Tällainen teoreettinen kysymys AT-miehille, (ja miksipä ei muillekin). Eli haluaisitko elää kulttuurissa, jossa avioliitot olisivat vanhempien ja sukujen järjestämiä.
Hyvänä puolena varmaankin olisi se, että vaimon saanti olisi varsin varmaa. Ainakin jos mies on edes suht kunnollinen.
Mutta toisaalta taas, vanhempien ja suvun valitseman vaimon tärkeimpiin ominaisuuksiin tuskin kuuluu se, että onko hän kaunis ja hoikka. Siinä saattaa esimerkiksi omaisuus ja kenties naisen luonne yms seikat olla huomattavasti tärkeämpiä.
Eli todennäköistä olisi, että vaimo löytyisi, mutta se vaimo saattaisi olla ruma, lihava ja luonteeltaan kaikesta valittava nalkuttaja.
Hyvänä puolena varmaankin olisi se, että vaimon saanti olisi varsin varmaa. Ainakin jos mies on edes suht kunnollinen.
Mutta toisaalta taas, vanhempien ja suvun valitseman vaimon tärkeimpiin ominaisuuksiin tuskin kuuluu se, että onko hän kaunis ja hoikka. Siinä saattaa esimerkiksi omaisuus ja kenties naisen luonne yms seikat olla huomattavasti tärkeämpiä.
Eli todennäköistä olisi, että vaimo löytyisi, mutta se vaimo saattaisi olla ruma, lihava ja luonteeltaan kaikesta valittava nalkuttaja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
enkä koskaan olis aanut naista ja vaikuttaisi siltä, että näin olis jatkossakin, niin haluaisin tietenkin.
kyllä ainakin mun mielestä järjestetty avioliitto on parempi vaihtoehto kuin koko elämä ilman naista.
Mieluummin eläisin yksin kissojen kanssa kuin huonon kumppanin. Olen niin kuin parjattu stereotyyppinen sinkkunainen, vaikken nainen olekaan. Ulkonäön puolesta en odota juuri enempää kuin vaadin itseltäni: hoikkaa vartaloa. Luonteen ja ajatusmaailman osalta olisi hyvä olla jotakuinkin samansuuntaisesti mielenhäiriöinen kuin itse olen; ehkä sitten löytyisi jotain ymmärrystä puolin ja toisin. Tietenkään en oleta löytäväni kumppania enkä edes etsi.