tapasin pari kuukautta sitten a-i-v-a-n ihanan miehen. minulla on hyyyyvin valikoiva ja tarkka maku, ja tämä mies, oi ihanuutta. tapailimme muutaman kerran.
valitettavasti tämä mies taitaa olla naistenmies, renttu, kulkuri, jonka lähelle on äärimmäisen vaikea päästä. todella herkkä, toisaalta julmakin.
minä jouduin "jättämään" hänet, kun lähdin paikkakunnalta pois. olimme yhteydessä tekstareitse.
kuukauden kuluttua muutin paikkakunnalle takaisin. hän otti minuun yhteyttä. on soitellut minulle nyt 1,5kk ajan muutaman kerran viikossa. olemme sopineet muutaman kerran tapaamisesta, mutta hän on ne perunut.
kaverini sanovat että hän on täysi kusipää, jätä hänet, sulle on huonoksi tuo "suhde" koska sä mietit häntä. totta, hän pyörii ajatuksissani paljon, vaikka mitään suhdetta ei edes ole -ja tuleeko?
yksi poikapuolinen kaverini sanoi, että minä olen "jonotuslistalla", hän vain pitää varalla joitain tyttöjä, huvikseen tai sadepäivän varalle. en todellakaan halua olla jonotuslistalla.
en ole ehkä ikinä elämässäni ollut näin ihastunut. jatkanko leikkiä ja itseni puukottamista (minähän tässä kärsin, kun haluaisin nähdä, hän näköjään ei), vai puukotanko oikein kunnolla itseäni jättämällä hänet? näköjään minä joudun jokatapauksessa kärsimään. vain ihme voisi pelastaa, ja hän olisi valmis minut näkemään.
valitettavasti tämä mies taitaa olla naistenmies, renttu, kulkuri, jonka lähelle on äärimmäisen vaikea päästä. todella herkkä, toisaalta julmakin.
minä jouduin "jättämään" hänet, kun lähdin paikkakunnalta pois. olimme yhteydessä tekstareitse.
kuukauden kuluttua muutin paikkakunnalle takaisin. hän otti minuun yhteyttä. on soitellut minulle nyt 1,5kk ajan muutaman kerran viikossa. olemme sopineet muutaman kerran tapaamisesta, mutta hän on ne perunut.
kaverini sanovat että hän on täysi kusipää, jätä hänet, sulle on huonoksi tuo "suhde" koska sä mietit häntä. totta, hän pyörii ajatuksissani paljon, vaikka mitään suhdetta ei edes ole -ja tuleeko?
yksi poikapuolinen kaverini sanoi, että minä olen "jonotuslistalla", hän vain pitää varalla joitain tyttöjä, huvikseen tai sadepäivän varalle. en todellakaan halua olla jonotuslistalla.
en ole ehkä ikinä elämässäni ollut näin ihastunut. jatkanko leikkiä ja itseni puukottamista (minähän tässä kärsin, kun haluaisin nähdä, hän näköjään ei), vai puukotanko oikein kunnolla itseäni jättämällä hänet? näköjään minä joudun jokatapauksessa kärsimään. vain ihme voisi pelastaa, ja hän olisi valmis minut näkemään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hulluksi jo tulleelta, meinaan. Pari tapaamista, muutama tekstari, puheluita ja peruttuja tamaamisia face-to-face treffeiltä ja tiedät jo että mies on jotain täydellistä juuri sulle, jolla on hyvvvvin valikoiva ja tarkka maku...
Ei uppoa.
Etkä uskoisi sinäkään itseäsi jos et olisi niin kaulaasi myöden jo tunteen vietävissä.
Mitä se teki, että sulta vintti pimeni noin vähässä ajassa jo noin totaalisesti?
Itseä hirvittäis, jos löytäsin itseni noin sekopäisestä tilasta johonkin ihmiseen, josta en itse asiassa tiedä yhtään mitään, kuvittelen vaan tietäväni, ja josta kaikki mun ympärilläni varottelee. Se olis todella pelottavaa.
Luulenkin, että sä selittelet siinä itsellesi valheita omasta valikoivuudestasi ja tietoisesta tarkkuudestasi kumppania valitessasi, koska sulla on vaan kova hinku ihastua johonkin.
Eka tyyppi joka osaa hieman käsitellä naista on silloin juuri se, johon tollasine tarpeineen lankeaa.
Mutta voin toki olla väärässäkin. Sä voit olla tekstisi naiviudestakin huolimatta aikuinen ja kokenut nainen, jota ei ihan pinnalliset pikkukundit viettele. Mutta saanen epäillä.
Hyvinhän sä aavistat jo senkin mitä ilmeisesti on tulossa, joten jos olet niin aikuinen että ne jälkituskatkin myös kestät, niin siitä vaan. Rohkea rottia syö.
..itsekin samassa tilanteessa ja tunsin jossain vaiheessa itseni hulluksi.
Mutta en tosiaan usko, että harvakseltaan yhteyttä pitävä mies on kiinnostunut, valitettavasti. Itsekin uskottelin itselleni toista, mutta pakko se katsoa totuttaa silmiin. Ja se hulluuskin meni ohi, kun vähän järjellä ajatteli :)
Tosiasiahan on, että kyllä sen sitten huomaa, jos kummatkin on tosisaan toisistaan kiinnostuneita.
Henk. koht en ymmärrä miehiä, jotka silloin tällöin huvikseen soittelevat/tekstailevat. Ehkä se on jotain pientä huvitusta sitten tai jotain.
tajuu tollasta harvakseltaan yhteydenpitoa, joka ei kuitenkaan edes johda seksiin!!!??? Hiukan on samanoloinen tilanne siis täälläkin :( Itsellä vahvasti tunteita pelissä, mutta miehellä ilmeisesti stten ei.
Maksaisin vaikka koko tämänhetkisen omaisuuteni jos saisin tietää totuuden siitä mitä miehen päässä liikkuu parhaillaan.