentavasti syvällisemin kuin olisi vain "kyllä kulta" "aivan kyllä niin rakas "... Pitää osata pitää puoliaan ja ajatella itseäänkin, muuten suhde tuntuu liian sokerisiirappimössöltä nennäiseltä piitaliidolta.
Oma poikaystäväni on välillä liian "kiltti" ja yrittää välttää itsekin riidat, mikä suurimmaksi osaksi ajasta onkin minusta ihan hyvä, sillä räjähtelen välillä ja mitä tapahtuisi jos kaksi yhtä tempperamenttista pistäisi vastaan... :/
itseasiassa tunnen itseni toista huonommaksi ihmiseksi jos toinen vaikuttaa liian täydelliseltä kumppanilta ja itseltä palaa välillä hihat jonniinjoutavista asioista...
älä ole liian pinnallinen "lälly", tai sitten etsi joku lällykaveri
Tarkoitatko että miehessä pitää olla vikoja että voit tuntea paremmuutta tai olla yhtä viallinen, ole huoleti kyllä miehesikin oppii räjähtelemään jonkun ajan päästä niistä jonninjoutavista hihojesi polttamisista tai jättää sinut.
Joitakin naisia ei yksinkertaisesti voi miellyttää, näissä yksilöissä on koiranvikaa kun pitää väkisin etsiä ongelmia paikoista joissa niitä ei ole.
Näillä ihmisillä on alitajuinen pelko asioiden liian hyvin menemisestä, ongelmia pitää olla....
Minusta kiltteys ei ole mikään haitta! Kiltteys kertoo epäitsekkyydestä ja empatiakyvystä, myös fiksuudesta kun ei ole ahdasrajainen ja itsepäinen ja joustamatson omissa haluissaan ja mielipiteissään. Sen sijaan näennäiskiltteys joka onkin todellisuudessa arkuutta, ei ole hyvä koska se on vain oman tahdon piilottamista, eikä aitoa kiltteyttä. Aito kiltteys on upea ominaisuus ja merkki ihmisen luonteen vahvuudesta, joskus sankaruudestakin - pystyy toimimaan toisten ihmisten tai jonkun aatteen hyväksi itsensä unohtaen.
Minulla on ihana kiltti mies, joka ei sano koskaan ilkeästi, suhtautuu arvostaen ja ottaa minut ja muut aina huomioon. Hän voi olla itsepäinenkin ja tiukka asioissa joita pitää oikeina, mutta ei rupea niistä riitelemään. Koska itsekin olen hyvin rauhallinen tyyppi, emme riitele vaikka olemmekin eri mieltä monista asioista. Ne neuvotellaan sen mukaan millaisia perusteluja löytyy tai katsoen kummalle asia on vähemmän tärkeä. En voisi elää riiatisan tai ilkeän ihmisen kanssa!
Älkää hyvät ihmiset ajatelko että naiset muka eivät haluaisi olla kiltin miehen kanssa. Todennäköisesti syy onkin jotain muuta kuin kiltteys. Joko mies onkin vain arka, tai sitten hänessä on jotain ihan muuta vikaa, ja se pohjalla oleva todellinen syy on eron syy.
Mutta miksi olet valinnut kiukkuisia naisia? Ei kaikki naiset kiukuttele edes kerran kuussa, esim minua ei kuukauden jaksot muuta millään tavalla. Luulen että monet naiset pitävät kuukautisia tekosyynä puolustaakseen kiukkuisuuttaan.
Et ainakaan muuttamalla tapojasi löydä sitä oikeata koska ihmisen perusluonnetta on todella vaikea muuttaa, yrittämällä yhä uudestaan se sopiva kumppani todennäköisesti löytyy vaikka näpeille voi tulla useastikin.
Joitakin naisia ei vain kiinnosta mies jossa ei ole suurempia vikoja, heillä täytyy olla se särmikäs tatuoitu sopivan vaarallinen alfa josta ajan kanssa koulitaan hyvä perheenisä tulevaan unelmaperheeseen.
Sitten kuullaan näitä tarinoita siitä miten kusipäisiä narsisteja miehet ovat, omissa valinnoissa ei voi olla mitään vikaa vaikka kohdalle osuu aina samanlainen viallinen yksilö.
Jep, kyllähän sen tatuoinnista tietenkin erottaa kuka on viallinen yksilö. Voi vittu mitä porukkaa näillä sivuilla käy. Oikein en keksi mitään epäseksikkäämpää kuin sellaiset miehet jotka "kiltteyksissään" kuvittelevat, että heidän ainoa "vikansa" on liika kiltteys. Että naiset aina haluaa vaaraa ja mitä kaikkea. Ei, kun just se sellanen toisia miehiä kohtaan oleva katkeruus ja sellanen arkajalkaisuus ja kylmyys tunneasioissa on se mikä ei ole mitään kiltteyttä, vaan se on vaan jotain mitä ei tahdo kestää. Ei voi selittää tän paremmin.
En sanonut että kaikki naiset haluavat kyseisiä yksilöitä, joillakin yksilöillä on vain tapana hakea yhä uudestaan samanlaisia ihmissuhteita vaikka entiset ovat surkeasti epäonnistuneet.
Myös miehissä on yksilöitä jotka hakevat luonteeseensa sopimattomia naisia parisuhteeseen, en osaa sanoa aloittajasta onko hän tätä tyyppiä ilman syventävää keskustelua.
Olen itse huomannut miten rauhallinen ja asiallinen argumentointi saa jotkut naiset yltyvän raivon valtaan exä mukaan lukien, hän halusi käydä samoja vanhoja asioita yhä uudestaan läpi ja kun selitin kantani tähän asiaan joka ei ollut hänelle myönteinen tuli itkupotkuraivari.
En ole katkera kenellekään miehelle enkä naiselle koska he eivät ole vastuussa tekemistäni valinnoista, suurien tunteiden hakeminen tappelemalla ja tempperamenttisuus eivät mielestäni plussaa naisessa.
Ei mua sun eksät kiinnosta, vaan en vaan käsitä miten joku voi kirjoittaa jotain noin yksinkertaistettua soopaa kuten tuo mitä kirjoitit tatuoinneista ja särmikkyydestä ja onnettomista perheistä. Joo on ihmisillä temperamenttieroja, totta kai nopeatempoisemmalla ihmisellä on joskus vaikeuksia sietää sitä rauhallisesti argumentoivaa kumppania. Ja toisinpäin. Turha vaan ylentää itsensä jotenkin paremmaksi kumppaniksi ja ihmiseksi jos nyt sattuu olemaan sellainen hitaampi kaveri.
En missään vaiheessa ole pitänyt itseäni muita parempana eikä suuttumattomuus ja rauhallisuus tarkoita millään tavalla hitautta vaan eri tapaa käsitellä asioita, se tatuionti ja särmikkyys juttu oli tarkoituksellinen yleistys mutta ihan oikeasti joillakin ihmisillä on taipumus hakeutua eri syistä ehkä alitajuisestikin itselleen vahingollisiin suhteisiin.
Niin, no harvoinpa ihminen sille mitään voi kehen rakastuu. Eri asia sitten tietenkin jos hakee jotain järkiliittoa, kaikki ei vaan siihenkään kykene. Ja joo, en tarkoita etteikö rauhalliseen mieheen voi oikeasti rakastua, tietenkin voi, mutta en vaan jaksa aina lukea näitä yleistyksiä siitä miten naiset menee jonkun rakkarin perässä. Ihan kuin se olisi pelkästään oma järjellinen valinta. Ihmisen ulkonäöstä ei voi päätellä miten hyvä hän parisuhteessa on. Noista yleistyksistä ei voi muuta kuin saada käsityksen että tietyntyyppiset miehet pitävät itseään muita miehiä parempina. Ihan sama pitääkö se paikkansa vai ei, mutta ei se ainakaan ole kiehtova piirre ihmisessä. Niin, tiedänhän minä että se miten herkästi suuttuu riippuu tavasta reagoida ja käsitellä asioita. Kannattaa siis vaan etsiä sellainen nainen joka ei suutu - tai sitten oppia kestämään sitä erilaista tapaa reagoida eikä mennä heti aivan pois tolaltaan ensimmäisestä poikkipuolisesta sanasta. En väitä, että juuri sinä menisit, kunhan vaan sanon nyt senkin tähän aiheeseen.
Aloittaessani keskustelun en ehkä sitten painottanut asiaa että tarkoitan aidolla kiltteydellä ja halua olla kiltti sitä että _valitsee_ olevansa kiltti ja ystävällinen. En ole kiltti sen takia etten uskaltaisi sanoa mielipidettäni parisuhteessa. En ole "katkera,arkajalka tai kylmä" kuten "no voi voi" sen ilmaisi.
Olen kokenut elämäni suurimmat ja parhaat tunteet niistä hetkistä kun joku muu ihminen on epäitsekkäällä teolla saanut minut onnelliseksi ja iloiseksi. Jos saan toiselle ihmiselle samanlaisen tunteen aikaiseksi niin pääsen itse lähes samaan tilaan, koska tiedän kuinka hieno tunne se on. Toivon siis löytäväni rinnalleni naisen joka tämän ymmärtää ja osaa laittaa toisen itsensä edelle.
Olen siis kiltti sen takia koska valitsin niin. Mielestäni kaikki epämiellyttävä riitely ja kinastelu on energian tuhlausta ja siksi koitan välttää niitä. Kaikki exäni ovat kyllä kaikki olleet melko temperamenttisiä joten voi olla että olen vain valinnut naiseni ihan väärin. Tuntuu siltä että rauhallisia, maltillisia ja kiinnostavia naisia on kyllä vähän vaikea löytää kun he ovat yleensä vähän hiljaisempia. Voi olla että olen sitten jostain syystä hakeutunut luonteeseeni sopimattomaan naisseuraan kuten edellä kirjoittanut henkilö totesi.
En olisi kyllä uskonut että tästä olisi ollut näin paljon apua eli kiitos kun vastasitte... myös sinulle "no voi voi" :)
No enpä mä sitä katkeruus-kommenttia sulle tarkoittanutkaan, vaan sille yhdelle kommentoijalle. Ehkä kirjoitin sitten sekavasti.
Mutt niin se vaan on, jotkut kaipaa tunteiden käsittelyä, myös niiden negatiivisten, siinä voi tulla tunteet pintaan, ei aina jaksa elää ruusuilla, onnee kuitenkin sulle ja toivotaan että löydät kaltaisesi naisen.
Kiitos hyvästä keskustelusta.
Elämä ei todellakaan ole yleensäkään ruusuilla tanssimista mutta tunteiden käsittelemiseen ei mielestäni tarvitse sitä ylimääräistä draamaa, negatiivisia asioita ovat kyllä vaikeampi käsitellä objektiivisesti.
Se alun yleistys oli hiukan rankka mutta asia tuli selväksi, hyvä jos tästä sillisalaatista oli apua aloittajalle.
"Olen kokenut elämäni suurimmat ja parhaat tunteet niistä hetkistä kun joku muu ihminen on epäitsekkäällä teolla saanut minut onnelliseksi ja iloiseksi. Jos saan toiselle ihmiselle samanlaisen tunteen aikaiseksi niin pääsen itse lähes samaan tilaan, koska tiedän kuinka hieno tunne se on. Toivon siis löytäväni rinnalleni naisen joka tämän ymmärtää ja osaa laittaa toisen itsensä edelle."
Tuo ei mitenkään edellytä sitä että noin ajatteleva henkilö ei halua riidellä tai kinastella. Musta tuntuu että tässä nyt tosiaan olet ehkä valinnut vääränlaisia naisia. Jos tuo sinun halusi välttää riitelyä ja kinastelua ei ole arkuutta, niin sitten se on luonteenpiirteesi. Ihmisiä on erilaisia. Ei kai siinä sen kummempaa.
Sen vielä haluaisin sanoa, että kiukustuminen sinänsä ei ole mikään negatiivinen asia. Suuttuminen kuuluu ihmisen tunteisiin ihan yhtä lailla kuin ilo, pelko, ikävä jne. Suuttumus on vahva tunne, ja silloin herkästi rupeaa riitelemään. Samoin pelko on vahva tunne, ja pelon vallatessa ei aina osaa käyttäytyä täysin laskelmoidusti ja rauhallisesti. Se että joskus riitelee ei tee kyseistä henkilöä mitenkään mieleltään typerämmäksi kuin sellainen joka ei koskaan halua riidellä. Ne ovat vain luonteen erilaisuutta.
Liiankin kilttinä ihmisenä,ymmärrän sinua.Itse olen itse rauhallisuus,en halua pientäkään sanaharkkaa.Siitä tulee minulle vaan erittäin paha mieli.
Aikoinaan annoin kaiken periksi kumppanillekin.En vaan halunnut riitaa.Mutta kostautui kiltteyteni,en enää jaksanut kaikkea pahaa miten minua kohdeltiin.Erosin ja nyt onnellisena yksin.
Sinä vielä kovin nuori ja elämä vielä edessä.
Toivon sinulle kaikkea hyvää elämääsi.
N40. Käytöksesi ei ole ollut aitoa kiltteyttä, vaan arkuutta. Olet pelännyt pahaa mieltä ja muita seurauksia, jos näyttäisit todellisen luontosi. niinpä olet joutunut valitsemaan yksinolon.
Mutta toisenlainen kiltteys voi olla myös luonteen vahvuutta. Aidosti rauhallisilla ihmisillä on niin hyvä itsetunto, että ei tarvitse hermostua ja kiukustua joka pikkuasiasta. Pystyy ottamaan asiat rennosti ja sivuuttamnaan pikkuharmit olankohautuksella. Olen itse sellainen, enkä todellakaan pelkää riitoja tai pahaa mieltä, minusta vaan monet asiat ei ole riitelemisen arvoisia. Ei ole myöskään halua tai tarvetta pahoittaa kenenkään mieltä tai korostaa omaa tärkeyttäni kiukuttelemalla. Mottonani jokainen saa pitää omat mielipiteensä ja mikään ei ole niin tärkeää etteikö voisi huomioida toistenkin tarpeita.
Hyvin riitaisat ja hermoilevat ihmiset yleensä pitävät itseään ja omia tavoitteitaan hirmu tärkeinä ja heillä on kova tarve puolustaa ja tuoda esille itseään. Enpä tiedä olisiko mitään mieltä haluta että miehen pitäisi olla semmoinen. Minä valitsen mieluummin kiltin ja leppoisan miehen, joka haluaa ymmärtää asioita myös toisen osapuolen kannalta. Nainen, joka haluaa (ja saa) hankalan miehen, etsii ehkä kohdetta johon voi purkaa omaa pahaa oloaan.
pidän enemmän kilteistä kuin kiukuttelijoista. Riitaisa ihminen haluaa tehdä kaiken juuri oman päänsä mukaan, määräillä toisia ja on itsekeskeinen. Tietysti suuttuakin saa jos on oikea syy, ja vihan tunteet saa näyttää jos harmittaa. Mutta jos kaikki suututtaa yhtenään, on jotain pahasti pielessä. Siispä kiltti, kohtelias ja ystävällinen mies minulle.
Totta kai kaikki varmaan mieluummin ottaisivat lempeämmin asioihin suhtautuvan kumppanin, kuin alvariinsa räjähtelevän. Mielestäni kuitenkin tässäkin asiassa tulisi olla jonkinlainen balanssi, eli että ei yritä liikaa miellyttää toista omien tarpeidensa kustannuksella, tai ettei IKINÄ pysty riitelemään edes suht. kesysti, koska se antaa helposti sellaisen olon, että toinen ei näytä itsestään kaikkea. Jos ei koskaan näe toista edes lievästi suuttuneena, mistä sen voi sitten tietää, millainen se ihminen on sitten joskus oikeasti kunnolla suuttuessaan? En usko että on olemassa ihmistä, joka ei pysty koskaan suuttumaan, siksi sen näyttämättömyys tuntuu fuulaamiselta.
Jos ei ihmisessä ole kuin äärimmäisyyksiä, eli on se äärimmäisen kiltti kulta, niin miltä näyttää se toinen ääripää? Ei ole tervettä, että AINA peittää kiukun ja valitsee olla kiltti. Joskus voi sitten tulla se päivä, kun ei enää pysty siihen, enkä haluaisi olla näkemässä kun tällainen itseensä vuosien turhaantumiset kerännyt ihminen purkautuu.
Liian kiltti ihminen tulee lopulta ilkeäksi, usko vanhempaa ihmistä, jos sinulla on oikein periaate, ettet halua riidellä, seurauksena on kylmäkiskoisuus.
Raivostuin kerran elämässä näin että löin turpaan koska aina vain kiellettiin puheoikeus. Kun yritin selvittää välejä sain vastauksia tähän tyyliin: "Älä anna aihetta". "Mitä sinä tappelet" vaikka syy ei ollut minun.
On oltava oikeus kertoa, joku asia tuntuu pahalta. Sinulla vielä tilaisuus valita kun olet nuori.
Naiset ovat toisilleen syöjättäriä, mutta parisuhteessa kannattaa oppia.
Missä päin vaikutat? Juuri tuollaisen mä haluan = )
Minä olen kiltti ja huomaavainen, mutta jos nainen rupeaa temppuilemaan oli sitten se aika kuukaudesta tai ei niin lataan samalla mitalla takaisin ja menen vaikka riidoissa nukkumaan jos nainen ei osaa pyytää anteeksi omaa käytöstään. Piiruakaan ei saa antaa periksi jos tietää VARMASTI olevansa oikeassa. Sukupuoli ei ole veruke käyttäytyä huonosti.
Ei sinun ole pakko ruveta tappelemaan, mutta älä nyt helvetti rupea sopimaan riitaa jonka toinen on itse aiheuttanut. Lähde vaikka lenkille tai kavereidesi luo ja käske pistämään tekstari kun nainen on valmis pyytämään anteeksi kiukutteluaan. Ei se sinua sen takia jätä ja jos jättää, niin parempi ennemmin kuin myöhemmin.
Katsellessani ystävieni parisuhteita minua hirvittää kuinka naiset voivat täysin syyttä luututa miehillään lattioita. Tasa-arvosta ei ole tietoakaan ja parisuhde ei varmasti voi hyvin. Miten ihmistä joka ei pidä puoliaan voi kunnioittaa?
Terveisin
Naistaan arvostava Mies