Hyvät neuvot.........

Hei!

Sain selville pari viikkoa sitten, että miesystävälläni on ollut "toinen nainen". Elämä on heittänyt häränpyllyä. Minulle on puhuttu toista ja totuus onkin ollut ihan muuta. "Elämänsä naiselle" tuskin tehdään tuollaisia...... Samaa sepustusta ilmeisesti tälle toisellekin, koska luottamus ei ole ollut täydellistä sielkään päin. Eli toinen nainen ei ole tiennyt minusta. Voihan meitä olla enemmänkin.........

Mulla petetyksi joutuminen (pettymyksen tunne ihan mieletön!) on ensimmäinen.
Miten tästä oikein selviää? Mies vaikenee (toinen nainen on kuulemma varattu), pyysi unohtamaan asian. Miten helvetissä se muka onnistuu???

Miten te muut olette selvinneet? Onko faktojen tietäminen oleellista "toipumisessa"? Tunteeni menee vuoristorataa. En tiedä mitä tehdä tai ajatella. Jauhanko mielessäni näitä kysymyksiä pitkäänkin...? Otanko selville asioista vai en.....
Miten tästä eteenpäin...Apua?? :/
5390
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

asioista.

Tottakai miehelle sopii hyvin, että unhtaisit tapauksen kiltisti. Pääsisi taas muita polkaisemaan, kun hönönä ja uskollisena odottaisit. Ota elämä omiin käsiin ja vaihda maisemaa ja seuraa.

Äänestä

vai avopari vai miten. Onko teillä lapsia? Jos olette seurusteleva pari, jätä ihmeessä tuollainen mies. Miksi tuhlaisit aikaasi ja elämääsi petturiin? Hän tulee pettämään uudelleen, se on verissä ja korvien välissä, varsinkin jos nainen jo tässä vaiheessa "ymmärtää". Kunnioita itseäsi!

Äänestä
  • Ollaan seurusteleva pari, tai siis oltiin. Miehen todellinen luonne paljastui ja se suuri rakkautensa määrä. Onneksi nyt eikä myöhemmin. Huoh...

    Äänestä

Pyysi unohtamaan? Hän ei taida osata ajatella tunteitasi ollenkaan. Ei nyt, eikä varsinkaan silloin kun tietoisesti sinua petkutti. Aika itsekkäältä kuulostaa miehesi.

Äänestä
  • voin kertoa että luottamuksen saatua tuollaisen ison särön, ei auta vaikka kuinka yrittäisit unohtaa. Eikä sinun pidäkään. Ainut mitä voit halutessasi tehdä on yrittää antaa anteeksi, tietysti asiaa helpottaa jos sinulta pyydetään anteeksi.
    Minun kohdallani asia meni ikään kuin lumipalloilmiönä. Ensimmäisen pettämisen tultua ilmi, yritin kaikkeni jotta pystyisin antamaan anteeksi. Osittain onnistuinkin mutta esim. seksielämä ei enää sujunut koska luottamusta puuttui. Tästä seksielämän vähyydestä johtuen minua petettiin toistamiseen, sen jälkeen en edes tosissani yrittänytkään anteeksiantoa. Minusta tuli ns. vittumainen, ilkeä ,piikikäs ja erittäin hankala kumppani.
    Siitä tietysti seurasi seuraava eli viimeinen pettäminen ja lopetin suhteen. Mies roikkuu ja ruikuttaa vieläkin (tästä on yli vuosi) takaisin mutta olen kylmennyt hänelle täysin ja tunteeni ovat kuolleet.
    Minulla meni vuosi koomassa tämän asian kanssa ja uskoin etten ikinä enää uskalla yrittää kenenkään kanssa mutta kävin juttelemassa ammatti-ihmisen luona muutamia kertoja ja sain itseluottamukseni takaisin.
    Ymmärsin etten minä ole se huono ja heikko yksilö ja että pettäminen on sen toisen ihmisen vastuulla täysin, enkä ole siihen suoranaisesti syypää.
    Vaikkakin käytökseni "ruokki" toisen tarvetta paeta pettämiseen, tajusin että luottamuksen rikkoi tuo toinen osapuoli ja kun en sitä pystynyt antamaan anteeksi täysin, suhde oli raajarikko ja näin ollen tuhoon tuomittu.
    Nyt olen kumma kyllä rakastunut ja luotan kumppaniini siihen asti kun hän on sen arvoinen. En murehdi tulevaa.
    Näin minä selvisin tuosta tuskallisesta kokemuksesta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tarpeen! kirjoitti:

Hei!

Sain selville pari viikkoa sitten, että miesystävälläni on ollut "toinen nainen". Elämä on heittänyt häränpyllyä. Minulle on puhuttu toista ja totuus onkin ollut ihan muuta. "Elämänsä naiselle" tuskin tehdään tuollaisia...... Samaa sepustusta ilmeisesti tälle toisellekin, koska luottamus ei ole ollut täydellistä sielkään päin. Eli toinen nainen ei ole tiennyt minusta. Voihan meitä olla enemmänkin.........

Mulla petetyksi joutuminen (pettymyksen tunne ihan mieletön!) on ensimmäinen.
Miten tästä oikein selviää? Mies vaikenee (toinen nainen on kuulemma varattu), pyysi unohtamaan asian. Miten helvetissä se muka onnistuu???

Miten te muut olette selvinneet? Onko faktojen tietäminen oleellista "toipumisessa"? Tunteeni menee vuoristorataa. En tiedä mitä tehdä tai ajatella. Jauhanko mielessäni näitä kysymyksiä pitkäänkin...? Otanko selville asioista vai en.....
Miten tästä eteenpäin...Apua?? :/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu