hyviä kokemuksia

musta on vähän turhauttavaa lukea näitä joitain tekstejä täältä kun on kirjoittajien au pair vuodet menneet päin persettä. oon kuullut tosi paljon kaikkia kauhukokemuksia, mutta olis kiva kuulla niitä oikeasti hyviäkin kokemuksia. niin moni haukkuu ai pair perheitä ja koko työtä, itse suunnittelen lähteväni au pairiksi ja olisi kiva tietää entisten/nykyisten kokemuksista jotka ovat kääntyneet parhain päin.

mua ei pelota kuitenkaan näiden juttujen jälkeen lähteä vuodeksi vieraaseen kotiin, olen avoimella mielellä, koska tää on ollu mun unelmana jo pitkään. haluan ite kokea, enkä halua jäädä vaille sitä kokemusta vaan muiden kertomuksien takia.
tietenkään en odota ruusuilla tanssimista, olen hoitanu paljon lapsia ja tiedän ettei se ole helppoa. tiedän että vuosi tuo tullessaan vaikeitakin hetkiä ja asioita joita en ole tottunut tutussa ja turvallisessa suomessa kokemaan, mutta olen motivoinut itseni pääsemään yli niistä!
niin että tänne vaan omia kokemuksia ja paikkoja missä sitä ollaan oltu :) erityisesti jos jollain on kokemuksia jenkeistä niin tänne vaan!
2271
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ne joilla menee hyvin, eivät ehdi ruikuttamaan suomalaisten anomuumipalstalla vaan tutustuvat maahan ja saavat kehuja kun tekevat tyonsa hyvin. Jos kerran menee ulkomaille asumaan niin vuosi on tosi lyhyt aika, en tajua miksi silloin pitaisi roikkua netissa jossain suoli24:ssa tai feisbookissa katsomassa kun kaveri Junttikylassa kay jaakaapilla ja loytaa vanhan jugurtin, erittain jannaa tietysti.

Tiedan monia au paireja jotka ovat tehneet tyonsa loistavasti, olleet illat ja viikonloput tutustumassa maahan. Nama aktiiviset ihmiset kokevat koko ajan enemman kuin nettiruikuttajat.

Taalla kirjoittavat ne jotka eivat osaa muuta tehda - eli istuvat kyttyrassa koneella kirjoittamassa katkeria viesteja kun eivat uskalla menna ulos tai eivat pysty kommunikoimaan ihmisten kanssa. Eli sinansa tulee vaara kuva koko hommasta.

Äänestä

mun taytyy sanoa, etta vuoteni pariisissa oli parasta aikaa. Sain oman au pair vuoteni aikana paljon itseluottamusta ja sen ja hostieni tukemana olen nyt lahdossa vaihto-opiskeluun! Perhe oli mukava. Tarkeinta oli et saannoista pidettiin kiinni ja minuun suhtauduttiin vastuullisena ja ajattelevana ihmisena. Host aiti tuntui alussa tiukalta, mutta ajan mittaan opin, etta han ei halunnut antaa kaikkea valmiiksi lautasella (kuten kielikurssit, jumpat, bussiliput) vaan halusi, etta itse hoidan asiat kuntoon. Vuoden aikana opinkin, etta pystyn paljon enempaan kuin luulin. Alussa minulle myos sanottiin, etta heilla asiat sanotaan suoraan, mutta se ei ole henkilokohtaista ja puhdistaa ilman kyrailyn sijaan. Tama oli mielestani hyva ja kun opin perheen tavoille, olin oikein tyytyvainen. Aivan, kylla jokaisen au pairin pitaa joustaa omissa tavoissaan ja menoissaan. Toisaalta, uskon etta mina myos sain istutettua joitakin hyvia tapoja perheeseen ;)

Oma perheen ei ollut mikaan "olet osa perhetta tehdaan kaikki yhdessa" tyylinen. Tama sopi minulle hyvin silla illat vietin kavereiden kanssa ja viikonloput kaupunkia ja ranskaa ristiinrastiin matkustaen. Jos etsit "toista" perhetta kannattaa tasta puhua perheen kanssa - siis siita mita itse odottaa.

Eli suosittelen lampimasta. Reipasta mielta ja jos asiat menee ihan pieleen, kotimaahan paasee aina takaisin. Mutta paljon se on musta omasta asenteesta kiinni. Huomasin sen meidan au pair piireissa. Toiset vaan valittivat koko ajan eivatka nauttineet elamasta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


onko jollain kirjoitti:

musta on vähän turhauttavaa lukea näitä joitain tekstejä täältä kun on kirjoittajien au pair vuodet menneet päin persettä. oon kuullut tosi paljon kaikkia kauhukokemuksia, mutta olis kiva kuulla niitä oikeasti hyviäkin kokemuksia. niin moni haukkuu ai pair perheitä ja koko työtä, itse suunnittelen lähteväni au pairiksi ja olisi kiva tietää entisten/nykyisten kokemuksista jotka ovat kääntyneet parhain päin.

mua ei pelota kuitenkaan näiden juttujen jälkeen lähteä vuodeksi vieraaseen kotiin, olen avoimella mielellä, koska tää on ollu mun unelmana jo pitkään. haluan ite kokea, enkä halua jäädä vaille sitä kokemusta vaan muiden kertomuksien takia.
tietenkään en odota ruusuilla tanssimista, olen hoitanu paljon lapsia ja tiedän ettei se ole helppoa. tiedän että vuosi tuo tullessaan vaikeitakin hetkiä ja asioita joita en ole tottunut tutussa ja turvallisessa suomessa kokemaan, mutta olen motivoinut itseni pääsemään yli niistä!
niin että tänne vaan omia kokemuksia ja paikkoja missä sitä ollaan oltu :) erityisesti jos jollain on kokemuksia jenkeistä niin tänne vaan!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu